Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

Transkriptio

1 Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Metsänomistajien koulutusmatka , Pärnu Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

2 Luonnonsuojelun historiaa Suomessa Perinteisesti valtiojohtoinen suojelua ns. pakkosuojelua Alkuun kansallisia suojelualueita tai elinympäristöjä koskevia suojeluohjelmia 1. kansallispuistot- ja luonnonpuistot 1938 (Pallas-Ounastunturi,Pyhätunturi) Laajoja aluekokonaisuuksia. Loivat pohjan luonnonsuojelulle Suomessa luvuilla useita luonnonsuojeluohjelmia, kansanliikkeitä jne. Kansallis- ja luonnonpuisto-ohjelma (1978 alkaen) Soidensuojeluohjelma (1979) Lintuvesiensuojeluohjelma (1982) Rantojen suojeluohjelma (1990) Lehtojen suojeluohjelma (1989) Vanhojen metsien suojeluohjelma (1992) 2 Natura 2000 verkosto (1998) kokosi yllä mainittuja ohjelmia, myös runsaasti aluetäydennyksiä Pakkosuojelusta runsaasti ristiriitoja, varsinkin Naturasta. Potentiaaliset kohteet myös verrattain pieniä ja hajallaan, joten ylhäältä ohjatulla suojelumetodilla ei voitu jatkaa. METSO-ohjelman myötä vapaaehtoisuus luonnonsuojeluun, radikaali poliittinen muutos

3 Metsien arvokkaiden luontokohteiden suojelu Suomessa, lait ja ohjeet 3 Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt (10 ), ns. mete-kohteet Pienialaisia, ympäristöstään selvästi erottuvia elinympäristöjä: lähteiden, purojen, norojen ja pienten lampien välittömät lähiympäristöt, rehevät korvet, rehevät lehtolaikut, ojittamattomien soiden pienet kangasmetsäsaarekkeet, rotkot, jyrkänteet, kitumaiden hietikot, kalliot jne. Pakko suojella, varovainen metsänkäsittely mahdollista myös kohteella Luonnonsuojelulain nojalla suojeltavat elinympäristöt (29 ) Luontaiset jalopuumetsiköt, pähkinäpensaslehdot, tervaleppäkorvet, luonnontilaiset hiekkarannat, merenrantaniityt, puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit, katajakedot, lehdesniityt, yksittäiset avointen maisemien suuret puut Pakko suojella, ympäristökeskus rajaa kohteen Metsäsertifioinnin harvinaiset elinympäristöt (kriteeri 10) Enintään yhden hehtaarin kokoisia luonnontilaisia elinympäristöjä: tulvametsät ja metsäluhdat, korvet, letot Lapin läänissä, paisterinteet ja supat, vanhat metsät Ominaispiirteet säilytettävä metsän käsittelyssä Muut arvokkaat elinympäristöt Vanha pykälä: elinympäristöt eivät täytä yo. Vaatimuksia, mutta kohteella järeitä haapoja ja muita lehtipuita jne. Aiemmin suositus suojeltavaksi omaehtoisesti ilman korvausta, nyt potentiaalisia METSO-kohteita Lisäksi mm. Hyvän metsänhoidon suositukset

4 METSO Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma vuosiksi (ns. METSO II) Yleistä Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja täyteen korvaukseen Määräaikaiset ja pysyvät suojelusopimukset rinta rinnan Parannetaan olemassa olevaa suojelualueverkostoa ja kehitetään talousmetsien luonnonhoitoa Valtakunnallistetaan METSO I ohjelman kokeiluhankkeiden metodeja 4 Luonnontieteelliset valintaperusteet kohdevalinnan perustana Elinympäristöt joihin suojelu halutaan kohdistaa Elinympäristöt jaetaan kasvupaikkaluokittain hyvyysluokkiin I-III Metsien rakennepiirteet, jotka lisäävät kohteen suojeluarvoa

5 Luonnontieteelliset valintaperusteet Monimuotoisuuden kannalta merkittävät elinympäristöt, joihin monimuotoisuuden turvaaminen METSO-ohjelmassa kohdistetaan Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 5 Elinympäristöjen lisäksi metsän arvokkaat rakennepiirteet lahopuu, palanut puuaines, järeät lehtipuut, jalopuut, luontainen vesitalous, korpisuus, lähteisyys, puuston eri-ikäisrakenne, kohteen pinta-ala, suojelualueen läheisyys, uharit

