Liikahdus, liikkuminen ja liikunta Liikuntakäyttäytymisen muutoksella lisää aktiivisuutta arkeen Sata- LIPAKE HYTE-valmentajien koulutus Paronintörmä 19.9.2017 Heidi Lehtonen ft, TtM Terveysliikunnan suunnittelija SATSHP
Sisältö Terveysliikunta mitä & miksi? Hankkeen kohderyhmät & liikunta mitä kenellekin ja miksi? Liikuntakäyttäytyminen Liikuntakäyttäytymisen muutosprosessi
Terveysliikunta mitä & miksi? Fyysinen aktiivisuus on määritelty kaikeksi kehon luuston ja lihaksien muodostamaksi liikkeeksi, mikä kuluttaa energiaa. (WHO 2017) Terveysliikunta koostuu kaikesta fyysisestä aktiivisuudesta, joka parantaa ja ylläpitää turvallisesti ja tehokkaasti henkilön jo olemassa olevaa terveyskuntoa. Terveyskunto koostuu niistä fyysisen kunnon osatekijöistä, jotka vaikuttavat fyysiseen toimintakykyyn ja terveyteen; aerobinen eli kestävyyskunto motorinen kunto eli liikehallinta ja tasapaino tuki- ja liikuntaelimistön kunto eli lihasvoima nivelten liikkuvuus ja luiden vahvuus. Lisäksi osaksi terveyskuntoa voidaan lukea henkilön sopiva paino suhteessa pituuteen ja vyötärön ympärys, sekä hyvä yleinen, infektiovastustuskykyinen terveys. Fogelholm & Oja 2011, 73.; WHO 2017
Terveysliikuntasuositukset 18-64 - vuotiaat UKK-instituutin Liikuntapiirakkaan on kiteytetty terveysliikunnan suositus 18 64-vuotiaille. Kestävyyskunto 2h 30 min Lihaskunto & liikehallinta 2 x vko Rasittavaa liikuntaa 1 h 15 min UKK instituutti 2009
Terveysliikuntasuositukset yli 65- vuotiaat Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen ehkäisee ja hoitaa monia sairauksia sekä ylläpitää ja parantaa toimintakykyä. Liikkuminen myös ehkäisee kaatumisia ja niihin liittyviä vammoja. 65 vuotta täyttäneiden terveysliikunnan suositus on muokattu Liikuntapiirakaksi UKK-instituutissa UKK- instituutti 2009
KOHDERYHMÄT & LIIKUNTA - Ylipainoiset- Painonhallinta riippuu energiatasapainosta: paljonko energiaa saadaan ja paljonko sitä kulutetaan. Ylipaino ja lihavuus ovat yhteydessä moniin kroonisiin tiloihin mm. sydän- ja verisuonitauteihin, DM, eri syöpiin sekä useisiin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. 5-10% painon pudotuksella saadaan aikaan merkittäviä terveyshyötyjä. American College of Sports Medicine 2013
- Ylipainoiset- Ennen liikuntaa: Tulee huomioida mahdolliset sairaudet, lääkitys & sen ajoitus sekä TULES- ongelmat Turvallisten liikuntalajien kartoitus Liikunta: Frekvenssi: Aika: 5 päivänä viikossa Aluksi väh. 30 min / päivä progressio 60 min / päivä Tyyppi: Pääpaino aerobisessa liikunnassa, isot lihasryhmät, myös voima- sekä liikkuvuusharjoittelua. Intensiteetti: Kohtuukuormitteista liikuntaa ( esim. 40-60% sykereservistä (HRR) ( % x (HR max HR rest ) + Hr rest) ) ) Aiemmin vähän liikkuneen ylipainoisen on syytä aloittaa liikkuminen kohtuukuormitteisesti, esimerkiksi päivittäisellä 45 60 minuutin reippaalla kävelyllä, jonka voi toteuttaa 10 minuutin pätkissä. Lihasvoimaharjoittelulla, esimerkiksi kuntosaliharjoittelulla, paino vähenee vain vähän, mutta sillä on edullisia vaikutuksia kehon koostumukseen (lihaskudoksen määrä suurenee ja rasvakudoksen vähenee). Fogelholm 2014; Liikunnan käypä hoitosuositus 2016; Polar 2017
