1 HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖN STRATEGIA VUOSILLE 2012 2014 Säätiön hallituksen vuosikokouksessa 30.3.2012
2 SISÄLLYS JOHDANTO 1 STRATEGIAN PERUSTA Säätiön tarkoitus ja perustehtävä Arvot Ydinosaaminen 2 VISIO: TAVOITETILA VUONNA 2014 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN ANTAMAT MAHDOLLISUUDET 2.1 Säätiön toimintaympäristö Kehitysnäkymät ja niistä nousevat haasteet Säätiön sidosryhmät 2.2 Toimitilat ja tukipalvelut 4 KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 4.1 Näyttöön perustuvan toiminnan vahvistaminen 4.2 Toimintaedellytysten vahvistaminen 5 RISKIEN HALLINTA JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6 YHTEENVETO STRATEGIAKAUDEN PÄÄMÄÄRISTÄ JA TAVOITTEISTA LIITTEET
3 JOHDANTO Hoitotyön Tutkimussäätiö on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon tutkimus- ja kehittämisorganisaatio. Säätiö kuuluu Suomen sairaanhoitajaliitto ry:n konserniin sen itsenäisenä osana. Suomen terveydenhuollon kentässä verkostoperiaatteella toimiva säätiö sijoittuu tutkimustietoa tuottavien (yliopistot, tutkimuslaitokset) ja sitä hyödyntävien terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden välimaastoon. Säätiön yhteydessä toimii kaksi kansainvälistä yhteistyökeskusta (LIITE 1), joista toinen on australialaisen Joanna Briggs Instituutin (JBI) Suomen JBI yhteistyökeskus ja toinen on WHO/EUROn hoitotyön yhteistyökeskus. Säätiön ja Suomen JBI yhteistyökeskuksen tavoitteena on edistää ja tukea tutkitun tiedon tiivistämistä (järjestelmälliset katsaukset, näyttöön perustuvat suositukset) sekä tutkimusnäytön levittämistä ja hyödyntämistä terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioissa. Toiminnan tavoitteena on parantaa terveydenhuollon vaikuttavuutta tunnistamalla vaikuttavat, käyttökelpoiset ja tarkoituksenmukaiset terveydenhuollon menetelmät ja käytännöt. WHO/EUROn hoitotyön yhteistyökeskuksen toiminnassa painopisteenä on osallistua erityisesti näyttöön perustuvan tiedon levittämiseen. Hoitotyön Tutkimussäätiön perustamisen taustalla ovat 1960-luvulla toimintansa aloittanut Sairaanhoidon tutkimuslaitos ja sen kannatusyhdistys. Näiden toiminnan päätyttyä 2000- luvun alussa perusti Suomen sairaanhoitajaliitto ry vuonna 2005 Hoitotyön Tutkimussäätiön. Säätiö sai perustamisluvan 31.5.2006 patentti- ja rekisterihallitukselta ja se merkittiin säätiörekisteriin 17.11.2006. Säätiön toiminta laajeni vuoden 2010 aikana merkittävästi, kun sen yhteyteen perustettiin Suomen JBI yhteistyökeskus (LIITE 1). Keskuksen isäntäorganisaationa toimii Hoitotyön Tutkimussäätiö. Verkostoperiaatteella toimivan keskuksen muita yhteistoimintaosapuolia ovat Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Kuopion yliopistollinen sairaala, Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan yksiköt sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. JBI-keskuksella on lisäksi sopimukset kuuden yhteistyökumppanin kanssa, jotka osallistuvat keskuksen toimintaan ja toiminnan tunnetuksi tekemiseen. Vuoden 2012 aikana JBI-keskuksen johtokunta vahvistaa periaatteet, joiden mukaisesti JBI-keskuksen toimintaa laajennetaan. Hoitotyön Tutkimussäätiön strateginen perusta muodostuu säätiön perustehtävästä, toimintaajatuksesta ja arvoista. Strategiassa määritellään Hoitotyön Tutkimussäätiön painopisteet ja tavoitteet vuosille 2012 2014. Tavoitteena on, että säätiö on vuonna 2014 tunnustettu ja arvostettu näyttöön perustuvan hoitotyön ja terveydenhuollon kehittäjä, jolla on kansallisesti tunnustettu asema näyttöön perustuvan terveydenhuollon edistäjänä. Strategia ohjaa vuosittain laadittavia tarkempia toiminta- ja taloussuunnitelmia.