6 Lehdot 6

7 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 7

8 Pienvesien lähimetsät 8

9 Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat 9

10 Metsäluhdat ja tulvametsät 10

11 Harjujen paahdeympäristöt 11

12 Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet 12

13 Puustoiset perinnebiotoopit 13

14 METSOn toimintamallit ja sopimukset 1. Pysyvä suojelu (tavoite ha) Maan myynti valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin: myös maanvaihto (ayk) Yksityisen suojelualueen perustaminen (YSA), (ayk) 2. Määräaikainen suojelu (2+3 tavoite ha) Metsätalouden ympäristötuki: nyt kaikki kriteerikohteet, ennen mete-kohteille (mk) Määräaikainen rauhoittaminen: maksimi 20 vuotta, (ayk) 3. Monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävät hankkeet (tavoite kpl) Luonnonhoitohanke (mk) Yhteistoimintaverkostohanke (mk) 14 Tavoitteet ovat valtavat, kohdemassaa tarvitaan paljon Silti vain kriteerit täyttäviä kohteita kannattaa tarjota Kaikkia sopimuksia voi jo tehdä, mutta valmistelu osittain vielä kesken

15 Maanomistajien korvaukset METSO-sopimuksissa Maanomistajien korvaukset sopimuskeinosta riippumatta aina verottomia Palkkio perustuu kohteen täyteen arvoon Puuston arvo pääosassa 15 Pysyvät sopimukset maan myynnissä korvaus myös maapohjasta vs. YSA:ssa ei korvausta maapohjasta Metsätalouden ympäristötuki Yleensä 10 vuoden sopimus, tehdään metsäkeskuksen kanssa (Kemera-rahoitus) Vanha Kemera: korvaus = peruskorvaus + hakkuukorvaus + muu korvaus omavastuu Uusi Kemera ehkä alkaen: korvaus = kohteen hakkuuarvo 4% Määräaikainen rauhoittaminen Maksimi 20 vuoden sopimus, tehdään ympäristökeskuksen kanssa (Ls-lain rahoitus) Epäselvää vielä Miten määräaikaiset sopimukset rinnastuvat: kumpi sopimus kullekin elinympäristölle, korvauksen laskenta 2 lakia rinnakkain: Kemera vs. luonnonsuojelulaki Luonnonarvokauppa olisi ollut selkeä ja kokoava ratkaisu

16 Talousmetsien luonnonhoito Yleisnimitys toimille, joilla huolehditaan puuntuotannolle rinnakkaisten ympäristötavoitteiden toteutumisesta talousmetsissä Luonnonhoidon kaksi puolta Tavallisessa metsänkäsittelyssä otetaan luontoarvot huomioon: metsän uudistamisessa jätetään säästöpuita, huomioidaan vesistövaikutukset (sertifiointi, mhy-suositukset) Tuotetaan nopeasti jotain uutta ekologista arvoa kohteelle, kuten palanutta puuainesta 16 Pioneeritoiminta valtion mailla: Metsähallitus ja esim. soiden ennallistaminen METSO-ohjelmassa luonnonhoito monipuolistuu yksityismetsissä rahoituksen (Kemera) lisääntymisen myötä. Töitä esim. Lehtipuustoa ja pensastoa suosiva lehdon hakkuu Jaloja lehtipuita tai muita monimuotoisuuden kannalta erityisiä rakennepiirteitä suosiva metsänkäsittely Monimuotoisuutta edistävä kulotus Paahdeympäristön lajiston elinmahdollisuuksia lisäävä harjurinteen hoito Lähteen kunnostus jne.