- Diabeteksen riskiryhmässä olevat - Diabetes mellitus (DM) on ryhmä metabolisia sairauksia, joille tyypillistä on kohonnut verensokeripitoisuus (hyperglykemia): Raskausdiabetes: poikkeava glukoosiaineenvaihdunta, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Pääsyinä insuliiniresistenssi, joka voimistuu raskauden jälkimmäisellä puoliskolla tai haiman beetasolujen riittämätön insuliinin eritys. Prediabetes: Varsinaista diabetesta edeltää oireeton sokeriaineenvaihdunnan häiriö, jolloin verensokeriarvot ovat normaalien ja diabeettisten verensokeriarvojen välillä. Yksi merkittävin riskitekijä on metabolinen oireyhtymä. Tyypin 1 DM: nuoruustyypin diabetes, jolloin insuliinia ei erity, koska insuliinia tuottavat haiman saarekesolut (β solut) ovat tuhoutuneet. Tyypin 2 DM: aikuistyypin diabetes, jolloin haima tuottaa insuliinia, mutta se vaikuttaa heikosti tai insuliinia ei erity riittävästi. Insuliinintuotanto voi vuosien kuluessa ehtyä kokonaan. Diabetesliitto: Käypähoito 2013 & 2016
- Diabeteksen riskiryhmässä olevat - Vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että fyysisellä aktiivisuudella ja TDM2:lla on käänteinen yhteys Kaikki liikuntamuodot hyödyllisiä Sairastumisriski näyttäisi alenevan 25-40 % kun liikuntaa harrastetaan 5-7 h /vko Fyysinen aktiivisuus parantaa energiatasapainoa ja vähentää rasvakudosta, mikä on yksi riskitekijöistä Säännöllinen fyysinen aktiivisuus parantaa insuliiniherkkyyttä, verensokerin kontrollointia ja yleistä metabolista profiilia (lipidit ym.) Aune ym. 2015
- Diabeteksen riskiryhmässä olevat - Ennen liikuntaa: Turvallisten liikuntalajien kartoitus Kuntotason huomiointi Liikunta: Kohtuukuormitteista liikuntaa yhteensä 210 minuuttia tai raskasta liikuntaa 125 minuuttia viikossa. Kohtuukuormitteista liikuntaa(40 60 % maksimaalisesta hapenkulutuksesta) vähintään 150 minuuttia tai raskasta (yli 60 % maksimista) kestävyysliikuntaa 90 minuuttia jaettuna useimmille. päiville Kohtuukuormitteista (60 minuuttia) tai raskasta (35 minuuttia) lihasvoimaharjoittelua ainakin 2 kertaa viikossa: 2 3 sarjaa, joissa harjoitetaan 8 12 lihasryhmää tekemällä 8 12 toistoa. American College of Sports Medicine 2013
- Syrjäytymisvaarassa olevat - Terveytensä kannalta vähän liikkuvien sekä liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien aktivoinnissa on syytä huomioida perheen, lapsen ja nuoren näkökulmasta katsottuna eheät ja selkeät liikunnanpalveluketjut. Sisäisen motivaation herättely Pienillä askeleilla alkuun askelmäärien seuraaminen aktiivisuusmittarista arkiaktiivisuuden lisääminen terveysliikuntasuositusten noudattaminen Matalan kynnyksen ryhmät, henkilökohtainen ohjaus, tuttujen kautta rekrytointi, yhteistyö kouluterveydenhoitajan, koulujen oppilashuoltoryhmien ja/tai opettajan kanssa, liikuntakerhojen maksuttomuus, asiakkaiden toiveiden kuunteleminen toiminnan suunnittelussa vertaisohjaajat, monipuolinen liikuntatarjonta ja eri lajien kokeilu, toiminnan järjestäminen asiakkaalle tutussa ympäristössä. (Vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivointi raportti hanketoiminnasta 2010) Rajala 2010
- Lapsiperheet, joissa epäterveelliset elintavat aiheuttavat huolta - Liikuntataidot opitaan lapsena: motoristen perustaitojen oppiminen on ydinosaamista, joka luo pohjan myöhemmälle lajitaitojen oppimiselle ja liikunnan harrastamiselle Osaltaan vaikutusta lapsen fyysiseen aktiivisuuteen Luuliikunnan tärkeys: ennen murrosikää luun mineraalimäärän lisääntyminen ja rakenteen vahvistuminen on huomattavasti nopeampaa kuin aikuisiässä. Lasten ja nuorten lihavuuden yhteyttä terveyteen on tutkittu viime vuosina yhä enemmän: lihavuuden yleistymisen rinnalla tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riski näyttää lisääntyneen myös lapsilla ja nuorilla. Tavoitteena puuttua epäterveellisiin elintapoihin ajoissa ennaltaehkäisevästi, jotta Pienillä askeleilla alkuun: askelmäärien seuraaminen aktiivisuusmittarista arkiaktiivisuuden lisääminen terveysliikuntasuositusten noudattaminen UKK-instituutti 2006
