Kasvinsuojeluyksikön valvontaraportti

Transkriptio

1 Kasvinsuojeluyksikön valvontaraportti 2007 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

2 Kasvinsuojeluyksikön valvontaraportti vuodelta Dnro 2327/504/2008 OSA I a OSA I b OSA II OSA III OSA IV Kasvinterveys ja taimiaineisto Venäjän tuontipuu Metsänviljelyaineisto Kasvisten kauppanormit Kasvinsuojeluaineet

3 Vastuuhenkilö Raija Valtonen Sivuja 13 Laatija Paula Lilja Dnro 2327/504/2008 Hyväksyjä Hannu Kukkonen Päiväys Kasvinsuojeluyksikkö Kasvinsuojeluyksikön valvontaraportti 2007 Osa I a Kasvinterveys ja taimiaineisto

4 Sisällysluettelo 1 VALVONNAN TARKOITUS JA PAINOPISTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Valvottavat toimijat Valvontaan käytetyt resurssit VALVONTAA TUKEVA TOIMINTA Valvonnan koulutus Valvonnasta tiedottaminen VALVONTATAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valvonnan painopistealueet Tarkastusmäärät VALVONNAN TULOKSET Karanteenituhoojien esiintymät viljelmillä Markkinointikiellot Maahantuontikiellot JOHTOPÄÄTÖKSET Valvonnan tavoitteiden toteutuminen Resurssien riittävyys Karanteenituhoojatilanteen kehittyminen Toiminnan kehittämistarpeet Liitteet 1 Rekisteröidyt toimijat Rekisteröintiedellytysten tarkastukset vuonna Taimituotannon tarkastukset vuonna Puutarhatuotannon tarkastukset vuonna Peruna- ja juurikastuotannon tarkastukset vuonna Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastukset vuonna Markkinavalvonta vuonna Tuontitarkastukset vuonna Kasvinterveystodistusta vaativien tuotteiden tuonti EU:n ulkopuolelta vuonna Tuotantopaikkavalvonta- ja kartoitusnäytteet vuonna Markkinavalvonta- ja tuontitarkastusnäytteet vuonna Varmennetun taimiaineiston näytteet vuonna Markkinointikiellot vuonna Maahantuontikiellot vuonna Kasvinterveys- ja taimiaineistotarkastuksiin käytetyt ostopalvelut sekä kasvinsuojelukorvaukset vuonna

5 1 VALVONNAN TARKOITUS JA PAINOPISTEET Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvonnan tärkein tavoite on kasvinterveyden suojelemisesta annetussa laissa (702/2003) tarkoitettujen karanteenituhoojien Suomeen leviämisen estäminen. Lisäksi valvonnan tavoitteena on varmistaa, että markkinoitavat, maahan tuotavat ja maasta vietävät kasvituotteet täyttävät lainsäädännön asettamat vaatimukset. Valvonnan painopisteitä vuodelle 2007 olivat: Perunan vaalean rengasmädän alkuperäselvitykset saastuneilla viljelmillä ja rengasmädän hävittäminen tiloilta, joilla rengasmätää on esiintynyt toistuvasti. Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että näytteenotto kohdistuu tilan koko perunantuotantoon. Selvitys etelänjauhiaisen riskikasveista ja joulutähden osalta myös riskilajikkeista. Tarkastusten painottaminen näihin kasveihin sekä tarkastusmenetelmien kehittäminen siten, että etelänjauhiainen pystyttäisiin havaitsemaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ensisijaisesti jo ennen kuin taimet on otettu tuotantoon. Kasvinsuojelu- ja taimiaineistorekisterin (KATA) ylläpito, jotta toimijoiden rekisteröintitiedot ja toimenpidetiedot saataisiin ajan tasalle. Kasvisten tuontitarkastusten osalta painopisteenä olivat hedelmäkärpästen ja kasvinterveystodistuksen lisälausekkeiden valvonta. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 Valvottavat toimijat Kasvinsuojelurekisterin kuului vuoden 2007 lopussa 6413 toimijaa ja taimiaineistorekisteriin 1267 toimijaa. Valtaosa rekisteröityneistä toimijoista oli viljelijöitä. Uusia toimijoita rekisteröitiin vuoden aikana kasvinsuojelurekisteriin 123 ja taimiaineistorekisteriin 50. Rekisteröidyt toimijat toimijaryhmittäin on esitetty liitteessä Valvontaan käytetyt resurssit Valvontaan käytettiin resursseja yhteensä 4039 henkilötyöpäivää (Taulukko 1). Valvontasuunnitelmassa resurssitarpeeksi oli arvioitu 4313 henkilötyöpäivää, eli resurssien käyttö jäi suunnitelmaan verrattuna 274 henkilötyöpäivää (6,4 %) vajaaksi. Henkilöstöresursseissa oli vuoden aikana vajausta Eviran Turun toimipisteessä sekä Satakunnan, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan ja Lapin TE-keskuksissa. Ostopalveluihin käytettiin vuoden aikana ,67 euroa (Liite 15). Tullilaitoksen tehtäviin kuuluvista kasvisten tuontitarkastuksista ja puisen pakkausmateriaalin valvonnasta ei ole käytettävissä työaikalaskelmia, sillä tarkastukset tehdään tullin muiden tehtävien yhteydessä. 3

6 Taulukko 1. Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvontaan käytetyt resurssit vuonna Tarkastussektori Työaika (htp) Evira TE-keskukset Valtuutetut Yhteensä Osuus tarkastajat Tuotantopaikkatarkastukset % Markkinavalvonta % Tuontitarkastus % Vientitarkastus EU:n ulkopuolelle ,3 % Velvoitetarkastukset - ( ,6 % Muu tarkastustoiminta % Yhteensä (1 Sisältyy tuotantopaikkatarkastuksiin (37 %) (59 %) 152 (4 %) VALVONTAA TUKEVA TOIMINTA 3.1 Valvonnan koulutus Koulutusta kasvinterveys- ja taimiaineistotarkastuksiin järjestettiin seuraavasti: - Eviran ja TE-keskusten kasvintarkastajille järjestettiin maaliskuussa ( ) kaksipäiväinen täydennyskoulutus, jonka aiheena olivat perunantuotannon tarkastukset. Koulutukseen osallistui 50 henkilöä. - Eviran ja TE-keskusten uusille kasvintarkastajille järjestettiin toukokuussa ( ) kolmipäiväinen kasvintarkastajan peruskurssi, jolle osallistui kahdeksan henkilöä. - Tullin henkilökunnalle järjestettiin Vartiuksen, Niiralan, Nuijamaan, Imatran, Vainikkalan ja Vaalimaan tullitoimipaikoilla koulutustilaisuudet puisen pakkausmateriaalin tarkastuksista. Lisäksi tullin henkilökuntaa koulutettiin tullin rajoituspäivillä kasvituotteiden ja puisen pakkausmateriaalin tuontiin liittyen. 3.2 Valvonnasta tiedottaminen Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvonnasta tiedotettiin Eviran internet-sivuilla sekä maatalous- ja puutarha-alan näyttelyissä. Suunniteltua asiakastiedotetta, joka lähetettäisiin kerran vuodessa kaikille rekisteröityneille toimijoille, ei pystytty toteuttamaan. 4

7 4 VALVONTATAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Valvonnan painopistealueet Perunan vaalea rengasmätä Perunan rengasmädän jäljittäminen siemenperunan osalta onnistuu tarvittaessa. Useimmiten kantasiemenen alkuperämaa on jokin muu EU-maa, joten selvitystyössä tarvitaan yhteistyötä muiden EU-maiden viranomaisten kanssa. Ruokaperunan osalta jäljittäminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi, mihin vaikuttaa muun muassa tilojen oman siemenperunan lisäystapa, niin sanotun harmaan siemenperunan käyttö, koneiden yhteiskäyttö sekä analyysitulosten valmistuminen vasta keväällä, kun perunaa ei ole enää varastoissa. Jääntiperunan valvonta ja toimenpidevalvonnan pidentyminen jääntiperunan vuoksi tehostanee jatkossa rengasmädän hävittämistä saastuneilta lohkoilta. Etelänjauhiainen Etelänjauhiaistarkastusten tehostamiseksi annettiin tarkastuksista erillinen ohjeistus helmikuussa Ohjeistus sisälsi muun muassa etelänjauhiaisen kannalta riskialttiit lajikkeet tarkastusten kohdentamiseksi. Jotta etelänjauhiaisen saastuttamat taimiaineistoerät havaittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, otettiin taimiaineistosta piilosaastuntanäytteitä. Tuontitarkastuksilla kasveja tutkittiin erityisesti tarkoitusta varten hankitulla suurennuslaitteella. Tästä huolimatta jouduttiin toteamaan, että etelänjauhiaisten nuorimpien kehitysasteiden löytäminen tarkastuksilla on erittäin vaikeaa. Yleensä saastuneet erät paljastuvat vasta tuotantopaikoilla, kun aikuiset jauhiaiset ovat kuoriutuneet. KATA-rekisteri Toimijoiden tietoja päivitettiin KATA-rekisteriin normaalin tarkastustoiminnan yhteydessä saatujen tietojen perusteella ja asiakkaiden ilmoitusten mukaan. Erillisiä toimenpiteitä päivitysten tehostamiseksi ei kuitenkaan pystytty toteuttamaan. Tullin painopisteet kasvisten tuontitarkastuksissa Tullin tekemien kasvisten tuontitarkastusten painopisteenä olivat hedelmäkärpästen ja kasvinterveystodistusten lisälausekkeiden valvonta. Evira koulutti tullin henkilökuntaa hedelmäkärpästen tarkastamiseen syksyllä Vuonna 2007 ei hedelmäkärpäsiä todettu tarkastetuissa kasviserissä. Kasvinterveystodistuksissa vaadittavien lisälausekkeiden osalta tilanne on parantunut siten, että merkittäviä puutteita ei ilmennyt. EU:n komissio on valmistelemassa unionin ulkopuolisille maille tarkoitettua ohjetta lisälausekkeista. 4.2 Tarkastusmäärät Eviran ja TE-keskusten tarkastajat sekä valtuutetut tarkastajat tekivät 2570 tuotantopaikkatarkastusta, 431 markkinavalvontatarkastusta, 540 tuontitarkastusta, 21 vientitarkastusta sekä 89 rekisteröintiedellytysten tarkastusta (Taulukko 3). Tarkastuskohteita oli tuotantopaikkavalvonnassa 1877 ja markkinavalvonnassa 273 (Taulukko 2). Tulli teki maahantuotavien kasvislähetysten tarkastukset (Liite 8) sekä tarkasti puista pakkausmateriaalia muun tavarantarkastusten yhteydessä. 5

8 Taulukko 2. Tarkastuskohteiden lukumäärä vuosina Tuotantopaikat ja kartoituskohteet Markkinavalvontapaikat Yhteensä Taulukko 3. Tarkastusten lukumäärä vuosina Tuotantopaikkatarkastukset Markkinavalvonta Tuontitarkastukset / kasvit ja puutavara ( Tuontitarkastukset / pakkausmateriaali Vientitarkastukset Rekisteröintiedellytysten tarkastus Yhteensä Luku ei sisällä tullin tekemiä kasvisten ja puisen pakkausmateriaalin tuontitarkastuksia eikä Venäjältä tuotavan puutavaran tarkastuksia. Tarkastusten toteutuminen valvontasuunnitelmaan verrattuna on esitetty taulukoissa 4-7 ja tarkastusmäärät sektoreittain liitteissä 2-8. Tarkastusten yhteydessä otettujen näytteiden määrät on esitetty liitteissä 10 ja 11. Keskimäärin tarkastukset ovat toteutuneet melko hyvin sekä tarkastuskohteiden että käyntien osalta. Tuotantopaikkavalvonta ja rekisteröintiedellytysten tarkastukset Rekisteröintiedellytysten tarkastuksista toteutui vain noin puolet (Taulukko 5). Eniten vajausta oli Varsinais-Suomen, Hämeen ja Pohjanmaan alueilla. Taimiaineiston tarkastuksista taimitarhatarkastukset toteutuivat suunnitellusti. Vajausta jäi kasvihuonetaimituotannon, varmennetun taimituotannon, istukassipulin tuotannon sekä mansikan taimiaineiston tuotannon tarkastuksiin. Kahden viimeksi mainitun osalta vajaus johtuu osaksi toimijamääriä koskevista epäselvyyksistä. Kasvihuonetuotannon tarkastusten osalta on huomioitava, että jäljitystarkastukset ja toimenpidevalvonnat eivät ole raportoinnissa eriteltävissä kartoituskäynneistä. Jäljitysten ja toimenpidevalvontojen määrä riippuu tuhoojatilanteesta, joten niille ei ole omaa lukua suunnitelmassa. Näistä syistä kasvihuonetuotannon kartoitusmäärä näyttää ylittyneen suunnitelmaan verrattuna, vaikka todellisuudessa tarkastuskohteiden ja käyntien määrää ovat kasvattaneet erityisesti etelänjauhiaistapauksista johtuneet jäljitykset ja toimenpidevalvonnat. Muut puutarhatuotannon tarkastukset ovat toteutuneet melko hyvin, paitsi mustalaikun toimenpidevalvonta, jota rekisteritietojen mukaan ei tehty kaikilla toimenpidevalvonnassa olevilla tiloilla. Tosin osa toimenpidevalvonnoista todennäköisesti sisältyy kartoitusmääriin. Perunan rengasmätä- ja ankeroiskartoitukset eivät ole eriteltävissä toisistaan raportointia varten. Kokonaisuutena perunantuotannon tarkastukset ovat toteutuneet suunnitellusti, mutta vajausta tarkastusmäärissä on Pohjanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan alueilla. Perunan vientivalmiustarkastukset eivät toteutuneet suunnitellusti, koska tilat eivät pyytäneet vientivalmiuden tarkastamista. Koloradonkuoriaisen osalta ei suunnitellulle määrälle tarkastuksia ollut tarvetta, sillä invaasiota ei tullut. 6

9 Taulukko 4. Tuotantopaikkatarkastusten toteutuminen vuonna Tarkastussektori Tarkastuskohteet Tarkastuskäynnit Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Kasvihuonetaimituotanto % % Varmennettu taimituotanto % % Taimitarhatuotanto % % Istukassipulin tuotanto % % Mansikan taimituotanto % % Kasvihuonetuotannon kartoitukset % % Mansikantuotannon kartoitukset % % Mustalaikun toimenpidevalvonta % % Hedelmäntuotannon kartoitukset % % Tulipoltteen kiinteät havaintopaikat % % Perunantuotannon kartoitukset ( % % Perunan vientivalmius % % Koloradonkuoriainen % % Ritsomaniakartoitus % % Sahatarkastukset % % Pakkausmateriaalin valmistajat % % Mäntyankeroiskartoitus % % Yhteensä % % 1) Perunan rengasmätään ja ankeroisiin liittyvät tarkastukset ammattiviljelmillä. Taulukko 5. Rekisteröintiedellytystarkastusten toteutuminen. Tarkastettava tavararyhmä Suunnitellut tarkastukset Toteutuneet tarkastukset Toteuma-% Kasvihuonetaimituotanto % Varmennettu taimituotanto % Taimitarhatuotanto % Istukassipulin tuotanto % Mansikan taimituotanto % Puutarhatukkuliikkeet ja välittäjät % Uudet toimijat % Yhteensä % Metsä- ja puutavaratuotannon kartoitukset toteutuivat suunnitellusti. Vaikka sahatarkastuksissa onkin laskennallisesti vajausta, johtuu tämä toimijamäärien muutoksista tai siitä, että vienti- ja ISPM sahojen määrä oli luultua pienempi. Mäntyankeroiskartoitus tehtiin ensimmäistä kertaa koko maan kattavasti, mikä lisäsi merkittävästi kartoitusmäärää vuoteen 2006 verrattuna. Toteuma jäi jonkin verran suunniteltua pienemmäksi. Lapin TE-keskuksen alueella kartoitusta ei tehty lainkaan resurssivajeen takia. 7

10 Markkinavalvonta Puutarhakasvien markkinavalvonta toteutui taimimyymälöiden osalta yli suunnitellun (Taulukko 6). Puutarhatukkuliikkeiden ja välittäjien tarkastukset jäivät vajaaksi, mikä johtuu osaksi toimijamäärien muutoksista. Perunan ja puutavaran markkinavalvonnan osalta ei ole mahdollista laskea toteumaprosenttia, sillä suunnitelmassa tarkastukset olivat eräkohtaisesti, mutta raportointia varten ei ole mahdollista saada tietoa tarkastettujen erien lukumäärästä. Perunan markkinavalvontaa tehtiin 45 tarkastuspaikassa (100 tarkastuskäyntiä). Puutavaran markkinavalvontaa tehtiin kolmessa satamassa (6 tarkastuskäyntiä). Taulukko 6. Puutarhakasvien markkinavalvonnan toteutuminen vuonna Tarkastussektori Kohteet Käynnit Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Taimimyymälät % % Markkinavalvonta tuotantopaikalla ( Puutarhatukkuliikkeet ja välittäjät ( % Kukkatukut % Yhteensä % % 1) Tuotantopaikoilla tehtyä taimiaineiston markkinavalvontaa, ei suunnitelmassa. 2) Puutarhatukkuliikkeet ja välittäjät eivät ole eriteltävissä omiksi ryhmikseen raportointia varten Tuontitarkastukset Suomeen tuotiin 1990 kasvinterveystodistusta vaativaa lähetystä, joista 1439 lähetystä oli kasviksia ja 551 lähetystä taimiaineistoa, leikkokukkia ja puutavaraa (Liite 9). Tulli tarkasti kasvislähetykset alennettujen tarkastustasojen mukaisesti (Liite 8). Suurimmaksi osaksi tarkastettiin kuitenkin vähimmäistarkastustasoa suurempi osuus lähetyksistä. Muista lähetyksistä tarkastettiin 359 kappaletta eli 65 %. Vajaus 100 % tarkastustavoitteeseen nähden johtuu pääosin lehtipuutavarasta, jolle on sovittu tarkastustasoksi 20 %. Puista pakkausmateriaalia tarkastettiin 181 lähetystä eli vain 50 % suunnitellusta tarkastusmäärästä toteutui (Taulukko 7). Taulukko 7. Tuontitarkastusten toteutuminen vuonna 2007 (muut kuin Venäjän tuontipuu sekä hedelmät ja vihannekset). Tarkastettava tavararyhmä Suunnitellut tarkastukset Toteutuneet tarkastukset Toteuma-% Kasvit ja kasvituotteet ( % Puutavara (muualta kuin Venäjältä) % Puinen pakkausmateriaali % Yhteensä % 1) Suunniteltu tarkastusmäärä on arvio maahantuotavien lähetysten määrästä. 8

11 Vientitarkastukset Kasvinterveystodistuksia myönnettiin vientilähetykselle vuonna Vientitarkastuksia suunniteltiin tehtäväksi 284, mutta toteutuneita tarkastuksia oli vain 21 (toteuma 7,4 %). Osaltaan tämä johtui siitä, että vuoden 2007 aikana aloitettiin puutavaraa vievien ja ISPM 15 pakkausmateriaalin valmistukseen toimittavien sahojen vientivalmiustarkastukset. Tällöin vientieriä ei ole enää tarpeen tarkastaa kuin satunnaisesti. Lisäksi osa vientituotteista on jalostettuja elintarvikkeita, joissa kasvintuhoojien leviämisriski on käytännössä hyvin pieni. 5 VALVONNAN TULOKSET 5.1 Karanteenituhoojien esiintymät viljelmillä Viljelmillä todettiin yhteensä 103 karanteenituhoojaesiintymää (Taulukko 8). Todetuista tapauksista suurin osa oli etelänjauhiaisesiintymiä sekä keltaperunaankeroisen uusintatapauksia. Huomattavaa on myös uusien perunan rengasmätäesiintymien löytyminen sekä tammen äkkikuoleman löytyminen kolmelta taimitarhalta. Karanteenituhoojien torjunnasta aiheutuneista taloudellisista menetyksistä maksettiin viljelijöille korvauksia yhteensä ,94 euroa (Liite 15). Peruna-ankeroisten ja rengasmädän osalta lopullinen esiintymien lukumäärä saattaa olla taulukossa esitettyä suurempi, sillä kaikkia näytteitä ei ollut vielä raporttia laadittaessa analysoitu. Taulukko 8. Karanteenituhoojien esiintymät viljelmillä vuosina ja niiden suhteellinen osuus tarkastetuista kohteista vuonna Esiintymien lukumäärä (kpl) Esiintymien suhteellinen osuus v (% kohteista) Kasvihuoneviljelmät Etelänjauhiainen % Miinaajakärpäset Palsamin kuoliolaikkuvirus ,3 % Tomaatin pronssilaikkuvirus Avomaaviljelmät Koloradonkuoriainen ,8 % Mansikan mustalaikku Tammen äkkikuolema ,7 % Keltaperuna-ankeroinen (1 17 (7) 13 (2) 38 (10) 3,2 % Perunan vaalea rengasmätä (2 3 (0) 6 (0) 7 (6) 1,9 % Yhteensä ,3 % 1) Ensimmäinen luku sisältää sekä uudet että uusintatapaukset. Suluissa esitetty luku kertoo uusien tapausten määrän. Peruna-ankeroisnäytteistä tutkimukset ovat raporttia kirjoitettaessa kesken noin 45 tarkastuskohteen osalta. 2) Ensimmäinen luku sisältää sekä uudet että uusintatapaukset. Suluissa esitetty luku kertoo uusien tapausten määrän. Perunan rengasmädän osalta analysointi on kesken 15 tarkastuskohteen näytteiden osalta. 9

12 Etelänjauhiaiset päätyivät tuotantopaikoille edellisvuosien tapaan saastuneen taimiaineiston välityksellä. Saastuneita eriä todettiin jäljitysten perusteella olleen 25 kpl, ja ne olivat peräisin sekä EU-maista että EU:n ulkopuolisista maista. Huomattavaa on, että joulutähtituotannon lisäksi etelänjauhiaista tavataan nykyään myös kevätkaudella ulkomaisessa ryhmäkasvien taimiaineistossa ja ryhmäkasvien tuotantopaikoilla. 5.2 Markkinointikiellot Markkinointikielto annettiin kasvinterveyslain perusteella 26 kasvierälle (Liite 13). Yli puolet kieltopäätöksistä annettiin taimimyymälöille Hollannista peräisin olevien, tammen äkkikuolema taudin saastuttamien alppiruusuntaimien vuoksi. Edellisvuoteen verrattuna markkinointikieltojen määrä kasvoi, ja huomattavaa on myös se, että markkinavalvonnassa löytyi kevätkaudella etelänjauhiaisen saastuttamia yrttikasvien taimia. Aikaisempina vuosina etelänjauhiaista on esiintynyt lähes pelkästään joulutähdellä. Taimiaineistolain perusteella annettiin tukuissa, taimitarhoilla ja taimimyymälöissä yhteensä 9 markkinointikieltoa taimiaineistotuhoojien takia. 5.3 Maahantuontikiellot Maahantuontikieltoja annettiin kasvinterveyslain perusteella 39 kpl (Liite 14). Maahantuontikielloista 28 kpl koski puista pakkausmateriaalia, joka ei täyttänyt ISPM 15 standardin mukaisia tuontivaatimuksia. Pakkauksista joko puuttui standardin mukainen merkintä, tai tuontitarkastuksessa löydettiin eläviä sukkulamatoja. Elävien sukkulamatojen löytyminen pakkausmateriaalista osoittaa, ettei pakkauksia ole käsitelty asianmukaisesti, tai että käsittely ei ole onnistunut. Yhdestä Yhdysvalloista peräsin olleesta pakkausmateriaalierästä löytyi mäntyankeroinen. Tilanne pakkausmateriaalin suhteen on ollut samankaltainen koko ISPM 15 standardin mukaisten vaatimusten voimassaoloajan. Vuonna 2005 tuontitarkastuksissa todettiin 41 pakkausmateriaalierää, jotka eivät täyttäneet vaatimuksia, ja vuonna 2006 vaatimusten vastaisia eriä todettiin JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Valvonnan tavoitteiden toteutuminen Kokonaisuutena valvonnan toteuma noudatti melko hyvin suunniteltua. Toteutumisessa on kuitenkin eroja tarkastussektoreiden ja alueiden välillä. Alueellisiin toteumiin vaikutti vajaus henkilöstöresursseissa etenkin luvussa 2.2 mainittujen TE-keskusten alueilla. Tarkastussektoreista eniten vajausta jäi taimiaineistotarkastuksiin, puisen pakkausmateriaalin tuontitarkastuksiin sekä rekisteröintiedellytysten tarkastuksiin. Taimiaineiston tuotannon tarkastustoteumaan on kasvihuonetuotannon osalta vaikuttanut etelänjauhiaisesiintymien suuri määrä, mikä on vaatinut resursseja keskitettäväksi jäljityksiin ja toimenpidevalvontoihin. Muiden taimiaineiston tuotantosektoreiden osalta toteumiin ovat vaikuttaneet myös epäselvyydet taimiaineiston tuottajien lukumäärissä alueilla. 10