17 Talousmetsien luonnonhoito Toteutus hankkeena KEMERA-lain kautta Usean tilan alueelle ulottuvia, tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä; talousmetsien maisemanhoidon kannalta merkittäviä metsän kunnostustöitä; metsäojitusalueiden vesistöhaittojen estämistä tai ennallistamista luonnonarvoiltaan tärkeällä alueella; sekä muita edellä mainittuja vastaavia metsäluonnonhoitoa sekä metsien monikäyttöä, maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostavia, alueellisesti merkittäviä hankkeita. On toteutettu myös lähteiden kunnostusta, petolintujen pesien kartoittamista jne. 17 Rahoitus yleensä 100% suunnitteluun ja toteutukseen eistettyjä kustannuksia vastaan, metsäkeskuksen viranomaispäällikkö päättää Toteuttajana kaikki tahot, myös metsänhoitoyhdistykset

18 METSO esimerkkejä 1/5: Lehdot, puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat ML 10 turvaa selvästi ympäristöstään erottuvat luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset lehtolaikut METSOn toimenpiteet voivat kohdentua pinta-alaltaan laajempiin lehtokokonaisuuksiin Hoitotoimilla voidaan edistää luonnonarvojen kehittymistä - vesitaloudeltaan muuttuneissa esim. pienvesien yhteydessä olevissa kosteissa lehdoissa - harjujen kuivilla lehtolaikuilla (sulkeutuneet, kuusialikasvos) - jalopuustoisissa tai lehtipuuvaltaisissa tuoreissa lehdoissa - Lehdoissa, joita maanomistaja haluaa kehittää monimuotoisemmaksi (lahopuun luominen, yli-ikäisen puuston suosiminen, puuston rakenteen monipuolistaminen, kuusen vähentäminen, pienaukkoja, lehtipuun suosiminen ja viljely jne ) 18 Puustoisilla soilla vesitalouden palauttaminen kohdennetaan tuottamaan vesitaloudeltaan toimivia kokonaisuuksia, esimerkiksi edistetään suojellun suon vesitalouden turvaamista hakkuilla voidaan vähentää haihduttavaa puustoa, ojia voidaan tukkia jne.

19 METSO esimerkkejä 2/5: Pienvesien lähimetsät, metsäluhdat ja tulvametsät 19 ML 10 turvaa ympäristöstään selvästi erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pienvesien välittömiä lähiympäristöjä sekä kitu- ja joutomaan rantaluhdat Hoitotoimet luonnontilaltaan muuttuneilla kohteilla Purot ja norot - voidaan kunnostaa palauttamalla vesi vanhaan uomaan tai korjaamalla vesiuomaan kiveämällä tai asentamalla liekoja, jotta veden vaikutus lähiympäristöön palautuu Lähteet, tihkupinnat ja lähdenorot - poistetaan rakenteita lähdealtaasta, tukitaan kaivettuja ja lähdettä kuivattavia ojia, nostetaan peratun lähdenoron pohjaa jotta lähdevesi leviää luontaisesti, tasoitetaan koneiden tekemiä painumia tihkupinnoilla Pienten lampien lähimetsät - palautetaan lammen luontaista tulvarytmiä tukkimalla laskuojaa Kunnostamisen yhteydessä voidaan kunnostaa niihin liittyvä korvet, kosteat lehdot, tulvametsät ja pienvesivaikutteiset suot - Esim. tulvivalle alueelle kaivettujen ojien tukkiminen - Mahdollisia kytköksiä vesiensuojelun kosteikkohankkeisiin Kunnostus ensisijaisesti kokonaisuuksittain: esimerkiksi lampien väliset purot/norot, toiminta koskee useita maanomistajia

20 METSO esimerkkejä 3/5: Runsaslahopuustoiset kg-metsät ja harjujen paahdeympäristöt Runsaslahopuustoisiin kangasmetsiin liittyviä aktiivisen luonnonhoidon mahdollisuuksia on lähinnä kangasmetsien karuilla kasvupaikoilla, tai kun tehdään luonnonhoitoa monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden lisäämiseksi Paahteisten harjumetsien monimuotoisuutta voidaan turvata ottamalla harjumetsien hoidossa huomioon avoimien, lämpimien elinolosuhteiden syntyminen ja säilyminen Kohteet ovat luontaisten tai ihmisen aiheuttamien häiriöiden loppumisen sekä hakkuiden jälkeisen metsänuudistamisen takia kasvamassa umpeen 20 Luonnonhoitotoimet kannattaa kohdentaa niille kohteille, joilla on vielä jäljellä vaateliasta paahdeympäristöjen lajistoa Myös tällaisten harjujen paahdeympäristöihin rajoittuvissa metsissä tehtävät kunnostus- ja hoitotoimet ovat tarpeen, jotta paahdeympäristöjen eliölajeilla olisi mahdollisuus levittäytyä nykyistä laajemmalle alueelle

