Kasvinterveyslainsäädännön velvoitteet päivittäistavarakaupan osalta

Kasvinterveyslainsäädännön velvoitteet päivittäistavarakaupan osalta Sanna Välimäki Jaostopäällikkö kasvien tuonti- ja sisämarkkinajaosto, kasvinterveysyksikkö, kasvintuotannon osasto Ruokavirasto - PTY 27.6.2019

1. Tuleva lainsäädäntö 2. Mitä tarkoittaa käytännössä? 3. Omavalvonta 4. Jäljitettävyys takaisinvetotilanteessa 5. Tiedottaminen ja ohjeistus 6. Traces

Tulevan lainsäädäntömuutosten perusteiden ja pääkohtien esittely

Miksi tarvittiin uutta lainsäädäntöä? Vapaa liikkuvuus ja kauppa Paremmat toimintamahdollisuudet tuhoojatapauksissa Tehokkaampi riskien vähentäminen Jäljitettävyyden parantaminen Yrittäjien vastuun kasvattaminen EU-tason käytäntöjen harmonisointi

Uuden kasvinterveyslainsäädännön merkittävimmät muutokset Uutta EU:n kasvinterveysasetusta sovelletaan vuoden 2019 lopusta alkaen Jäsenmaita suoraan sitovaa lainsäädäntöä Merkittävimmät muutokset toimijoiden näkökulmasta: - Kasvipassin käyttöä laajennetaan - Toimijoiden vastuuta korostetaan omavalvonta - Riskien ennakointi tuontivaatimusten kiristäminen

Uusi tuhoojien luokittelu

Uusi tuhoojien luokittelu Unionikaranteenituhooja: Koko unionin alueelle merkittävä tuhooja, jota ei saa maahantuoda tai levittää unionin alueella. Kaikki esiintymät pyritään hävittämään. esim. palmuripsiäinen, Xylella fastidiosa Suoja-aluekaranteenituhooja: Kyseiselle suoja-alueelle merkittävä tuhooja, jota ei saa tuoda suoja-alueelle tai levittää siellä. Kaikki esiintymät suoja-alueella pyritään hävittämään. esim. tulipolte Laatutuhooja: Pääasiassa tiettyjen istutettaviksi tarkoitettujen kasvien mukana leviävä tuhooja, joka vaikuttaa haitallisesti kyseisten kasvien arvoon. esim. tomaatin pronssilaikkuvirus

Kasvipassin käyttö laajenee & toimijoiden vastuu korostuu - omavalvonta Kaikki istutettaviksi tarkoitetut kasvit, mukaan lukien valmiit ruukku- ja ryhmäkasvit, on merkittävä kasvipassilla ammattimaisten toimijoiden välisessä kaupassa Poikkeus: tulipoltteen isäntäkasveilla kasvipassi myös vähittäismyynnissä Kasvipassi kiinnitetään kasvierään Kasvipassin muoto on vakio Kasvipassi sisältää jäljitettävyyskoodin (esim. eränumero), jonka avulla erä voidaan jäljittää jos se osoittautuu kasvintuhoojan saastuttamaksi. Jäljitettävyyskoodia ei pääsääntöisesti tarvitse laittaa kasvipassiin silloin, kun kasvit ovat valmiita kuluttajalle meneväksi. A. Kasvilajin tieteellinen nimi B. Maakoodi ja kasvipassin myöntäjän rekisterinumero C. Jäljitettävyyskoodi D. Alkuperämaan koodi (EU-maat) tai alkuperämaan nimi

Mitä uusi lainsäädäntö tarkoittaa käytännössä?

Kokoomakasvipassi

Ketä toimijoita koskee? 1/2 Mikä koskee EU-tuojaa ja mikä sisämarkkinatuojaa? EU:n ulkopuolelta tuotaessa kasveilla on oltava kasvinterveystodistus. Mikäli tuonti tapahtuu EU:n sisältä sisämarkkinoilta, tulee kasvit varustaa kasvipassilla. Sovelletaanko sääntöjä mihin? Taimitarhoihin, metsänviljelytaimiin? Kaikkiin istutettavaksi tarkoitettujen kasveihin (Ruukku- ja ryhmäkasvit, taimet, pistokkaat ja tietyt siemenet. Ei leikkokukat) Millaisella valikoimalla tulee olla kasvinterveysvastaava, koskeeko vain taimimyymälöitä? Kaikkia rekisteröityneitä toimijoita, joita ovat kaikki, jotka vastaanottavat tai lähettävät eteenpäin kasvipassia vaativia kasveja (esim. tuottajat, taimimyymälät, välittäjät jne., paitsi ei kukkakaupat, jotka eivät myy monivuotisia kasveja)