13 6.2 Resurssien riittävyys Suunniteltuun resurssien käyttöön verrattuna henkilöstöresurssit jäivät 274 henkilötyöpäivää eli 6,3 % vajaaksi. Tämä johtui pääosin siitä, että joillakin alueilla ei tarkastushenkilöstön pitkienkään poissaolojen ajaksi ollut käytettävissä sijaista tarkastustehtäviin. Sijaisuusjärjestelyihin tulisikin kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Järjestelyt tulisi kuitenkin tehdä niin, ettei sijaisten kouluttamisesta aiheudu kohtuutonta lisärasitusta TE-keskuksille. Helpotusta voidaan saada suunnitteilla olevasta TEkeskusten välisestä yhteistyöstä, jossa yhtenä mahdollisuutena on nähty toisten TEkeskusten sijaistaminen. 6.3 Karanteenituhoojatilanteen kehittyminen Puutarhatuotanto Kasvinterveystilanne Suomessa on säilynyt hyvänä, eikä uusia pysyviä tuhoojia ole päässyt asettumaan tuotantoon. Karanteenituhoojista esimerkiksi mansikan punamätää ja tulipoltetta ei ole edelleenkään tavattu Suomessa yhtään tapausta. Riski etelänjauhiaisen leviämisestä saastuneen taimiaineiston välityksellä pysyvästi tuotantopaikoille on suuri. Tarkastuksilla ja torjuntatoimenpiteillä pysyvien esiintymien muodostuminen on toistaiseksi pystytty estämään. Etelänjauhiaisen saastuttamien taimiaineistoerien lukumäärä on vuosina 2006 ja 2007 kasvanut, ja etelänjauhiaista tavataan joulutähtituotannon lisäksi myös ryhmäkasvien tuotannossa. Saastuneet taimiaineistoerät ovat peräisin sekä EU:n alueelta että EU:n ulkopuolisista maista. EU:n alueelta tuotavat erät päätyvät käyttöön ilman tarkastuksia, sillä niitä valvotaan markkinavalvonnassa vain pistokokein. Etelänjauhiaisen leviämisen estämistä vaikeuttaa lisäksi se, että pienen kokonsa vuoksi etelänjauhiaista on erittäin vaikea löytää taimiaineiston tuontivaiheessa. Riski tammen äkkikuoleman leviämisestä Suomeen näyttää kasvaneen, sillä tautia todettiin vuonna 2007 kolmelta taimitarhalta ulkomaista alkuperää olevista alppiruusuntaimista tai taimitarhan omasta tuotannosta. Markkinavalvonnassa on todettu vuosittain taudin saastuttamia, Keski-Euroopasta peräisin olevia taimieriä, joten näyttää siltä, että tauti on asettunut pysyvästi EU:n alueelle. Taimitarhoilla, jotka käsittelevät ulkomaista alkuperää olevia alppiruusuntaimia, on suuri riski saada tammen äkkikuolema taimien mukana. Tauti on myös osoittautunut vaikeaksi hävittää tuotantopaikalta. Muiden puutarhatuotannon karanteenituhoojien kuten miinaajakärpästen ja virustautien suhteen tilanne on pysynyt hyvänä eli tuhoojaesiintymien määrät ovat olleet melko pieniä. Myöskään mansikan mustalaikkua ei ole suuressa määrin esiintynyt vuoden 2005 jälkeen. Tapausten määrät voivat kuitenkin vaihdella paljonkin vuosittain, eikä edellisten vuosien perusteella välttämättä voida ennustaa tilanteen kehittymistä. Puutarhakasvien taimiaineisto on suureksi osaksi ulkomaista alkuperää, ja taimiaineiston puhtauteen vaikuttavat tuotantomaiden olosuhteet kuten kunkin kasvukauden sää. Perunantuotanto Perunantuotannossa vaalean rengasmädän esiintymät ovat tilakoon kasvun myötä entistä laajempia. Lisäksi uusien todettujen tapausten määrä on kasvussa. Rengas- 11

14 mätä säilyy ja lisääntyy piilevänä tilan omassa lisäysaineistossa ja pelloilla jääntiperunassa. Saastunta leviää myös tilojen välillä markkinoitavien perunaerien sekä yhteiskoneiden mukana. Myös keltaperuna-ankeroistapausten määrä on kasvussa sekä uusien tapausten että toimenpidevalvonnassa todettujen uusintatapausten osalta. Toimenpidevalvonnassa löytyy jatkuvasti eläviä peruna-ankeroisia, joten näyttää siltä, että nykyinen torjuntatoimenpideohjelma ei ole riittävän tehokas tuhoojan hävittämiseksi. Nykyinen lainsäädäntö sallii esimerkiksi jatkuvan perunanviljelyn saastuneilla lohkoilla, jos perunasato korjataan ennen heinäkuun loppua. Kuitenkin vuonna 2007 tehdyssä tarkastuksessa todettiin peruna-ankeroisen tuhoama kasvusto jo ennen juhannusta. Uusi peruna-ankeroisasetus on tulossa vuoteen 2010 mennessä. Peruna-ankeroisen torjuntaohjelman päivittäminen uuteen asetukseen muuttuneita olosuhteita vastaavaksi on merkittävä asia torjuntatyön jatkoa ajatellen. Syytä uusien tapausten lukumäärän kasvuun on vaikea päätellä yhden vuoden löydösten perusteella. Tarkastusmäärät ja käytännöt olivat vuonna 2007 samat kuin edellisinä vuosina. Muutaman vuoden kuluessa nähdään, millaiseksi perunaankeroistilanne kehittyy. Yksi suuri syy peruna-ankeroislöydösten määrään on Suomessa käytettävä monokulttuuri perunantuotannossa. Koloradonkuoriaisen osalta tilanne on viime vuosina ollut melko hyvä, eikä varsinaista invaasiota ole tullut vuoden 2002 jälkeen. Tilanteen kehittyminen on kuitenkin täysin riippuvainen sääolosuhteista, sillä koloradonkuoriaisen pysyviä esiintymiä on jo noin 100 kilometrin etäisyydellä Suomen itärajasta. Invaasion voivat aiheuttaa erityisesti juhannuksen jälkeisten viikkojen aikaiset, itä-kaakon suuntaiset ilmavirtaukset. Näyttää kuitenkin siltä, että valvonnalla voidaan koloradonkuoriaisen leviämistä Suomeen hidastaa, sillä vuonna 2002 todetut yli 300 esiintymää on saatu hävitettyä. Metsä- ja puutavaratuotanto Riski mäntyankeroisen leviämisestä metsiin puisen pakkausmateriaalin mukana on edelleen suuri. Mäntyankeroismaista, joita ovat muun muassa Yhdysvallat ja Kiina, tuodaan vuosittain Suomeen runsaasti puista pakkausmateriaalia, josta vain murtoosa pystytään tarkastamaan. Vuonna 2005 käyttöön otettujen, ISPM 15 standardin mukaisten käsittely- ja merkintävaatimusten pitäisi estää mäntyankeroisen leviäminen puisen pakkausmateriaalin välityksellä. Standardin käyttöönoton jälkeen tehdyt ankeroislöydökset osoittavat kuitenkin, että käsittelyvaatimuksia ei noudateta, tai käsittelyt eivät ole tarpeeksi tehokkaita ankeroisten hävittämiseksi puutavarasta. 6.4 Toiminnan kehittämistarpeet Erityisesti taimiaineiston tuotannon, rekisteröintiedellytystarkastusten sekä puisen pakkausmateriaalin tarkastusten osalta suunnittelua ja tarkastustoimintaa tulee kehittää. Taimiaineiston tuotannon osalta on tarkistettava toimijamäärät eri alueilla ja tarkasteltava tarkastusmäärien tarkoituksenmukaisuutta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä varmennetun taimiaineiston tuotannon tarkastuksiin, sillä varmennetun tuotannon on oltava tarkastettua. Puisen pakkausmateriaalin tuontitarkastuksiin on panostettava, jotta suunnitellut tarkastukset saadaan tehtyä ja kohdennettua erityisesti mäntyankeroismaista tuotavaan 12

15 pakkausmateriaaliin. Tämä vaatii yhteistyön kehittämistä tullilaitoksen kanssa, jotta maahantuontipaikoilta saadaan ilmoituksia tuontivaatimusten vastaisista pakkausmateriaalieristä. Myös raportointitietojen keräämistä tulee kehittää, jotta saataisiin tieto tullin tekemien puupakkaustarkastusten kokonaismäärästä. KATA-rekisterin tietojen päivittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta rekisteristä on saatavilla oikeat tiedot kasvipassin ja taimitodistuksen käyttövelvollisista toimijoista. Rekisteröintiedellytystarkastusten tekemiseen tasapuolisesti kaikille kasvipassin ja taimitodistuksen käyttövelvollisille toimijoille on kiinnitettävä huomiota, sillä tarkastukset ovat toimijoille maksullisia. Myös KATA-rekisterin raportteja tulee kehittää, jotta suunnitelman toteutumista voidaan seurata nykyistä paremmin. Perunantuotannon kartoitukset on voitava raportoida tuhoojittain, ja toimenpidevalvonnat on voitava eritellä kartoituksista. Vientitarkastuksia tulee vientivalmiusjärjestelmästä huolimatta lisätä huomattavasti vuoden 2007 tasosta, sillä vain 0,2 % vientieristä tarkastettiin. Vientilähetysten tarkempaa valvontaa edellyttävät muun muassa EU:n ja Venäjän väliset sopimukset sekä tuleva kasvinterveyslain uudistus. 13

16 Valvontaraportti 2007 Kasvinterveys ja taimiaineisto Liite 1. REKISTERÖIDYT TOIMIJAT KASVINSUOJELU-, TAIMIAINEISTO JA KASVISTEN LAADUNVALVONTAREKISTERISSÄ REKISTERIIN MERKITYT TOIMIJAT kasvinsuojelurekisteri taimiaineistorekisteri kasvisten laadunvalvontarekisteri UUDET REKISTERÖINNIT kasvinsuojelurekisteri taimiaineistorekisteri kasvisten laadunvalvontarekisteri POISTETTU REKISTERISTÄ kasvinsuojelurekisteri taimiaineistorekisteri kasvisten laadunvalvontarekisteri REKISTERÖINNIT TOIMIJARYHMITTÄIN¹ taimi- ja vähittäismyymälä viherrakentaja viljelijä, joista varmennettu taimiaineisto taimitarhakasvit kasvihuonetaimiaineisto kasvihuonekoristekasvit kasvihuonevihannekset muu avomaataimiaineisto avomaan kasvikset siemenperunatuotanto muu perunatuotanto tukkuliike / välittäjä pakkaamo maahantuoja / välittäjä sahat REKISTERÖIDYT TOIMIJAT tarkastettu kasvipassin käyttövelvollisia Toimija voi kuulua yhteen tai useampaan toimialaan Kasvipassin / taimitodistuksen käyttövelvollisia, kun toimittavat taimiaineistoa tai muuta tavaraa, jolla on kasvipassin / taimitodistuksen merkintävaatimus Avomaan hedelmät, marjat ja vihannekset Luku ei sisällä metsänviljelyaineiston toimijoita eikä siemenperunan viljelijöitä

17 Valvontaraportti 2007 Kasvinterveys ja taimiaineisto Liite 2 REKISTERÖINTIEDELLYTYSTEN TARKASTUKSET VUONNA 2007 Tarkastuskohde Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Tarkastusmäärät (kpl) Kasvihuonetaimituotanto Tavoite Tarkastetut toimijat Varmennettu taimituotanto Tavoite Tarkastetut toimijat Taimitarhatuotanto Tavoite Tarkastetut toimijat Istukassipulin tuotanto Tavoite Tarkastetut toimijat 0 Mansikan taimituotanto Tavoite Tarkastetut toimijat 0 Puutarhatukkuliikkeet ja välittäjät Tavoite Tarkastetut toimijat 1 1 Muut kasvipassin ja taimitodistuksen käyttövelvolliset Tavoite Tarkastetut toimijat Tarkastustavoite Tarkastustoteuma Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä

18 Valvontaraportti 2007 Kasvinterveys ja taimiaineisto Liite 3 TAIMITUOTANNON TARKASTUKSET VUONNA 2007 Tarkastusmäärä (kpl) Tarkastuskohde Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Kasvihuonetaimituotanto Tarkastustavoite (viljelmät) Tarkastetut viljelmät Tarkastuskäynnit Varmennettu taimituotanto Tarkastustavoite (viljelmät) Tarkastetut viljelmät Tarkastuskäynnit Taimitarhatuotanto Tarkastustavoite (viljelmät) Tarkastetut viljelmät Tarkastuskäynnit Istukassipulin tuotanto Tarkastustavoite (viljelmät) Tarkastetut viljelmät Tarkastuskäynnit Mansikan taimituotanto Tarkastustavoite (viljelmät) Tarkastetut viljelmät 0 Tarkastuskäynnit 0 Viljelmät, tavoite Viljelmät, toteuma Tarkastuskäynnit, toteuma

19 Valvontaraportti 2007 Kasvinterveys ja taimiaineisto Liite 4 PUUTARHATUOTANNON TARKASTUKSET VUONNA 2007 Tarkastusmäärä (kpl) Tarkastuskohde Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Kasvihuonetuotanto Tarkastustavoite (viljelmät) Tarkastetut viljelmät Tarkastuskäynnit Mansikkatuotanto Tarkastustavoite (viljelmät) Tarkastetut viljelmät Tarkastuskäynnit Valvontatilat Valvontakäynnit Hedelmätuotanto Tarkastustavoite (viljelmät) Tarkastetut viljelmät Tarkastuskäynnit Tulipoltteen kiinteät havaintopaikat Tarkastustavoite (viljelmät) Tarkastetut viljelmät Tarkastuskäynnit Muut tuhoojakartoitukset Tarkastustavoite (viljelmät) Tarkastetut viljelmät Tarkastuskäynnit Viljelmät, tavoite Viljelmät, toteuma Käyntejä, toteuma

20 Valvontaraportti 2007 Kasvinterveys ja taimiaineisto Liite 5 PERUNA- JA JUURIKASTUOTANNON TARKASTUKSET VUONNA 2007 Tarkastusmäärä (kpl) Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Tuotantopaikat / TE -keskuksen alue / Tarkastusmäärät (kpl) Perunatuotanto *) Tarkastustavoite (viljelmät) Tarkastetut viljelmät Tarkastuskäynnit Koloradonkuoriainen Tarkastustavoite (kohde) Tarkastetut kohteet Tarkastuskäynnit Ritsomania Tarkastustavoite (viljelmät) Tarkastetut viljelmät Tarkastuskäynnit Viljelmät, tavoite Viljelmät, toteuma Käynnit, toteuma *) Perunan rengasmätään ja ankeroisiin liittyvät tarkastukset ammattiviljelmillä Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä

21 Valvontaraportti 2007 Kasvinterveys ja taimiaineisto Liite 6 METSÄ- JA PUUTAVARATUOTANNON TARKASTUKSET 2007 Tarkastusmäärä (kpl) Tarkastuskohde Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Vienti- ja ISPM-sahat Tarkastustavoite, sahat Tarkastustoteuma, sahat Tarkastuskäynnit, toteuma Pakkausmateriaalin valmistajat Tarkastustavoite, paikat (* Tarkastustoteuma, paikat Tarkastuskäynnit, toteuma Mäntyankeroiskartoitus Näytteet, tavoite Näytteet, toteuma Tarkastuskäynnit, toteuma Tarkastustavoite, paikat Tarkastustoteuma, paikat Tarkastuskäynnit, toteuma *) Tavoite on arvio uusien, tarkastettavien toimijoiden määrästä.

22 Valvontaraportti 2007 Kasvinterveys ja taimiaineisto Liite 7 MARKKINAVALVONTA VUONNA 2007 Tarkastuskohde Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Tarkastusmäärät (kpl) Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Taimimyymälät Tarkastuspaikat, tavoite Tarkastuspaikat, toteuma Tarkastuskäynnit, toteuma Puutarhatukkuliikkeet ja välittäjät Tarkastuspaikat, tavoite Tarkastuspaikat, toteuma Tarkastuskäynnit, toteuma Peruna Tarkastuserät, tavoite Tarkastuspaikat, toteuma Tarkastuskäynnit, toteuma Puutavarasatamat Tarkastuserät, tavoite Tarkastuspaikat, toteuma Tarkastuskäynnit, toteuma Tuotantopaikalla suoritettu markkinavalvonta Tarkastuspaikat, toteuma Tarkastuskäynnit, toteuma Tarkastuspaikat, tavoite Tarkastuserät, tavoite Tarkastuspaikat, toteuma Tarkastuskäynnit, toteuma

23 Valvontaraportti 2007 Kasvinterveys ja taimiaineisto Liite 8 TUONTITARKASTUKSET VUONNA 2007 Kasvien, kasvituotteiden ja puutavaran tuontitarkastukset TE-keskusalueittain Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Tuoteryhmä Pistokkaat ja taimet Havupuutavara Lehtipuutavara Leikkokukat Kukkasipulit Puutavara 2 2 Ruokasipulit 1 1 Ruukkukasvit Taimitarhakasvit Yhteensä Puinen pakkausmateriaali Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Kaikki yhteensä Tullin tekemät hedelmien ja vihannesten tuontitarkastukset Tuote Alkuperämaa Vaadittu tarkastustaso (%) Toteutunut tarkastustaso (%) Tuontimäärä (kg) Lähetysten määrä (kpl) Omenat Argentiina Brasilia Chile Kiina Etelä-Afrikka Yhdysvallat Päärynät Argentiina Sitrushedelmät Egypti Israel Marokko Peru Yhdysvallat Uruguay Etelä-Afrikka Argentiina Muut Thaimaa Yhteensä Lähde: Tullin tilasto

24 Valvontaraportti 2007 Kasvinterveys ja taimiaineisto Liite 9 KASVINTERVEYSTODISTUSTA VAATIVIEN TUOTTEIDEN TUONTI EU:N ULKOPUOLELTA VUONNA 2007 Tuoteryhmä Taimitarhakasvit Tuontimäärä (kpl) Yksikkö Lähetyksiä kpl 3 Tarkastetut lähetykset Lehtipuut ja pensaat sekä köynnökset Marjakasvit kpl 2 Alppiruusut ja atsaleat 4 kpl 1 Perennat kpl 4 Yhteensä Kukkasipulit Hyötösipulit kpl 11 9 Ruukkukasvit Kukkivat ruukkukukat ja viherkasvit kpl 2 Akvaariokasvit kpl 11 Yhteensä Ruokasipulit Istukassipulit kg 1 1 Pistokkaat ja taimet Orkidea kpl 3 Krysanteemi kpl 1 Neilikka kpl 3 Pelargoni kpl 73 Begonia kpl 3 Joulutähti kpl 11 Harsokukka kpl 4 Muut kpl 97 Yhteensä Leikkokukat Orkidea kpl 46 Krysanteemi kpl 2 Yhteensä Puun kuori ja hake Sokerivaahtera 36 m3 1 1 Havupuutavara, alkuperä Tuija Kanadasta ja USA:sta 255 m3 6 muu kuin Venäjä Havupuutavara, paitsi tuija m3 47 Yhteensä 4725 m Lehtipuutavara Tammi m3 173 Haapa, poppeli 109 m3 5 Sokerivaahtera m3 39 Yhteensä 7119 m Muu puutavara Puulaji ei tiedossa 15 m3 2 2 Hedelmät ja vihannekset Sitrushedelmät kg 861 (Lähde: Tullin tilasto) Omenat kg 468 Päärynät 136 kg 6 Muut kg 104 Yhteensä Lähetyksiä yhteensä 1 990

25 Valvontaraportti 2007 Kasvinterveys ja taimiaineisto Liite 10 TUOTANTOPAIKKAVALVONTA- JA KARTOITUSNÄYTTEET VUONNA 2007 Näytteitä yhteensä Positiivisia näytteitä KASVIHUONETUOTANTO Etelänjauhiainen Krysanteemin valkoruoste 1 0 Miinaajakärpäset 37 0 Palsamin kuoliolaikkuvirus Perunan sukkulamukulatauti 5 0 Tammen äkkikuolema 1 0 Tomaatin pronssilaikkuvirus 19 1 Tospo-virukset Muut kasvintuhoojat TAIMITARHATUOTANTO Mansikan mustalaikku 7 0 Mansikan punamätä 1 0 Peruna-ankeroiset Tammen äkkikuolema Tospo-virukset 1 0 Tulipolte 17 0 Muut kasvintuhoojat HEDELMÄ- JA MARJATUOTANTO Mansikan lehtibakterioosi 8 0 Mansikan mustalaikku 74 0 Mansikan punamätä 19 0 Muut kasvintuhoojat 7 3 PERUNATUOTANTO (satokausi 2007) Keltaperuna-ankeroinen Perunan tumma rengasmätä 7 0 Perunan vaalea rengasmätä SOKERIJUURIKASTUOTANTO Ritsomania 72 0 METSÄ- JA PUUTAVARATUOTANTO Mäntyankeroinen TUHOOJAKARTOITUS Fusarium circinatum 9 0 Muumiotauti 6 0 Mäntyankeroinen Tammen äkkikuolema 20 0 Tulipolte 16 0 YHTEENSÄ

26 Valvontaraportti 2007 Kasvinterveys ja taimiaineisto Liite 11 MARKKINAVALVONTA- JA TUONTITARKASTUSNÄYTTEET VUONNA 2007 Markkinavalvontanäytteet Näytteitä yhteensä Positiivisia näytteitä KASVIHUONEKASVIT Etelänjauhiainen Miinaajakärpäset 1 0 Perunan sukkulamukulatauti 1 0 Tomaatin pronssilaikkuvirus 1 0 Tospo-virukset 8 0 Muut kasvintuhoojat 11 9 TAIMITARHAKASVIT Tammen äkkikuolema Tulipolte 8 0 Muut kasvintuhoojat 8 6 HEDELMÄ- JA MARJAKASVIT Mansikan mustalaikku 8 0 Mansikan punamätä 8 0 Tammen äkkikuolema 5 0 Muut kasvintuhoojat 22 5 PERUNA Perunan vaalea rengasmätä Perunan tumma rengasmätä Peruna-ankeroiset Muut kasvintuhoojat 76 0 PUINEN PAKKAUSMATERIAALI Mäntyankeroinen 12 0 YHTEENSÄ Tuontitarkastusnäytteet Näytteitä yhteensä Positiivisia näytteitä ELÄVÄT KASVIT Etelänjauhiainen 62 0 Palmuripsiäinen 4 4 Muut kasvintuhoojat 13 7 PUUTAVARA JA PAKKAUSMATERIAALI Mäntyankeroinen, puutavara ja hake (* 52 0 Mäntyankeroinen, puinen pakkausmateriaali YHTEENSÄ *) Alkuperä muu kuin Venäjä

