Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 1 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 12.03.2015 Sisällysluettelo Sivu 20 Lammasluodon asemakaavamuutos 4 21 Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan tilinpäätös 2014 11 22 Seniori Ateria Oy:n asemakaavamuutos, Putkikatu 23 Murikko 13 23 Naavakujan asemakaavamuutos 16 24 Lausunto ehdotuksesta Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021 19 25 Viranhaltijapäätökset / Maankäyttö 23 26 Lausunto ehdotuksesta merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi 24 27 Lausunto ehdotuksesta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmasta vuosiksi 2016-2021 28 28 Tiili- ja betonijätteen hyötykäyttö kiinteistöllä RN:o 529-540-1-121 / Juntunen 32 29 Lausunto vesiliikennelain mukaisesta hakemusasiasta / Nopeusrajoitus Airismaan länsikärjen ja Väliluodon väliseen kapeikkoon 36 30 Lausunto maastoliikennelain mukaisesta hakemusasiasta / Moottorikäyttöisen ajoneuvon käytön rajoittaminen jääpeitteisellä vesialueella Rymättylän Kirkkolahdella ja Kirkkosalmessa 41 31 Lausunto maastoliikennelain mukaisesta hakemuksesta / Moottorikäyttöisen ajoneuvon käytön rajoittaminen jääpeitteisellä vesialueella Naantalin Merimaskun Raudustenselällä ja koko Naantalin alueella 45 32 Ilmoitusasiat ja viranhaltijapäätökset / Ympäristönsuojelu 49
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 2 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 12.03.2015 Aika 12.03.2015 kello 18:00-21:09 Paikka Kaupunginhallituksen neuvotteluhuone Osallistujat Jaanto Martti puheenjohtaja Salo Osmo varapuheenjohtaja Erholtz Elisabeth jäsen Kanerva Jarkko jäsen Lindgren Heikki jäsen Malmikare Jaana Leena Salon varajäsen Masalin Jarmo jäsen Saarinen Juhani jäsen Saksi Anita jäsen Seppälä Saara jäsen Teikari-Eura Minna jäsen Santalahti Samuli kh:n edustaja 20 - osa 28 Suonpää Kimmo tekninen johtaja Junttila Kirsti kaupunginarkkitehti 20-25 Taipaleenmäki Marjut ympäristöpäällikkö Lehikoinen Elise maankäyttöpäällikkö 20-25 Porthén Saila pöytäkirjanpitäjä Mustonen Tarmo arkkitehti 20 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Käsitellyt asiat 20-32 Allekirjoitukset Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Elisabeth Erholtz ja Jarkko Kanerva. Martti Jaanto puheenjohtaja Saila Porthén pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Naantalissa. kuuta 20 Elisabeth Erholtz Jarkko Kanerva
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 3 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 57 12.06.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 20 12.03.2015 Lammasluodon asemakaavamuutos 1105/10.03.01/2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 12.06.2014 57 Arkkitehti Sissi Qvickström 28.5.2014: Vireilletulo Lammasluodon asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Vireil letulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2014. Suunnittelualue ja tavoitteet Tehtävänä on laatia asemakaavan muutos Lammasluodon ja Meri-Naantalin al taan ran ta-alueen sekä nk. Y-tontin alueelle. Asemakaavan muutos koskee osaa Naantalin kau pungin 9. kaupunginosan ase ma-kaavasta Ak-100, Väinölänniemi 3. Tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa niin, että se sallii tiiviin asuinrakentamisen sekä pienvenesata man sijoittumisen alueelle. Asemakaavassa tut ki taan erityyppisen asumisen sijoittumista alueelle siten että muodostuu ym pä ris töön sä sopiva kokonaisuus. Tavoitteena on myös sijoittaa lisärakennusoikeutta kaupungin omistamalle maa-alu eel le. Suunnittelun lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja ra ken nus lain mukaista aluei denkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valta kunnallisesti merkittävien seik kojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoi tuksessa sekä valtion viranomaisten toi min nas sa. VAT-tavoitteista seuraavat kokonaisuu det koskevat suunnittelualuetta: Toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahvistettu 23.8.2004) suunnittelualue on kaupunkikehittä misen kohdealuetta, jolla yhdyskuntarakennetta
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 4 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 57 12.06.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 20 12.03.2015 tu lee tiivistää ja rakenta mistehokkuutta lisätä. Raken teen tiivistämisen tulee kui ten kin olla ympäristön laatua ke hittävää. Alue on myös kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeä, jolla suunnitte lun tulee olla maiseman ar vo ja turvaavaa ja edistävää. Li säksi alue on taajamatoimintojen aluetta (A), joka voi sisältää asumista ja paikallisia palvelukeskuksia. Rantaa kiertää ul koilureitti. Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 13.2.2012. Maankäytön muutosalueita kuvaavassa kartassa suunnittelualue on tii vis ty vä asuinalue, jonka tavoiteväkilu ku vuoteen 2025 mennessä on 150 hen ki löä. Yleiskaava Naantalin yleiskaavassa 1981-2000, alue on vesiliikenteen aluetta (LV), lähivirkistys aluetta (VL) ja pieni osa kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Yleis kaa va on vuodelta 1982, eikä se ole oikeusvai kutteinen. Manner-Naantalin osayleiskaavatyö on kuulutettu vireille 13.5.2014. Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa (Ak-100) joka on vahvistunut 19.10.1978, suunnitte lualue on vene valkama-aluetta (LV1), yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), liikeraken nusten korttelialuetta (AL), pysäköimisaluetta (Lp), puistoaluetta (P) ja tori/katuaukiota. Y-tontin rakennusoikeus on 1 200 k-m² kahdessa kerroksessa ja AL-tontin 400 k-m² ja 1 krs. Maanomistus Asemakaavan muutosalue on Naantalin seurakuntayhtymän ja Naantalin kau pun gin omistuksessa. Kaupungilla on myös käyttö-oikeus seurakuntayhtymän vesialueille. Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Naantalissa, Väinölän kaupunginosassa. Aluetta ra jaa lounaassa Kavejanranta, kaakossa Lukkarinkatu, Teljentie ja urheilukenttä. Pohjois-puolella on me rialuetta. Naantalin kaupun gilla on käyttösopimuksia Naantalin seurakuntayhtymän kans sa puisto-, katu-, ranta- ja vesialueista. Aluetta ympäröi kerros- ja rivitalot. Teljentien varrelle on rakennettu pallokenttä. Lammasluodossa toi mii kilpapurjehtijoiden ja junio rien