4 1 STRATEGIAN PERUSTA Säätiön tarkoitus ja perustehtävä Säätiön sääntöjen mukaisesti sen tarkoituksena on tukea hoitotieteellistä tutkimusta käytännön hoitotyön kehittämiseksi, sen tulosten soveltamiseksi ja väestön terveyden edistämiseksi. Säätiön toiminnassa otetaan huomioon terveydenhuollon kansalliset ja kansainväliset linjaukset. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa tukemalla näyttöön perustuvaa terveydenhuoltoa sekä hoitotieteellistä tutkimusta hoitotyön kehittämiseksi. Säätiö voi myös osallistua tutkimushankkeisiin ja tehdä tutkimusta. Säätiön perustehtävänä on näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen terveydenhuollossa käytettävien menetelmien vaikuttavuuden lisäämiseksi ja väestön terveyden edistämiseksi. Arvot Hoitotyön Tutkimussäätiön toimintaa ohjaavat seuraavat arvot ovat: Terveys Säätiön toiminnan tavoitteena on väestön terveyden edistäminen, ja siinä erityisen keskeisenä ovat väestön terveyserojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Oikeudenmukaisuus Näyttöön perustuvia yhtenäisiä käytäntöjä kehittämällä ja levittämällä pyritään edistämään toimintaa, jolla tavoitellaan jokaisen kansalaisen oikeutta yhtä hyvään ja vaikuttavaan hoitoon esimerkiksi iästä, varallisuudesta, asuinpaikasta tai hoito-organisaatiosta riippumatta. Totuus Ajantasaisen tutkimustiedon tiivistäminen hyväksyttyjä menettelytapoja noudattaen sekä tiedon luotettava välittäminen ovat säätiön toimintatapoja. Luottamus Säätiö on luotettava ja asiantunteva yhteistyökumppani. Asiantuntijuus Säätiö on asiantuntijaorganisaatio, joka kasvattaa sekä omaa että terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden asiantuntijuutta näyttöön perustuvan toiminnan alueella. Ydinosaaminen Säätiön ydinosaamista ovat tiivistetyn tutkimustiedon tuottaminen näyttöön perustuvan terveydenhuollon kokonaisuuden hallinta, kehittämis- ja koulutusosaaminen verkostotyöskentely 2 VISIO: TAVOITETILA VUONNA 2014 Hoitotyön Tutkimussäätiö on kehittänyt useita tiivistetyn tiedon kokoamiseen ja levittämiseen sekä näyttöön perustuvan toiminnan implementointiin ja arviointiin liittyviä työvälineitä ja toimintamalleja terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden käyttöön. Säätiön tuotteet ovat laajasti sidosryhmien käytössä. Terveyden edistämistä ja potilaan hoitoa koskeva päätöksenteko sekä alan opiskelijoiden koulutus perustuvat parhaaseen mahdolliseen näyttöön, ja siitä koituva hyöty näkyy terveyden- ja sairaanhoidon sekä opetuksen vaikuttavuuden lisääntymisenä.