27 Valvontaraportti 2007 Kasvinterveys ja taimiaineisto Liite 12 VARMENNETUN TAIMIAINEISTON NÄYTTEET VUONNA 2007 Näytteitä yhteensä Positiivisia näytteitä MANSIKAN EMOKASVIT Mansikan mustalaikku 11 0 Mansikan punamätä 2 0 Mansikan tyvimätä 2 0 Mansikkapunkki Cylindrocarpon sp. 1 1 Fusarium sp. 1 1 Vihannespunkki MANSIKAN TAIMET Mansikan tyvimätä 93 1 Mansikkapunkki 92 0 Viherhome 1 1 Varsiankeroinen 3 0 Vihannespunkki 81 2 HERUKAN EMOKASVIT Peruna-ankeroiset 1 0 Punkit 1 0 KARVIAISEN TAIMET Pikkukarviaispistiäinen 1 1 MUUT MARJAT Lanka-ankeroiset 1 0 MUUT KASVIT Aitosyöpä 13 0 Ripsiäiset 1 1 Tammen äkkikuolema 4 0 UUSI VILJELYLOHKO Juurihaava-ankeroiset 3 0 Peruna-ankeroiset 3 0 Virusvektoriankeroiset 4 0 YHTEENSÄ

28 Valvontaraportti 2007 Kasvinterveys ja taimiaineisto Liite 13 MARKKINOINTIKIELLOT VUONNA 2007 Markkinointikiellot kasvinterveyslain perusteella (erien lukumäärä) Syy Tuote Alkuperämaa Tammen äkkikuolema Etelänjauhiainen ZP-kasvipassi puuttuu Vaalea rengasmätä Plasmopara halstediilehtihome Yhteensä Salvian taimet Saksa 5 5 Ruokaperuna Latvia 1 1 Auringonkukka Hollanti 1 1 Alppiruusun taimet Hollanti Saksa 2 2 Tanska 1 1 Omenapuun leikko-oksat Hollanti 1 1 Joulutähti, ruukkukasvit Tanska 1 1 Yhteensä Markkinointikiellot taimiaineistolain perusteella (erien lukumäärä) Tuote Alkuperämaa Markkinointikiellon syy Erien lukumäärä Kuunliljan taimet Hollanti Virustauti 1 Marjakasvit Suomi Taimiaineistotuhooja 2 Perennat Suomi Taimiaineistotuhooja 1 Pensasmustikka Ei tiedossa Mustikkasyöpä 1 Taimitarhakasvit Ei tiedossa Virustauti 1 Ei tiedossa Ei tiedossa Juuriäkämäankeroiset 3 9 Markkinointikieltojen suhteellinen osuus tarkastuskäynneistä (%) Tarkastussektori Kieltopäätös kasvinterveyslain perusteella Kieltopäätös taimiaineistolain perusteella Puutarhakasvit 8 2,8 Peruna 1 -

29 Valvontaraportti 2007 Kasvinterveys ja taimiaineisto Liite 14 MAAHANTUONTIKIELLOT VUONNA 2007 Maahantuontikiellot kasvinterveyslain perusteella (lähetysten lukumäärä) Syy Tuote Alkuperämaa Virhe terveystodistuksessa Ei ISPM 15 merkintää Eläviä sukkulamatoja (* Mäntyankeroinen Palmuripsiäinen Tulipoltteen isäntäkasvi Yhteensä Leikko-orkidea Thaimaa 3 3 Hedelmät: munakoiso Thaimaa 5 5 Hedelmät: guava Thaimaa 1 1 Marjatuomipihlajan taimet Kanada 1 1 Leikkoruusu Thaimaa 1 1 Pakkausmateriaali Kiina Venäjä Norja 1 1 USA Korea 1 1 Thaimaa 1 1 Tansania 1 1 Taiwan 1 1 Yhteensä *) Pakkausmateriaali merkitty ISPM 15 standardin mukaisella merkinnällä, mutta löytynyt eläviä sukkulamatoja. Maahantuontikiellot taimiaineistolain perusteella (lähetysten lukumäärä) Tuote Alkuperämaa Syy Kpl Pelargonin pistokkaat Kanarian saaret Kalifornianripsiäinen 1 Maahantuontikieltojen suhteellinen osuus (% maahantuoduista lähetyksistä) tuoteryhmittäin. Tarkastussektori Kieltopäätös kasvinterveyslain perusteella Kieltopäätös taimiaineistolain perusteella Taimitarhakasvit 10 % - Pistokkaat ja taimet - 0,5 % Kasvikset 0,4 % - Leikkokukat 8,3 % - Puinen pakkausmateriaali 1) 15 % -

30 Valvontaraportti 2007 Kasvinterveys ja taimiaineisto Liite 15 KASVINTERVEYS- JA TAIMIAINEISTOTARKASTUKSIIN KÄYTETYT OSTOPALVELUT SEKÄ KASVINSUOJELUKORVAUKSET VUONNA 2007 Ostopalvelut vuonna 2007 Tarkastustyyppi Summa ( ) Vientitarkastus (peruna ja puutavara) 200,46 Tuotantopaikkatarkastus (peruna-ankeroinen, rengasmätä ,45 ja koloradonkuoriainen) Markkinavalvonta (peruna) 4 753,76 Yhteensä ,67 Kasvinsuojelukorvaukset vuonna 2007 Tuhooja Päätökset (kpl) Summa ( ) Etelänjauhiainen ,67 Koloradonkuoriainen 3 792,09 Krysanteemin suonimiinaajakärpänen 1 729,30 Mansikan mustalaikku ,37 Palsamin kuoliolaikkuvirus ,32 Perunan vaalea rengasmätä ,70 Tammen äkkikuolema ,63 Tomaatin pronssilaikkuvirus ,86 Yhteensä ,94 Vuosina maksetut kasvinsuojelukorvaukset Tuhooja Etelänjauhiainen 9 092, , , ,67 Floridankärpänen Koloradonkuoriainen , , ,50 792,09 Krysanteemin suonimiinaajakärpänen , ,91 729,30 Krysanteemin valkoruoste Mansikan mustalaikku , , , ,37 Palsamin kuoliolaikkuvirus , , , ,32 Pepinon mosaiikkivirus ,20 Perunan vaalea rengasmätä , , , ,70 Sertifioitu siemenperuna Tammen äkkikuolema , , ,63 Tomaatin pronssilaikkuvirus 1 779, ,86 Valkoperuna-ankeroinen Yhteensä , , , ,94

31 Vastuuhenkilö Sanna Kasurinen Sivuja 9 Laatija Paula Lilja Dnro 2327/504/2008 Hyväksyjä Hannu Kukkonen Päiväys Kasvinsuojeluyksikkö Kasvinsuojeluyksikön valvontaraportti 2007 Osa I b Venäjän tuontipuu

32 Sisällysluettelo 1 VALVONNAN TARKOITUS JA PAINOPISTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS MAAHANTUOJAT VENÄJÄLTÄ TUODUN HAVUPUUTAVARAN MÄÄRÄ VALVONTAAN KÄYTETYT RESURSSIT KOULUTUS JA VALVONNASTA TIEDOTTAMINEN VALVONTATAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VALVONNAN PAINOPISTEET TARKASTUSMÄÄRÄT LABORATORIOANALYYSIT VALVONNAN TULOKSET HYÖNTEIS- JA ANKEROISLÖYDÖKSET MAAHANTUONTIKIELTOPÄÄTÖKSET JA HUOMAUTUKSET ALENNETUN TARKASTUSTASON PIIRIIN KUULUVAN PUUTAVARAN...7 TARKASTUSTAVOITTEEN TOTEUTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET VALVONNAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN RESURSSIT KASVINTUHOOJARISKI VENÄJÄLTÄ TUOTAVASSA HAVUPUUTAVARASSA PUUTAVARAN VIENTITULLIEN KOROTUSTEN VAIKUTUS TARKASTUSTOIMINTAAN...8 Liitteet: 1 Venäjältä tuotu havupuutavara vuonna 2007 alkuperäalueittain ja rajanylityspaikoittain 2 Venäjän tuontipuun tarkastukset vuonna 2007 puutavaran alkuperäalueittain ja rajanylityspaikoittain 2

33 1 VALVONNAN TARKOITUS JA PAINOPISTEET Venäjältä tuotavan havupuutavaran valvonnan tarkoituksena on estää kasvinterveyden suojelemisesta säädetyssä laissa (702/2003) mainittujen karanteenituhoojien leviäminen Suomeen puutavaran mukana. Tavoitteena oli tarkastaa vähintään yksi prosentti Venäjän Euroopan puolelta tuotavista havupuutavaralähetyksistä (paitsi lehtikuusi) sekä kaikki Venäjän Aasian puolelta tuodut ja lehtikuusilähetykset. Valvonnan painopisteenä vuodelle 2007 oli tarkastustoiminnan kehittäminen edelleen siten, että tarkastukset jakautuisivat tasapuolisesti puutavaran alkuperäalueittain ja maahantuojittain. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 Maahantuojat Vuoden 2007 lopussa kasvinsuojelurekisteriin oli rekisteröitynyt 401 venäläisen havupuutavaran maahantuojaa. Uusia maahantuojia rekisteröityi vuoden aikana 56. Vuoden aikana tarkastettiin 162 maahantuojan tuomaa puutavaraa. 2.2 Venäjältä tuodun havupuutavaran määrä Venäjältä tuotiin kasvinterveystodistusta vaativaa havupuutavaraa 3,9 miljoonaa kuutiometriä lähetyksenä 1 (Taulukko 1). Maahantuotavien lähetysten määrä pieneni 29 prosentilla verrattuna vuoteen 2006, jolloin tuotiin lähetystä. Myös maahantuotavien lähetysten koko pieneni, sillä maahantuodun puutavaran määrä laski enemmän kuin maahantuotujen lähetysten määrä. Vuonna 2006 Venäjältä tuotiin havupuutavaraa 6,9 miljoonaa kuutiometriä, joten lasku maahantuodun puutavaran määrässä oli 43 prosenttia. Taulukko 1. Venäjältä tuodut havupuutavaralähetykset tullinimikkeittäin. Tullinimike Maahantuodut lähetykset (kpl) Maahantuotu määrä (m 3 ) Kuusisahatavara Kuusisahatukit Muu käsitelty (sahattu, veistetty tms.) kuusi Muut (kuusi raakapuu) Muu käsitelty (sahattu, veistetty tms.) mänty Muut (mänty raakapuu) Mäntysahatavara Mäntysahatukit ( Polttopuu, havuhake, sahanpuru Muu sahatavara Muut sahatukit Muut, sekapuu Polttopuu (sekakuormat) Sahanpuru (sekakuormat) Yhteensä Lähde: Tullin tilasto (1 Osa mäntysahatukkien kappalemäärästä on tilastoitunut nimikkeelle polttopuu jne. 1 Yksi lähetys on yhden kasvinterveystodistuksen kattama autokuorma, junanvaunu tai laiva. 3

34 Suurin osa maahantuodusta puutavarasta ( lähetystä) kuului alennetun, yhden prosentin tarkastustason piiriin. Muu maahantuotu havupuutavara, 722 lähetystä, oli suurimmaksi osaksi Venäjän Aasian puoleiselta alueelta peräisin olevaa lehtikuusisahatavaraa. Liitteessä 1 on esitetty alennetun tarkastustason piiriin kuuluvan havupuutavaran jakautuminen alkuperäalueittain ja rajanylityspaikoittain. 2.3 Valvontaan käytetyt resurssit Tavoitteena oli tarkastaa 2500 Venäjältä tuotavaa havupuulähetystä. Tarkastuksiin arvioitiin kuluvan työaikaa 1296 henkilötyöpäivää (htp) eli noin puoli työpäivää tarkastusta kohti. Tarkastuksia tehtiin yhteensä 2391, ja työajanseurantatietojen mukaan niihin käytettiin työaikaa 1001 htp (0,42 htp/tarkastus). (Taulukot 2 ja 3) Suurimman osan (92 %) Venäjän tuontipuun tarkastuksista tekivät Eviran tuontipuun tarkastusjaoston tarkastajat. Lisäksi tarkastuksia tekivät Eviran kasvintarkastusjaoston sekä siemen- ja luomuvalvontayksikön tarkastajat, TE-keskusten tarkastajat sekä ostopalveluna valtuutetut tarkastajat. TE-keskusten osuus tarkastuksista jäi suunniteltua pienemmäksi, sillä TE-keskusten alueille tuotiin arvioitua vähemmän puutavaraa. Taulukko 2. Tarkastusten jakautuminen tarkastajaryhmittäin. Tarkastus- Evira/ Evira/ Evira/ TEkeskukset tarkastajat Valtuutetut taso TUPU KATA SILU Yht. 1 % ( % Yhteensä (92 %) (3,5 %) (2,3 %) (1,1 %) (0,8 %) 2391 Taulukko 3. Resurssien suunniteltu ja toteutunut käyttö (htp) tarkastajaryhmittäin. Tarkastajataho Toteutuneet tarkastukset Toteutunut työaika Suunniteltu työaika Evira/KASU Evira/SILU TE-keskukset Valtuutetut tarkastajat Yhteensä KOULUTUS JA VALVONNASTA TIEDOTTAMINEN Venäjän tuontipuun asiakirjatarkastuksia tekeville tullitoimipaikoille järjestettiin keväällä 2007 koulutustilaisuudet Vartiuksen, Niiralan, Nuijamaan, Imatran, Vainikkalan ja Vaalimaan tullitoimipaikoilla havupuutavaran asiakirjatarkastuksista. 2 1 %: Venäjän Euroopan puolelta tuotavat havupuulähetykset, paitsi lehtikuusi (myös muihin EU-maihin). 100 %: Venäjän Aasian puolelta tuotavat sekä lehtikuusta sisältävät havupuulähetykset. 4

35 Eviran tuontipuun tarkastusjaoston henkilökunnalle järjestettiin joulukuussa kaksipäiväinen koulutustilaisuus, jonka aiheena olivat puulajien ja puutavaran mukana leviävien hyönteisten tunnistaminen. 4 VALVONTATAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Valvonnan painopisteet Valvonnan painopisteenä oli tarkastusten tasapuolinen jakautuminen esimerkiksi puutavaran alkuperäalueittain ja maahantuojittain. Tarkastetuista lähetyksistä valtaosa (61 %) oli kuitenkin peräisin Karjalan ja Leningradin alueelta. Vaikka suurin osa maahantuotavasta puutavarasta onkin peräisin näiltä lähialueilta, olisi hyvä saada tarkastukseen nykyistä enemmän kauempaa Venäjältä tuotavia lähetyksiä, sillä kasvintuhoojariski on suurempi kauempaa idästä tuotavissa lähetyksissä. Harvinaisempien, kauempaa Venäjältä tuotavien lähetysten sekä harvinaisempien maahantuojien saaminen tarkastusotantaan vaatii edelleen yhteistyön kehittämistä tullitoimipaikkojen ja VR:n kanssa. 4.2 Tarkastusmäärät Tarkastuksia tehtiin yhteensä 2391, eli toteumaprosentti arvioituun tarkastustarpeeseen verrattuna oli 96 (Taulukko 4). Tarkastuksista 1669 oli alennetun tarkastustason piiriin kuuluvan havupuutavaran tarkastuksia ja 722 muita, lähinnä Venäjän Aasian puoleisesta osasta tuodun lehtikuusisahatavaran tarkastuksia. Arvioitua pienemmästä maahantuotujen lähetysten määrästä johtuen alennetun tarkastustason piiriin kuuluvia lähetyksiä ei ollut tarpeen tarkastaa suunniteltua määrää. Sen sijaan alennetun tarkastuksen piiriin kuulumatonta, lähinnä Venäjän Aasian puolelta peräisin olevaa lehtikuusisahatavaraa tuotiin arvioitua enemmän. Taulukossa 5 on esitetty tarkastetut lähetykset puutavaralajeittain ja liitteessä 2 alkuperäalueittain ja rajanylityspaikoittain. Suurin osa lähetyksistä tarkastettiin purettuina lähetysten määränpäässä. Tarkastuksen yhteydessä otettiin pääsääntöisesti lastunäyte laboratoriossa tehtävää mäntyankeroisanalyysiä varten. Näytteeksi otettiin myös puutavarasta löytyneet hyönteiset. Silmävaraisia tarkastuksia (joiden yhteydessä ei oteta mäntyankeroisnäytettä) tehtiin 356 (15 % tarkastuksista). Tulli teki asiakirjatarkastuksen kaikille maahantuoduille havupuutavaralähetyksille. Tuontipuun tarkastusjaosto teki asiakirjatarkastuksen perusteella maahantuotavaksi hyväksyttyjen lähetysten kasvinterveystodistuksista otannan, jossa todistuksesta kirjattiin tietoja tilastoon. Taulukko 4. Venäjän tuontipuun tarkastukset vuosina Tarkastustaso Tarkastusmäärä (kpl) 2005 toteutunut 2006 tavoite toteutunut 2007 tavoite 2007 toteutunut Toteutunut osuus % % 100 % % Yhteensä % Suomeen tuotavan havupuutavaran lisäksi tarkastusten piiriin kuuluvat muihin EUmaihin tuotavat lähetykset, ellei määränpäämaan kanssa ole sovittu määränpäässä

36 tehtävästä tarkastuksesta. Tarkastetuista lähetyksistä 254 oli muihin EU-maihin tuotavien lähetysten tarkastuksia. Näistä 182 kpl oli Ruotsiin menevää lehtikuusisahatavaraa, 70 kpl EU:n suoja-alueille tuotavaa havupuutavaraa, ja 2 kpl muuta havupuutavaraa. Kaikki Suomen kautta EU:n suoja-alueille tuotavat havupuutavaralähetykset pyritään tarkastamaan, jotta voidaan varmistua suoja-aluevaatimusten täyttymisestä. Taulukko 5. Tarkastetut lähetykset puutavaralajeittain. Tullinimike Lähetyksiä Osuus Määrä (kpl) lähetyksistä (%) (m 3 ) Lehtikuusisahatavara Mäntytukki Kuusikuitupuu Kuusitukki Mäntykuitupuu Hake Kuusisahatavara Mäntysahatavara Polttopuu Sekapuu, sahattu Sekakuitupuu Sahanpuru 11 <1 664 Rakennukset 6 <1 225 Pakkausmateriaali 4 <1 - Kaikki yhteensä Laboratorioanalyysit Venäjän tuontipuusta otettiin 2022 mäntyankeroisnäytettä ja 645 hyönteisnäytettä (Taulukot 6 ja 7). Mäntyankeroisanalyysit ja hyönteisten lajimääritykset tehtiin tuontipuun tarkastusjaoston laboratoriossa Lappeenrannassa. Taulukko 6. Venäjän tuontipuusta otetut mäntyankerois- ja hyönteisnäytteet Näytetyyppi Näytemäärä (kpl) Mäntyankeroisnäytteet 1 % % Hyönteisnäytteet 645 Yhteensä 2667 Taulukko 7. Venäjän tuontipuusta tutkitut mäntyankeroisnäytteet puutavaralajeittain Puutavaralaji Näytemäärä (kpl) Pyöreä havupuutavara 1076 Lehtikuusisahatavara 581 Havuhake 162 Mänty- ja kuusisahatavara 163 Polttopuu 19 Pintalauta 14 Puru 7 Yhteensä

37 5 VALVONNAN TULOKSET 5.1 Hyönteis- ja ankeroislöydökset Venäjän tuontipuusta ei löytynyt karanteenituhoojia eikä muita vierasperäisiä hyönteis- tai ankeroislajeja. Mäntyankeroisen vaaratonta, Suomessakin esiintyvää Bursaphelenchus mucronatus -sukulaislajia löytyi 63 Venäjältä tuodusta havupuutavarasta otetusta näytteestä. 5.2 Maahantuontikieltopäätökset ja huomautukset Maahantuontikieltopäätös tehtiin 136 lähetykselle, jotka eivät täyttäneet maahantuonnin ehtoja. Maahantuontikieltojen syynä olivat puutteet asiakirjoissa ja lehtikuusisahatavaran tekniset viat (Taulukko 9). Kaikkia maahantuontikieltopäätöksen saaneita lähetyksiä ei käännytetty, vaan lehtikuusisahatavaran teknisten vikojen takia määrättiin vialliset osat lähetyksistä hävitettäviksi. Maahantuontikiellon saaneiden lähetysten osuus tuoduista lähetyksistä oli 0,12 %. Vuonna 2006 maahantuontikiellon sai 0,07 % maahantuoduista lähetyksistä. Kasvuun olivat syynä erityisesti yhden lähettäjän ja maahantuojan lehtikuusilähetykset, joissa toistuvasti todettiin tuontivaatimusten vastaisesti kuorta tai tukkijäärän toukkien reikiä. Taulukko 9. Venäjältä tuodulle havupuutavaralle annetut maahantuontikiellot vuonna Maahantuontikiellon syy Kpl Venäjän Aasian puolelta tuodun sahatavaran tekniset viat Kuori 63 Toukanreiät 9 Toukanreiät ja kuori 39 Välipuissa kuorta 3 Välipuissa toukanreikiä 2 Välipuissa toukanreikiä ja kuorta Asiakirjavirheet Väärä puulaji 8 Väärä vastaanottajamaa 3 Puulajitieto puuttuu 2 Allekirjoitus puuttuu 1 Havupuisia tukipuita ei mainita terveystodistuksessa 1 Leima puuttuu 1 Terveystodistus vanhentunut 1 Tukipuissa kuorta (määränpää suoja-alue) 1 Väärä vastaanottaja 1 19 Kaikki yhteensä Alennetun tarkastustason piiriin kuuluvan puutavaran tarkastustavoitteen toteutuminen EU:n komission asetus (1756/2004/EY) määrää, että Venäjän Euroopan puoleiselta alueelta tuotavista havupuulähetyksistä lehtikuusilähetyksiä lukuun ottamatta on tarkastettava vähintään yksi prosentti. Vuonna 2007 alennetun tarkastustason piiriin 7