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 5 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 57 12.06.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 20 12.03.2015 tu ki koh ta na Naantalin Purjehdusseura ry. 28.5.2014 päivätty OAS on liitteenä. LIITE A1, KAAVYMP 12.6.2014 (säilytetään erilliesssä kaavakansiossa) KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 12.03.2015 20 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi 28.5.2014 päi vätyn Lammas luodon asema kaavan muutoksen osal lis tu mis- ja arviointi suunnitelman, OAS:n. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maanomistus Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin. Naantalin seurakuntayhtymän omistamat maa-alueet suunnittelualueella ovat siirtyneet kaupungin omistukseen 2015 tammikuussa. Liitteenä on maanomistuskartta. LIITE A1, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Luonto- ja lepakkoselvitys Alueelta on tehty kesällä 2012 Suomen Luontotieto Oy:n laatima luon to arvo jen perusselvitys, johon sisältyy myös liito-oravatarkastelu. Alueelta ei löy ty nyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä eikä alueella ole liito-oravalle op ti maa lis ta elinympäristöä. Alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mu kai sia suojeltavia luontotyyppejä. Luonto- ja lepakkoselvitykset ovat liitteenä. LIITE A2, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A3, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Luontoselvityksessä on maininta pohjanlepakoista ja vesisiipoista, mistä syys tä alueelta tehtiin erillinen lepakkoselvitys kesällä 2014 / Ym pä ris tökon sul toin ti Jynx Oy, FT, biologi Thomas Lilley. Yhteenvetona sel vi tyk sessä todetaan, että kaava-alueelta ei löydetty lepakoiden levähtämis- tai li-
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 6 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 57 12.06.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 20 12.03.2015 sään ty mis paik ko ja. Alueen itäreunan varttunut männikkö oli kuitenkin useiden pohjanlepakoiden ruokailualueena. Teljentien varressa olevan kukkulan kallioinen lakialue kohoaa 7,5 metrin kor keu teen. Metsä sen ympärillä puustoltaan ja metsänpohjaltaan tulee pyrkiä huomioimaan kaavoituksessa. Teljentien ja rannan välisen puistoalue ulkoilureitti on ahkerassa käytössä. Tes ti sun nun tai na 15 minuutin aikana, klo 11.45-12.00, reittiä käytti 25 ihmis tä. Reitin alku Lukkarinkadun mutkassa on puustoltaan män nik köä. Ulkoi lu reit ti toimii Naantalin kylpylää ja Vanhaakaupunkia yh dis tä vä nä kevyen lii ken teen yhteytenä. Toisaalta metsikkö jäsentää kylpylä-koulualueen ja Meri-Naantalin omiksi erillisiksi kaupunkiympäristön alueiksi Pursiseuran alueen koillisreunassa on Lammasluodon metsäkumpare. Sen la ki osan puusto koostuu kookkaista männyistä, pihlajista ja muutamista kuu ses ta. Rannassa on tervaleppiä. Alueen korkein kohta on hieman yli viiden metrin korkeudessa. Puustokartta ja maaperäselvitys Alueen oleellinen puusto on mitattu pohjakartalle. Alueelta on tehty maa perä sel vi tys, joka ulottuu nykyisen rantaviivan ulkopuolelle. Naantalin Purjehdusseuran alue Naantalin Purjehdusseura ry on perustettu 5.5.1917. Siinä on yli 700 jä sentä, jois ta juniorijäseniä on noin 150. Seura on toiminut Lammasluodossa 35 vuot ta Naantalin seurakuntayhtymän vuokra-alueella. Nyt on tarkoitus tehdä vas taa va vuokrasopimus kaupungin ja seuran välille. NPS:n edustajien kanssa on pidetty palaverit 7.11.2014, 21.11.2014 maas tokäyn ti, 23.1.2015 ja 26.1.2015. Seuran tavoitteena on Seurakuntayhtymän kans sa aiemmin tehdyn sopimuksen mukaisen vuokra-alueen hallinta. Mahdol li suu te na on myös kaavailtu vesiurheilukeskuksen kehittämistä Lam masluo toon koskien junioritoimintaa, vammaispurjehdusta, me ri pe las tus toi mintaa, sukellusta jne. Mahdollista olisi myös keskukseen liittyen pa vil jon ki raken nuk sen rakentaminen vuokrattavaksi erilaisiin tapahtumiin. Ensisijaisina ovat toimisto ja koulutustila, wc:t, suihkut ja sauna, varastotilaa jol lil le, ranta sau na säilyisi ennallaan. Liitteenä on NPS:n alustava luonnos alueen käyttösuunnitelmaksi. LIITE A4, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa)
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 7 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 57 12.06.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 20 12.03.2015 Villa Marien alue Asemakaavassa Lukkarinkadun ja venesatama-altaan välissä on asuin-lii kera ken nus ten korttelialue, jossa on käynnissä rakennuksen laajennustyö sekä py sä köin ti alue. Villa Marie hakee lisämajoitustilalle laajennusvarausta pysä köin ti alu eel le. Tä mä otettaneen tarvittavilta osin huomioon jatkossa, kun suun nit te lu vaih to eh to ja viedään eteenpäin. Meri-Naantalin Y-tontti Aiemmat kaavamuutoshankkeet Y-tontin asemakaavan muuttaminen asuinkäyttöön on ollut kahdesti vi reillä, 90-luvulla ja vuonna 2007. Asukkaiden vastustus on johtanut mo lem milla ker roil la kaavamuutostyön keskeyttämiseen. Alueelta on laadittu 5.4.2007 päi vät ty pysäköintiselvitys. Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 13.2.2012 Naantalin maankäytön ke hitys ku van 2035. Maankäytön muutosalueita kuvaavassa kartassa suun nit te lualue on tiivistyvä asuinalue, jonka tavoiteväkiluku vuoteen 2025 men nes sä on 150 henkilöä, mikä mitoituksella 50 k-m/asukas tarkoittaa 7 500 k-m². Liitteeseen 2e on kerätty Lammasluodon alueen mahdollisesta ra ken ta mises ta annettu palaute ja kannanotot, jotka on saatu 1.8.2014 mennessä. Tähän ase ma kaa va muu tok seen liittyvä palaute annetaan normaalin kaa va proses sin ta paan kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikoina. LIITE A5, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kaavaluonnosvaihtoehdot Suunnittelualueelle on laadittu arkkitehtitoimisto Tarmo Mustosen toimesta nel jä vaihtoehtoista maankäyttöluonnosta asemakaavoituksen pohjaksi. Luon nok set ovat liitteenä. LIITE A6, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Luonnokset poikkeavat toisistaan rakentamiseen käytettävän alueen laa juuden suhteen.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 8 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 57 12.06.