5 Toimintansa ansiosta säätiö on vuonna 2014 tunnettu ja arvostettu näyttöön perustuvan hoitotyön ja terveydenhuollon kehittäjä, jolla on kansallisesti tunnustettu asema näyttöön perustuvan terveydenhuollon edistäjänä. Säätiön taloudellinen tilanne on vahvistunut ja vakaa. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN ANTAMAT MAHDOLLISUUDET Hoitotyön Tutkimussäätiön toimintaympäristö on monella tapaa haasteellinen, ja sillä on suuri merkitys säätiön strategisiin valintoihin. Myös median kehittyvät viestintäkanavat tuovat uusia haasteita, joihin säätiö varautuu strategisilla linjauksillaan. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset huomioidaan toimintasuunnitelman laadinnassa. 3.1 Säätiön toimintaympäristö Terveyden- ja sosiaalihuollon toimintaympäristöä muuttavat nykyinen ja tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä alan koulutusta koskeva lainsäädäntö, kansalliset ohjelmat ja muut linjaukset. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kehittämään näyttöön perustuvaa toimintaa ja hyviä toimintakäytäntöjä. Myös pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa 2011 2014 edellytetään, että yhtenäisten työmenetelmien käyttö vakiinnutetaan osaksi terveydenhuollon palvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa. Koulutusta ja tutkimusta vuosina 2011 2016 koskevassa kehittämissuunnitelmassa (OKM 2011) korostetaan muun muassa ammattikorkeakoulujen työelämäyhteyksiä ja aluevaikuttavuutta. Hoitotyön Tutkimussäätiö osallistuu koulutusta ja sen kehittämistä koskeviin hankkeisiin niiltä osin kuin ne koskevat näyttöön perustuvassa hoitotyössä tarvittavan uudenlaisen osaamisen kehittämistä. Säätiö toimii toimintaympäristössä, jonka keskeisiä haasteita ovat: Sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuva toimintaympäristö Terveydenhuollon henkilöstön osaaminen Väestössä ja väestön terveydessä tapahtuvat muutokset Lainsäädännöstä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelmista tulevat haasteet Palvelujärjestelmän muutokset Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen Potilaan päätösten ja valinnan korostuminen Työvoimapula, resurssien oikeanlainen kohdentaminen Globalisoituminen Tiedon määrän kasvu ja luotettavan tiedon tunnistaminen Uudenlaisiin haasteisiin vastaaminen, uudenlaiset osaamisvaatimukset Henkilöstön osaamisen jatkuva päivittäminen Terveysalan koulutuksen kehittäminen (osaava työvoima, koulutuksen ja työelämän yhteydet) Monikulttuurisuuden huomioon ottaminen, arvojen monipuolistuminen Väestön ikääntyminen Väestön terveyserojen kaventaminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Ehkäisevän toiminnan vahvistaminen Monimuotoiset terveysongelmat
6 Kehitysnäkymät ja niistä nousevat haasteet Hoitotyön Tutkimussäätiölle 1. Yhteiskunnalliset ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöä koskevat muutokset ovat vaikutuksiltaan merkittäviä ja ne koskevat laajasti koko väestöä. Hoitotyön Tutkimussäätiö haluaa olla mukana vaikuttamassa niihin rakenteisiin, prosesseihin ja sisältöihin, joiden avulla terveydenhuollossa vastataan toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin vaikuttavien ja yhtenäisten käytäntöjen ja palvelujen kehittämiseksi. 2. Terveydenhuollon henkilöstön osaamiselle asetetaan jatkuvasti uusia vaatimuksia. Tästä syystä työntekijöiden osaamisen kehittäminen vaatii järjestelmällistä tukea ja resursseja. Hoitotyön Tutkimussäätiö haluaa tukea henkilöstön osaamisen kehittämistä tarjoamalla koulutusta, välineitä ja sisältöjä näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiselle. 3. Väestössä ja väestön terveydessä tapahtuvat muutokset ovat haaste, joka vaatii useiden toimijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä. Hoitotyön Tutkimussäätiö haluaa aktiivisesti olla kehittämässä sellaisia palveluja ja hoitokäytäntöjä, jotka perustuvat tutkimusnäytöllä todennettuun vaikuttavuuteen. Säätiön sidosryhmät 1. Säätiön ydinsidosryhmiin kuuluvat: Joanna Briggs Instituutti ja sen yhteistyökeskukset eri puolilla maailmaa Suomen JBI yhteistyökeskuksen yhteistoimintaosapuolet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopistollinen sairaala Suomen JBI yhteistyökeskuksen sidosryhmät: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatiot: perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, yksityisellä sektorilla ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatiot sekä sosiaalija terveysalan perustutkintoon (toisen asteen koulutus) johtavan ammatillisen koulutuksen koulutusorganisaatiot yliopistot, tutkimus- ja kehittämislaitokset ammatti- ja asiantuntijajärjestöt potilasjärjestöt WHO/EUROn yhteistyökeskukset 2. Säätiön muita sidosryhmiä ovat: Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.2 Toimitilat ja tukipalvelut Säätiön toimitilat ovat Sairaanhoitajaliiton kiinteistössä Pasilassa. Sijainti on kulkuyhteyksiltään toimiva, vaikkakin avokonttori ja toimitilan ahtaus asettavat omat haasteensa säätiön toiminnalle. Sairaanhoitajaliiton tiloissa toimiminen tuo säätiölle useita synergiaetuja. Näistä merkittävimmät koskevat talous- ja kirjanpitopalveluja, jotka hoidetaan Sairaanhoitajaliiton konsernissa keskitetysti. Lisäksi säätiölle on etua siitä, että Sairaanhoitajaliitto tuo oman asiantuntemuksensa ja yhden merkittävän sidosryhmän, sairaanhoitajat, lähelle säätiötä.
7 4 KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Kehittämisen painopisteet on jäsennetty toiminnan sisältöä ja toimintaedellytyksiä vahvistaviin painopisteisiin Joanna Briggs Instituutin ja WHO EUROn yhteistyökeskuksilleen asettamat vaatimukset on otettu huomioon painopisteiden sisällöissä. Päämäärä 1. Näyttöön perustuvan toiminnan vahvistaminen Tavoite 1. Tiivistetyn tiedon kokoaminen terveyspoliittisesti strategisista aiheista sekä näyttöön perustuvan toiminnan käyttöönoton tukeminen terveydenhuollon palvelukoulutusorganisaatioissa 1.1 Tunnistaa kansallisesti ja kansainvälisesti (JBI) sekä yksittäisten toimintaorganisaatioiden kannalta strategiset aiheet, joista järjestelmällisesti tuotetaan luotettavaa ja tiivistettyä tutkimusnäyttöä. 1.2 Vahvistaa näyttöön perustuvan toiminnan käyttöönoton tukirakenteita. - hyödynnetään verkostoja sekä kansallisia ja kansainvälisiä terveyspoliittisia asiakirjoja strategisten aiheiden tunnistamiseksi - laaditaan järjestelmällisiä katsauksia ja suosituksia strategisilta aihealueilta - käännetään JBI-suosituksia (Best Practice Sheet) ja arvioidaan niiden soveltuvuus suomalaiseen terveydenhuoltoon - levitetään tiivistettyä tietoa terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden käyttöön (mm. suositukset, järjestelmälliset katsaukset, artikkelit, koulutus) - edistetään näyttöön perustuvan toiminnan kehittämistä tukevien rakenteiden, prosessien ja välineiden käyttöönottoa terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioissa (mm. yhtenäisten näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämisen toimintamalli, JBI COnNECT+ ohjelmisto) Tavoite 2. Näyttöön perustuvan toiminnan etenemisen seuranta terveydenhuollon koulutuksessa ja toiminnassa sekä implementoidun tiivistetyn tiedon käytön vaikuttavuuden osoittaminen 2.1 Arvioida näyttöön perustuvaa toimintaa edistävien menetelmien, prosessien ja rakenteiden käyttöönottoa ja vaikutuksia terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioissa. 2.2 Kehittää mekanismeja näyttöön perustuvan toiminnan etenemisen ja vaikuttavuuden seuraamiseksi kansallisella ja toimintayksikkötasolla. - hyödynnetään verkostoja näyttöön perustuvan toiminnan kannalta kriittisten seurantakohteiden tunnistamisessa ja kansallisen seurantamallin suunnittelussa - arvioidaan kriittisesti JBI COnNECT+ ohjelmiston työkalujen käyttöönottamisen edellytyksiä ja kehitetään työkaluja suomalaiseen terveydenhuoltoon sopiviksi - tehdään aloitteita näyttöön perustuvan toiminnan seuranta- ja vaikuttavuuden arviointihankkeiden valmistelemiseksi yhteistyössä hankkeisiin osallistuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa ja tiedotetaan niistä aktiivisesti
8 Tavoite 3. Näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen ja johtamisen vahvistaminen 3.1 Tunnistaa näyttöön perustuvan toiminnan johtamista edistäviä rakenteita ja kehittää niitä yhteistyössä terveydenhuollon eri toimijoiden kanssa. 3.2 Kehittää näyttöön perustuvassa toiminnassa tarvittavan osaamisen arviointia yhteistyössä koulutusjärjestelmän toimijoiden kanssa. 