38 kuuluvista lähetyksistä tarkastettiin 1,5 %, eli asetuksen asettama vähimmäistarkastustaso ylitettiin (Taulukko 10). Taulukko 10. Alennetun tarkastustason piiriin kuuluvan havupuutavaran tarkastukset vuonna Maahantuodut lähetykset (kpl) Tarkastukset (kpl) Tarkastusprosentti * ,5 % *) Lähde: Tullin tilasto 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Valvonnan tavoitteiden toteutuminen Valvonta toteutui suunnitellusti: kaikki sadan prosentin tarkastusvaatimuksen piiriin kuuluvat lähetykset tarkastettiin ja alennetun tarkastustason vähimmäistaso ylitettiin. Tavoitteena ollutta tarkastustoiminnan kehittämistä toteutettiin kouluttamalla tullitoimipaikkoja. Tarkastusotantaa tulisi kuitenkin kehittää edelleen, jotta tarkastukset kattaisivat tasapuolisesti maahantuojat ja Venäjän alkuperäalueet. Kehittämistyön tekee haasteelliseksi se, että toiminta koskettaa montaa eri tahoa, ja tarkastukset on pyrittävä järjestämään mahdollisimman sujuviksi muun muassa rajanylityspaikkojen ruuhkautumisen välttämiseksi. Jatkossa kehittämistoimiin vaikuttaa myös mahdollinen tuontipuun määrän väheneminen. 6.2 Resurssit Venäjän tuontipuun tarkastuksiin varatut resurssit riittivät hyvin tarkastustavoitteiden saavuttamiseen. Tarkastusmäärät eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti rajanylityspaikoittain. Erityisesti tuontipuun tarkastusjaoston Kouvolan toimipistettä kuormittavat lehtikuusisahatavaran tarkastukset sekä EU:n suoja-alueille menevien lähetysten tarkastukset, ja työt ruuhkautuvat ajoittain. 6.3 Kasvintuhoojariski Venäjältä tuotavassa havupuutavarassa Venäjältä tuodusta havupuutavarasta ei ole löytynyt karanteenituhoojia tai muita vierasperäisiä lajeja vuosina Suomessa tehdyissä tarkastuksissa. Aikaisempina vuosina muutamasta Venäjän Aasian puolelta tuodusta lehtikuusisahatavaralähetyksestä on löydetty karanteenituhoojia, tukkijääriä. Mahdollisuus eieurooppalaisten kaarnakuoriaisten ja tukkijäärien leviämiselle on edelleen olemassa Aasian puolelta tuotavassa lehtikuusisahatavarassa, sillä näistä lähetyksistä löydetään jatkuvasti vaatimukset täyttämätöntä, kuorta ja tukkijäärän toukanreikiä sisältävää puutavaraa. 6.4 Puutavaran vientitullien korotusten vaikutus tarkastustoimintaan Jos Venäjän suunnittelemat raakapuun vientitullien korotukset toteutuvat, pienenee maahantuotava puumäärä ja sen myötä tarkastustarve merkittävästi. Muun kuin raakapuun tuontiin eivät vientitullien korotukset näillä näkymin vaikuta, ja vientitullien korotusten ulkopuolelle arvellaan jäävän noin lähetystä alennetun tarkastus- 8

39 tason piiriin kuuluvaa puutavaraa, esimerkiksi sahatavaraa ja haketta. Lehtikuusisahatavaran tuonti on ollut jatkuvasti kasvussa, joten sen aiheuttama tarkastustarve on jatkossakin arviolta 700 tarkastusta vuodessa. Näin ollen Venäjän tuontipuusta arvioidaan jatkossakin aiheutuvan tarkastuksen tarve. Tarkastuksista suurin osa painottuu Kaakkois-Suomeen, jonka alueella sijaitsevien rajanylityspaikkojen kautta pääosa lehtikuusisahatavarasta tuodaan maahan. 9

40 Valvontaraportti 2007 Venäjän tuontipuu Liite 1 HAVUPUUTAVARAN TUONTI VENÄJÄLTÄ VUONNA 2007 Alennetun tarkastustason piiriin kuuluvan havupuutavaran jakautuminen alkuperäalueittain Alkuperä Osuus lähetyksistä (%) Leningrad 52 Karjala 35 Suuri Novgorod 7 Murmansk 2 Vologda 1,5 Arkangel < 1 Pihkova < 1 Ei tiedossa < 1 Kostroma < 1 Tver < 1 Perm < 1 N. Novgorod < 1 Kirov < 1 Komi < 1 Vladimir < 1 Sverdlovsk * < 1 Irkutsk * < 1 Moskova < 1 Smolensk < 1 Volgograd < * 5 Sverdlovskista tuotua lähetystä, joiden alkuperäksi merkitty Euroopan puoleinen alue. 3 Irkutskista tuotua lähetystä päätynyt virheellisesti otantaan. Alennetun tarkastustason piiriin kuuluvan havupuutavaran jakautuminen rajanylityspaikoittain Rajanylityspaikka Osuus lähetyksistä (%) Imatra 25 Nuijamaa 18 Vaalimaa 17 Niirala 11 Parikkala 7 Lieksan Inari 6 Vartius 3 Vainikkala 2 Ruhovaara 2 Kortesalmi 2 Leminaho 2 Salla 1 Kurvinen 1 Raja-Jooseppi 1 Karttimo 1 Uukuniemi 1 Kotka <1 Porvoo <1 Rauma <1 Hamina <1 Kemi <1 Kaskinen <1 100 Lähde: Eviran otanta alennetun tarkastuksen piiriin kuuluvista lähetyksistä.

41 Valvontaraportti 2007 Venäjän tuontipuu Liite 2 / Sivu 1 VENÄJÄN TUONTIPUUN TARKASTUKSET VUONNA 2007 Tarkastetut lähetykset alkuperäalueittain Alue Lähetykset (kpl) Osuus (%) Määrä (m 3 ) Karjala Leningrad Irkutsk (A) ( Krasnojarsk (A) Suuri Novgorod Pihkova Arkangel Vologda Sverdlovsk Kostroma 9 <1 252 Altai (A) 8 <1 219 Perm 8 <1 298 Murmansk 7 <1 283 Hakasia (A) 6 <1 150 Tver 5 <1 274 Alempi Novgorod 4 <1 128 Tjumen (A) 3 <1 77 Tshitinsk (A) 3 <1 81 Burjatia (A) 2 <1 69 Habarovsk (A) 2 <1 44 Volgograd 2 <1 - Kirov 2 <1 77 ei tiedossa 2 <1 46 Komi 1 <1 45 Yhteensä 2391 < (1 Alue sijaitsee Venäjän Aasian puoleisessa osassa.

42 Valvontaraportti 2007 Venäjän tuontipuu Liite 2 / Sivu 2 Tarkastetut lähetykset rajanylityspaikoittain Rajanylityspaikka Lähetykset Osuus Määrä (kpl) (%) (m 3 ) Vaalimaa Niirala Imatra Nuijamaa Vartius Parikkala Lieksan Inari Vainikkala Kortesalmi Leminaho Karttimo 8 <1 347 Hamina 7 < Ruhovaara 6 <1 266 Salla 4 <1 128 Rauma 3 < Raja-Jooseppi 3 <1 155 Uukuniemi 3 <1 131 Kurvinen 2 <1 102 Kotka 2 < Kemi 1 < Turku 1 <1 39 Yhteensä

43 Vastuuhenkilö Raija Valtonen Sivuja 17 Laatija Kari Leinonen Dnro 2327/504/2008 Hyväksyjä Hannu Kukkonen Päiväys Kasvinsuojeluyksikkö Kasvinsuojeluyksikön valvontaraportti 2007 Osa II Metsänviljelyaineisto

44 Tiivistelmä Valvonnan tavoitteena oli varmistaa metsänviljelyaineiston kaupasta annetun lain ja kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain velvoitteiden toteutuminen metsänviljelyaineiston tuotannossa, maahantuonnissa ja markkinoinnissa. Evira vastaa näiden lakien valvonnasta ja valvonnan järjestämisestä. Metsänviljelyaineiston perusaineiston hyväksymisen ja tarkastuksen osalta tarkastustavoitteet saavutettiin, joten merkittäviä tarkastuksia ei jouduttu resurssien puuttuessa siirtämään seuraavaan vuoteen. Tarkastusten tehokkuus oli hyvä. Siementen alkuperäketjun valvonnan tavoitteet keräyskaudella saavutettiin ja kaikki kantatodistukset pystyttiin myöntämään ja laskuttamaan kohtuullisen ajan kuluessa siitä huolimatta, että kantatodistusten määrä oli suurehko ja vanhentuneen tietojärjestelmän puutteet selvästi vähensivät työn tuottavuutta. Kantatodistusten puuttumisesta annettiin kaksi markkinointikieltoa, mikä on vain 0.4 % myönnettyjen kantatodistusten kokonaismäärästä. Tulosta voidaan pitää hyvänä ja alkuperäketjun valvonnan uskottavuutta riittävänä. Tuotantopaikkojen tarkastuksissa keskityttiin metsäpuiden taimitarhojen tarkastuksiin, jotka pystyttiin toteuttamaan normaalisti. Taimitarhojen tarkastusten tehokkuudelle asetetut tavoitteet toteutuivat. Muita tarkastuksia tehtiin resurssien sallimissa puitteissa. Tuotantopaikkojen tarkastuksissa annettiin 43 kirjallista huomautusta ja yksi markkinointikielto 207 tehtyä tarkastusta kohti, eli joka viidennessä tarkastuksessa havaittiin puutteita. Puutteet eivät olleet luonteeltaan vakavia. Eniten puutteita esiintyi siemen ja taimierien erillään pitotiedoissa, ostajalle annettavissa tiedoissa sekä kasvipassivaatimusten toteutumisessa. Kokonaisuutena metsäpuiden siementen ja taimien tuottajien ja markkinoijien lainkuuliaisuutta voidaan pitää kohtalaisen hyvänä. 2

45 Sisällysluettelo 1 Johdanto Valvonnan tavoite Valvonnan toteutus Henkilöstö Toimintaympäristön muutokset Metsänviljelyaineiston tuottajat ja -tuotanto Perusaineisto Valvontasuunnitelman toteutuminen Valvonnan määrät Valvontaa tukeva toiminta Tarkastustulos Tuotantopaikkojen tarkastusten kuvaus ja havaitut puutteet Tarkastustuloksen analyysi Toimenpiteet valvonnan tehokkaan toiminnan varmistamiseksi Arvio yleisestä onnistumisesta Liite 1. Keskeinen lainsäädäntö Liite 2. Henkilökunta Liite 3. Metsänviljelyaineiston vastuualueen toiminta Liitteet 1 Keskeinen lainsäädäntö 2 Henkilökunta 3 Metsänviljelyaineiston vastuualueen toiminta 3

46 Johdanto 1.1 Valvonnan tavoite Valvonnan tavoitteena oli metsänviljelyaineiston kaupasta annetun lain (241/2002) valvonnan avulla varmista metsänviljelyaineiston tuottamiseen käytetyn perusaineiston korkealaatuisuus, markkinoitavien siementen ja taimien vaatimusten mukaisuus sekä se, että ostajat saavat tarpeelliset tiedot tiettyyn käyttötarkoitukseen soveltuvan aineiston valinnan tueksi. Lisäksi tavoitteena oli varmistaa, että kasvipassivelvollisten metsänviljelyaineiston toimittajien rekisteröintivelvollisuudet täyttyvät ja että markkinoidut metsäpuiden taimierät on merkitty säädösten mukaisilla kasvipassimerkinnöillä kasvin terveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisesti. Metsänviljelyaineiston kaupan säädökset on koottu liitteeseen Valvonnan toteutus Evira vastaa metsänviljelyaineiston kaupasta annetun lain täytäntöönpanosta, valvonnasta ja valvonnan järjestämisestä. Evira hyväksyy ja tarkastaa metsäpuiden siemenviljelykset, siemenkeräysmetsiköt ja kasvullisesti lisättävät kloonit. Evira myöntää metsäpuiden siemen ja kloonitaimille kantatodistukset ja valvoo todistusten myöntämisen edellytyksenä olevan metsäpuiden siemenkeräysten ja kloonitaimien alkuperäketjua. Evira valvoo metsänviljelyaineiston tuotantopaikkoja, joita ovat metsäpuiden taimitarhat, erilliset taimivarastot, siemenkaristamot, -pakkaamot ja varastot sekä siementen pakkauspisteet. Lisäksi Evira valvoo metsänviljelyaineiston markkinointia. 1.3 Henkilöstö Metsänviljelyaineiston vastuualueella on kaksi vakinaista virkaa (liite 2). Metsäylitarkastajana toimi Kari Leinonen. Metsätarkastajina toimivat Kirsi Koivula saakka ja Hiski Aro 6.8 alkaen. Lisäksi tarkastuksia on tehnyt Harri Leinonen Tuontipuuyksiköstä. 2 Toimintaympäristön muutokset 2.1 Metsänviljelyaineiston tuottajat ja -tuotanto Metsäpuiden taimitarhojen määrä jatkoi laskuaan. Vuoden aikana toimintansa lopetti kahdeksan taimitarhaa ja uusia tarhoja rekisteröityi kolme (taulukko 1). Viimeisen viiden vuoden aikana ( ) metsäpuiden taimitarhojen määrä on vähentynyt 94:stä 70:een. Vuonna 2007 taimitarhojen kasvihuonepinta-ala oli m 2. Myös taimitarhojen kasvihuonepinta-ala on pienentynyt noin m 2 :llä. Metsäpuiden taimitarhoilta tuotettiin lähes 166 miljoonaa tainta. Taimituotantomäärä on ollut vuodesta 2003 lähtien hienoisessa nousussa, lukuun ottamatta vuotta 2007, jolloin se pieneni noin 2,3 miljoonalla taimella. Osa metsäpuiden taimista varastoidaan talven yli pakkasvarastoissa. Metsänviljelyaineiston toimittajarekisterissä on taimitarhojen yhteydessä olevien varastojen lisäksi yhdeksän erillistä taimien pakkasvarastoa. Metsänviljelyaineiston tuonti muista EU-maista Suomeen lisääntyi voimakkaasti viime vuonna. Vuosina Suomeen on tuotu miljoonaa tainta. Vuonna 2007 tuontimäärä oli 28 miljoonaa. Pääosa (25.5 miljoonaa) taimista tuotiin Ruotsista. Samanaikaisesti Suomesta vietiin 1,8 miljoonaa tainta Ruotsiin. Vienti on vähentynyt 4

47 voimakkaasti huippuvuodesta 2006, jolloin Etelä-Ruotsin tuulituhoalueille vietiin 4,8 miljoonaa tainta. Rekisteröityjen metsäpuiden siemenkaristamoja, -pakkaamoja ja -varastoja oli yhteensä 15 kappaletta. Tosin vain osa niistä on toiminnassa säännöllisesti joka vuosi. Metsäpuiden siemeniä pakataan 92 erillisessä siementen pakkauspisteessä. Näissä pisteissä osa siemeneristä jaetaan myyntipakkauksiin. Keräyskaudella karistettiin kantatodistustietojen perusteella kg kuusen, kg männyn, 36 kg koivun ja 96 kg muiden puulajien siementä. Alustavasti testattu tai testattu luokkiin kuuluvan siemenviljelyssiemenen osuus oli kuusella 12 %, männyllä 45%, koivulla 100% ja muilla puulajeilla 51%. Keräyskauden siemensato oli kohtalainen kaikilla tärkeimmillä puulajeilla. Syksyllä 2007 tuleentunut siemensato oli huono. Taimia ja siemeniä markkinoidaan asiakkaille yhteensä 377 rekisteröidyssä toimipisteessä. Suurin osa markkinointitoimipisteistä on metsänhoitoyhdistyksiä. Lisäksi markkinointia tehdään metsäpalveluyrityksissä. Markkinointitoimipisteiden määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuonna. 100 Taimitarhoja, kpl Vuosi Kasvihuonepinta-ala (alle 5000 m2) Kasvihuonepinta-ala ( m2) Kasvihuonepinta-ala (yli m2) Kuva 1. Taimitarhojen määrän muutokset vuosina

48 Taulukko 1. Metsänviljelyaineiston toimittajarekisterin muutokset vuosina Metsänviljelyaineiston toimittajarekisteri Vuoden lopussa Liittyneet Poistuneet Vuoden Liittyneet lopussa Toimipisteitä, kappaletta Poistuneet Taimitarhat suuret keskisuuret pienet Taimivarastot Siemenkaristamot Siementen pakkauspisteet Markkinoinnin valvonta Metsänhoitoyhdistykset Metsäpalveluyritykset Muut Perusaineisto Hyväksytyn perusaineiston määrän muutokset olivat vähäisiä (taulukot 2-4). Vuoden aikana hyväksyttiin vain yksi uusi siemenviljelys ja lakkautettuja siemenviljelyksiä oli kaksi. Taulukko 2. Hyväksytyn perusaineiston määrän muutokset vuosina Aineiston luokka ja tyyppi Vuoden lopussa Hyväksytyt Peruutetut Vuoden Hyväksytyt lopussa Peruutetut kpl ha kpl ha kpl ha kpl ha kpl ha kpl ha Valikoitu metsikkö Alustavasti testattu siemenviljelys klooni Testattu siemenviljelys Taulukko 3. Käytöstä poistetun perusaineiston määrän muutokset vuosina Aineiston luokka ja tyyppi Vuoden lopussa Vuoden lopussa Valikoitu kpl ha kpl ha metsikkö Alustavasti testattu siemenviljelys

49 Taulukko 4. Rekisteröityjen siemenviljelysten määrän muutokset puulajeittain vuosina Tehtävä Kappaletta Hehtaaria Kappaletta Hehtaaria Siemenviljelykset mänty , ,2 kuusi , ,0 rauduskoivu 6 0,7 6 0,7 visakoivu 1 0,04 1 0,04 lehtikuuset 10 68, ,5 jalavat 2 2,5 2 2,5 metsälehmus 2 2,3 2 2,3 pihlaja 1 1,8 1 1,8 saarni 1 0,6 1 0,6 tammi 1 0,7 1 0,7 tervaleppä 2 4,1 2 4,1 Yhteensä Valvontasuunnitelman toteutuminen 3.1 Valvonnan määrät Perusaineiston hyväksyminen ja tarkastus Säädösten mukaan metsänviljelyaineiston tuottamiseen saa käyttää vain sellaista perusaineistoa, jonka täyttää aineistolle asetetut hyväksymisen vähimmäisvaatimukset. Eviran tehtävänä on näiden laatuvaatimusten tarkastaminen ja perusaineiston hyväksyminen. Metsäpuiden siemenviljelysten tarkastaminen on työmäärällä mitaten merkittävin perusaineistojen valvonnan työlaji. Vuonna 2007 tarkastettiin ja hyväksyttiin kolme siemenviljelystä, joiden pinta-ala oli yhteensä 36,4 ha (taulukko 5). Yhden henkilötyöpäivän aikana tarkastettiin keskimäärin 5,2 ha. Tarkastustyön tehokkuus oli hyvä. Kaikki tarkastettavaksi haetut siemenviljelykset tarkastettiin lukuun ottamatta yhtä pientä lehtikuusen siemenviljelystä, jonka tarkastus siirrettiin omistajan pyynnöstä seuraavalle vuodelle. Tarkastusmäärä oli selvästi ennakoitua pienempi, koska harvennussuunnitelmien toteutuksista siirtyi seuraaville vuosille toimijoista ja hakkuuolosuhteista johtuvien syiden vuoksi. Yhtään uutta siemenkeräysmetsikköä ja kloonia ei haettu tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Siementen alkuperän valvonta Metsäpuiden siementen alkuperäketjun valvonta sisältää kaikki siementen tuotantovaiheet käpyjen tai siementen keräyksestä niiden karistamiseen, puhdistamiseen, pakkaamiseen ja markkinointiin saakka. Metsänviljelyaineiston toimittajien pitää hyvissä ajoin ennen siemenkeräysten aloittamista tehdä ilmoitus keräysten ajankohdasta ja paikasta. Siemenkeräysilmoituksia käsiteltiin 79 kpl (taulukko 2). Määrä oli selvästi edellisvuotta pienempi huonon siemensadon vuoksi. Vuonna 2008 myönnettävien kantatodistusten määrä jää vähäiseksi. 7

50 Metsäpuiden siemenille ja kloonitaimille myönnettiin 533 kantatodistusta (taulukko 5). Kantatodistusten myöntämiseen käytettiin 16.6 henkilötyöpäivää ja siemenkeräysten valvontaan 3 työpäivää. Osa siemenkeräysten valvonnasta (2 htp / 5 kohdetta) tehtiin edellisen vuoden joulukuussa ja ne on kirjattu vuoden 2006 tarkastusraporttiin. Täten alkuperäketjun valvonnalle asetettu tarkastustavoite (yksi maastotyöpäivä sataa myönnettyä kantatodistusta kohden) toteutui keräyskaudella Henkilötyöpäivää kohti annettiin keskimäärin 27,2 kantatodistus. Toiminnan tehokkuudelle asetettu tavoite (40 todistusta / htp) ei toteutunut. Syynä alentuneeseen tehokkuuteen oli vanhan Paradox-tietojärjestelmän toiminnalliset puutteet ja toiminta-häiriöt. Tuotantopaikkojen tarkastukset Metsäpuiden siementen ja taimien tuotantopaikkoja ja varastoja valvotaan säännöllisin tarkastuksin. Vuonna 2007 tarkastettiin 32 metsäpuiden taimitarhaa ja yksi erillinen taimivarasto (taulukko 5). Tarkastustavoitteesta jäätiin vain vähän. Syynä vajaukseen oli se, että osa tarkastettavaksi suunnitelluista taimitarhoista oli lopettanut toimintansa ennen tarkastuksen tekemistä, jolloin vaikuttavuudeltaan vähäinen tarkastuskäynti jätettiin kustannustehokkuuden parantamiseksi tekemättä. Taimitarhoja ja varastoja tarkastettiin 1,8 taimitarhaa (33/18) henkilötyöpäivää kohti. Toiminnan tehokkuudelle asetettu tavoite (1,7 taimitarhaa/henkilötyöpäivä) saavutettiin. Siemenkaristamoja, -pakkaamoja ja varastoja ei tarkastettu vuonna Käytännön mittakaavassa karistustoimintaa on vain muutamassa toimipisteessä, jotka tarkastettiin vuonna Tuotannon tarkastuksen osalta tarkastustavoitetta ei täysin saavutettu. Syynä oli tarkastusresurssien niukkuus, mikä johtui henkilöstövaihdoksista, metsänviljelyaineistorekisterien kehittämishankkeesta ja muista lisääntyneestä projektiluontoisista töistä. Markkinoinnin valvonta Kun metsänviljelyaineistoa siirretään Suomesta toiseen jäsenvaltioon, Eviran on toimitettava tästä tiedot sijaintivaltion taimivaltaiselle viranomaiselle. Evira saa vastaavasti tiedon toisista jäsenmaista meille tuodusta aineistosta. Nämä tiedot toimitetaan vakiomuotoisella tietolomakkeella viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, kun toimittaja on lähettänyt metsänviljelyaineiston. Tietolomakkeita vaihdettiin 218 kappaletta. Määrä oli selvästi ennakoitua suurempi, koska siemen ja taimikauppa Suomen ja Ruotsin välillä kasvoi voimakkaasti. Tietojen avulla seurataan Suomeen markkinoitujen taimien alkuperää ja soveltuvuutta suomalaisiin olosuhteisiin. Lisäksi niiden avulla laaditaan tilastot Suomeen muualta EU-alueelta markkinoitujen siementen- ja taimien määristä. Tarkastusresurssien vähäisen määrän vuoksi muunlaista markkinoinnin valvontaa ei juuri tehty. 8