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 20 12.03.2015 Kaikissa luonnoksissa satama-altaan itäpuolelle Lammasluodon kaak koisreu naan on sijoitettu merelle avautuva asuinkortteli. Sen kaakkoisreunalla on satama-altaan ja merenlahden yhdistävä, satama-altaan vedenlaatua paran ta va kanaali. Kanaaliin liittyy asuinkortteleiden rajaama aukio. Kaikkien ver sioi den kerrostalokortteleiden paikoitus on sijoitettu korttelin keskelle, pi ha kan nen alle. Kulku kansille on asuinkerrostalolamellien välisten por taiden kautta. Paikoituksen ja ensimmäisen kerroksen korkeusasema on Naanta lin rakennusmääräysten vähimmäiskorkeus +3,5 metriä. Lukkarinkadun mut kaan, alueen etelänurkkaan nk. Meri-Naantalin Y-tontille, on kaikissa luon nos ver siois sa sijoitettu II-kerroksinen, kampamainen rivitaloryhmä, jos sa on ra ken nus oi keut ta 1 500 k-m². Korttelin paikoitus on Sun tion ka dulta. Pursiseuran alu eel le on esitetty lisärakentamista, samoin Lukkarinkadun itäi seen mutkaan. Luk ka rin tien pursiseuralle menevän osuuden varteen on si joi tet tu kaksi pai koi tus aluet ta, yhteensä 20 autopaikkaa. Luonnoksessa 1 ranta-alueelle on sijoitettu kaksi kerrostalokorttelia, joiden yh teen las ket tu rakennusoikeus on 10 000 k-m². Eteläinen kortteli avautuu kaak koon. Ainoastaan pieni suikale puistosta on otettu rakentamiseen, hyvä puus to säilyy. Ajo kaakonpuoleiseen kortteliin on aukiolta. Luonnoksessa 2 ranta-alueelle on sijoitettu samoin kaksi ker ros ta lo kort telia, joi den yhteenlaskettu rakennusoikeus on 11 400 k-m². Eteläinen kortteli avau tuu lounaaseen. Suikale puistosta on otettu rakentamiseen, hyvää puustoa jää rakentamisen alle hieman. Ajo kaakonpuoleiseen kortteliin on ul koilu rei tin alkupäästä. Luonnoksessa 3 ranta-alueelle on sijoitettu kolme kerrostalokorttelia, joiden yh teen las ket tu rakennusoikeus on 17 000 k-m². Kortteleiden väliin jää yh teis käy tös sä oleva puistoalueen ranta. Eteläisin kortteli sijoittuu kaakkois osan tervalepikön päälle. Ajo kaakonpuoleiseen kortteliin on puiston kaut ta, ur hei lu ken tän vierestä. Luonnoksessa 4 ranta-alueelle on sijoitettu suurin määrä uudisrakentamista kah teen kerrostalokortteliin. Yhteenlaskettu rakennusoikeus on 18 200 k-m². Kortteleiden välissä oleva ranta-alue jää yksityiseksi. Kaa konpuo lei ses sa suurkorttelissa on yksi paikoitushalli, johon ajo on esitetty aukion kaut ta. Rakennusmassa sijoittuu osittain puistoalueen rannan kau neimpien aluei den päälle. Asiaa esitteli kokouksessa arkkitehti Tarmo Mustonen ja kau pun gin ark kiteh ti Kirsti Junttila.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 9 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 57 12.06.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 20 12.03.2015 MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: KOKOUSKÄSITTELY: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää jatkaa Lam mas luodon alueen kaavamuutoksen suunnittelua 4.3.2015 päivätyn vaih to eh to 2 pohjalta. Asian käsittelyn aluksi esittelijä muutti päätösehdotuksensa kuu lu maan seuraavasti: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi Lammas luo don asemakaavamuutoksen 4.3.2015 päivätyt alustavat luon nos vaih to eh dot. Lautakunta tutustuu suunnittelualueeseen maastokäynnillä seu raa van kokouksen yhteydessä. Maastokäynnille kutsutaan myös kaupunkisuunnittelujaosto. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön muutettu päätösehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 10 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 21 12.03.2015 Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan tilinpäätös 2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 12.03.2015 21 Talouspäällikkö Pirjo Kankaristo 2.3.2015: Lautakunnan käyttötalouden tulot olivat noin 4,4 milj. euroa. Tuottotavoite to teu tui korjatun talousarvion mu kaisesti. Käyttötalouden menot to teu tui vat noin 1,6 milj. euron suu rui si na. Menojen osalta syntyi säästöä noin 101 000 eu roa verrattuna kor jat tuun talousarvioon. Lautakunnan tuloista 47 % kertyi Maanmittauksen tehtäväalueen maanvuokratuloista ja 47 % Asemakaavoituksen tehtäväalueen kaa voi tus korvaus tu lois ta, loput 6 % jakautuu muihin toimintatuloihin. Lautakunnan menoista kohdistuu Maanmittauksen tehtäväalueelle 63 %, Ase ma kaa voi tuk sen tehtäväalueelle 17 % ja Ympäristönsuojelun teh tä väalu eel le 20 %. Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista on 61 % Ympäristönsuojelun tehtäväalueen toiminta painottui viranomaistehtävien hoi toon. Tehtäväalueen menoja kasvatti Särkänsalmeen uponneen aluksen nos to- ja romutuskulut. Hanke toteutettiin valtion jätehuoltotyönä. ELY-kes kus osallistui kustannuksiin 50 %:lla. Asemakaavoituksen kaavoitusohjelmaan sisältyi 10 asemakaavatyötä ja vuo den aikana vahvistui 5 asemakaavaa. Maanmittauksen tehtäväalueella on uudistettu tonttien hinnoittelua ja ke hitet ty markkinointia yhdessä kaupungin muiden markkinoinnista vastaavien ta ho jen kanssa. Vuoden 2014 aikana on otettu käyttöön uusi oh jel ma ver sio poh ja kart to jen ylläpidossa, kiinteistötekniikassa ja kaavoituksessa. In vestoin ti mää rä ra hoil la hankittiin A0-kokoinen väritulostin ja vä ri skan ne ri. Tarkemmat tiedot lautakunnan toiminnan ja talouden toteutumista ovat liitteenä olevassa kaavoitus- ja ympäristölautakunnan tilinpäätöksessä vuodel ta 2014 LIITE A7, KAAVYMP 12.3.2015 MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta hyväksyy osaltaan liitteenä ole van vuo den 2014 tilinpäätöksen ja lähettää sen edelleen kau pun gin hal li tuk sel le.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 11 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 21 12.03.2015 KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 12 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 22 12.03.2015 Seniori Ateria Oy:n asemakaavamuutos, Putkikatu 23 Murikko Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 12.03.2015 22 Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström 3.3.2015: Vireilletulo Seniori Ateria Oy:n asemakaavamuutos on tullut vireille maanomistajan aloit tees ta. Kohde ei ole mukana vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa. Vireil le tu los ta kuulutetaan Rannikkoseudussa. Suunnittelualue ja tavoitteet Tehtävänä on laatia asemakaavan muutos kiinteistölle 529-22-3-3, Murikon kau pun gin osaan 22, kortteliin 3, tontille 3, Putkikatu 23:een, joka mah dollis taa pienteollisuusrakennuksen laajentamisen kiinteistöllä. Alue on voimas sa olevassa Maskuntien teollisuusalueen asemakaavassa varattu yh distet ty jen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV). Vahvistetussa asemakaavassa teollisuusalueen korttelit on sijoitettu etelä-poh jois suun tai sen kokoojakadun (Putkikatu) molemmin puolin. Ko kooja ka dul ta on yhteys Maskuntiehen teollisuusalueen molemmista päissä. Muri konojan ja teollisuuskorttelien väliin on sijoitettu puistovyöhyke. Teol lisuus alue liittyy kiinteästi Suovuoren asuntoalueeseen. Suunnittelutyön yhteydessä laaditaan rakennemalli laajemmin koko teol lisuus alu eel ta. Samalla tutkitaan teollisuusalueen pohjoispäähän sijoittuvan ti lan 529-22-7-1 maankäyttöä Manner-Naantalin osayleiskaavassa mää ri telty jen tavoitteiden mukaisesti. Kaavamuutosalue sijaitsee pohjavesialueella, joten suunnitelmissa ja toimen pi teis sä alueella on otettava huomioon pohjaveden suojelu siten, että sen käyttömahdollisuuksia, laatua tai riittävyyttä ei vaaranneta. Ve sien suoje lu vi ran omai sil le on suunnittelu ja rakentamistoimenpiteiden yhteydessä va rat ta va mahdollisuus lausunnon antamiseen. Suunnittelun lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja ra ken nus lain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtä vä nä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon otta mi nen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 13 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 22 12.03.2015 toi min nas sa. VAT-tavoitteista seuraavat kokonaisuudet koskevat suun nit telu aluet ta: Toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elin ym päris tön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö sekä virkistyskäyttö ja luon non varat. Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahvistettu 23.8.2004) suun nitte lu alue on taajamatoimintojen aluetta (A), valtakunnallisesti, maa kun nal lises ti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alu eet, joka sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaik ka-aluei ta ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teol lisuus aluei ta sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Lisäksi alue sijaitsee pohjavesialueella. Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 Maankäytön kehityskuvassa (vahvistettu 13.2.2012) suunnittelualue on mää ri tel ty nykyiseksi työpaikka-alueeksi. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Naantalin yleiskaavassa 1981-2000 ym pä ris tö häiriö tä aiheuttamattoman teollisuuden alueeseen (TY). Asemakaava Suunnittelualue kuuluu Naantalin Maskuntien teollisuusalueen ase ma kaavas sa (vahvistettu 5.3.1979) yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten kort te li alu ee seen (TTV). Maanomistus Asemakaavan muutosalue on yksityisessä maanomistuksessa. Rakennettu ympäristö Maskuntie teollisuusalue koostuu pienteollisuushalleista sekä näiden va rasto ra ken nuk sis ta. Alueella on rakennettu vahvistetun asemakaavan mu kaises ti joitakin asuinrakennuksia henkilökunnalle, jonka jatkuva läsnäolo on toi min nan kannalta välttämätöntä. Teollisuusalue on rakentunut 1980-2000 lu ku jen aikana. Alueelle on toteutettu vesihuolto. Suunnittelualueen vieressä pohjoisrajalla si jait see muuntamorakennus sekä pohjavesipumppaamo että aluepaloposti.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 14 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 22 12.03.2015 Alu een itäreunaa sivuaa suurjännitelinja. Maanpinnan nykyinen korkeus vaihtelee noin +3,0 ja +4,0 m välillä. Liitteinä ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavaluonnos, pois tu va kaava se kä havainnekuva. LIITE A8, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A9, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A10, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A11, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kokouksessa asiaa esitteli kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi 5.3.2015 päi vä tyn Se nio ri Ateria Oy:n asemakaavamuutoksen osal lis tumis- ja ar vioin ti suun ni tel man ja päättää, että 5.3.2015 päi vätys tä Seniori Ateria Oy ase ma kaa va muutoksen val mis te lu aineis tos ta varataan osallisille maankäyttö- ja ra ken nus ase tuksen 30 :n mu kai nen tilaisuus mielipiteen esittämiseen. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 15 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 23 12.03.2015 Naavakujan asemakaavamuutos Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 12.03.2015 23 Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström 3.3.2015: Vireilletulo Naavakujan asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloit teesta. Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2015. Suunnittelualue ja tavoitteet Tehtävänä on laatia asemakaavan muutos Naavakujan poistamiseksi alu eelta, jonka omistavat As Oy Naantalin Kuusitiainen c/o Treeva Oy ja Naan talin kaupunki. As Oy Naantalin Kuusitiainen omistaa tontit 529-13-125-3 ja 4 sekä niiden ympärillä olevat kiinteistöt Toivola 529-408-1-34, Kalliomäki 529-408-1-35 ja Niittylä 529-408-1-36. Naantalin kaupunki omistaa kiinteis tön Kaitamäki 529-408-1-33. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa varattu rivitalojen ja muiden kyt ket ty jen rakennusten korttelialueeksi (AR), puistoalueeksi (P) sekä ka tualu eek si. Asemakaavamuutoksessa ei nosteta rakennusoikeutta, tavoitteena on lakkaut taa asemakaavan mukainen Naavakujan katualue. Samalla kehitetään Kuu si kaa ren pään kääntöaluetta, josta järjestetään as Oy Kuusitiaisen tont tiliit ty mä. Asemakaavamuutoksessa osoitetaan olemassa oleva liikenneväylä ke vyen lii ken teen reittinä Kuusikaarelta Aurinkotien kevyenliikenteen rei tille. Suunnittelun lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja ra ken nus lain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtä vä nä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon otta mi nen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toi min nas sa. VAT-tavoitteista seuraavat kokonaisuudet koskevat suun nit telu aluet ta: Toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elin ym päris tön laatu sekä virkistyskäyttö.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 16 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 23 12.03.2015 Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahvistettu 23.8.2004) suun nitte lu alue on taajamatoimintojen aluetta (A), valtakunnallisesti, maa kun nal lises ti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alu eet, joka sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaik ka-aluei ta ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teol lisuus aluei ta sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 Maankäytön kehityskuvassa (vahvistettu 13.2.2012) suunnittelualue on mää ri tel ty nykyiseksi asuinalueeksi. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Naantalin yleiskaavassa 1981-2000 pien ta lo val taiseen asunto-alueeseen (AP). Asemakaava Suunnittelualue kuuluu vahvistetussa asemakaavassa (vahvistettu 6.4.1973) ri vi ta lo jen tai muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeseen (AR), puisto alu eek si (P) sekä katualueeksi. Maanomistus Asemakaavan muutosalue on yksityisessä sekä kaupungin maan omis tuk sessa. Rakennettu ympäristö Taimon asuntoalueen rakennuskanta koostuu pääasiassa rivi- ja eril lis pienta lois ta. Alue on rakentunut 1970- luvulta tähän päivään. Alueen koil lis reunal le on toteutettu liikenneväylä joka palvelee kevyenliikenteen reittinä. Ole mas sa olevaan jätevesi- ja vesihuoltojärjestelmään liitytään suun nit te lualu een etelärajalla. Maanpinnan nykyinen korkeus vaihtelee noin +8,0 ja +12,0 m välillä. Liitteinä ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelma, ase ma kaa va luon nos sekä poistuva kaava. LIITE A12, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A13, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa)