21 METSO esimerkkejä 4/5: Maankohoamisrannikko ja perinnebiotoopit Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Rannikolla turvaamisen kohteina voivat olla varsinaiset maankohoamiseen liittyvät elinympäristötyypit, mutta myös muut METSO-elinympäristöt Vesitaloudeltaan muuttuneiden kohteiden kunnostus 21 Puustoiset perinnebiotoopit Toimenpiteet ovat olleet nuoren puuston raivaamista vanhoilta hakamailta tai metsälaitumilta ja niiden palauttamista maisemallisesti alkuperäiseksi - Varsinainen kohteen hoito eli laidunnuksen järjestäminen tai niitto ei kuulu metsätalouden toimintaa

22 METSO esimerkkejä 5/5: Metsäisten kallioiden elinympäristöt Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Luontaisesti harvapuustoisia kalkkikallioympäristöjä voidaan pitää avoimina luonnonhoitotoimenpitein muun muassa raivaamalla pensaikkoa ja alikasvosta 22 Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Osa kohteista metsälain piirissä METSO-kohteet voivat sijaita lakikohteiden ympärillä, jolloin turvaamistoimilla saadaan muodostettua elinympäristöverkostoja Luonnonhoitotoimenpiteet puustoisilla kallioilla, jyrkänteiden alusmetsissä ja louhikoiden metsissä voivat liittyä lahopuun tuottamiseen tai tietyn puulajin suosimiseen. Paahteisissa kalliometsissä puuston harventaminen voi olla sopiva hoitotoimenpide. Luonnonhoidollisia kulotuksia voidaan toteuttaa sijainniltaan sopivilla kohteilla.

23 23

24 24

25 Kulottaminen tuottaa elinympäristöjä hiiltyneestä puuaineksesta riippuville eliöille 25

26 Maisemanhoitokin on luonnonhoitoa 26

27 Mhy-kenttä ja toiminta METSOohjelmassa Tärkeintä saada runsaasti kohteita METSO-markkinoille, aktivoida maanomistajia Metsänomistajien liitot Vastuuhenkilö: valittu jokaiseen mo-liittoon Mhy:n ja mo:n apuna kaikissa monimuotoisuuskysymyksissä Metsänhoitoyhdistysten ympäristöasiantuntijat Kohteiden löytäminen ja luontoarvojen kartoittaminen Maanomistajan palkkion määrässä neuvominen Sopivan monimuotoisuuden turvaamissopimuksen ehdottaminen Sopimusten valmistelu: tarjouslomakkeiden täyttäminen ja lähetys ayk/mk:lle Metsänomistajien neuvonta ja siten kohteiden tuottaminen METSO-markkinoille Kaikki mhy-toimihenkilöt Osaavat tunnistaa METSO-kriteerit täyttävän kohteen ja neuvoa maanomistajaa monimuotoisuuden turvaamisen perusteista ja 27 kertoa vaihtoehtoisesta tulonlähteestä METSO-ohjelman kautta

28 Hyvää METSOssa Konkretisoi uuden ja yleisesti hyväksyttävän metsäluonnon suojelun aikakauden Poliittinen linjaus: ei tarvetta uusille suojeluohjelmille 28 Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja täyteen verottomaan korvaukseen Määräaikaiset ja pysyvät suojelusopimukset samalla viivalla, luonnonhoidolle lisää rahoitusta ja toimintamalleja Luonnontieteelliset valintaperusteet toimivat hyvin kohdevalinnan perustana Luontoarvojen tuottaminen on samalla tie metsänomistajan taloudelliseen tulokseen Metsänomistaja tuottaa yhteiskunnalle monia rahanarvoisia hyödykkeitä: puuta, energiaa, virkistysarvoja, luontoarvoja Perinteinen metsätalous vetää hetken henkeä, nyt on erinomainen aika luonnolle Vain metsänhoitoyhdistys voi auttaa metsänomistajaa kaikissa toimissa METSO II on juuri sitä, mitä metsänomistajat haluavat ja siksi se onnistuu