51 Tehtävä Taulukko 5. Metsänviljelyaineiston kaupasta annetun lain valvonnan suoritteet. 1 Vuodelta 2006 ei ole saatavilla työajanseurantaa Tarkastustavoite / tarkastusmääräarvio 2007 Suoritteiden määrä Työaika, htp Suoritteiden määrä Toteutuma 2007 Työaika, htp Perusaineiston hyväksyminen ja tarkastus - Siemenviljelysten tarkastus 108,5 ha 44 36,4 ha Siemenkeräysmetsiköt 2 0, Kloonit 2 0, Alkuperäketjun valvonta - Siemenkeräysilmoitusten käsittely Kantatodistusten antaminen , Siemenkeräysten valvonta Tuotannon tarkastukset - Taimitarhat ja varastot Siemenkaristamo, -pakkaamo ja varasto Siementen pakkauspiste Markkinoinnin valvonta - Tietolomakkeiden käsittely Muu markkinoinnin valvonta % 3.2 Valvontaa tukeva toiminta Rekisterien ylläpito Metsänviljelyaineiston kaupasta annetun lain mukaan Eviran tehtävänä on pitää yllä valvontarekistereitä, joita ovat metsänviljelyaineiston toimittajarekisteri, perusaineistorekisteri ja kantatodistusrekisteri. Säädökset velvoittavat Eviraa pitämään rekisteriä myös sellaisesta perusaineistosta, jonka hyväksyminen on peruutettu. Rekistereitä hallittiin Paradox-tietokantasovelluksen, Excel -sovellusten sekä MapInfo -paikkatieto-ohjelmiston avulla. Metsänviljelyaineiston toimittajarekisteri on kasvintarkastusrekisterin (KATA) osa. Rekistereistä on sähköinen yhteys Raindance -laskutussovellukseen. Metsänviljelyaineiston toimittajarekisteri sisälsi vuoden 2007 lopussa tiedot 266 metsänviljelyaineiston toimittajasta, joilla on erilaista toimintaa 490 rekisteröidyssä toimipisteessä (taulukko 2). Perusaineistorekisteri sisälsi tiedot 203 hyväksytystä siemenviljelyksestä, joiden pinta-ala on hehtaaria (taulukko 2). Nykyiset siemenviljelykset ovat siementuotantoa varten perustettuja viljelyksiä, joille on metsänjalostuksen menetelmillä valittu luonnonpopulaation parhaita puuyksilöitä. Rekisteröidyillä siemenviljelyksillä kasvaa yhteensä kloonattua vartetta, jotka ovat peräisin pluspuusta. Lisäksi perusaineistorekisteri sisältää tiedot siemenkeräysmetsiköstä ja 132 siemenviljelyksestä, joiden hyväksyminen on peruutettu (taulukko 3). Kantatodistusrekisterissä on tiedot kaikista Suomessa myönnetyistä kantatodistuksista, joita oli vuoden 2007 lopussa kappaletta. Rekisterien kehittäminen Vuonna 2007 jatkettiin metsänviljelyaineistorekisterien kehittämishanketta, jonka tavoitteena on korvata rekisterien ylläpitoon käytetty Paradox tietokantasovellus Microsoftin SQL tietokantasovelluksella. MEVI-tietojärjestelmähanke toteutetaan 9

52 yhteistyössä SysOpenDigian kanssa. Projektissa määritellään, suunnitellaan ja toteutettaan MEVI -tietojärjestelmä, jolla Evira ylläpitää metsänviljelyaineistorekistereitä. Rekisterien kehittämishankkeeseen käytettiin Evirassa yhteensä noin 70 henkilötyöpäivää. Järjestelmän käyttöönottotestaus ja käyttöönotto siirtyi alkuvuoteen Koulutus ja perehdytys Koulutuksen osalta merkittävimmät asia olivat uuden metsätarkastajan perehdyttämien tehtäviin. Lisäksi koulutusta annettiin taimitarhatarkastuksiin liittyvää koulutusta ja perehdytystä. Saatu ja annettu koulutus on koottu liitteeseen 3. Tiedottaminen sidosryhmille Metsänviljelyaineiston kauppaan ja kasvipassin käyttöön liittyvistä asioista tiedotettiin tarkastuksen yhteydessä sidosryhmille. Metsänviljelyaineiston kaupan säädöksistä ja uudesta MEVI -tietojärjestelmästä tiedotettiin kahdessa Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tutkimusaseman järjestämässä koulutustilaisuudessa, jotka oli tarkoitettu siemen- ja taimituotannon parissa työskenteleville henkilöille. Metsänviljelyaineistoon liittyvää tiedotusta varten pidetään yllä internet-sivustoja Eviran kotisivuilla. Vuoden aikana sivustot uudistettiin Eviran graafisen ohjeiston mukaisiksi ja sivut laadittiin käyttäen Ambientian Content Manager ohjelmistoa. Sivustojen avulla ajantasainen tieto säädöksistä ja hyväksytystä perusaineistosta on saatavilla suomen, ruotsi ja englannin kielillä. Euroopan unioni jäsenmaiden välinen yhteistyö Yhteistyö EU:n jäsenvaltioiden välillä sisältää viranomaisten välisen hallinnollisen avunannon, perusaineistosta laadittavien kansallisten luetteloiden ja tietojen ylläpidon sekä lähtöisyysaluekarttojen laadinnan ja niiden ilmasto-olosuhteiden kuvauksen. Hollannin Howenissa järjestettiin Workshop, jossa käsiteltiin metsänviljelyaineistodirektiivin toimeenpanoa eri EU-maissa. Suomesta kokoukseen osallistuivat Kari Leinonen (Evira) ja Sanna Paanukoski (MMM/MEO). Suomen kokousesitelmässä selvitettiin siementen laatua (liite 3). Taimitilastot Kaikilta rekisteröidyiltä metsäpuiden taimituottajilta kerättiin tiedot vuonna 2006 metsänviljelyyn toimitettujen taimien määristä ja taimien tuottamiseen käytettyjen siementen määristä. Tiedot julkaistiin Metsätilastollisessa vuosikirjassa 2006 sekä Eviran internet-sivuilla. Lisäksi pidettiin tilastoa Suomeen tuoduista ja täältä muihin EU:n jäsenvaltioihin viedyistä siemenistä ja taimista. OECD-tehtävät Pariissa järjestetyssä OECD-kokoukseen (OEDC Scheme for the Control of Forest Reproductive Material Moving in International Trade) osallistui Suomesta Kari Leinonen (Evira) ja Sanna Paanukoski (MMM/MEO) (liite 3). Kokouksessa keskusteltiin uuden, hyväksytyn OECD:n metsäpuiden siemen- ja taimijärjestelmän toimeenpanosta. Lisäksi käsiteltiin OECD-järjestelmän strategisia tavoitteita ja järjestelmälle asetettavista visiosta ja missiosta sekä keinoja, joilla järjestelmän arvoa ja merkitystä voitaisiin tulevaisuudessa parantaa. 10

53 Muu toiminta Metsänviljelyaineistojaoston henkilöstön muu kansallinen ja kansainvälinen toiminta on koottu liitteeseen 3. 4 Tarkastustulos 4.1 Tuotantopaikkojen tarkastusten kuvaus ja havaitut puutteet Rekisteröinti ja ilmoitusvelvollisuus Metsänviljelyaineistoa saa tuottaa, markkinoida ja maahantuoda vain sellainen toimittaja, joka on merkitty Eviran ylläpitämään metsänviljelyaineiston toimittajarekisteriin. Metsänviljelyaineiston toimittajan tulee ilmoittaa Eviraan kirjallisesti toiminnan aloittamisesta, lopettamisesta sekä toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista. Tarkastuksessa ei havaittu puutteita toimijoiden rekisteröinnissä vuonna 2007 (taulukko 6). Metsänviljelyaineiston toimittajan on tehtävä Eviralle ilmoitus siemenkeräyksen aloittamisesta viimeistään kaksi viikkoa ennen keräyksen aloittamista. Tarkastuksissa ei havaittu siemenkeräysilmoitusten antamiseen ja sisältöön liittyviä puutteita (taulukko 6). Tuotantokirjanpito Metsänviljelyaineiston toimittajan on pidettävä tuottamastaan, ostamastaan sekä markkinoimastaan metsänviljelyaineistosta tuotantokirjanpitoa. Tuotantokirjanpidosta tulee selvitä metsänviljelyaineiston toimittajan nimi, metsänviljelyaineiston määrä sekä tieto siitä, kenelle metsänviljelyaineistoerä on markkinoitu. Siemen- ja taimierien tuotannon osalta kirjanpidon tulee sisältää erän yksilöintitiedot ja oston, markkinoinnin ja maahantuonnin osalta ostajalle annettavat tiedot. Kirjanpitoa tulee säilyttää vähintään kymmenen vuotta. Tuotantokirjanpidon puutteista huomautettiin neljää taimituottajaa ja kahta muuta toimijaa (taulukko 6). Taulukko 6. Tarkastustilasto. Tarkastuskohde Tarkastuksia Säädösten vastaisuuksia Tarkastuksia Säädösten vastaisuuksia Kappaletta Kappaletta % Kappaletta Kappaletta % Taimituotanto Rekisteröinti Tuotantokirjanpito Erillään pito ja yksilöinti Ostajalle annettavat tiedot Taimien laatu Kasvipassivaatimukset Siementuotanto Rekisteröinti Siemenkeräysilmoitukset Tuotantokirjanpito Erillään pito ja yksilöinti Ostajalle annettavat tiedot Siementen pakkaus Yhteensä

54 Erillään pito ja yksilöinti Metsänviljelyaineistoerät on yksilöitävä ja pidettävä erillään kaikkien tuotannon vaiheiden aikana. Taimitarhoilla tämä tarkoittaa sitä, että taimierissä pitää olla tunnus tai tunniste näkyvillä ja taimierät pitää olla selvästi erotettuna toisistaan. Tunniste pitää pystyä yhdistämään tuotantoasiakirjoihin, jossa on vaadittavat tiedot. Erillään pito ja yksilöinti tarkastettiin 32 taimitarhalla tai varastossa yhteensä 56 taimierästä. Tarkastuksessa havaittiin puutteita neljällä taimitarhalla (taulukko 6). Käpyerissä vaaditut yksilöinti ja erillään pidon tiedot on kirjattu kirjoitettu käpysäkkiin tai säkeissä on ns. käpyetiketti. Siemenviljelyksiltä kerätyissä käpyerissä täytyy olla siemenviljelyksen tunnus tai muu tunniste, jonka avulla erä voidaan yhdistää tuotantoasiakirjoihin. Vuonna 2007 erillään pitoa ja yksilöintiä tarkastettiin kolmessa kohteessa, joissa yhdessä oli puutteita (taulukko 6). Ostajalle annettavat tiedot Metsänviljelyaineiston markkinoijan täytyy toimittaa ostajalle säädösten mukaiset tiedot joko pakkauksissa tai markkinoitavaa erää seuraavissa asiakirjoissa, kuten lähetteessä. Vuonna 2007 tarkastettiin 68 taimietiketin tiedot 32 toimipisteessä. Etikettien tiedoissa oli puutteita 14 toimijalla (taulukko 6). Käpyerien tiedot välitetään siemenkaristamoille yleensä lähetyslistassa. Lähetyslistojen tietoja tarkastettiin viidessä toimipisteessä, joista kahdessa havaittiin puutteita. Taimien laatu Metsänviljelyaineiston kaupan säädösten mukaan enintään 5 % taimierän taimista saa olla sellaisia, jotka eivät täytä laissa määritettyjä laatuvaatimuksia. Vuonna 2007 tarkastettiin 53 taimierää, joista vain yhdessä viallisten taimien määrä ylitti selvästi sallitun (kuva 2). Yhtä toimijaa 27 tarkastetusta huomautettiin. Markkinoitavien taimien on oltava terveitä ja elinvoimaisia sekä muutenkin metsänviljelyyn soveltuvia. Taimi ei täytä näitä vaatimuksia, jos: 1. taimessa on sen elinvoimaa heikentäviä kasvintuhoojia tai niiden vioituksia; 2. taimen juuristo tai verso on voimakkaasti kaareutunut, juuristo on haitallisesti kiertynyt taikka paakkutaimen juuristo ei sido riittävästi paakkua; 3. taimen latvakasvain ei ole normaali tai taimi on voimakkaasti haaroittunut; tai 4. taimessa on haitallisia kuorivikoja, repeytymiä taikka paleltumis- tai kuorivaurioita. Lisäksi taimen pitää pituutensa puolesta täyttää etiketissä ilmoitetut pituusvaatimukset ja sen pitää olla esim. juuri-versosuhteensa perusteella metsänviljelykelpoinen. Vuonna 2007 taimia tarkastettiin yhteensä lähes kappaletta. Näistä 160 oli sellaisia, jotka eivät olleet metsänviljelykelpoisia niissä esiintyvien vikojen vuoksi (taulukko 7). Taimien alimittaisuus sekä se, että paakkutaimien juuristo ei sido riittävästi paakkua, olivat yleisimmät taimien hylkäämisen syyt. Kasvintuhoojista taimissa esiintyi lähinnä vain sienitauteja tai niiden vioituksia, joista koivun laikut (levä-, tyvi- ja versolaikku) olivat yleisimmät. Siementen pakkaus Markkinoitavat metsäpuiden siemenet on suljettava sellaisiin pakkauksiin, joista käy ilmi, onko pakkaus avattu ennen niiden käyttämistä taimitarhoilla tai metsäkylvöissä. Vuonna 2007 ei tarkastettu siemenpakkauspisteitä. 12

55 Kasvipassivaatimukset Lähes kaikki metsäpuiden taimituottajat ja siementen karistajat ovat kasvipassivelvollisia, sillä koivun taimia lukuun ottamatta muut tärkeimmät puiden taimet ja männyn siemenet pitää varustaa säädösten mukaisilla kasvipassimerkinnöillä, kun niitä markkinoidaan toisille toimijoille tai metsänomistajille. Taimitarhan, käpy- tai siemenvaraston hoitajan pitää olla tietoinen edellä mainituista lajikohtaisista vaatimuksista. Toimijan pitää pystyä selvittämään, mistä metsänviljelyaineistoerät löytyvät. Pienissä kohteissa suullinen kuvaus on riittävä, mutta isommissa kohteissa tätä varten tarvitaan kartta tai kaavio. Toisilta toimijoilta vastaan otetun metsänviljelyaineiston kasvipassi täytyy säilyttää vähintään vuoden ajan. Lisäksi toimijan täytyy tarkkailla kasvintuhoojien esiintymistä. Vuonna 2007 kasvipassivaatimukset tarkastettiin 32 toimipisteessä ja puutteita esiintyi 15 toimijalla (taulukko 6). a) Vuosi 2006 Frekvenssi, kpl ,7 % taimieristä 3,3 % taimieristä % eristä 5 0 b) Vuosi Viallisia taimia erässä, % Frekvenssi, kpl ,1 % taimieristä 1,9 % taimieristä % eristä Viallisia taimia erässä, % 0 Kuva 2. Viallisten taimierien määrät vuosina 2006 (a) ja 2007 (b). 13

56 Taulukko 7. Taimien viat. Vialliset taimet kpl % kpl % Kasvintuhoojat tai niiden vioitukset yht , ,5 a) hyönteiset 0 0,0 2 1,3 b) sienet 18 14, ,6 b2) eläimet 1 0,6 Juuristo yht. 8 6, ,9 c) voimakkaasti kaareutunut 1 0,8 1 0,6 d) haitallisesti kiertynyt 0 0,0 0 0,0 e) puutteellisesti kehittynyt 0 0,0 0 0,0 f) ei sido riittävästi paakkua 7 5, ,3 Verso yht. 11 8, ,0 g) voimakkaasti kaareutunut 5 4,0 2 1,2 h) taimi on voimakkaasti haaroittunut 6 4, ,9 i) Latvakasvain epänormaali 0 0,0 3 1,9 Kuori / neulaset / silmu yht , ,0 j) haitallisia kuorivikoja 9 7, ,3 k) repeytymiä 0 0,0 1 0,6 l) paleltumisvaurioita 0 0,0 2 1,2 m) kuivumisvaurioita 7 5,6 3 1,9 Muu vika yht , n) alle ilmoitetun minimipituuden 38 30, ,1 o) muu, mikä? 34 27,2 4 2,5 Säädösten vastaisia taimia yhteensä Tarkastettuja taimia Tarkastettuja taimieriä Gibberella circinata kartoitus EU:n komission päätöksen (2007/433/EY) perusteella jäsenmaat velvoitettiin kartoittamaan Gibberella circinatumin esiintymistä alueillaan, koska sienen leviäminen Euroopassa halutaan estää. G. circinatum on vaarallisena pidetty mäntyjen ja douglaskuusen sienitaudinaiheuttaja. Sieni leviää siemenissä, maassa ja itiöiden välityksellä ilmassa. Sirkkataimille se aiheuttaa taimipoltetta. Vuonna 2007 kartoitettiin siemen esiintymistä metsäpuiden taimitarhoilla tehtyjen tarkastusten yhteydessä, jolloin tarkastettiin silmävaraisesti taimipoltteen esiintymistä kasvustoissa 13 taimitarhalla. Tarkastetuissa taimierissä oli yhteensä yli 10 miljoonaa tainta, mikä on 22% markkinoitujen taimien määrästä Suomessa. Taimitarhoilta otettiin yhteensä yhdeksän näytettä taimista, joissa esiintyi taimipoltteen oireita. Näytteet analysoitiin kasvintarkastuslaboratoriossa. Analyyseissä ei löydetty G. circinatum -sientä. 4.2 Tarkastustuloksen analyysi Säännösten vastaisuuksien esiintyminen Kaikki tarkastetut metsänviljelyaineiston toimittajat kuuluivat metsänviljelyaineiston toimittajarekisteriin. Toimijat olivat myös säädösten mukaisesti ilmoittaneet toiminnassa tapahtuneista oleellisista muutoksista. Metsänviljelyaineiston 14

57 toimittajarekisterin tietojen kattavuus ja oikeellisuus ovat tärkeitä tarkastustyön suunnittelun ja toteutuksen kannalta. Metsänviljelyaineiston toimittajat ovat hyvin perillä velvollisuudestaan ilmoittaa toiminnassa tapahtuneista muutoksista. Lisäksi Evira on aktiivisesti muistuttanut toimijoita rekisteröintivelvoitteesta esimerkiksi yritysfuusioiden yhteydessä. Siemenkeräysilmoitusten antaminen on edellytys kantatodistusten myöntämiselle. Siemenkeräysten tarkastuksen yhteydessä siemenkeräysilmoitusten tiedoissa ei havaittu puutteita. Siemenkeräysilmoitusten puuttuminen tulee ilmi kantatodistusten myöntämisen yhteydessä. Jos siemenkeräysilmoitus puuttuu, Evira on yhteydessä kantatodistuksen hakijaan ja/tai siemenkeräyksen järjestäjään ja pyytää ilmoituksen jälkikäteen sekä tarvittaessa selvityksen kantatodistuksen myöntämisen edellytyksistä. Menettelytapa on työläs kaikille osapuolille. Uuden MEVI - tietojärjestelmän käyttöönoton toivotaan helpottavan siemenkeräysilmoitusten ja kantatodistusten hakemista sekä selkeyttävän toimintaa. Toistaiseksi ei ole nähty tarpeelliseksi rangaista toimijoita puuttuvista siemenkeräysilmoituksista, koska niiden puuttumisesta syntyvä riskiä alkuperäketjun valvonnan luotettavuuden kannalta on pidetty vähäisenä. Tuotantokirjanpidon tarkastuksissa havaittiin puutteita enemmän kuin edellisenä vuonna. Puutteena oli, että tuotantokirjanpitoa ei pystytty tarkastuksen yhteydessä esittämään. Kirjanpito oli hajallaan useissa eri dokumenteissa ja sitä ei ollut koostettu. Puuttuva tai puutteellinen tuotantokirjanpito tai sen kopio pyydettiin toimittamaan nähtäväksi Eviraan korjattuna. Kokonaisuutena tuotantokirjanpidon puutteita ei voida pitää merkittävinä. Metsänviljelyaineiston erillään pidon ja yksilöinnin osalta että ostajalle annettavien tietojen osata tarkastustulos oli huonompi kuin edellisenä vuonna. Tarkastuksissa havaitut puutteet olivat merkitykseltään vähäisiä puuttuvia tai virheellisesti esitettyjä luokituksia tai tietoja. Yhtenä syynä merkintöjen puutteisiin on pula laadukkaasta kotimaisesta kuusen siemenviljelyssiemenestä. Taimitarhoilla on jouduttu turvautumaan siemenlähteistä tai metsiköistä kerättyyn siemeneen, joiden merkinnät poikkeavat totutusta. Toisaalta siementä on tuotu myös Ruotsista. Ruotsalainen siemen on usein tuotettu ennen metsänviljelyaineistodirektiivin voimaantuloa ja sen merkinnät on usein puutteelliset ja vaikeasti tulkittavat. Metsäpuiden taimien laatu on parantunut voimakkaasti metsänviljelyaineiston kaupasta annetun lain voimassaoloaikana vuosina (kuvat 3 ja 4). Säännösten vastaisten taimierien määrä on vähentynyt 21 prosentista kahteen prosenttiin. Samanaikaisesti taimien laadusta annettujen huomautusten ja markkinointikieltojen määrä on vähentynyt yli 20 prosentista neljään prosenttiin. Taimien laadun paranemiseen on vaikuttanut tehokas lain valvonta sekä ennen kaikkea taimien ostajien laatutietoisuuden lisääntyminen. Säädösten vastaisuuksista annetuilla huomautuksilla pyritään kiinnittämään huomiota lajittelutyön laatuun ja ohjeistukseen. Selvästi säädösten vastaiset taimierät määrätään uudelleen lajiteltaviksi. Tarvittaessa taimierille voidaan määrätä markkinointikielto. Kasvipassivaatimusten osalta osa pienemmistä toimijoista oli edelleen huonosti perillä lain vaatimuksista. Näitä säädöksiä tarkastettiin metsäpuiden taimitarhoilla ensimmäisen kerran vuonna Tarkastuksen painopisteenä oli edelleen säädöksistä tiedottaminen. 15

58 25 Viallisia taimieriä, % Vuosi Kuva 3. Säädösten vastaisten taimierien määrä vuosina Huomautukset, % Vuosi Kuva 4. Säädösten vastaisista taimieristä annetut huomautukset ja markkinointikiellot vuosina Toimenpiteet valvonnan tehokkaan toiminnan varmistamiseksi Tuotantopaikkojen valvonnan yhteydessä voidaan antaa toimijalle huomautus tai kieltää säädöstenvastaisen metsänviljelyaineiston markkinointi. Kielto pitää antaa määräajaksi, jos havaitut puutteet aineistossa tai sen merkinnöissä voidaan poistaa. Metsänviljelyaineiston valvontatarkastuksissa havaitut säännösten vastaisuudet olivat luonteeltaan kohtalaisen vähäisiä puutteellisuuksia, jotka olivat helposti korjattavissa. Erilaisia tarkastuksia tehtiin yhteensä 207 kappaletta. Kirjallisia huomautuksia annettiin 43 kappaletta ja määräaikaisia markkinointikieltoja yksi (Taulukko 7). Lisäksi annettiin kaksi pysyvää markkinointikieltoa. Markkinointikiellot annettiin kantatodistusten puuttumisen vuoksi tammen taimille ja kuusen siemenille, jotka oli lain vastaisesti kerätty kahdelta eri lähtöisyysalueelta. Kantatodistuksia myönnettiin yhteensä

59 Taulukko 8. Seuraamukset säädösten noudattamatta jättämisestä. Seuraamukset kpl % kpl % Kirjallinen huomautus Määräaikainen markkinointikielto ,5 Markkinointikielto 2 0,4 5 Arvio yleisestä onnistumisesta Metsänviljelyaineiston perusaineiston hyväksymisen ja tarkastuksen osalta tarkastustavoitteet saavutettiin, joten tarkastuksia ei jouduttu resurssien puuttuessa siirtämään seuraavaan vuoteen. Tarkastusten tehokkuus oli hyvä. Siementen alkuperäketjun valvonnan tavoitteet keräyskaudella saavutettiin ja kaikki kantatodistukset pystyttiin myöntämään ja laskuttamaan kohtuullisen ajan kuluessa siitä huolimatta, että kantatodistusten määrä oli suurehko ja vanhentuneen tietojärjestelmän puutteet selvästi vähensivät työn tuottavuutta. Kantatodistusten puuttumisesta annettiin kaksi markkinointikieltoa, mikä on vain 0.4 % myönnettyjen kantatodistusten kokonaismäärästä. Tulosta voidaan pitää hyvänä ja alkuperäketjun valvonnan uskottavuutta riittävänä. Tuotantopaikkojen tarkastuksissa keskityttiin metsäpuiden taimitarhojen tarkastuksiin, jotka pystyttiin toteuttamaan normaalisti. Taimitarhojen tarkastusten tehokkuudelle asetetut tavoitteet toteutuivat. Muita tarkastuksia tehtiin resurssien sallimissa puitteissa. Tuotantopaikkojen tarkastuksissa annettiin 43 kirjallista huomautusta ja yksi markkinointikielto 207 tehtyä tarkastusta kohti, eli joka viidennessä tarkastuksessa havaittiin puutteita. Puutteet eivät olleet luonteeltaan vakavia. Eniten puutteita esiintyi siemen ja taimierien erillään pitotiedoissa, ostajalle annettavissa tiedoissa sekä kasvipassivaatimusten toteutumisessa. Kokonaisuutena metsäpuiden siementen ja taimien tuottajien ja markkinoijien lainkuuliaisuutta voidaan pitää kohtalaisen hyvänä. 17