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 17 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 23 12.03.2015 LIITE A14, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kokouksessa asiaa esitteli kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi 5.3.2015 päi vä tyn Naa va ku jan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja ar vioin ti suun ni tel man ja päättää, että 5.3.2015 päivätystä Naava ku jan asemakaavaluonnoksesta va ra taan osallisille maankäyt tö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukainen ti lai suus mie lipi teen esittämiseen. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 18 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 24 12.03.2015 Lausunto ehdotuksesta Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulva ris kien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021 606/09.99/2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 12.03.2015 24 Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila 4.3.2015: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on pyytänyt Naantalin kaupungilta lausuntoa ehdotuksesta Turun, Raision, Naan ta lin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Esityslistan liitteenä oli ELY-keskuksen lausuntopyyntö. Turku, Raisio, Naantali ja Rauma ovat maa- ja metsätalousministeriön päätök sel lä nimetty valtakunnallisesti merkittäviksi tulvariskialueiksi. Näillä alueil la tulvariskien vähentämiseksi, tulvien ehkäisemiseksi ja lie ven tä misek si sekä tulviin varautumisen parantamiseksi on laadittu tulvariskien hallin ta suun ni tel mat. Tämä tulvariskien hallintasuunnitelma on laadittu Var sinais-suo men Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ym pä ris tö vas tuu alu eel la rannikkoalueen tulvaryhmän ohjauksessa vuosiksi 2016 2021. Suunnitelmassa esitetään alueelle ehdotetut tulvariskien hal linnan tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi perusteluineen sekä viran omais ten toiminnan kuvaus tulvatilanteessa. Suunnitelma perustuu vesis tö alu eel ta tehtyyn tulvariskien alustavaan arviointiin, tulvavaara- ja tulva ris ki kart toi hin sekä olemassa olleisiin tulvariskien hallinnan asiakirjoihin. Tulvavaara- ja riskikartat Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja vesisyvyyden sekä val litse van vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Tul va ris ki kartois sa esitetään tulvavaarakartan tietojen lisäksi alueen asukkaiden määrä, eri tyis koh teet, infrastruktuuri, ympäristöriskikohteet, kult tuu ri pe rin tö kohteet ja muut tarpeelliset tiedot. Tulvavaarakartat on tulvariskilainsäädännön mukaisesti laadittu kaikille mer kit tä vil le tulvariskialueille vuoden 2013 loppuun mennessä. Yk si tyiskoh tai set valtakunnalliseen korkeusmalliin perustuvat kartat on tehty rannik ko alu eel le useille skenaarioille. Rannikkoalueelle mallinnettiin me ri ve situl via. Skenaario, jossa tulva toistuu 1/1000 vuodessa, aiheuttaa suurimman tul vi mi sen, ja sitä onkin käytetty mitoitustulvana. Tulvakarttojen avulla selvi tet tiin mahdolliset tulvavaara-alueet ja tulvariskikartoilla vahingot mer kittä vil lä tulvariskialueilla Ne luovat perustan tulvariskien hal lin ta toi men pi teiden suunnittelulle. Niitä voidaan jatkossa hyödyntää myös maankäytön
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 19 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 24 12.03.2015 suun nit te lun ja kaavoituksen apuvälineinä. Tulvariskien hallinnan tavoitteet Tavoitteet ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyen Harvinaisen tulvan (1/100 v toistuva) peittämällä alueella sijaitseva va ki tuinen asutus on suojattu tulvilta tai tulviin on varauduttu siten, ettei ihmisten ter veys ja turvallisuus vaarannu. Erittäin harvinaisen tulvan (harvinaisempi kuin 1/250 v toistuva) peittämällä alueella ei sijaitse vaikeasti evakuoitavia koh tei ta tai kohteet on suojattu ja evakuointiyhteydet varmistettu. Tavoitteet välttämättömyyspalveluihin liittyen Sähkön-, lämmön- ja vesihuolto ei keskeydy erittäin harvinaisella tulval la Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea erittäin harvinaisella tul valla Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja huoltovarmuutta turvaava toimin ta ei häiriinny erittäin harvinaisella tulvalla Tavoitteet ympäristöön ja kulttuuriperintöön liittyen Erittäin harvinaisestakaan tulvasta ei aiheudu palautumatonta ja korjaa ma ton ta vahingollista seurausta ympäristölle ja kulttuuriperinnölle Tavoitteet viranomaistoimintaan liittyen Alueiden käytön suunnittelulla ja kaavoituksella vähennetään meri- ja hu le ve si tul va ris ke jä Tavoitteet kansalaistoimintaan liittyen Tulvavaara-alueella asuvat ja asioivat ihmiset ja yritykset ovat tie toisia tulvavaarasta ja sen todennäköisyydestä ja osaavat suojata omaisuut taan sekä varautua tulvatilanteeseen omatoimisesti Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden vaikutukset Toimenpiteiden ryhmittelyssä on hyödynnetty seuraavaa yhteiseurooppalaista jaottelua: 1. Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet 2. Valmiustoimet 3. Tulvasuojelutoimenpiteet
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 20 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 24 12.03.2015 4. Toiminta tulvatilanteessa 5. Muut toimenpiteet Toimenpiteiden etusijajärjestys ja hallintasuunnitelman täy tän töön pano Toimenpiteiden etusijajärjestys palvelee ensisijaisesti hal lin ta suun ni tel massa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista ja seurantaa. Etusijajärjestys pitää esittää osana hallintasuunnitelmaa myös tulvariskilain mukaan. Etu si jajär jes tyk sen tavoitteena on määritellä ne toimenpiteet, joita eri vas tuu ta hojen tulisi ensisijaisesti lähteä toteuttamaan, joille tulisi löytää rahoitusta tai joi den yksityiskohtaisempaa suunnittelua pitäisi edistää hal lin ta suun ni telma kau del la. Tehtäväjako ja aikataulu Tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaan ELY -kes kuk sen teh tävä nä on huolehtia tulvan uhatessa ja tulvan aikana viranomaisten yhteis työn järjestämisestä ja ohjata toi men pi tei tä. Myös ennakoivat tulvan tor jun ta toi men pi teet ovat pääosin ELY-keskusten vastuulla, yhteis työs sä kuntien ja toi min nan har joit ta jien kanssa. ELY -keskuksen vas tuul la on tiedottaminen tulvavaarasta ja tulviin varautuminen ennen tul via. Turun, Raision, Naantali ja Rauman rannikkoalueen tulvaryhmässä Var si nais-suo men liitto koordinoi tulvariskien hallinnan suun nit te lua toi mi mal la tulvaryhmän puheenjohtajana. Satakuntaliitto on tul va ryhmän jäsen. Pelastusviranomaisen vastuulla on toiminnan suunnittelu ja joh ta minen poikkeuksellisissa tulvatilanteissa sekä pelastustoiminta. Kunnan vastuulla on suojella omia rakenteita ja toimintaa se kä tukea pe las tus vi ran omai sia tulvasuojelussa. Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tul vakes kus vastaa vuoden 2014 alusta tulvien ennustamisesta, tul va va roituk sis ta ja valtakunnallisen tulvatilannekuvan yl lä pi tä mi ses tä. Kiinteistön omistajan ja haltijan/asukkaan vastuulla on suo jel la it seään ja omaisuuttaan omilla toimillaan sekä auttaa naapureita mah dolli suuk sien mukaan. Tulvariskilain mukaisesti tulvariskien hallintasuunnitelma tulee olla hy väksyt ty ja julkaistu ennen 22.12.2015. Tämän jälkeen suunnitelma on tarpeen mu kaan tarkistettava kuuden vuoden välein. Tulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden tarkistus tehdään seuraavan kerran 22.12.2018 mennessä. Esityslistan liitteenä oli ELY-keskuksen laatima tiivistelmä tulvariskien hal-
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 21 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 24 12.03.2015 lin ta suun ni tel ma eh do tuk ses ta. Lausuntopyynnön kohteena oleva asiakirja löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/trhs/turku-raisio-naantali-rauma Kokouksessa asiaa esitteli kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta esittää kau pun gin hal li tuksel le, että Naantalin kaupungin lausuntona ehdotuksesta Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tul va riskien hallintasuunnitelmaksi lausutaan seuraavaa: Suunnitelmassa tarkastellaan tulvahallintaa laa ja-alaises ti aina ilmaston muutoksesta euroihin. Samalla on koot tu ansiokkaasti yhteen toimijoiden roolituksen kaut ta kokonaisuus suunnittelusta käytäntöön. Suun nitel man monipuolinen liitteistö antaa käyttökelpoiset työ vä li neet tulvariskien hallinnan parissa toimiville. Uusien alueiden käyttöönotossa tulvariskien syntymistä eh käis tään tehokkaimmin maankäytön suunnittelun avul la yleis- ja asemakaavoilla. Täydennysrakentamisessa ja yksittäisen rakennuspaikan va lin nas sa huomioidaan tulvariskialueet ja pienennetään ra ken ta mi sen herkkyyttä tulvan aiheuttamille va hin goille. Keinoina tähän ovat maankäytön suunnittelun lisäksi yleis kaa vo jen tulkinta, rakentamismääräykset sekä kuntien rakennusjärjestyksissä annettavat määritykset ma talim mis ta rakentamiskorkeuksista. Naantalin osalta suunnitelmaan päivitetään karttojen ja tau lu koi den riskikohteista paloaseman sijainti, joka vuo den 2015 alussa on siirtynyt tulvariskialueelta Luola laan. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 22 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 25 12.03.2015 Viranhaltijapäätökset / Maankäyttö Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 12.03.2015 25 Toimistosihteeri Sanna Sydänmaanlakka 3.3.2015 Viranhaltijapäätökset Maankäyttöpäällikkö 3/2015 Tonttijaon muutos 102. kaupunginosan korttelin 8 tontit 12 ja 13 (Väs tä räkin ku ja) 4/2015 Osoitenumeroinnin vahvistaminen MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Lautakunta merkitsee viranhaltijapäätökset tiedoksi ja päättää ol la käyttämättä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta vi ranhal ti ja pää tös pöy tä kir jas sa 4/2015 ilmenevään päätökseen. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 23 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 26 12.03.2015 Lausunto ehdotuksesta merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi 278/11.02.01/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 12.03.2015 26 Ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki 26.2.2015: Lausuntopyyntö Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyy tää kun nan lau sun toa ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi, "Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi, Itä me ren tila yhdessä paremmaksi". Lau sun toa pyy de tään 31.3.2015 mennes sä. Lausuntopyyntö oli esityslistan liitteenä. Merenhoidon suunnittelu Suomen merenhoidon toimenpideohjelma muodostaa viimeisen osan kolmiosaisesta merenhoitosuunnitelmasta, jota valmistellaan vesienhoidon ja me ren hoi don järjestämisestä annetun lain (1299/2004) nojalla. Toimenpideohjelma laaditaan meriympäristön parantamiseksi ja siihen kohdistuvien pai nei den vähentämiseksi. Pyrkimyksenä on, että meriympäristön hyvä tila voi daan ylläpitää ja saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Me ren hoi to suun nitel man ensimmäinen osa, jos ta val tio neu vos to päätti joulu kuus sa 2012, sisäl tää ny ky tilan ar vion, hy vän ti lan määri tel män sekä ympäristötavoitteet. Me ren hoi to suun ni tel man toi nen osa on vuon na 2014 valmis tunut seu ran taoh jel ma. Toimen pideohjelman on tar koi tus tul la voi maan val tio neu vos ton pää tök sel lä vuo den 2015 lop puun men nessä ja käyn nistyä vuo den 2016 loppuun men nessä. Toimenpideohjelman toimenpide-ehdotukset ovat kaudelle 2016-2022. Merensuojelua on toteutettu kansainvälisten sopimusten, ohjelmien ja suosi tus ten sekä kansallisen lainsäädännön, ohjelmien ja sitoumusten avulla 1960-1970-lu vul ta alkaen. Meristrategiapuitedirektiivin myötä me ren hoidon näkökulma on aiempaa Itämeren suojelun näkökulmaa laajempi. Pai nopis te on aiemmin ollut laadun parantamisessa ja pilaantumisen ehkäisyssä. Nyt tarkastelu on laajentunut mm. meriluonnon monimuotoisuuteen. Uusia tee mo ja ovat myös roskaantuminen ja vedenalainen melu. Merenhoidon suunnittelusta vastaa ympäristöministeriö. Keskeisiä toi mijoita me renhoidon suun nit telussa ovat Suomen ympä ristö keskus ja ELY-kes kuk set. Varsi nais-suomen ELY-kes kuksella on me ren hoidossa
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 24 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 26 12.03.2015 koor di naa tio teh tä vä. Ohjelmaa to teu te taan laa jana hal lin nonrajat ylit tävä nä yh teis työ nä. Kunnat ovat tär keässä ase massa monia toi menpiteiden to teuttajina. Samanaikaisesti merenhoitosuunnitelman kanssa laaditaan Ko ke mäenjoen-saa ris to me ren-sel kä me ren vesienhoitosuunnitelmaa vuosille 2016-2021. Vesienhoidon suun ni tel ma on kytketty merenhoidon suun nit teluun ja suunnitelmat tukevat toi si aan ja sovitetaan yhteen. Merenhoidon kan nal ta keskeiset va lu ma-aluei ta ja rannikkoalueita koskevat toimenpiteet esi te tään ve sien hoi to suun ni tel mis sa. Vesien ja merenhoito on sovitettava yh teen erityisesti ran nik ko ve sil lä, jossa toimitaan molempien suun nit te lujär jes tel mien perusteella. Yh ty mä koh tia on erityisesti rehevöitymiseen ja hai tal li siin aineisiin liittyvissä toi men pi teis sä. Toimenpideohjelma Ehdotuksessa toimenpideohjelmaksi eli merenhoitosuunnitelman kol mannek si osaksi arvioidaan nykyisten merenhoitotoimien riittävyyttä ja etsitään uu sia toimia eri aloille meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Toi men pi de ohjel ma eh do tus käsittää vuosina 2016-2022 toteutettavia toimia. Toi men pi deoh jel man tavoitteena on, että me ri ym pä ris tön hyvä ti la voidaan ylläpitää tai saa vut taa vuoteen 2020 mennessä. Me ren hoi don toi men pi de oh jel mas sa on esitetty yhteensä 35 merenhoidon toi men pi det tä, jotka sisältyvät seuraaviin teemakokonaisuuksiin: ra vin nekuor mi tuk sen vä hen tä mi nen, vaarallisten ja haitallisten aineiden kuor mi tuksen vä hen tä mi nen, merellisten luonnonvarojen kestävä käyttö ja hoito, roskaan tu mi sen vä hen tä mi nen, vedenalaisen melun vähentäminen, fyysisten häi riöi den ja me ren poh jan elinympäristöjen menettämisen vähentäminen, hyd ro gra fian muu tos ten estäminen, merenkulun turvallisuus ja riskien hallin ta, me ri alue suun nit te lun toimenpiteet sekä merellisten suojelualueiden ver kos ton vah vis ta mi nen ja muut luonnonsuojelutoimenpiteet. Toteutukseen ja tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat sekä luon non olosuh tei den muutokset että ohjelman ulkopuoliset ihmisen vaikutuksesta tapah tu vat muutokset. Ilmastolliset tekijät vaikuttavat voimakkaasti Itämeren eko sys tee min toimintaan ja sen vuodenaikaiseen vaihteluun. Pidemmällä aika vä lil lä ilmastonmuutos muuttaa toimintaympäristöä, se vaikuttaa toi menpi de oh jel man toimien toteutukseen ja vaikuttavuuteen ja tekee ym pä ris tö tavoit tei den saavuttamisesta nykyistäkin haasteellisempaa. Esityslistan sähköisenä liitteenä oli tiivistelmä merenhoitosuunnitelman toimen pi de oh jel ma eh do tuk ses ta. Ehdotus toimenpideohjelmaksi on luettavissa ympäristöhallinnon verk ko si-
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 25 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 26 12.03.2015 vuil la osoitteessa: www.ymparisto.fi/vaikutavesiin YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta esittää kau pun gin hal li tuksel le, että se antaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle meren hoi to suun ni tel man toi men pi de oh jel ma eh do tuk ses ta seu raavan lausunnon: Toimenpideohjelmaehdotus on laaja ja kattava, pe rus teel li sesti laadittu tie to pa ket ti, jonka si säl tä mä tieto tulisi saada te hokkaas ti käytännön toi men pi teik si. Oh jel mas sa esitetyt kaikki tee ma ko ko nai suu det ja niiden to teut ta mi sek si suunnitellut toimen pi teet ovat tärkeitä, mutta niiden to teut ta mi ses sa on kuiten kin kes keis tä suunnata rajallisia voimavaroja kus tan nus tehok kai siin ja parhaiten vaikuttaviin toi miin. Myös toi men pitei den vai kut ta vuu den seuranta on tärkeää. Rannikkoalueella, jossa merenhoitoa toteutetaan sekä me renhoi to suun ni tel man että vesienhoitosuunnitelmien avulla, tulisi suun nit te lu jär jes tel mät sovittaa yhteen siten, että ne täy den tävät toisiaan ja vältytään pääl lek käi syyk sil tä. Naantalille, merellisenä saaristokaupunkina, on me ri ym pä ristön hy vä tila erit täin tärkeää. Naantali omalta osaltaan tuo meren suo je lu työn tiiviiksi osak si kaupungin toimintoja esi merkik si Hel sin ki-tur ku Itä me ri haas te kam pan jan Naantalin toimen pi de oh jel man kautta. Naantalin ohjelmaan on sisällytetty me ren hoi to suun ni tel man toi men pi de oh jel mas sa esitettyjä toimen pi tei tä. Myös Naantalin kaupungin saaristo-ohjelmassa tuo daan esiin merialueen tila ja uhkien aktiivinen torjunta sekä saaristoluonnon vaaliminen ja merialueen kestävä käyttö, jot ka on esitetty toimenpiteinä myös me ren hoi to suun ni tel massa. Itämeren kuormitus on edelleen liian suurta ja uusia kei no ja tar vi taan kuormituksen vähentämiseksi. Naantalin kau pun ki tu kee ja kannustaa kunnan toimijoita osallistumaan ak tii vi sesti pilottihankkeisiin, joilla kuormitusta vähennetään. Esi merkik si ra vin tei den kierrätystä koskevia hankkeita on vireillä myös Var si nais-suo mes sa. Ravinteiden kierrätys on kestävä ja ta lou del li ses ti tehokas tapa vähentää ravinteiden päätymistä Itä me reen ja samalla luoda myös uutta liiketoimintaa. Riittävien resurssien turvaaminen paikallisille hank keil le on
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 26 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 26 12.03.2015 kes keis tä ja mahdollistaa hankkeiden toteutumisen. Myös lain sää dän nön ja muiden ohjauskeinojen kehittäminen siten, et tä ne tukevat hankkeiden toteutumismahdollisuuksia on paikal lis ta son työssä tärkeää. Tämän asian osalta pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Ympäristöpäällikön ehdotus hyväksyttiin. Tämän asian osalta pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 27 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 27 12.03.2015 Lausunto ehdotuksesta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren ve sien hoi tosuun ni tel mas ta vuosiksi 2016-2021 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 12.03.2015 27 Ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki 3.2.2015: Lausuntopyyntö Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyy tää kun nan lau sun toa ehdotuksesta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta vuosiksi 2016-2021. Lausun toa pyydetään 31.3.2015 mennessä. Lausuntopyyntö oli esityslistan liitteenä. Vesienhoidon suunnittelu Vesienhoidon suunnittelua ohjaavat Suomessa laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006). Lisäksi vesienhoidon toteuttamiseksi on laa dit tu lukuisia strategioita ja ohjelmia. Vesienhoidon suunnittelu tapahtuu vesien hoitoalueilla. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueet kuuluvat pääosin Ko ke mäen joen-saa ris to me ren-selkä me ren vesienhoitoalueeseen. Ve sien hoi don suunnittelusta vastaavat vesien hoi to alu eel la toimivat ELY-keskukset yh des sä alueellisten yh teis työ ryhmien kanssa. Yhteistyöryhmissä on kattava alu een sidosryhmien edustus. Ve sien hoi to suun ni tel ma laa di taan kuu dek si vuo dek si kerrallaan. Val tio neuvos to hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat. Ve sien hoi to suun ni tel ma vuoteen 2015 on hyväksytty valtioneuvostossa vuonna 2009. Uu si suunnitelma on laa dit tu vuosiksi 2016-2021. Vesienhoitosuunnitelma 2016-2021 Keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja ran nik ko vesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien osal ta vä hin tään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien ti laa ei saa heikentää. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja to teu tetaan ve sien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Ve sien hoi dos sa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hal linnan sekä luon non suo je lun tavoitteet. Hyvän tilan saavuttaminen on ve sien-
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 28 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 27 12.03.2015 hoi dos sa ase tet tu vuoteen 2015. Tälle yleiselle tavoiteajalle on pe rus tel luista syistä esi tet ty jatkoaikaa vuoteen 2021 tai 2027. Ehdotuksessa on mm. kuvattu vesienhoitoalue ja tarkasteltavat vedet (järvet, joet ja rannikkovedet, pohjavedet, talousveden ottoon käytettävät vedet, ui ma ve det, kalavedet ja Natura-alueet), niiden tila ja niihin kohdistuvat paineet. Lisäksi on esitetty vesienhoidon toimenpiteet ja niiden kus tan nus vaiku tuk sia sekä laadittu vesienhoitoalueen seurantaohjelma. Vesienhoidon toimenpiteitä sekä niihin kohdistuvia ohjauskeinoja ja vastuu ta ho ja on tarkasteltu sektoreittain seuraavasti: yhdyskunnat ja ha ja-asutus, teol li suus ja kaivostoiminta, kalankasvatus, turvetuotanto, tur kis eläintuo tan to, metsätalous, maatalous, maaperän happamuus, maa-ainesten otto, poh ja ve si aluei den suojelusuunnitelmat ja selvitykset, liikenne, vedenotto, ve sis tö jen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen, pilaantuneet maa-alueet ja sedimentit sekä maankäyttö. Vesienhoidon toisella suunnittelukierroksella otetaan huomioon muutokset, joi ta on tapahtunut ensimmäisten vesienhoitosuunnitelmien jälkeen. Ai empaa enemmän on kiinnitetty huomiota ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, vesi ym pä ris töl le haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin sekä taloudellisiin tar kaste lui hin. Muut yhteen sovitettavat suunnitelmat Vesienhoidon suunnittelu on kytketty merenhoidon suunnitteluun. Me renhoi dos ta säädetään samassa laissa kuin vesienhoidosta. Vesienhoidon toimen pi teil lä vaikutetaan myös meren tilaan. Merenhoidon tavoitteet ja toimen pi teet otetaan huomioon vesienhoidon suunnittelussa ja toimenpiteet so vi te taan rannikkoalueella yhteen. Yhtymäkohtia on erityisesti re he vöi tymi seen ja haitallisiin aineisiin liittyvissä toimenpiteissä. Tulvariskien hallintasuunnitelmat tehdään samanaikaisesti vesienhoidon suun ni tel mien päivityksen kanssa. Lainsäädäntö edellyttää tulvariskien hallin nan tavoitteiden ja vesienhoidon tavoitteiden yhteen sovittamista. Suunnitelmien huomioon ottaminen Valtion ja kuntien viranomaisten on otettava soveltuvilta osin huomioon val tio neu vos ton hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat. Tämä merkitsee viran omais ten yleistä velvollisuutta toimia vesienhoitosuunnitelman ta voit teiden saavuttamiseksi mm. päätöksentekoon liittyvänä aineistona. Suunnitelman toteuttamisen vastuutahoja ovat mm. ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, maakuntien liitot, elinkeino-, liikenne- ja
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 29 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 27 12.03.2015 ym pä ris tö kes kuk set, aluehallintovirastot, kunnat, vesihuoltolaitokset, toimin nan har joit ta jat sekä kuntalaiset. Kunta yhtiöineen on tärkeä toimija vesiensuojelussa paikallistasolla ja kunnil le on suunnitelmassa vastuutettu monenlaisia toimenpiteitä. Kun nal la on vas tuu mm. vesihuollon suunnittelusta, kehittämisestä ja jär jes tä mi ses tä, poh ja ve si aluei den suojelusuunnitelmien laadinnasta, ve sien suo je lun huo mioon ottamisesta ympäristöluvissa ja maankäytön suun nit te lus sa sekä osin ve sien tilan seurannasta. Naantalin kaupunki on viime vuosina jo toteuttanut suunnitelmassa esi tet tyjä toimia. Kaupunki on mm. toteuttanut uusia siirtoviemärihankkeita, edistä nyt laajojen vesihuolto-osuuskuntien käynnistymistä sekä lakkauttanut pai kal li sen jäteveden puhdistamon sekä saneerannut ole mas sa olevaa puhdis ta moa. Myös haja-asutuksen kiinteistökohtaisten jä te ve sien kä sit te ly järjes tel mien suunnittelun rahoitus- sekä ohjaus- ja neu von ta hank keis sa kaupun ki on ollut mukana. Pohjavesien suo je lu suun ni tel ma on laadittu ja sitä to teu te taan hyväksytyn suunnitelman mu kai ses ti. Ympäristö- ja maa-ai neslu pien lu pa mää räyk sis sä on vesienhoitosuunnitelmassa kunnille vastuutetut toi met otet tu huomioon. Kaupunki on myös yhteistyötahojensa kanssa selvit tä nyt kau pun gin edustan merialueen pohjasedimenttien haitta-aineita. Maan käy tön suunnittelussa otetaan huomioon vesistöjen tilaan vaikuttavia seik ko ja. Kaupunki jatkaa tulevina vuosina edelleen ve sien hoi to suun ni telmas sa kunnalle vastuutettujen toi men pi tei den toteuttamista suunnitelman mu kai ses ti. Ehdotusta koskevat asiakirjat ovat luettavissa osoitteessa: www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/lantinen/osallistuminen YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta esittää kau pun gin hal li tuksel le, että se antaa ELY-keskukselle Ko ke mäen joen-saa ris tome ren-sel kä me ren vesienhoitoalueen ve sien hoi to suun ni telma eh do tuk ses ta seuraavan lau sun non. Lausuntoa on val mistel tu yhteistyössä ympäristövirastossa. Ehdotuksessa on kattavasti ja hyvin kuvattu suunnittelualueen ve sien ny ky ti la ja vesiin kohdistuvat uhkat sekä hyödynnetty saa tu ja seurantatietoja. Ny ky ti lan, uhkien ja seurannan pohjal ta on laadittu tarvittavat toimenpiteet. Hyvään taus ta-ai neistoon perustuvat suun ni tel man lin jauk set ovat oi kean suun tai sia se kä hyvin perusteltuja.