3.3 Kehittää edelleen näyttöön perustuvan toiminnan osaamista vahvistavaa koulutusta vastaamaan terveydenhuollon henkilöstön muuttuvia tarpeita. - kehitetään ja monipuolistetaan näyttöön perustuvan toiminnan koulutustarjontaa (erityyppiset asiantuntijat huomioiden) - laaditaan suunnitelma terveysalan opettajien ja opiskelijoiden näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen vahvistamiseksi - hyödynnetään verkostoja henkilöstön näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen vaatimusten kuvaamisessa ja arvioinnin kehittämisessä - hyödynnetään verkostoja näyttöön perustuvan toiminnan johtamista edistävien rakenteiden tunnistamisessa - integroidaan olemassa olevien asiantuntijuusmallien tuottama tieto yhtenäiseksi malliksi yhteistyössä verkostojen kanssa Päämäärä 2. Toimintaedellytysten vahvistaminen Tavoite 4. Säätiön vakaa ja kunnossa oleva talous 4.1 Turvattu ja kasvava pääoma niin, että vuoteen 2014 mennessä säätiön pääomaa on kartutettu vastaamaan alkuvuoden 2008 tasoa. 4.2 Taloudellisten edellytysten parantaminen niin, että vuodesta 2012 toiminnan tuotoilla ja muulla varainkeruulla pystytään peittämään toimintamenot. - arvioidaan säännöllisesti pääoman ja taloudellisten edellytysten kehitystä ja proaktiivisesti tehostetaan toimenpiteitä - etsitään järjestelmällisesti sisällöllisiä ja taloudellisia synergiaetuja eri yhteistyökumppaneiden kanssa - tunnistetaan toiminnan kehittämisestä kiinnostuneita rahoittajatahoja (sponsorit, eri organisaatiot) ja aktiivisesti haetaan keinoja, miten eri rahoittajatahot voivat tukea toimintaa (kuten lahjoitukset, apurahat, säännöllinen tuki) - järjestetään maksullista koulutustoimintaa (kuten koulutuspäivät, seminaarit ja kansallinen konferenssi joka toinen vuosi) Tavoite 5. Säätiön osaavan ja riittävän henkilöstön varmistaminen 5.1 Varmistaa riittävä henkilöstö suhteessa toimintahaasteisiin 5.2 Varmistaa henkilöstön osaamisen kehittäminen toiminnan painopistealueilla siten, että henkilöstöllä on säätiön kilpailukykyä suhteessa muihin toimijoihin vahvistavaa ja jatkuvasti kehittyvää osaamista 5.3 Tukea henkilöstön työmotivaatiota kannustavalla johtamisella
9 5.4 Varmistaa, että henkilöstö toimii perustehtäväänsä vastaavissa tehtävissä - mahdollistetaan henkilöstön kouluttautuminen toiminnan painopistealueilla - toteutetaan säännöllisin väliajoin henkilöstön kehityskeskustelut - hankitaan osa-aikainen toimistotyöntekijä Tavoite 6. Säätiön verkostotyöskentelyn vahvistaminen kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa 6.1 Avoimen ja luottamuksellisen yhteistyön vahvistaminen keskeisten kumppaneiden (kuten konsernin, JBI-keskuksen yhteistoimintaosapuolten ja yhteistyökumppaneiden, JBI:n ja sen yhteistyökeskusten) kanssa niin, että yhteistyössä toimivat osapuolet sitoutuvat yhteisten tavoitteiden mukaiseen toimintaan. - vahvistetaan ymmärrystä yhteisistä tavoitteista ja keinoista saavuttaa ne - sitoudutaan sopimuksissa asetettujen tavoitteiden mukaiseen toimintaan - selkeytetään ja vahvistetaan konsernin ja säätiön välistä yhteistyötä - vahvistetaan JBI-keskuksen johtokunnan kanssa periaatteet, joiden mukaisesti JBIkeskuksen toimintaa laajennetaan. 5 RISKIEN HALLINTA JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Suomen sairaanhoitajaliiton konserni teetätti syksyllä 2011 Tuokko Tilintarkastus Oy:llä koko konsernia koskevan riskikartoituksen. Riskikartoituksessa pyrittiin tunnistamaan ja priorisoimaan riskit sekä niiden todennäköisyys (riskitaso 1-6) ja merkitys/vaikutus (riskitaso 1-6) toiminnalle. Riskikartoituksen ja hallituksen arviointikeskustelun jälkeen todettiin säätiön toiminnan kannalta merkittävimmiksi ja toimintaan eniten vaikuttaviksi riskeiksi: 1. Taloustilanne ja ulkopuolisen rahoituksen puuttuminen. 2. Haavoittuva henkilöstörakenne. 3. Yhteistyökumppaneiden sitoutumisen asteen epävarmuus. Riskien hallintaan pyritään strategiaan sisältyvillä toimenpiteillä.