60 Liite 1. Keskeinen lainsäädäntö Kansallinen lainsäädäntö Laki metsänviljelyaineiston kaupasta (241/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus (1055/2002) metsänviljelyaineiston kaupasta EU-lainsäädäntö Neuvoston direktiivi 1999/105/EY metsänviljelyaineiston pitämisestä kaupan. Poikkeukset: VL , komission asetus (69/2004) Komission asetukset Komission asetus 1597/2002/EY neuvoston direktiivin 1999/105/EY soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä metsänviljelyaineiston perusaineistosta laadittavien kansallisten luetteloiden muodon osalta Komission asetus 1598/2002/EY neuvoston direktiivin 1999/105/EY soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä toimivaltaisten viranomaisten keskinäisen hallinnollisen avunannon osalta Komission asetus 1602/2002/EY neuvoston direktiivin 1999/105/EY soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettaessa jäsenvaltioille lupa kieltää tietyn metsänviljelyaineiston kaupan pitäminen loppukäyttäjälle Komission päätökset Komission päätös 2004/678/EY luvan antamisesta jäsenvaltioille sallia tilapäisesti lajien Cedrus libani ja Pinus brutia sellaisten siementen sekä näistä siemenistä tuotettujen taimien pitäminen kaupan, jotka eivät täytä neuvoston direktiivin 1999/105/EY vaatimuksia Komission päätös 2005/853/EY , luvan antamisesta Ranskalle kieltää neuvoston direktiivin 1999/105/EY nojalla pitämästä loppukäyttäjälle kaupan Iberian niemimaalta peräisin olevaa Pinus pinaster Ait. -lajin viljelyaineistoa kylvöön tai istutukseen tietyillä sellaisilla Ranskan alueilla, joilla se ei sovellu käytettäväksi Komission päätös 2005/871/EY , Tanskan ja Slovenian vapauttamisesta tietyistä neuvoston direktiivin 1999/105/EY mukaisista velvoitteista metsänviljelyaineiston kaupan pitämisen osalta Komission päätös 2005/915/EY , luvan antamisesta Tšekin tasavallalle, Virolle, Kyprokselle ja Liettualle poiketa metsänviljelyaineiston pitämisestä kaupan annetun neuvoston direktiivin 1999/105/EY säännöksistä 1 päivän tammikuuta 2003 ja 1 päivän toukokuuta 2004 välisenä aikana kertyneiden varastojen osalta. Komission päätös 2005/942/EY , luvan antamisesta jäsenvaltioille tehdä päätöksiä neuvoston direktiivin 1999/105/EY mukaisesti kolmansissa maissa tuotettua metsänviljelyaineistoa koskevista takeista. 18

61 Liite 2. Henkilökunta Metsänviljelyaineiston vastuualue (2) Metsäylitarkastaja Kari Leinonen Metsätarkastaja Kirsi Koivula saakka Hiski Aro 6.8 alkaen. 19

62 Liite 3. Metsänviljelyaineiston vastuualueen toiminta Kotimainen yhteistyö - Metsätaimitarhapäivät. Jyväskylä, hotelli Rantasipi ( ) Kirsi Koivula ja Harri Leinonen - Kuusen viljelypäivä. Siilinjärvi Harri Leinonen - Siemenseminaari. Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen tutkimusasema. Kari Leinonen Taimien lajittelukoulutus. Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen tutkimusasema Kari Leinonen ja Hiski Aro Affecto Mapping Finland paikkatietoseminaari Messukeskus. Hiski Aro Kansalliset työryhmät ja neuvottelukunnat - Metsänjalostuksen neuvottelukunta ( ) Kari Leinonen - Kokoukset ja Kasvinsuojeluseuran metsäjaosto ( ) Kari Leinonen Pohjoismainen yhteistyö - NSFP Nordic Forest Nursery Conference Hotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi. ( ) Hiski Aro EU - EU-Working Party Forest Reproductive Material 10 th 12 th September 2007 Hoewen. Neatherlands. Kari Leinonen Muu kansainvälinen yhteistyö - OECD metsänviljelyaineistokokous (OEDC Scheme for the Control of Forest Reproductive Material Moving in International Trade). Pariisi Kari Leinonen - BAT Consultants in Finland. Forestry Development Centre Tapio, Helsinki. 1st October Kari Leinonen Koulutus (pidetyt luennot) - Leinonen K. & Paanukoski S Seed Quality in Finland. EU-Working Party Forest Reproductive Material 10th 12th September 2007 Hoewen. Neatherlands. - Leinonen K MEVI tietojärjestelmä. Metsänviljelyaineistorekisterien kehittämishanke. Siemenseminaari. Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen tutkimusasema. Kari Leinonen Leinonen K Taimituotannon ja -kaupan valvonta. Taimien lajittelukoulutus. Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen tutkimusasema. - Leinonen. K Seed quality assurance in Finland. BAT Consultants in Finland. Forestry Development Centre Tapio, Helsinki. 1st October Koulutus ja perehdyttäminen - Tweb -asianhallintajärjestelmäkoulutus Hiski Aro - Content Manager perehdyttäminen Opinnäytetöiden arvioinnit - Maisterin tutkielman arviointi. Helsingin yliopisto. Metsäekologian laitos (Annu Kaila) Helmikuu Kari Leinonen 20

63 Vastuuhenkilö Beata Meinander Sivuja 13 Laatija Terhi Andström Dnro 2327/504/2008 Hyväksyjä Hannu Kukkonen Päiväys Kasvinsuojeluyksikkö Kasvinsuojeluyksikön valvontaraportti 2007 Osa III Kasvisten kauppanormit

64 Sisällysluettelo 1 VALVONNAN TARKOITUS JA PAINOPISTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VALVOTTAVAT TOIMIJAT VALVONTAAN KÄYTETYT RESURSSIT YHTEENVETO VUODEN 2007 RESURSSEISTA VALVONTAA TUKEVA TOIMINTA VALVONNAN KOULUTUS VALVONNASTA TIEDOTTAMINEN VALVONNAN LAADUN VARMISTUS VALVONNANTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VALVONNAN PAINOPISTEALUEET TARKASTUSMÄÄRÄT VALVONNAN TULOKSET TARKASTUKSILLA TEHDYT PÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET JOHTOPÄÄTÖKSET VALVONNAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TARKASTUSTULOSTEN ANALYYSI RESURSSIEN RIITTÄVYYS TOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEET

65 1 VALVONNAN TARKOITUS JA PAINOPISTEET Kasvisten vaatimustenmukaisuuden valvonta tarkoittaa tuoreiden hedelmien, mansikan ja vihannesten EU:n komission vahvistamien standardien mukaisen laatuluokituksen valvontaa. Laatuluokitus perustuu yleisimmin tuotteen ulkoisiin ominaisuuksiin, mutta usean tuotteen standardissa on myös vaatimuksia sisäisistä laatutekijöistä, joiden toteamiseen tarvitaan mittalaitteita tai laboratorioanalyysejä. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kasvintarkastusjaosto vastaa kasvisten kauppanormien tarkastuksista, valvonnan koordinoimisesta, kansainvälisestä tiedonvaihdosta, tarvittavien valvontarekistereiden pitämisestä, TE -keskusten suorittaman valvonnan ohjauksesta ja Eviran tarkastajien ohjauksesta. Tarkastuksia tekevät tehtävään koulutetut ja Eviran valtuuttamat tarkastajat. Evira vastaa valtuuttamiensa tarkastajien koulutuksesta. Vuoden 2007 painopisteenä oli vähittäiskaupoissa tehtävien kartoitusten tulosten hyödyntäminen markkinavalvonnassa. Kasvisten vaatimustenmukaisuuden valvonnasta vastaavan kasvisten kauppanormien vastuualueen toiminta-ajatus on: Parannamme kasvisten laatua tarkastamalla markkinoilla olevia tuotteita ja jakamalla tietoa kauppanormeista. Keskeinen lainsäädäntö Toiminta perustuu seuraaviin säädöksiin: Tuoreet hedelmät ja vihannekset: - Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta (1994/1100), Neuvoston asetus (EY) N:o 2200/96 hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä - Komission asetus (EY) N:o 1148/2001 kaupan pitämisessä hedelmä- ja vihannesalalla sovellettavista vaatimustenmukaisuus tarkastuksista - Maa- ja metsätalousministeriön asetus (111/2004) tuoreiden hedelmien, marjojen ja vihannesten kaupan pitämistä koskevien vaatimusten noudattamisen valvonnasta 3

66 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 Valvottavat toimijat Kasvisten vaatimustenmukaisuuden valvontaa tehtiin tukkuliikkeissä, pakkaamoissa ja vähittäiskaupoissa pistokoeluontoisesti tarkastuskäynneillä. Asetus määrittelee tarkastustiheyden. Tukuissa tehtävien tarkastusten lukumäärän vaikuttaa tavaravirran suuruus, kaupan pidettävät tuotteet sekä toimituskohde. Kasvisten kauppanormien alaisia tuotteita tuottavien, pakkaavien, välittävien ja tukkumyyntiä harjoittavien toiminnanharjoittajan on kuuluttava kasvisten laadunvalvontarekisteriin. Taulukosta 1 näkyy toimijoiden määrät, joissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Taulukko1. Kasvisten laadunvalvontarekisteriin kuuluvien toimijoiden lukumäärä vuosina Valvontakohde Yritykset Tukut * Pakkaamot * Tukkuihin on laskettu mukaan myös nouto- ja sesonkitukut. Yhteensä 664 yritykselle on myönnetty lupa käyttää komission asetuksen (EY N:o 1148/2001) mallin mukaista merkkiä. Lupa myönnetään aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 2.2 Valvontaan käytetyt resurssit Evira Eviran hyväksymiä tarkastajia on 40. Heistä 24 toimii TE-keskuksissa ja 16 Evirassa. Eviran kasvisten kauppanormien vastuualueen kokonaisvahvuus oli 5 htv. TE-keskusten osuus markkinavalvonnasta vaihtelee TE- keskuksittain. Tukkutarkastuksista Eviran osuus on noin 40 % ja TE-keskusten noin 60 %, vähittäiskauppatarkastuksista Eviran osuus on noin 90 % ja TE-keskusten noin 10 %. Kasvisten kauppanormien valvontaan liittyviin tehtäviin käytettiin Evirassa yhteensä 764 henkilötyöpäivää. Keskeisimmät tehtävät jakautuivat taulukon 2 mukaisesti. Työajan seuranta ja käytetyt koodit muuttuivat vuonna 2006, joten eri tehtäviin käytetyt htp luvut eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Henkilöstön vaihtuvuus on vähentänyt valvontaan käytettävissä olevia henkilöresursseja. 4

67 Taulukko 2. Valvontaan käytetyt Eviran resurssit (htp) Tarkastukset Eviran henkilöresurssit htp 2005 htp 2006 htp 2007 Markkinavalvonta tukussa Markkinavalvonta vähittäiskaupassa Kasvisten laadunvalvontarekisterin ylläpito Vaatimustenmukaisuustodistus Seurantatarkastus 29* 2 Muut maksuttomat kasvisten kauppanormien valvontatehtävät Tuote-erän tarkastus viennin yhteydessä Kasvisten laadun kartoitus 222 * Mansikan alkuperä valvontaa Kauppanormien vastuualueella on käytettävissään neljän tarkastajan työpanos vähittäiskauppa- ja tukkuvalvontaan. Tukkuvalvontaa tekevät pääasiassa kasvintarkastusjaoston muut tarkastajat Helsingin, Turun ja Kouvolan toimipisteessä. TE-keskukset Kasvisten kauppanormien valvonnan osalta tavoitteet toteutuivat useimmissa TEkeskuksissa hyvin. Joidenkin TE-keskusten alueella tukku- ja vähittäiskauppojen valvonnassa jäätiin selvästi tavoitteesta. Työaikaa käytettiin kaikkiaan 42 prosenttia suunniteltua vähemmän. Varsinais-Suomen, Kainuun ja Kymen TE-keskukset tekevät kauppanormien valvonnasta ainoastaan rekisteröintipäätösten kirjaamisen. Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Karjalan TE-keskukset ovat osallistuneet myös vähittäiskauppavalvontaan vuonna Kasvisten kauppanormien tarkastuksiin käytettiin kaikissa TE-keskuksissa yhteensä 218 henkilötyöpäivää joista 53 prosenttia käytettiin markkinavalvontaan tukuissa ja 31 prosenttina markkinavalvontaan vähittäiskaupoissa. TE-keskuksille oli suunniteltu 373 htp:ää, josta toteutui 58 prosenttia. 5

68 2.3 Yhteenveto vuoden 2007 resursseista Kauppanormien mukaisiin tehtäviin oli varattu 1061 htp:ää, josta tarkastustehtäviin varattiin 991 htp:ää. Taulukosta 3 näkyy varatut resurssit ja toteutuma. Kasvisten kauppanormien osuus käytetyistä resursseista oli 604 htp, kasvinterveyden ja taimiaineiston vastuualueen osuus oli 21 htp ja TE- keskusten osuus oli 218 htp. Taulukko 3. Kasvisten laadunvalvontaan käytettyjen resurssien jakautuminen Eviran ja TE-keskusten kesken vuonna Resurssit Evira htp TE-keskukset htp Yhteensä htp Sovittu Toteutunut VALVONTAA TUKEVA TOIMINTA 3.1 Valvonnan koulutus Kasvisten kauppanormien jatkokurssi järjestettiin Kurssin sisältönä oli Kasvisten kauppanormien lainsäädäntö, tarkastusten ohjeistus ja tarkastusten kirjaus. Kursseille osallistui 27 TE-keskusten ja Eviran tarkastajaa. Uusille tarkastajille ei järjestetty erillistä kasvisten laadunvalvonnan peruskurssia, vaan uudet tarkastajat koulutettiin työhön ylitarkastajan ja jaoston tarkastajien ohjauksessa. 3.2 Valvonnasta tiedottaminen Kasvisten kauppanormeihin liittyvistä asioista tiedotettiin sidosryhmille pitämällä yllä internet-sivustoa, jonka välityksellä ajantasainen tieto on saatavissa. Tietoa lainsäädännöstä jaettiin myös tarkastusten yhteydessä toimijoille sekä koulutustilaisuudessa tarkastajille. Lisäksi kasvisten kauppanormien ajankohtaisista asioista kirjoitettiin myös muutamaan alan ammattilehteen. Kartoitustarkastusten tuloksista koottiin joka toinen viikko yhteenveto, jonka perusteella tehtiin uutiskirje tuoreiden hedelmien ja vihannesten laadusta ja tarkastustuloksista vähittäiskaupassa. Uutiskirje on tarkoitettu kasvisten kauppanormivalvontaa tekeville tarkastajille työn tueksi ja ohjeistukseksi. 3.3 Valvonnan laadun varmistus Kasvisten kauppanormien valvonnan auditointia ei tehty vuonna VALVONNANTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Valvonnan painopistealueet Markkinavalvontaa tehdään pistokokein tuoreitten kasviserien vaatimustenmukaisuutta tukkuliikkeissä ja vähittäismyyntipaikoissa. Tarkastus tehdään tukuissa ja viennin yhteydessä komission asetuksen 1148/2001 liitteen IV mukaisesti. Vähittäiskaupoissa käytetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (111/2004) liitteessä 2 kuvattua menetelmää. 6

69 Markkinavalvonta tukuissa Tukuista tarkastetaan varsinaiset hedelmä- ja vihannestukkuliikkeet. Tuontia harjoittavat tukut tarkastetaan 10 kertaa vuodessa, osan (4 kpl) näistä suorittaa tullilaitos. Vähittäiskauppaan tavaraa toimittavat tukut tarkastetaan 6 kertaa vuodessa. Eräkohtaisia uusintatarkastuksia tehdään tarpeen mukaan. Markkinavalvontana tukuissa tehtiin vuonna 2007 (sekä TE-keskukset että Evira), 201 tarkastuskäyntiä tukkuliikkeissä ja pakkaamoissa. Kokonaistarkastusmäärässä on havaittavissa lievää nousua. Taulukossa 4 näkyy Eviran tarkastusmäärän kasvu. Taulukko 4. Tukkutarkastusten jakautuminen Eviran ja TE-keskusten välillä Tarkastajataho Tarkastuksia kpl 2006 Tarkastuksia kpl 2007 TE-keskus yhteensä Evira yhteensä Koko maa Sesonkitukuissa tarkastetaan 1-2 kertaa ko. sesongin aikana; tarkastetaan tuotteet ja rekisteröintitiedot sekä varmistetaan, että toiminnasta vastaava tuntee tuotteita koskevat vaatimukset. Pakkaamoissa ja pienissä tukuissa tarkastetaan 1-2 kertaa vuodessa. Tarkastetaan rekisteröintitiedot ja varmistetaan, että toiminnasta vastaava tuntee tuotteita koskevat vaatimukset. Tukuissa tarkastettavat erät valitaan ensisijaisesti niistä tuotteista, joissa vähittäiskaupan kartoitustarkastuksissa on todettu eniten vaatimustenvastaisuutta. Näistä riskieristä tiedotetaan joka toinen viikko lähetettävällä. Tarkastettavia eriä tarkastuskäyntiä kohden on Valvonta vähittäiskaupoissa Markkinavalvonta Tuoreiden hedelmien ja vihannesten markkinavalvontaa vähittäismyyntivaiheessa tehtiin vuonna 2007 kahdella tavalla. Osa tarkastuksista tehdään riskikartoitusta varten ja osa tavanomaisena markkinavalvontana, tässä toimenpidetarkastus. Tarkastusmenettely on kehittynyt nykyiseen muotoonsa vuoden 2006 aikana ja on vakiintunut. Toimijat tarkastetaan kerran 2-3 vuoden aikana. Tarkastustavoite vuonna 2007 oli 1200 tarkastettua valvontakohdetta. Vähittäiskauppoihin tehtiin vuonna 2007 yhteensä 1274 tarkastuskäyntiä. Tarkastuksilla tarkastettiin vain erät, joissa oli syytä epäillä, että ne eivät täytä vaatimuksia. Vaatimukset täyttämättömistä eristä annettiin eräkohtainen hylkäyspäätös tai kirjallinen huomautus. Tarkastus voi johtaa seurantatarkastukseen lyhyen ajan sisällä. Seurantatarkastus on maksullinen. 7

70 Kartoitustarkastukset Kartoituksia tehtiin vuoden aikana 480 kappaletta. Kartoituskohteet on valittu niin, että ne edustavat koko maassa mahdollisimman kattavasti kaikkia eri kaupparyhmiä ja kauppakokoja. Osa kaupoista oli kiinteitä tarkastuskohteita, joissa käytiin kaksi kertaa vuodessa. Kartoituksella tarkastettiin kaikki kaupan olevat erät ja tulokset kirjattiin. Tulokset käytettiin valvonnan suunnittelussa ja ohjeistuksessa. Vuoden 2007 painopisteenä oli vähittäiskaupoissa tehtävien kartoitusten tulosten hyödyntäminen markkinavalvonnassa. Tavoitteessa onnistuttiin kiitettävästi. Lähes kaikki suunnitellut kartoitustarkastukset saatiin tehtyä. uutiskirje tarkastustuloksista tehtiin joka toinen viikko paitsi kesäaikaan. Loppuvuodesta kokeiltiin myös tehotarkastuskampanjaa jolloin kaikkien tarkastajien oli tiettynä viikkona tarkastettava jäävuorisalaattia. Kokeilu oli onnistunut. Saatuja tuloksia tullaan käyttämään koulutusten suunnittelussa. Vähittäiskaupassa kartoitustarkastuksilla tarkastettiin erää. Tarkastettujen erien vaatimusten mukaisuus näkyy taulukossa 5. Taulukko 5. Tarkastettujen erien laatujakauma kartoitustarkastuksilla vähittäiskaupoissa Kartoitustarkastusten tulos Tuote-erässä <5 % laatuvikaisia tuotteita 71,9 % Tuote-erässä < 10 % laatuvikaisia tuotteita 18,6 % Kauppakunnostamalla ilmoitettua luokkaa 6,3 % Alempaa luokkaa kuin ilmoitettu 0,9 % Erä ei täytä vähimmäisvaatimuksia 2,3 % hyväksyttyjä: 90,5 % huomautettu/ hylätty: 9,5 % Lupa EU-etiketin käyttöön Kasvisten kauppanormien valvontaan liittyvän tuoreiden hedelmien ja vihannesten pakkaajille myönnettävän EU-etiketin käyttöluvan myöntämiseen liittyvän menettelyn uudistaminen oli kasvisten kauppanormien vastuualueen tulostavoite vuodelle Tulostavoite ei toteutunut. Hedelmien ja vihannesten pakkaajille on myönnetty lupa EU-etiketin käyttöön (eli mahdollisuus nk. omavalvontaan). EU-etiketin merkitys oli aiemmin suurempi. Nykyisin kaikki valvontakohteet ja tarkastettavat tuotteet valitaan pistokokein, joten EUetiketillä ei enää ole vaikutusta valvontatiheyteen. Hedelmien ja vihannesten toimijoita koskevat EU-etiketin käyttöluvat uusittiin alkuvuodesta Lupia myönnettiin tällöin 670 kpl ja ne ovat voimassa kolme vuotta. Nykyisten käyttölupien käyttöoikeus päättyi vuoden 2007 lopussa. 8

71 Vientitarkastukset Vietäessä tuoreita hedelmiä ja vihanneksia EU:n ulkopuolelle viejä pyytää Eviralta erälle laaduntarkastustodistuksen. Kaikki vientiin tarkoitetut erät pyrittiin tarkastamaan ennen vaatimustenmukaisuustodistuksen myöntämistä. Taulukosta 6 näkyy tehtyjen vientitarkastusten määrä sekä annetut vientitodistukset. Taulukko 6. Vientitarkastukset ja todistukset vuosina Toiminto Tehdyt vientitarkastukset Vientitodistukset Eräkohtaiset uusintatarkastukset Maksullisia eräkohtaisia uusintatarkastuksia ei tehty, koska kaikki päätöksellä hylätyt erät pystyttiin valvomaan jo ensimmäisen maksuttoman tarkastuksen yhteydessä. Muut pyynnöstä tehtävät tarkastukset Vuonna 2007 erillisestä pyynnöstä tehtiin yksi tarkastus. Vihreän banaanin laadunvalvonta Banaanin laatu ja vaatimustenmukaisuus on tarkastettava tuonnin yhteydessä. Kaikille banaanin tuojille on kuitenkin voitu myöntää omavalvontaoikeus. Vuonna 2007 banaanin tuontia ei ollut, joten omavalvonta oikeuksiakaan ei ole ollut syytä tarkastaa. Vihreät, kypsyttämättömät banaanit - Maa- ja metsätalousministeriön asetus (442/2005) banaanialan laatuvaatimusten valvonnasta - sekä vastaavat EU-säädökset Hedelmien ja vihannesten interventiotarkastukset Tuoreiden hedelmien ja vihannesten interventiotarkastuksia ei tähän mennessä ole pyydetty. Valmius niiden suorittamiselle ylläpidetään ja tarkastus tehdään kahden arkipäivän sisällä maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä. Interventioerien vaatimustenmukaisuustarkastus - Maa- ja metsätalousministeriön asetus (507/2004) hedelmien ja vihannesten markkinoilta poistamisessa noudatettavasta menettelystä - sekä vastaavat EU säädökset 9