Ketä toimijoita koskee? 2/2 Mikä merkitys on sillä, että kaupan keskusliikkeet eivät välitä kasveja tuotantoon toiselle elinkeinonharjoittajalle? Lainsäädännön mukaan ovat kuitenkin ammattimaisia kasvien välittäjiä, joilla on kasvipassivelvoite mikäli jakavat tai yhdistelevät kasvieriä. Miten kauppojen kesäpihamyymälöihin, joissa voi olla ketjun oma myymälä tai jos myyntiä harjoittaa joku paikallinen kasvattaja? Myyntiä koskevat ohjeet tarvitaan erikseen. Taimimyymälöitä koskeva ohjeistus on valmiina ja löytyy Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/kasvintuotanto/kas vinterveys/lainsaadanto/tiedote-taimimyymaloille-7.5.2019.pdf.

Mitä tuotteita koskee? Mitkä tuotteet kuuluvat asetuksen piiriin? (koristekasvit, mitkä muut?) Kaikki istutettavaksi tarkoitetut kasvit, eli ruukku- ja ryhmäkasvit, taimet, pistokkaat ja tietyt siemenet vaativat kasvipassin. Leikkokukat eivät tarvitse kasvipassia. Onko yksityiselle kuluttajalle myytäviin tuotteisiin tulossa vapautuksia? (esim. kuusi myynnissä kotipihaan eikä metsään)? Kasvipassi tarvitaan loppukuluttajille ainoastaan tiettyjen tuhoojien (tulipolte) isäntäkasveilta sekä etämyynnissä. Ellei etämyyntiä ole, taimimyymälöiden kannattaa hoitaa asia niin, että jokaisessa tulipoltteen isäntäkasvissa on kasvipassi valmiina myymälään toimitettaessa. Onko kasvi taimimyymälässä eri asia kuin ruukkukasvi PT-myymälässä? Ei ole. Kummassakin paikassa kasvipassi tarvitaan loppukuluttajille ainoastaan tulipoltteen isäntäkasveilta. Vaaditaanko passi huonekukille? Kyllä, tukkumyynnissä. Huonekukat tulevat Suomeen pääosin sisämarkkinoilta, joten ovat luultavasti valmiiksi passitettuja.

Kasvipassin myöntäminen erälle 1/2 Kun tuotteet jaetaan varastolla, pitääkö kasvipassin kopio lähettää myymälään, vai voiko se olla varastolla? Uudelle erälle myönnetään uusi kasvipassi, joka kulkee erän mukana. Kasvipassia ei kopioida. Kasvihuonetuottajia on ohjeistettu antamaan laatikkokohtaiset kasvipassit jo viljelimillä. Voiko passi olla sähköisesti saatavilla vai pitääkö se olla paperilla? Paperilla mutta tietojen säilytys sähköisesti mahdollista. Onko vaatimus se, että kasvipassit pitää monistaa mukaan jokaiseen kolliin jaettavaksi jokaiseen vastaanottavaan myymälään lains. mukaan pakollista vai voiko muita tapoja tehdä? Monistaminen ei ole mahdollista. Mikäli tulevat erät on varustettu kasvipassilla, ei uusia passeja tarvita. Mikäli erä jaetaan tai yhdistetään toisten erien kanssa, myönnetään uudet kasvipassit.

Kasvipassin myöntäminen erälle 2/2 Jos Suomeen tuotu pistokas on kasvatettu Suomessa, pitääkö kasvatetussa yksilössä edelleen olla kasvipassi myyntiin lähettämisvaiheessa? Ruukku- ja ryhmäkasvierissä pitää aina olla kasvipassi, kun niitä siirretään toimijalta toiselle. Vähittäismyynnissä kasvipasseja ei yleensä enää tarvita. Viljelyn aikana erien ei tarvitse olla merkittynä kasvipassilla. Lähettämisvaiheessa erille jälleen pitää laittaa kasvipassit.