10 6 YHTEENVETO STRATEGIAKAUDEN PÄÄMÄÄRISTÄ JA TAVOITTEISTA Päämäärä 1 Näyttöön perustuvan toiminnan vahvistaminen. Tavoite 1: Tiivistetyn tiedon kokoaminen terveyspoliittisesti strategisista aiheista, näyttöön perustuvan toiminnan käyttöönoton tukeminen 1.1 Tunnistaa kansallisesti ja kansainvälisesti (JBI) sekä yksittäisten toimintaorganisaatioiden kannalta strategiset aiheet, joista järjestelmällisesti tuotetaan luotettavaa ja tiivistettyä tutkimusnäyttöä. 1.2 Vahvistaa näyttöön perustuvan toiminnan käyttöön oton tukirakenteita Tavoite 2: Näyttöön perustuvan toiminnan etenemisen seuraaminen sekä implementoidun tiivistetyn tiedon käytön vaikuttavuuden osoittaminen 2.1 Arvioida näyttöön perustuvaa toimintaa edistävien menetelmien, prosessien ja rakenteiden käyttöönottoa ja vaikutuksia terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioissa. 2.2 Kehittää mekanismeja näyttöön perustuvan toiminnan etenemisen ja vaikuttavuuden seuraamiseksi. Tavoite 3: Näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen ja johtamisen vahvistaminen 3.1 Tunnistaa näyttöön perustuvan toiminnan johtamista edistäviä rakenteita ja kehittää niitä yhteistyössä terveydenhuollon eri toimijoiden kanssa. 3.2 Kehittää näyttöön perustuvassa toiminnassa tarvittavan osaamisen arviointia yhteistyössä koulutusjärjestelmän toimijoiden kanssa. 3.3 Kehittää edelleen näyttöön perustuvan toiminnan osaamista vahvistavaa koulutusta vastaamaan terveydenhuollon henkilöstön muuttuvia tarpeita. Päämäärä 2 Toimintaedellytysten varmistaminen Tavoite 4: Vakaa ja kunnossa oleva talous 4.1 Turvattu ja kasvava pääoma niin, että vuoteen 2014 mennessä säätiön pääomaa on kartutettu vastaamaan alkuvuoden 2008 tasoa. 4.2 Taloudellisten edellytysten parantaminen niin, että vuodesta 2012 toiminnan tuotoilla ja muulla varainkeruulla pystytään peittämään toimintamenot. Tavoite 5: Osaavan ja riittävän henkilöstön varmistaminen 5.1 Varmistaa riittävä henkilöstö suhteessa toimintahaasteisiin. 5.2 Varmistaa henkilöstön osaamisen kehittäminen toiminnan painopistealueilla siten, että henkilöstöllä on säätiön kilpailukykyä suhteessa muihin toimijoihin vahvistavaa ja jatkuvasti kehittyvää osaamista 5.3 Tukea henkilöstön työmotivaatiota kannustavalla johtamisella. 5.4 Varmistaa, että henkilöstö toimii perustehtäväänsä vastaavissa tehtävissä Tavoite 6: Verkostotyöskentelyn vahvistaminen kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa 6.1 Avoimen ja luottamuksellisen yhteistyön vahvistaminen keskeisten kumppaneiden (kuten konsernin, JBI-keskuksen yhteistoimintaosapuolten ja yhteistyökumppaneiden, JBI:n ja sen yhteistyökeskusten) kanssa niin, että yhteistyössä toimivat osapuolet sitoutuvat yhteisten tavoitteiden mukaiseen toimintaan.
Kuopion yliopistollinen sairaala laitos Mikkelin ammattikorkeakoulu UEF: Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11 LIITE 1 HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ JA SEN YHTEYDESSÄ TOIMIVAT YHTEISTYÖKESKUKSET Suomen sairaanhoitajaliitto ry:n konserni Hoitotyön Tutkimussäätiö Hallitus Tutkimusjohtaja WHO:n Hoitotyön yhteistyökeskus WHO Global Network WHO Euroopan alueen hoitotyön ja kätilötyön yhteistyökeskukset Suomen JBI yhteistyökeskus Johtokunta Neuvottelukunta Johtaja Joanna Briggs Instituutti JBI:n yhteistyökeskukset Kansalliset yhteistyökumppanit Helsingin ja Uudenmaan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Pohjamaan shp Varsinais-Suomen shp Satakunnan shp Metropolia amk