72 Seurantatarkastukset Tarkastuskäynnin yhteydessä tarkastaja havaitessaan tuotteiden laadussa puutteita, jotka johtuvat toimijan toiminnasta ja jotka toimijan tulisi korjata voi tarkastaja palata saman toimijan luokse uutta tarkastuskäyntiä varten. Vuonna 2007 tällaisia maksullisia toimijakohtaisia tarkastuksia tehtiin viidessä vähittäiskaupassa. Rekisterin ja tarkastustietokannan ylläpito Eviralla ei ole toistaiseksi ollut mahdollisuuksia toteuttaa komission tarkastusasetuksen (EY N:o 1148/2001) edellyttämää valvontakohteita koskevaa toimijarekisteriä ja tarkastustietokantaa. Toimijarekisterinä ylläpidetään KATA -sovellusta, johon on rekisteröity viljelijät ja tukkuliikkeet. Rekisteröitävistä valvonta kohteista on luotu lista ja tarkastustulokset on tallennettu yksinkertaiseen tietokantasovellukseen. Yrityksen, joka markkinoi tai maahantuo tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, täytyy ilmoittautua Eviran ylläpitämään kasvisten laadunvalvontarekisteriin. Rekisteriin merkitsemisestä ja päätöksen tekemisestä vastaavat alueelliset työvoima- ja elinkeinokeskukset. Euroopan unionin jäsenmaiden välinen yhteistyö Maa- ja metsätalousministeriötä avustetaan tarvittaessa kasvisten kauppanormien valvontaan liittyvissä asioissa, joita käsitellään Euroopan Unionin komission hedelmien ja vihannesten asiantuntijaryhmässä. Evira osallistuu myös EU-maiden toimivaltaisten viranomaisten väliseen yhteistyöhön sekä Pohjoismaiseen yhteistyöhön. OECD-tehtävät Maa- ja metsätalousministeriön kanssa on sovittu, että Evira hoitaa kansainvälisen OECD- yhteistyön, joka koskee tuoreiden hedelmien ja vihannesten teknisten standardien asiantuntijatyötä. Kokouksia järjestetään yhdestä kahteen kertaa vuodessa. Kuivatut viinirypäleet eli rusinat - Maa- ja metsätalousministeriön asetus (443/2005) tiettyjen kuivattujen viinirypälelajikkeiden kaupan pitämisen vähimmäisvaatimusten valvonnasta - sekä vastaavat EU säädökset - Kaupan pitämisen vaatimukset koskevat yli kahden kilogramman pakkauksia - Valvonnasta vastaa Tullilaitos 10

73 4.2 Tarkastusmäärät Koko maassa tehtiin yhteensä 201 tukkutarkastusta. Tarkastuksella tarkastettiin keskimäärin 8 erää. Muutamien TE-keskusten alueella tukkutarkastuksia ei tehty sovitussa laajuudessa. Lisäksi Eviran omista tukkutarkastuksista jäi osa tekemättä. Taulukosta 7 näkyy suunniteltujen tarkastuskäyntien ja toteutuman ero. Vuodelle 2007 suunnitellut tarkastuskäyntimäärät olivat haasteelliset. Toteutuneet tarkastuskäyntimäärät kasvoivat, mutta jäivät lähelle vuoden 2006 tasoa. Taulukko 7. Tarkastusmäärät vuonna Tarkastustyyppi Tarkastuskäynnit 2006 Suunnitellut tarkastuskäynnit 2007 Toteutuneet tarkastuskäynnit 2007 Tukkutarkastukset Vientitarkastukset Vähittäiskaupat Yhteensä VALVONNAN TULOKSET Tukkutarkastukset toteutuivat 58 prosenttisesti sekä käyntimäärillä että työajalla mitattuna. Eviran osalta tekemättömiä tarkastuksia selittää henkilöresurssien vajaus ja muiden töiden priorisointi. TE-keskusten osalta vajaiksi jääneet tarkastusmäärät selittyvät muiden töiden priorisoinnilla. Vähittäiskauppatarkastusten tavoitteena oli kartoitustarkastusten vakiinnuttaminen ja sitä kautta saada entistä luotettavampaa tietoa markkinoilla olevista tuotteista. Kartoituksilla kerättyä tietoa käytettiin riskinarviointiin ja tarkastusten kohdentamiseen tuotteisiin, joilla vaatimustenvastaisuuden riski oli suuri. Kartoitustulosten pohjalta myös laadittiin tarkastajille kaksi kertaa kuukaudessa ilmestynyt sähköinen uutiskirje. Vähittäiskaupoissa tehtyjen kartoitusten tulokset olivat tasaisia keskenään. Hyväksyttyjä eriä oli keskimäärin 90.5 prosenttia ja hylättyjä tai huomautettuja 9,5 prosenttia tarkastetuista eristä. Kasvisten kauppanormien valvonnan tueksi tehdyt toimintaohjeet valvontaprosesseista otettiin käyttöön syksyllä Tarkastuksilla tehdyt päätökset ja toimenpiteet Markkinavalvonnassa tehdään eräkohtainen päätös tuotteiden vaatimustenvastaisuudesta, kun markkinoilla oleva erä ei tarkastushetkellä täytä kaupan pitämiseen sovellettavia vaatimuksia merkintöjen tai laadun osalta. Tukuissa tarkastettiin arviolta tuote-erää, joista päätöksellä hylättyjä eriä oli 88 kappaletta. Tarkastustulokset vaihtelivat edelleen suuresti. Erot viittaavat tarkastajien epäyhtenäiseen käytäntöön tarkastettavien erien valinnassa ja käytänteissä. Vähittäiskaupoissa tarkastettiin yhteensä arviolta tuote-erää, joista hylättyjä oli 278 erää. Hylätyistä eristä 53 prosenttia oli homeisia mädäntyneitä eriä, mikä on nähtävissä taulukosta 8. Yleisiä virheitä olivat myös kokolajittelu, muotovika ja pakkausmerkintä virheet. 11

74 Taulukko 8. Tehtyjen eräkohtaisten vaatimustenvastaisuuksien määrä ja yleisimmät syyt päätöksiin vuonna 2007 tukuissa vähittäiskaupoissa kpl %* virheprosentti kpl %* virheprosentti 61% mätä, home 2 0,05 50% pintavika tai vaurio TE-keskus % merkintävirhe pak- 50% mätä, home kauksessa Evira % virh. kokolajittelu 18% muotovika 276 0,8 45% mätä, home 29% merkintävirhe pakkauksessa Yhteensä 88 5,5 53% mätä home 278 0,7 47% mätä, home * virheprosentti tarkastetuista eristä 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Valvonnan tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2007 painopisteenä oli vähittäiskaupoissa tehtävien kartoitustarkastusten tulosten hyödyntäminen markkinavalvonnassa. Tavoitteessa onnistuttiin kiitettävästi. Lähes kaikki suunnitellut kartoitukset saatiin tehtyä. Loppuvuodesta kokeiltiin myös tehotarkastuskampanjaa, jolloin kaikki tarkastat tarkastivat yhtä ongelmatuotteeksi luokiteltua tuotetta. Kokeilu oli onnistunut. Tukkutarkastusten osalta tavoitteet toteutuivat useimmissa TE- keskuksissa. Eviran tekemät tarkastukset toteutuivat yhtä maantieteellistä aluetta lukuun ottamatta suunnitellusti. Kasvisten kauppanormien valvontaan liittyvän tuoreiden hedelmien ja vihannesten pakkaajille myönnettävän EU-etiketin käyttöluvan myöntämiseen liittyvän menettelyn uudistaminen oli kasvisten kauppanormien vastuualueen tulostavoite vuodelle Tulostavoite ei toteutunut. 6.2 Tarkastustulosten analyysi Tukuissa tarkastetuista eristä 5,5 prosenttia oli vaatimusten vastaisia, näistä noin puolet sisälsi mädäntyneitä tai muuten pilaantuneita tuotteita. Joka viidennessä vaatimukset täyttämättömässä erässä virheenä oli pakkausmerkintöjen puutteellisuus tai virheellisyys. Virheellinen kokolajittelu oli myös yleinen hylkäyspäätöksen syy. Merkintävirheet ja kokolajittelu ovat vaatimustenvastaisuuksia jotka olisi jo pakkausvaiheessa pitänyt huomata ja korjata. Mädäntyneet tuotteet ovat tulos ongelmista jakeluketjun aikana. Vähittäiskaupassa huomautettiin tai annettiin markkinointikielto 9,5 prosentille tarkastetuissa eristä. Yleisin syy, 6,3 prosenttia, oli kaupan puutteellinen kauppakunnostus tai tuotteiden vanhentumien. Vain 3,2 prosentissa tuotteita oli virhe, joka olisi pitänyt havaita jo edellisessä kaupan vaiheessa eli tukussa. 12

75 6.3 Resurssien riittävyys Kasvisten kauppanormien tarkastuksiin käytettiin 843 henkilötyöpäivää (htp) Evirassa ja TE-keskuksissa. Näistä neljännes käytettiin kartoitustarkastuksiin. Resurssit ovat olleet riittävät vähittäiskauppavaiheessa. Kartoitustarkastusten avulla tukkutarkastuksiin varatut resurssit on voitu suunnata riskiperusteisesti ja resurssit ovat muutamia alueita lukuun ottamatta olleet riittävät. Hedelmiä ja vihanneksia tarkastettiin kaikkien niiden TE-keskusten alueella, joilla oli toimivia kasvistukkuliikkeitä. Käyntien lukumäärä vastasi pitkälle alueellisia tavaravirtoja ja tavoitteita. 6.4 Toiminnan kehittämistarpeet Kartoitustarkastusten avulla on saatu riittävän luotettavaa tietoa hedelmien ja vihannesten laadusta markkinoilla. Kartoitustarkastuksia on syytä jatkaa lähes samalla tavalla. Virheellisten erien osuus tarjonnasta ei vaihdellut merkittävästi vuoden aikana joten vähittäiskaupan tarkastusmääriä voidaan pienentää. Tarkastustulokset vaihtelevat jonkin verran alueen mukaan. Valvontaprosesseja ei ole arvioitu ulkopuolisen toimesta moneen vuoteen, joten erot voivat johtua epäyhtenäisestä valvonnasta. Tarkastajien koulutusta ja työnohjausta lisäämällä voidaan tarkastustoimintaa hioa yhtenäisemmäksi. Myös kasvisten kauppanormien tarkastajien tueksi laaditut toimintaohjeet valvontaprosesseista otettiin toimintavuonna käyttöön. Toiminnan kehittämiseksi olisi lähivuosina hyvä auditoida sekä prosesseja että tarkastusten yhtenäisyys. 13

76 Vastuuhenkilö Eija-Leena Hynninen Sivuja 10 Laatija Marja Suonpää Dnro 2327/504/2008 Hyväksyjä Hannu Kukkonen Päiväys Kasvinsuojeluyksikkö Kasvinsuojeluyksikön valvontaraportti 2007 Osa IV Kasvinsuojeluaineet

77 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ VALVONNAN TAVOITTEET VUODELLE TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS ERILAISET KASVINSUOJELUAINEIDEN HYVÄKSYMISMENETTELYT KESKEISET SUORITTEET JA TUNNUSLUVUT VALVONTAKOHTEET VOIMAVARAT TE-keskukset KOULUTUS JA VALVONNASTA TIEDOTTAMINEN TARKASTAJILLE JÄRJESTETTY KOULUTUS KOULUTUKSESTA SAATU PALAUTE VALVONNASTA TIEDOTTAMINEN VALVONTATOIMIEN ERI OSA-ALUEET TAVANOMAINEN KÄYTÖN JA KAUPAN VALVONTA TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN VALVONTA VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VALVONTA MARKKINOILLA OLEVIEN VALMISTEIDEN ETIKETTIEN TARKASTUS VALVONNAN TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU TAVANOMAINEN KÄYTÖN JA KAUPAN VALVONTA TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN VALVONTA VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VALVONTA MARKKINOILLA OLEVIEN VALMISTEIDEN ETIKETTIEN TARKASTUS YHTEENVETO TULOKSISTA ASIAKASTYYTYVÄISYYS JOHTOPÄÄTÖKSET...9 Liitteet 1 Kasvinsuojeluaineiden toteutuneet ja suunnitellut tarkastukset vuonna 2007 (TEkeskukset) 2 Kasvinsuojeluaineiden toteutuneet ja suunnitellut tarkastukset vuonna 2007 (Eviran toimipisteet) 1

78 TIIVISTELMÄ TE-keskukset ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tekevät kasvinsuojeluaineiden käytön ja kaupan valvontaa koko maan alueella kasvinsuojeluainejaoston laatiman suunnitelman perusteella. Vuoden 2007 valvonta koostui täydentävistä ehdoista, tavanomaisen käytön ja kaupan tarkastuksista ja odottamattomien, nopeita toimenpiteitä vaativien tapausten hoitamisesta. Valvottavia tiloja oli edellisvuotta enemmän, sillä tavanomainen käytön ja kaupan valvonta lisääntyi. Valvontasuorite koostui kuitenkin pääosin TE-keskuksissa tehdyistä kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonnoista. Tavanomaisia kasvinsuojeluaineiden käytön ja kaupan tarkastuksia tekivät TEkeskusten lisäksi Eviran tarkastajat. Valvonnassa oli mukana erilaisten tilojen lisäksi myös muita kasvinsuojeluaineita käyttäviä tahoja kuten taimitarhoja ja golfkenttiä. Kaupoista maatalous- ja puutarha-alan liikkeiden lisäksi tarkastettiin jonkin verran myös ns. muita kauppoja. Valvonnan keskeisenä tavoitteena oli saada käytöstä ja myynnistä pois valmisteet, jotka on poistettu kasvinsuojeluainerekisteristä samoin kuin Suomessa kokonaan hyväksymättömät kasvinsuojeluaineet, joiden myynti ja käyttö on kielletty. Tarkastuksissa kiinnitettiin huomiota myös kasvinsuojeluainevarastojen kuntoon ja työsuojeluun liittyviin asioihin sekä muistutettiin viljelijöitä kirjanpitovelvoitteesta. Erityistä huomiota kiinnitettiin erityistutkinnon vaatimiin valmisteisiin ja tutkinnon voimassaoloon. Valvonnassa selvitettiin myös ilmi tulleita odottamattomia tapauksia, kuten riitatapauksia ja ilmiantoja, sekä lainvastaista toimintaa. Muutamassa tapauksessa kasvituotteista löydetyt jäämätkin vaativat tarkastuksia tiloilla. Valvonnoille asetetut vähimmäismäärätavoitteet toteutuivat, sillä täydentävien ehtojen edellyttämät yli 700 tilaa saatiin määräajan kuluessa tarkastettua ja tavanomaista valvontaa tehtiin kasvinsuojeluainejaoston laatiman suunnitelman pohjalta. Täydentävien ehtojen valvonnassa mukana olleista tiloista vain neljällä todettiin rikkeitä, joista seurasi tukimenetyksiä. TE-keskukset, yhtä lukuun ottamatta, tekivät lisäksi tavanomaisia kasvinsuojeluainetarkastuksia, joiden pohjana oli kasvinsuojeluainejaoston suunnitelma. Tarkastusmäärät ja suunnitelman noudattaminen vaihtelivat erinäisistä syistä johtuen. Näissä tarkastuksissa todettiin jonkin verran puutteita, kuten jo rekisteristä poistettuja valmisteita. Uusintatarkastuksia korjaavien toimenpiteiden tekemisen varmistamiseksi tehtiin vain vähän. Vuoden aikana monet odottamattomat tapaukset vaativat erityistoimia ja sen myötä lisävoimavarojen käyttöä. Tällaisia tapauksia oli useamman TE-keskuksen alueella ja ne aiheuttivat runsaasti työtä myös Evirassa. Jatkossa on tarpeen panostaa edelleen tarkastajien koulutukseen. Paitsi täydentävien ehtojen valvontaan niin myös tavanomaiseen kasvinsuojeluaineiden valvontaan on kiinnitettävä huomiota ja niitä on tarpeellista edelleen lisätä. Lisäksi on syytä varmistaa valvontaprosessin vieminen loppuun asti, jotta havaitut puutteet saadaan korjattua. Myös voimavarojen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen ja halu valvontasuunnitelman täysimääräiseen toteuttamiseen ovat keskeisiä valvontatoimien asianmukaiseksi toteuttamiseksi. 2

79 1 VALVONNAN TAVOITTEET VUODELLE 2007 Kasvinsuojeluaineiden käytön ja kaupan valvonta on lakisääteinen tehtävä, jonka toteuttamiseksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kasvinsuojeluaineista annetun lain (1259/2006) noudattamista valvovana viranomaisena laatii vuosittain valvontasuunnitelman. Valvonnan perustavoitteena on estää Suomessa hyväksymättömien kasvinsuojeluaineiden ja rekisteristä poistettujen valmisteiden käyttö ja myynti. Lisäksi huomiota kiinnitetään erityisesti kasvinsuojeluaineiden varastointiin, työsuojeluun ja erityistutkintoaineiden käyttöön, mikä vaatii Eviran järjestämän tutkinnon suorittamisen. Vuonna 2007 tarkastusten painopiste oli edellisvuoden tapaan tiloilla tehtävissä, kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevassa, täydentävien ehtojen vaatimassa kasvinsuojeluainevalvonnassa. Näiden ehtojen noudattaminen on suorien EU-tukien myöntämisen edellytyksenä ja kasvinsuojeluaineiden osalta ne tulivat voimaan TEkeskusten maaseutuosastot vastaavat täydentävien ehtojen valvonnasta. Muilta osin kasvinsuojeluaineiden valvonta kohdistui tavanomaiseen kasvinsuojeluaineiden käytön ja kaupan valvontaan, odottamattomien tapausten kuten ilmiantojen, riitatapausten ja kasvinsuojeluainejäämiin liittyvien tapausten selvittämiseen sekä uusintatarkastuksiin. Kasvinsuojeluaineiden valvontaa johtaa Eviran kasvinsuojeluainejaosto, joka järjestää koulutusta, laatii valvontasuunnitelman ja tarvittavia kirjallisia ohjeita tarkastusten toteuttamiseksi. TE-keskusten ja Eviran tarkastajien tehtävänä on toteuttaa valvontasuunnitelma sekä täyttää erillisiä kasvinsuojeluainejaoston pyyntöjä odottamattomien tapausten selvittämiseksi. Kasvinsuojeluainejaosto tekee myös itse valvontaa koskien enimmäkseen mainontaa, luvatonta markkinointia ja myyntiä sekä tapauksia, jotka siirtyvät TE-keskuksilta Eviralle jatkokäsittelyä varten. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 Erilaiset kasvinsuojeluaineiden hyväksymismenettelyt Suomessa käytössä olevien kasvinsuojeluaineiden hyväksyntä voidaan tehdä useammalla tavalla. Suurin osa markkinoilla olevista valmisteista hyväksytään tavanomaisen hyväksymisen kautta useammaksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi voidaan hyväksyä rinnakkaistuontivalmisteita. Rinnakkaistuonti tarkoittaa sellaisen valmisteen hyväksymistä Suomessa tietyin ehdoin, josta on jo samanlainen valmiste kasvinsuojeluainerekisterissä. Lisäksi joillekin valmisteille on myönnetty laajennetun käyttöalueen off-label hyväksyntä. Tällainen valmiste on jo kasvinsuojeluainerekisterissä, mutta sitä ei ole hyväksytty off-label käyttökohteisiin. Off-label käyttöä ei hae luvanhaltija, joten valmisteen käyttö on täysin käyttäjän omalla vastuulla. Lupa voidaan myöntää tietyin perustein kasveille, joiden viljelyalat ovat Suomessa pieniä. Evira ylläpitää kasvinsuojeluainerekisteriä hyväksytyistä valmisteista. Valmisteelle, joka ei ole rekisterissä, on mahdollista antaa 120 vrk:n väliaikainen lupa, jos valmisteen käyttö katsotaan välttämättömäksi. Lisäksi valmisteille voidaan myöntää koetoimintalupia. Tällaiset valmisteet eivät välttämättä ole rekisterissä. Ne eivät saa olla myöskään myynnissä. Koetoimintaluvan saaneet toimijat voivat kuitenkin käyttää niitä luvan salliman ajan. 3

80 2.2 Keskeiset suoritteet ja tunnusluvut Tarkastukset koostuvat kolmesta eri osiosta. Vuonna 2007 suurin osa valvonnoista tehtiin tiloilla, jotka ovat hakeneet suoria EU-tukia. Näillä tiloilla tarkastukset painottuvat erityisesti kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevien vaatimusten noudattamisen valvontaan. Lisäksi tehdään tavanomaisia tarkastuksia, jotka jakautuvat kasvinsuojeluaineiden käytön ja kaupan tarkastuksiin. Näistä koostuvat vuosittaiset suoritteet (taulukko1). Vuosien 2006 ja 2007 suoritteet eivät ole vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa, sillä täydentävät ehdot astuivat voimaan vasta vuoden 2006 alusta. Valvontasuunnitelmaan sisältyvien tarkastusten lisäksi mukana ovat uusintatarkastukset, jäämätarkastukset, riitatapausten ja mahdollisten ilmiantojen selvittelyt, joista ei etukäteen tiedetä, ja jotka osaltaan vievät voimavaroja ja muuttavat suunnitelmia. Taulukko 1. Tarkastuskohteet ja tehdyt tarkastukset kpl vuosina Suorite Käyttö * 794 * 824 Kaupat *Luku sisältää myös tilat, joilla on tehty täydentävien ehtojen valvontaa. 2.3 Valvontakohteet Käytön valvonta koostui kahdentyyppisistä tarkastuksista. Täydentävien ehtojen valvonnan kohteena olevat tilat määräytyivät otantojen mukaisesti TE-keskuksittain. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki ammattimaisesti kasvinsuojeluaineita käyttävät tahot taimitarhoja lukuun ottamatta. Tavanomaista käytön ja kaupan valvontaa tehtiin yhtä TE-keskusta lukuun ottamatta kaikilla alueilla valvontasuunnitelmaa pohjana käyttäen. Lisäksi tehtiin joitakin uusintatarkastuksia ja hoidettiin nopeita toimia edellyttävät erikoistapaukset. Kolmen TEkeskuksen alueella (Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Kaakkois-Suomi) tarkastukset jakautuivat TE-keskuksen ja Eviran tekemiin tarkastuksiin. 2.4 Voimavarat Eviran ja jokaisen TE-keskuksen kanssa käytävissä tulossopimusneuvotteluissa sovittiin tarkastuksiin käytettävissä olevista voimavaroista ja tarkastustavoitteista. Tarkastuksia tehtiin kaikissa 15 TE-keskuksessa. Lisäksi tarkastuksia sovittiin tehtäväksi Eviran kolmessa toimipisteessä (Helsinki, Kouvola ja Turku) TE-keskukset Vuonna 2007 TE-keskuksissa kasvinsuojeluaineiden käytön ja kaupan sekä täydentävien ehtojen valvontaan käytettiin voimavaroja työajanseurannan mukaan kaikkiaan 241 henkilötyöpäivää, joka on 48,5 % TE-keskusten kanssa sovituista voimavaroista. Taulukon 3 mukaan kaikkien viidentoista TE-keskuksen kanssa sovittuihin tehtäviin käytettiin voimavaroja vähemmän kuin oli sovittu. Viidellä alueella voimavaroista käytettiin noin kolme neljäsosaa sovitusta. Viidellä alueella voimavaroja käytettiin selvästi vähemmän kuin mitä oli sovittu eli alle kolmannes ja lopuissa voimavaroja käytettiin noin puolet sovitusta. 4