- Lapsiperheet, joissa epäterveelliset elintavat aiheuttavat huolta - Liikunta: Mielekkään lajin löytäminen, annetaan mahdollisuus kokeilla erityyppisiä liikuntalajeja. Kouluikäisille (7 18 - v) monipuolista liikuntaa väh. 1 2 h / päivä. Lisäksi pitkäaikaista passiivisuutta, kuten istumista, tulisi vähentää. UKK-instituutti 2008; THL 2014
Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Alle kouluikäisille lapsille joka päivä väh. 2 h reipasta liikuntaa. Sääkslahti 2016
MATERIAALIA Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä - Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21 Fyysisen aktiivisuuden suositukset kouluikäisille 7-18 - vuotiaille Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:22
LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN Yksi käyttäytymisen muodoista Liikunnan eri muodot Liikunnan intensiteetti Liikunnan teho Yksilölliset, sisäiset tekijät Ympäristöltä tulevat fyysiset, psyykkiset & sosiaaliset tekijät Altistavat tekijät Mahdollistavat tekijät Vahvistavat tekijät Muutettavissa olevat tekijät Liikuntakäyttäytymisen muutosprosessi HL 2017 (mukailtu lähteestä Vuori 2014)
Yksilölliset, sisäiset tekijät Ympäristöltä tulevat fyysiset, psyykkiset & sosiaaliset tekijät Osittain pysyviä, osittain muuttuvia. Altistavat tekijät Mahdollistavat tekijät Vahvistavat tekijät Ovat olemassa jo valmiiksi. Myönteisinä lisäävät todennäköisyyttä aloittaa / jatkaa liikunnan harrastamisen: esim. positiiviset kokemukset liikunnasta. Kielteisinä vähentävät: esim. vähäinen tietämys tai kiinnostus liikunnasta. Tiedot, asenteet, arvot, motivaatio, normit, tiedostaminen, odotukset, kokemukset, havainnot, tuntemukset, oireet, mieliala, koettu pystyvyys Ovat olemassa olevia, koettuja tai objektiivisia. Voivat olla henkilön omia ominaisuuksia, kuten motoriset taidot, tai ympäristöön liittyviä. Myönteisinä antavat mahdollisuuksia osallistua liikuntaan, kielteisinä estävät tai rajoittavat osallistumista. Suorituspaikat, palvelut, ja ohjelma (olemassaolo, saavutettavuus, asianmukaisuus, sopiva hinta), varusteet, välineet, liikuntataidot, terveys, kunto, aika, hyväksyttävyys Muodostuvat käyttäytymisen kuluessa ja pyrkivät vahvistamaan sitä. Liikunnan aloitus / jatkuvuus sitä todennäköisempää, mitä useampia myönteisiä tekijöitä ja mitä vähemmän kielteisiä tekijöitä on samanaikaisesti vaikuttamassa muutos liikuntakäyttäytymisessä. Lähipiirin, ystävien, perheen, työkavereiden ym. tuki, käyttäytyminen ja asenteet, liikunnan tuottamat kokemukset ja vaikutukset, liikunnan tuottamat symboliset ja konkreettiset palkinnot, kannusteet (taloudelliset, muut) Vuori 2014
Liikuntakäyttäytymisen muutosprosessi Saa alkunsa henkilökohtaisista, usein terveyteen liittyvistä, syistä. Prosessi käynnistyy, kun ulkoiset motiivit muuttuvat sisäisiksi; halu elää terveellisemmin, johon liikunta kuuluu osana. Käyttäytymisen muutos on yksilöllistä, joten liikuntaneuvonnan päätavoitteena on tukea yksilön pyrkimyksiä ottaen huomioon aina sen hetkiset resurssit. Liikuntakäyttäytyminen muuttuu eri elämänvaiheissa mahdollisuuksien ja motiivien mukaan: Painonhallinta Liikunnasta saadut terveysvaikutukset Toimintakyvyn ylläpito Mielen virkistyminen Hirvensalo & Häyrynen 2007; Lintunen 2007; Rasinaho & Hirvensalo 2007
1. Psyykkinen virittäytyminen Yksilö on usein tietämätön & välinpitämätön huonosta terveydentilastaan eikä aluksi ajattele tekevänsä muutoksia. Ulkoisen sytykkeen myötä alkaa ajatusprosessi: yleinen kiinnostus herää, ympäristöstä tulevat virikkeet sitovat ajatukset terveyteen & liikuntaan liittyviin aiheisiin. 2. Kokeiluvaihe Päätös muutoksen aloittamisesta on tehty. Kartoitetaan yksilön päätavoite ja asetetaan realistiset välitavoitteet. Liikuntaa kokeillaan käytännössä, mahdollisuuksien mukaan erityyppisiä lajeja. Tottumisvaihe Uudet toimintamallit rutinoituvat ja tulevat osaksi normaalia arkea. 3. tai Tai Lopettamisvaihe Yksilö ei ole valmis liikuntakäyttäytymisen muutokseen. Aalto 2008; Nupponen & Suni 2011
Lähteet American College of Sport Medicine. 2013. Guidelines for Exercise Testing and Prescription. 9.painos. World Health Organization: Physical activity. 2017 Viitattu 14.9.2017. http://www.who.int/dietphysicalactivity/pa/en/ Sykereservi. Polar. Viitattu 14.9.2017. http://support.polar.com/fi/tuki/sykereservi HRR Diabetesliitto. Tyypin 2 diabetes Viitattu 14.9.2017. https://www.diabetes.fi/diabetes/tyypin_2_diabetes Raskausdiabetes (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 14.9.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi Diabetes (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 14.9.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi Liikunta (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 14.9.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi Rajala, K. (2010). Vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivointi raportti hanketoiminnasta. LIKES ja Nuori Suomi. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. 2014. Lihavuus. Viitattu 14.9.2017. https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/lihavuus UKK instituutti. 2006. TERVEYSLIIKUNNAN TUTKIMUSUUTISET 2006: Lasten liikunta. http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/193-lastenliikunta.pdf Vuori, I. 2014. Terveyttä edistävän liikunnan lisääminen. Liikuntalääketiede 2014 Aalto, R. 2008. Tie tuloksiin- Kovakantinen kunto-ohjaajasi. Jyväskylä: WSOYpro Nupponen, R & Suni, J. 2011. Henkilökohtainen liikuntaneuvonta. Teoksessa Fogelholm, M., Vuori, I. & Vasankari, T. (toim.) Terveysliikunta. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 212-226. Hirvensalo, M. & Häyrynen, T. 2007. Aikuisten liikunta. Teoksessa Huovinen, T. & Heikinaro- Johansson, P. (toim.). Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. 2. uudistettu painos. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö. 64-77. Lintunen, T. 2007. Liikunta terveyden edistäjänä. Teoksessa Huovinen, T. & Heikinaro- Johansson, P. (toim.). Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. 2. uudistettu painos. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö. 25-30. Rasinaho, M. & Hirvensalo, M. 2007. Ikääntyvien liikunta. Teoksessa Huovinen, T. & Heikinaro- Johansson, P. (toim.). Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. 2. uudistettu painos. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö. 78-91. Nunan, D., Mahtani, K. R., Roberts, N., & Heneghan, C. (2013). Physical activity for the prevention and treatment of major chronic disease: an overview of systematic reviews. Systematic reviews, 2(1), 56. Aune, D., Norat, T., Leitzmann, M., Tonstad, S., & Vatten, L. J. (2015). Physical activity and the risk of type 2 diabetes: a systematic review and dose response meta-analysis Fogelholm, M. & Oja, P. 2011. Terveysliikuntasuositukset. Teoksessa Fogelholm, M., Vuori, I. & Vasankari, T. (toim.) Terveysliikunta. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 67-75. Sääkslahti, A. (2016). Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:22