Arkistointi Ruokavirastossa kannattaa miettiä Suomessa toimivaa keskusliikemallitoimintaa ja onko mahdollista hallita asiaa niin että valikoimatietoja tuotenimikkeistä ja niiden kasvipassitietoja voisi arkistoida keskusliikkeen toimesta. Olisi järkevää mahdollistaa arkistointi sähköisenä ja niin, että ne voidaan pyydettäessä hakea ja esittää valvontatilanteessa sähköisestä arkistosta keskusliikkeestä/logistiikkatoimijalta sen sijaan, että yksittäisessä myymälässä arkistoitaisiin 3 v ajan paperilla kasvipassiasiakirjoja? Karanteenituhoojan löytyessä tarvitaan tiedot, mistä tuhoojan tartuttamat kasvit olivat peräisin, ja minne niitä on lähetetty. Vastaanotetuista ja lähetetyistä lähetyksistä säilytetään lähetyslistat tai vastaavat tiedot kolmen vuoden ajan. Säilytys voi olla paperisena tai sähköisessä muodossa. Sähköinen arkistointi keskusliikkeen toimesta onnistuu, mikäli tiedot ovat tarkastajan käytettävissä pyydettäessä.

Omavalvonta

Mitä tarkoittaa käytännössä? Kasvipassivelvoite tulee, mikäli eriä jaetaan tai yhdistellään tukussa. Kasvipassivelvoite tuo mukanaan omavalvontavelvoitteen: 1. Kasvien tarkastaminen kriittisessä kohdassa (tukussa erien jakaminen/yhdistäminen) 2. Tarpeellinen ymmärrys/asiantuntemus aiheesta 3. Erien liikkeiden kirjaaminen ja tietojen säilyttäminen, eli pitää tietää mistä erä on tullut ja mihin se on mennyt.

Omavalvonnan näytteet Kuka maksaa omavalvonnan näytteiden kulut? Toimija. Kuinka kauan tutkimukset kestävät? Tutkimusaika riippuu epäillystä tuhoojasta. Missä tutkitaan? Karanteenituhoojaepäilyissä näytteenottaja on aina viranomainen eli Ruokavirasto. Laatutuhoojien omavalvontanäytteitä voidaan analysoida minkä EU-maan kasvintuhoojalaboratoriossa tahansa. Mitä maksaa? Ruokaviraston hinnasto: https://palvelut2.evira.fi/hinnasto/?p=kasvit Onko kasvierät/lähetykset myyntikuntoisia tutkimusten jälkeen, jos menee kauan aikaa? Yleensä kyllä

Kasvipassin käyttö laajenee & toimijoiden vastuu korostuu - omavalvonta Toimija voi merkitä kasvit kasvipassilla, jos: Kasvit on tarkastettu ja - niissä ei ole karanteenituhoojia - jos kasveille on määritetty laatutuhoojia, niissä ei ole kyseisiä tuhoojia yli raja-arvon Tarkastus on tehtävä vähintään silmämääräisesti.

Kasvipassin käyttö laajenee & toimijoiden vastuu korostuu - omavalvonta Toimijalle voidaan myöntää kasvipassin käyttöoikeus seuraavin edellytyksin: Toimijalla tulee olla tarpeellinen tietämys tarkastusten tekemiseksi = karanteenituhoojien ja laatutuhoojien ja niiden merkkien/oireiden tuntemus Toimijalla on oltava käytössään tarvittavat järjestelmät/menettelyt jäljitettävyyden varmistamiseksi Kasvipassitietojen säilyttäminen kolmen vuoden ajan!

Kasvipassin käyttö laajenee & toimijoiden vastuu korostuu - omavalvonta Ammattimaisten toimijoiden on pidettävä kirjaa kasvieristä: - Erän toimittaja - Erän vastaanottava toimija

Kasvipassin käyttö laajenee & toimijoiden vastuu korostuu - omavalvonta Kun ammattimainen toimija epäilee karanteenituhoojaa, on toimijan: Ilmoitettava epäilystä kasvintarkastajalle Tarvittaessa ryhdyttävä toimiin tuhoojan leviämisen estämiseksi Kun löydös on varmistunut, on toimijan: Suoritettava hävittämistoimenpiteet viranomaisen ohjeiden mukaisesti Vedettävä markkinoilta kasvit, jotka ovat mahdollisesti saastuneita Mikäli kasvit eivät enää ole toimijan hallussa, on toimijan - Infottava tahoja, jotka ovat vastaanottaneet kasveja - Tehtävä takaisinveto

Jäljitettävyyden varmistaminen takaisinvetotilanteissa

Jäljitettävyys ja takaisinvedot Onko tulossa uusi jäljitettävyysjärjestelmä? Ei kokonaan uusi mutta jäljitettävyysvaatimukset tiukentuvat. Karanteenituhoojatapauksissa tulee laboratoriotuloksen jälkeen erää koskeva päätös, jonka jälkeen toimija tekee takaisinvedon. Takaisinvetoja koskevat linjaukset ovat vielä kesken. Takaisinvedot ovat laajempia, mikäli jäljitettävyys ei ole kunnossa. Kuka korvaa? Ei viranomaisasia mutta kannattaa huomioida sopimuksissa.

Versopolte 2019 alppiruusujen toimitukset Taimisto DE- NI-121622 Saksa Välittäjä A (NL) Keskusliike C Vähittäismyymälät F Taimisto DE- NI-121622 Saksa Välittäjä A (NL) Välittäjä D Vähittäismyymälät G, ym. Taimisto DE- NI-121622 Saksa Välittäjä B (NL) Välittäjä E Vähittäismyymälät G

Esimerkki Helmikuu 2020 Viisi eri viljelmää toimittavat tukkuun begonioita Viljelmät ovat laittaneet laatikkokohtaiset kasvipassit Tukku toimittaa esikot viidelle kukkakaupalle

Korhosen viljelmä Kukkakauppa 1 Virtasen viljelmä Kukkatukku Kukkakauppa 2 Mäkisen viljelmä Kukkakauppa 3 Niemisen viljelmä Kukkakauppa 4 Mäkelän viljelmä Kukkakauppa 5

Jos kukkatukku ei pystykään selvittämään, minne tietyllä kasvipassilla olevia kasveja on toimitettu

Korhosen viljelmä Kukkakauppa 1 Virtasen viljelmä Kukkatukku Kukkakauppa 2 Mäkisen viljelmä Kukkakauppa 3 Niemisen viljelmä Kukkakauppa 4 Mäkelän viljelmä Kukkakauppa 5

Tiedottaminen ja ohjeistus

Ohjeistus Kasvinterveysvastaavan koulutukseen pitäisi olla yhtenevät ohjeet, menettelytapojen ohjeistamiseen ei ole resursseja eikä kykyä kaupan yksiköillä. Kasvipasseihin liittyvä verkkokoulutusmateriaalia tuotetaan parhaillaan Ruokavirastossa ja se on saatavilla loppuvuodesta 2019. Koulutus pyrkii vastaamaan käytännön kysymyksiin. Onko saatavilla omavalvontaohjeistusta ja koulutusta kaupan keskusliikkeelle, joka tuojana ja varastoijana ja jälleenlähettää kasvit myyntiin sekä erikseen omavalvontaohjeita vähittäismyymälässä vaadittavalle kasvien vastaanottamiselle ja kaupan pitämiselle. Kasvipassin käyttäjille tulee verkkokoulutus, ja tarvittaessa tehdään sitä täydentäviä omavalvontaohjeita (myös myymälöille voidaan tehdä). Ruokaviraston internet-sivuilla olevaa tuhooja-aineistoa laajennetaan. Aikataulu näille on 2019-2020.

Traces

Tracesin käyttöönotto Suomessa TRACES on lyhenne sanoista Trade Control and Expert System. TRACES on kehitetty varmentamaan muun muassa elävien eläinten, kasvien ja rehun sekä eläin-, luomu-, kasvi- ja puutuotteiden jäljitettävyys ja valvonta. Tracesia käytetään tuonnissa EU:n ulkopuolisista maista. Järjestelmää ylläpitää Euroopan komissio, ja sitä käyttävät viranomaiset ja yritykset. Järjestelmä otetaan Suomessa käyttöön vaiheittain Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuonti-javienti/traces/tracesnt-kasvituotteet/

Tracesin käyttö Miten pitää käyttää Traces-järjestelmää? Ohjeita käyttöön löytyy komission sivuilta: https://webgate.ec.europa.eu/cfcas3/tracesntwebhelp/content/l_ched-pp/intro.htm Ketkä sitä pitää käyttää? Kasvien maahantuoja tai maahantuojan edustaja (esim. huolitsija) Tarvitaanko oikeuksia? Kyllä. Ohjeistus tulee Ruokaviraston sivuille. Paljonko se vie resursseja kaupan varastoissa/logistiikkayrityksissä? Järjestelmän käyttö on lisätyö mutta pilotissa mukana olevat yritykset ovat suhtautuneet käyttöön positiivisesti.