81 Valvontoihin käytettävät htp:t eivät kuitenkaan suoraan kuvaa tehtyjen tarkastusten toteutumista. Samankaltaisen tarkastusten tekemiseen kuluu aikaa hyvinkin eri tavoin eri alueilla. Täydentävien ehtojen osalta työajanseuranta on ollut hankalaa kohdentaa oikein, sillä suurin osa valvonnasta suoritetaan samanaikaisesti muiden tukiin kohdistuvien tarkastusten kanssa. Taulukko 3. TE-keskusten käyttämät voimavarat kasvinsuojeluainetarkastuksiin vuosina henkilötyöpäivinä (1 henkilötyövuosi = 220 henkilötyöpäivää). TE-keskus 2006 toteutunut htp 2007 sovittu htp 2007 toteutunut htp Toteutunut tavoitteesta v % 01 Uusimaa , Varsinais-Suomi , Satakunta Häme , Pirkanmaa , Kaakkois-Suomi , Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala , Keski-Suomi , Etelä-Pohjanmaa , Pohjanmaa , Pohjois-Pohjanmaa , Kainuu 2 6 1, Lappi ,7 78 yhteensä ,5 3 KOULUTUS JA VALVONNASTA TIEDOTTAMINEN 3.1 Tarkastajille järjestetty koulutus Kasvinsuojeluainejaosto järjesti koulutusta ja TE-keskusten sekä Eviran tarkastajille. Toinen koulutuspäivä kohdennettiin lähinnä tavanomaisia kasvinsuojeluainevalvontoja tekeville tarkastajille, toinen täydentäviä ehtoja valvoville tarkastajille. Koulutusten pääteemana olivat valvontaa koskevat säädökset ja niiden antamat toimintamahdollisuudet valvonnassa sekä kasvinsuojeluaineiden hyväksyminen ja niistä perittävät maksut. Taulukossa 4 on tietoja Eviran järjestämästä koulutuksesta. Taulukko 4. Eviran ja TE-keskusten tarkastajien osallistuminen koulutuspäiville vuosina Vuosi Koulutustuntien lukumäärä (h) Koulutukseen osallistuneet henkilöt kpl % kaikista tarkastajista * * * * Vuosien 2005, 2006 ja 2007 osalta ei ole mainittu % kaikista tarkastajista, sillä mukana on ollut tavanomaisia kasvinsuojeluainetarkastuksia sekä tukitarkastuksia tekeviä henkilöitä. 5

82 3.2 Koulutuksesta saatu palaute Kevään koulutuksista palautetta antoi noin kolmasosa osallistujista. Saadun palautteen mukaan koulutuksesta todettiin olevan hyötyä ja siinä katsottiin tulleen esille keskeisiä ja tärkeitä asioita. Oheismateriaali koettiin hyvänä ja tarpeellisena. Koulutuspaikkana Eviran Viikin toimipiste katsottiin olevan kohtuullinen. 3.3 Valvonnasta tiedottaminen Yleistä tiedotusta on tehty ja tiedonvaihtoa käyty TE-keskusten ja Eviran tarkastajien sekä maa- ja metsätalousministeriön kuten myös Maaseutuviraston kanssa koulutustilaisuuksissa, sähköpostikirjeenvaihdossa ja puhelimitse sekä TE-keskusten kanssa käydyissä neuvotteluissa Myös kasvinsuojeluaineiden hyväksymiselle lupaa hakevien toimijoiden ja kauppiaiden kanssa on keskusteltu valvonnasta ja sen merkityksestä. Kaikki tahot saavat tietoa valvontaan liittyvistä asioista Eviran internet-sivujen ja lehdistön välityksellä. Tämän raportin lisäksi kasvinsuojeluainejaosto raportoi lain edellyttämällä tavalla Suomessa toteutuneista valvonnoista EU:n komissiolle ja muille jäsenmaille. Kasvinsuojeluainejaostossa aloitettiin myös tiedotuskampanjan valmistelu käytössä ja kaupoissa olevien vanhentuneiden kasvinsuojeluaineiden hävittämiseksi ongelmajätteenä. 4 VALVONTATOIMIEN ERI OSA-ALUEET 4.1 Tavanomainen käytön ja kaupan valvonta Tarkastukset koskevat kasvinsuojeluaineiden käyttöä erilaisilla tiloilla ja kasvinsuojeluaineita myyviä kauppoja. Täydentävien ehtojen vaatimat tarkastukset tiloilla vievät suurimman osan sovituista voimavaroista, joten tavanomaiselle kasvinsuojeluaineiden valvonnalle asetetut tavoitteet olivat varsin kohtuullisia. Kasvinsuojeluaineiden käytön tarkastusten perusteena oli vuoden 2007 valvontasuunnitelma, jonka lisäksi painotettiin uusintatarkastusten ja mahdollisten erityistapausten hoitamista. Eviran vastuulla olevia tarkastuksia varten tehtiin oma suunnitelma, jossa ilmenivät tarkastuskohteet ja niiden vähimmäismäärät sekä myös arvio tarvittavista voimavaroista. Kaupoista tarkastettiin maatalous- ja puutarhakauppoja sekä muita kauppaliikkeitä kuten halpahalliketjuihin kuuluvia liikkeitä. 4.2 Täydentävien ehtojen valvonta Täydentävien ehtojen valvonta koskee tiloja, jotka ovat hakeneet EU:n suoria tukia. Kasvinsuojeluaineiden käyttöä valvotaan yhdellä prosentilla tukia hakeneista maatiloista. Valvottavat tilat valitaan erilaisilla otannoilla useana eri ajankohtana yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Näiden lisäksi TE-keskukset tekivät omia otantojaan. Tarkastukset painottuivat jonkin verran eri tavalla kuin mitä tavanomaisessa kasvinsuojeluaineiden käytön valvonnassa. Vaatimuksena on käyttää hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita ohjeiden mukaisesti ja pitää kirjaa niiden käytöstä. 6

83 4.3 Vaatimustenmukaisuuden valvonta Eviran näytteenottajat hakivat kaupoista ja maahantuojien varastoista valmisteita vaatimustenmukaisuuden valvontaa varten kasvinsuojeluainejaoston tekemän suunnitelman pohjalta. Eviran eläintauti- ja elintarviketutkimusosaston kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö analysoi valmistenäytteet ja kasvinsuojeluainejaosto päätti jatkotoimenpiteistä. 4.4 Markkinoilla olevien valmisteiden etikettien tarkastus Evira teki valmisteiden etikettien tarkastamista vertaamalla niitä voimassa oleviin myyntipäällysteksteihin mahdollisten virheellisyyksien toteamiseksi. 5 VALVONNAN TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Tavanomainen käytön ja kaupan valvonta Valvottavia kohteita oli suunnitelmassa yhteensä 155 kpl. Tavanomaisen valvonnan näin alhainen määrä johtui täydentävien ehtojen vaatimista suurista tarkastusmääristä. Lisäksi tavoitteena oli hoitaa uusintatarkastukset ja odottamattomat, välittömästi toimenpiteitä vaatimat tapaukset kuten myös tapaukset, joissa tuotteista löytyi kasvinsuojeluainejäämiä. Kasvinsuojeluaineiden käytön tarkastuksia tehtiin kaikkiaan 105 kpl Eviran tarkastukset mukaan lukien (liitteet I ja II). Yleisenä ongelmana tiloilla sekä kaupoissa ovat edelleen kasvinsuojeluainerekisteristä poistetut kasvinsuojeluaineet, joita käytön valvonnassa tavattiin useilla tiloilla. Pääsääntöisesti ne olivat muutaman edellisen vuoden aikana rekisteristä poistettuja valmisteita, ja niiden kokonaismäärät olivat pieniä. Suurempia määriä ja erittäin vanhoja, jopa 1970-luvulla rekisteristä poistettuja, valmisteita tavattiin kuudessa käytön valvonnan kohteessa. Lisäksi yhdellä tilalla oli varastossa valmiste, jota Suomessa ei ole rekisteröity kasvinsuojeluaineeksi. Tämän valmisteen mahdollisesta käytöstä ei kuitenkaan saatu varmuutta. Kasvihuoneet ja taimitarhat ovat osoittautuneet kohteiksi, joissa riski vanhojen, jo rekisteristä poistettujen kasvinsuojeluaineiden löytymiseen on suurin. Käytön tarkastuksista voidaan kokonaisuutena todeta, että kasvinsuojeluainevarastoiden kunnossa, kuten lukittavuudessa ja ilmastoinnissa, on jonkin verran parantamisen varaa. Näissä tapauksissa asiasta on huomautettu ja annettu neuvoja tilanteen korjaamiseksi. Suojavarusteet ja niiden säilytys ovat pääosin olleet asianmukaisia. Suojavarusteiden tarpeellisuudesta, käytöstä ja säilytyksestä on annettu jonkin verran neuvoja. Paikoin esille on tullut erityistutkinnon vanhentuminen. Tällöin tutkinnon uusimistarpeesta on muistutettu. Lisäksi joillakin alueilla on kerrottu uuden kasvinsuojeluaineista annetun lain voimaantulosta ja sen vaatimasta kirjanpitovelvoitteesta. Käytön valvonnoista voidaan vielä todeta, että joitain tiloja tuli mukaan jäämävalvontojen kautta. Näiden tilojen tuotteissa oli todettu jäämiä, minkä vuoksi ne otettiin tarkastelun kohteeksi. Tapaukset vaativat myös jatkokäsittelyä Evirassa. Lisäksi mainitsemisen arvoisia ovat ilmiannot ja erimielisyydet. Näistä tapauksista kolme selvisi keskustelemalla ja ilman jatkotoimenpiteitä. Yhden, jo pidemmän ajan vireillä olleen tapauksen, selvittelyssä oli myös Evira mukana. 7

84 Kaupoissa tehtiin yhteensä 60 tarkastusta (liitteet I ja II). Pääosa tarkastuksista tehtiin perinteisiin maatalous- ja puutarhaliikkeisiin, joiden lisäksi tarkastettiin myös muita kauppaliikkeitä kuten halpahalleja ja päivittäistavaraliikkeitä. Kauppojen tarkastuksissa löytyi rekisteristä poistettuja kasvinsuojeluaineita suunnilleen yhtä monesta kohteesta kuin mitä käytön valvonnassa. Rekisteristä poistettujen valmisteiden määrät vaihtelivat huomattavasti. Tarkastuksissa oli mukana useita kauppoja, joissa oli 1-4 rekisteristä poistettua valmistetta yhteismäärältään 0,1-4 l/kg. Muutamissa kauppaliikkeissä oli monia vanhoja valmisteita suuriakin määriä. Uusintatarkastuksia tehtiin edellisvuotta vähemmän. Tehdyissä tarkastuksissa todettiin, että edellisvuonna annettuja hävitysohjeita oli noudatettu melko hyvin. Kauppojenkin tarkastusten yhteydessä jouduttiin aikaa vievään erityistapausten selvittelyyn. Eviran tekemien tarkastusten kohteet olivat hedelmätarhoja, kasvihuoneita, taimitarhoja, virkistysalueita ja kauppoja. Näiden osalta määrälliset tavoitteet ja tulokset ilmenevät alla olevasta taulukosta 5. Taulukko 5. Eviran tarkastettavaksi sovitut kohteet (määrineen) ja toteutumineen. Tarkastuskohde / kpl Turun toimipiste Helsingin toimipiste Kouvolan toimipiste Käyttö 1 (6) 6 (7) 7 (6) Kaupat 1 (6) 3 (4) 5 (5) Yhteensä Täydentävien ehtojen valvonta Kasvinsuojeluaineiden valvonta koostui pääosin voimaan tulleista täydentävien ehtojen valvonnasta myös vuonna Säädösten mukaan tarkastuksia on tehtävä yhdellä prosentilla Suomen tiloista. Näissä valvonnoissa rikkeet näkyvät tukien menetyksenä asteikolla 0-5 % tapauksesta riippuen. Suunnitelmassa TE-keskuksille tavoitteena oli tarkastaa 710 tilaa. Toteutunut tarkastusmäärä oli 713 tilaa, ja Ahvenanmaa mukaan lukien tarkastuksia tehtiin yhteensä 719 kpl. Tavoite saavutettiin sovitussa aikataulussa. Valvontojen määrät ilmenevät taulukosta 6. Valvonnan tulokset olivat hyvät, sillä laiminlyöntejä havaittiin ainoastaan kolmella tilalla. Niistä kaikista seurasi tukimenetyksiä. 5.3 Vaatimustenmukaisuuden valvonta Markkinoilla olevien kasvinsuojeluaineiden vaatimustenmukaisuuden valvonta toteutettiin yhteistyössä Eviran muiden yksiköiden kanssa. Kasvinsuojeluainejaosto teki suunnitelman valmistenäytteiden ottamiseksi. Laboratoriossa analysoitiin 98 valmisteen tehoainepitoisuudet ja viidessä niistä todettiin poikkeamia, jotka eivät pysyneet sallituissa rajoissa. Vain yhdessä tapauksessa poikkeama oli merkittävä. 8

85 Taulukko 6. Täydentävien ehtojen suunnitellut ja toteutuneet valvontamäärät kpl TE-keskuksittain sekä Ahvenanmaalla vuonna TE-keskus Suunniteltu valvontamäärä kpl Toteutunut valvontamäärä kpl Toteutunut tavoitteesta v % 01 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi yhteensä Ahvenanmaa yhteensä Markkinoilla olevien valmisteiden etikettien tarkastus Evira tarkasti 27 markkinoilla olevan valmisteen etikettien oikeellisuuden. Etiketeissä todettiin joitakin eroja voimassa oleviin myyntipäällysteksteihin verrattuna. Kaikkiin valmisteisiin ei ollut merkitty valmistetyyppiä tai se oli virheellinen. Lisäksi kahdesta valmisteesta puuttui rekisterinumero. 5.5 Yhteenveto tuloksista Tarkastuksia tehtiin kaiken kaikkiaan 982 kappaletta. Valvonnan eri osa-alueilla esille tulleet puutteet olivat määrältään sekä vakavuudeltaan hyvin erilaisia. Rikkeitä todettiin kahdessa prosentissa kaikista tehdyistä tarkastuksista. 6 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Evirassa ei tehty vuoden 2007 aikana asiakastyytyväisyyskyselyä. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Vuodelle 2007 tarkastusten kokonaismäärälle asetettu tavoite toteutui hyvin. Pääpainohan oli asetettu täydentävien ehtojen valvontaan ja kaikki siinä mukana olleet tilat myös tarkastettiin. Tämän työn tekivät kokonaan TE-keskusten maaseutuosastot. Tämän lisäksi tehtiin tavanomaista käytön ja kaupan valvontaa. Ainoastaan yhdessä TE-keskuksessa ei täydentävien ehtojen lisäksi tehty lainkaan muuta valvontaa. Noin 65 % TE-keskuksista panosti merkittävästi tavanomaiseen valvontaan, mikä kertoo kyseisten alueiden vahvasta panostuksesta tarkastustyöhön ja asianmukaisesta voi- 9

86 mavarojen kohdentamisesta. Lisäksi tehtiin joitakin uusintatarkastuksia ja pystyttiin hoitamaan ennalta odottamattomat tapaukset, jotka vaativat pikaisia toimia, ja joita oli useiden alueiden TE-keskuksissa. Ennalta odottamattomia ongelmatapauksia, jotka vaativat nopeita toimenpiteitä, oli useiden TE-keskusten alueella. Pääosaan näitä tapauksia tartuttiin TE-keskuksissa varsin ripeästi, ja ne pystyttiin selvittämään asianmukaisesti, vaikka vaativatkin paljon työtä. Tämä toimintatapa kertoo osaltaan toiminnan laadun parantumisesta. Tehtyjen tarkastusten tehokkuus vaihteli huomattavasti, sillä samansuuruisella voimavaralla saatiin tehtyä hyvinkin erilainen määrä tarkastuksia eri TE-keskuksissa. Mikään alue ei tarvinnut kaikkea neuvotteluissa sovittua voimavaraa tarkastusten toteuttamiseksi. Voimavarojen käytön kohdentaminen kasvinsuojeluun oli kuitenkin erittäin vaikeaa monella alueella. Tähän oli syynä useiden tukiin liittyvien valvontojen tekeminen samalla käyntikerralla, jolloin kasvinsuojeluaineiden käytön valvontaan käytetty työaika oli vaikea erottaa muista tukivalvonnoista. Ilmeisesti osin tästä syystä sovittuja voimavaroja jäi paljon käyttämättä. Voidaan kuitenkin todeta, että sovituin voimavaroin on mahdollista tehdä sekä täydentävien ehtojen vaatimat valvonnat että tavanomaista käytön ja kaupan valvontaa suunnitelman mukaisesti. Edelleenkin on syytä korostaa laadukkaan tarkastustyön toteuttamista valvonnan kaikilla osa-alueilla. Täydentävien ehtojen valvonnan lisäksi on syytä panostaa tavanomaiseen käytön ja kaupan valvontaan tulevaisuudessakin. Juuri niissä tarkastuksissa on todettu puutteita, jotka pitää korjata. Siten uusintatarkastuksia pitää jatkossakin tehdä. Osa tarkastajista tiedottaa tiloilla ja kaupoissa esim. kasvinsuojeluaineiden asianmukaisesta varastoinnista, suojavarusteiden käytöstä ja kirjanpitovelvoitteesta kuten myös erityistutkinnon suorittamisen tarpeesta. Tämä tietysti vie aikaa, mutta myös palkitsee ja täyttää nimenomaan valvonnalle asetetut päätavoitteet parantaen kasvinsuojeluun liittyvää toimintaa kokonaisuudessaan tiloilla ja kaupoissa. Osassa TE-keskuksista tarkastustoiminta on pitkäjänteistä, vakaata, sujuvaa ja tarkoituksenmukaista. Osassa taas tarvitaan lisää omaa aktiivisuutta sekä opastusta tarkastusten jokavuotiseen toteuttamiseen ja tarkastusten laadun kehittämiseen, johon oleellisena osana kuuluu tarkastusprosessin vienti uusintatarkastuksineen loppuun asti. Valvonnan toteutuminen tarkoituksenmukaisesti vaatii edelleen koulutusta, neuvontaa ja yhteydenpitoa. Tärkeää on, että yhdessä löydetään ja pystytään ratkaisemaan ongelmakohdat, jotka estävät suunnitelman toteuttamista. Voimavarojen tehostettuun hyödyntämiseen on myös syytä kiinnittää huomiota, koska samalla voimavaralla valvonnat näyttävät toteutuvan hyvinkin eri tavalla eri alueilla. 10

87 Elintarviketurvallisuusvirasto/kasvinsuojeluainejaosto LIITE I KASVINSUOJELUAINEIDEN TOTEUTUNEET JA (SUUNNITELLUT) TARKASTUKSET VUONNA 2007 TE -KESKUS Valvonnan kohde \ TE -keskus Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä (kpl) Kasvinviljely 0 (2) 0 (3) 0 0 (3) 1 (0) 3 (3) 0 0 (2) 4 (1) 0 1 (1) 0 (1) 1 (0) 0 (1) 1 (1) 11 Erikoiskasvit 0 (3) 0 (2) 1 (2) 3 (3) 0 0 (2) 1 (1) 0 (1) 0 (1) 1 (1) 2 (2) 1 (3) 1 (2) 0 1 (1) 11 Avomaan vihannekset 0 (2) 0 (4) 0 (3) 0 (2) 2 (3) 3 (3) 5 (0) 0 (1) 0 2 (1) (1) 0 12 Marjat, hedelmäpuut 0 (1) 2 (0) 0 (1) 1 (1) 2 (2) 0 2 (2) 13 (0) 1 (1) 0 (2) 1 (1) 1 (1) 2 (1) 0 (1) 0 25 Taimitarhat (0) 1 (1) 0 1 (1) 0 (1) 0 0 (1) (0) 0 9 Kasvihuoneet (1) 2 (1) 1 (1) 0 4 (3) 0 (2) 0 (1) 2 (2) 2 (2) 1 (2) 1 (2) 0 1 (1) 16 Virkistysalueet 0 (1) 0 0 (1) (1) 0 0 (1) 0 1 (0) 0 1 (1) 3 (1) Muut Käytön valvonta yhteensä 0 (9) 2 (9) 3 (8) 12 (10) 7 (7) 6 (9) 13 (7) 13 (8) 5 (4) 6 (7) 7 (6) 5 (8) 8 (6) 1 (3) 3 (3) 91 Maatalous- ja puutarhaliikkeet (0) 5 (2) 0 4 (2) 0 (2) 5 (0) 6 (2) 1(1) 8 (1) 3 (4) 0 (2) 2 (2) 38 Muut kauppaliikkeet (3) 3 (3) 0 (3) 0 1 (2) 0 (3) 1 (3) 3 (4) 3 (3) 0 (1) 2 (3) 0 (3) 0 (2) 13 Kaupan valvonta yhteensä 0 (0) 0 (0) 0 (3) 7 (3) 5 (5) 0 (0) 5 (4) 0 (5) 6 (3) 9 (6) 4 (4) 8 (2) 5 (7) 0 (5) 2 (4) 51 Kasvinviljely: esim. viljat, öljykasvit Erikoiskasvit: esim. sokerijuurikas, peruna Avomaan vihannekset: esim. porkkana, kaalit, sipuli, punajuuri Marjat, hedelmäpuut: esim. mansikka, pensasmustikka, herukat, vadelma, omena Taimitarhat: esim. metsätaimitarhat, koristekasvit Kasvihuoneet: esim. tomaatti, kurkku, tuore salaatit ja yrtit, koristekasvit Virkistysalueet: esim. golfkentät, ulkoilualueet, puistot Maatalous- ja puutarhaliikkeet Muut kauppaliikkeet: esim. halpahallit, vähittäiskaupat Tavanomaisten kasvinsuojeluaineiden tarkastuksiin arvioidaan kuluvan 2-3 tarkastusta/pv

88 Elintarviketurvallisuusvirasto / kasvinsuojeluainejaosto LIITE II KASVINSUOJELUAINEIDEN TOTEUTUNEET JA (SUUNNITELLUT) TARKASTUKSET VUONNA 2007 / Eviran toimipisteet Valvonnan kohde \ Eviran toimipiste Helsinki Turku Kouvola Yhteensä (kpl) Kasvinviljely Erikoiskasvit Avomaan vihannekset Marjat, hedelmäpuut 0(1) 1 (1) 1 Taimitarhat 1 (1) 1 (1) 1 (1) 3 Kasvihuoneet 5 (4) 0 (3) 4 (3) 9 Virkistysalueet 0 (1) 0 (1) 1 (1) 1 Käytön valvonta yhteensä Maatalous- ja puutarhaliikkeet 0 (1) 1 (2) 3 (2) 4 Muut kauppaliikkeet 3 (3) 0 (4) 2 (3) 5 Kaupan valvonta yhteensä Kasvinviljely: esim. viljat, öljykasvit Erikoiskasvit: esim. sokerijuurikas, peruna Avomaan vihannekset: esim. porkkana, kaalit, sipuli, punajuuri Marjat, hedelmäpuut: esim. mansikka, pensasmustikka, herukat, vadelma, omena Taimitarhat: esim. metsätaimitarhat, koristekasvit Kasvihuoneet: esim. tomaatti, kurkku, tuore salaatit ja yrtit, koristekasvit Virkistysalueet: esim. golfkentät, ulkoilualueet, puistot Maatalous- ja puutarhaliikkeet Muut kauppaliikkeet: esim. halpahallit, vähittäiskaupat Tavanomaisten kasvinsuojeluaineiden tarkastuksiin arvioidaan kuluvan 2-3 tarkastusta/pv

89 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Mustialankatu 3, Helsinki Puhelin Faksi Kannen kuva: