RAPORTTI 4.5.2012 ILMATAR JÄMSÄ OY Maisema- ja ympäristöanalyysi Täydentävä luontoselvitys
1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
Sisältö 2 1 ALUEEN SIJAINTI 4 2 YMPÄRISTÖ- JA MAANKÄYTTÖANALYYSI 4 2.1 Suunnitteluperiaatteet 4 2.2 Selvityksen lähtökohtia 5 2.3 Tulokset 6 2.3.1 Maankäyttö 6 2.3.1.1 Asutus 6 2.3.1.2 Alustavat melumallinnukset 7 2.3.2 Kaavoitus 8 2.3.2.1 Maakuntakaava 8 2.3.2.2 Yleis- ja asemakaavat 10 2.3.2.3 Muu maankäyttö 10 2.3.3 Luonnonarvot 10 2.3.3.1 Suojelualueet 10 2.3.4 Maisema ja kulttuuriympäristö 11 2.3.5 Alueen soveltuvuusarvio ympäristö- ja maankäyttöanalyysin perusteella 12 2.4 Lähteet 13 3 LIITO-ORAVASELVITYS 13 3.1 Alueet ja menetelmät 13 3.2 Tulokset 14 3.3 Johtopäätökset 17 4 TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 17 5 VIITTEET 18 Liitteet Liite 1 Hankealue ja liito-oravaselvityskohteet Pöyry Finland Oy Mika Welling Karoliina Joensuu Harri Taavetti Itkonniemenkatu 13 FI-70500 Kuopio Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 33450 Faksi +358 10 33 45601 www.poyry.fi
3
1 ALUEEN SIJAINTI 4 Kuva 1. Libanoninkukkulan alueen sijainti. 2 YMPÄRISTÖ- JA MAANKÄYTTÖANALYYSI 2.1 Suunnitteluperiaatteet Työssä on selvitetty Libanoninkukkulan alueeseen liittyvät oleellisimmat ympäristölliset rajoitteet hyödyntäen ensisijaisesti ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoa, joka sisältää tiedot muun muassa suojelualueista. Alueen läheisyydessä sijaitsevat kansainvälisesti (IBA) ja kansallisesti (FINIBA) arvokkaat lintualueet on selvitetty sekä pyydetty ympäristöviranomaisilta tietoja hankealueen ja sen lähiympäristön uhanalaisista lajihavainnoista (UHEX-rekisteri). Alueiden kaavoitustilanne on selvitetty ja tarkasteltu sen mahdollisia ristiriitaisuuksia tuulivoimatuotannon kanssa. Asutuksen esiintymistä tarkastelluilla alueilla on selvitetty maanmittauslaitoksen maastotietokannan perusteella. Työssä on arvioitu alueiden soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon ympäristömelun kannalta käyttämällä lähtökohtaisesti etäisyytenä vakituiseen tai loma-asutukseen 800 metriä (etäisyys < 800 m = tuulivoimaloita ei suositella rakennettavan). Osana selvitystä on laadittu alustavat melumallinnukset, joiden tulosten perusteella 800 m etäisyysvaatimuksesta on joiltain osin joustettu. Selvitysten mukaan melun yöaikainen ohjearvo (40 db(a)) alittuu yleensä yhden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Alkuvaiheen tarkasteluun valitaan kuitenkin tyypillisesti lyhyempi etäisyys, jotta alueita ei rajoitettaisi turhan tiukin kriteerein esisuunnitteluvaiheessa. Melun kantautuminen riippuu mm. maaston muodoista, joten 800 metriä saattaa paikoin olla riittävä suojaetäisyys, toisaalta paikoin kilometrinkään etäisyys ei välttämättä ole riittävä.
2.2 Selvityksen lähtökohtia Selvitettävä alue sijoittuu samalle alueelle kuin Vekkula-nimellä Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä (2011) tunnistettu alue. Selvityksessä Vekkulan alueelle on arvioitu mahtuvan kahdeksan tuulivoimalaa. 5 Kuva 2. Ilmattaren hankealue suhteessa tuulivoimaselvityksen Vekkulan alueeseen (musta katkoviivoitus).
2.3 Tulokset 6 2.3.1 Maankäyttö 2.3.1.1 Asutus Kuva 3. Asuin- ja lomarakennukset hankealueen ympäristössä. Hankealueen lähellä on useita yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia. Pullilan tila sijaitsee Ilmattaren hankealueella. Tilan asuinrakennus sijaitsee Vekkulantien länsipuolella tarkasteltavan hankealueen keskivaiheilla. Hankealueen ympäristössä on useita yksittäisiä tiloja asuinrakennuksineen. Etäisyydet hankealueesta rakennuksiin vaihtelevat noin 200 metristä ylöspäin. Jämsänkosken asutuskeskittymään on etäisyyttä noin 8 km. Hankealueen ympäristön lomarakennukset ovat keskittyneet läheisten järvien rannoille. Lähimmät lomarakennukset ovat pohjoisessa Saarijärven rannalla (etäisyys n. 600 m), etelässä Tevätlammin, Kytöjärven ja Kaitasen rannoilla (etäisyys n. 600 m). Käytettäessä soveltuvuuden arviointikriteerinä 800 metrin etäisyyttä asuin- tai lomarakennuksista valtaosa tarkasteltavasta hankealueesta ei sovellu tuulivoimatuotantoon lähialueen asutuksen vuoksi. Hankealueen lähellä on useita yksittäisiä asuinrakennuksia (erityisesti vakituinen asutus lähellä aluetta), jotka rajoittavat hankealueen käyttöä tuulivoimatuotantoon. Ympäröivä asutus myös rajoittaa hankkeen koon kasvattamista lisämaanhankinnan kautta.
7 Kuva 4. Lähimmät asuin- ja lomarakennukset, 800 metrin etäisyyden vaikutus. Kuva 5. Lähimmät asuin- ja lomarakennukset, 700 metrin etäisyyden vaikutus. 2.3.1.2 Alustavat melumallinnukset Tuulipuistosta on laadittu alustavat melumallinnukset käyttäen tuulivoimatuotannon suunnitteluun kehitettyä WindPro-ohjelmistoa. Mallinnus on tehty neljälle turbiinityypille kahdelle napakorkeudelle: - turbiinityypit: 1. Nordex N117 2,4 MW 2. Vestas V112 3 MW 3. Siemens D113 2,3 MW 4. Hyundai HQ2000 2 MW - napakorkeudet: 1. 100 m
2. 200 m. Mallinnuksessa ei ole huomioitu tehon rajoitusta. Muilta osin mallinnuksen lähtöparametrit on pyritty valitsemaan konservatiivisesti välttäen vaikutusten aliarvioimista. Alustavien mallinnustulosten perusteella selvitettävälle Libanoninkukkulan alueelle voidaan sijoittaa kolme mitä tahansa arvioiduista turbiinityypeistä. Kuitenkin on huomioitava, että melutaso erityisesti alueen pohjoispuolisilla loma-asunnoilla on hyvin lähellä 40 db:ä, joka on melutason ohjearvo loma-asumiseen käytettävillä alueilla yöaikana (VNp 993/1992) (korkein melutaso turbiinilla Vestas V112). Alustavien melumallinnusten tulkinnassa ei ole huomioitu Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -oppaan luonnoksessa (29.2.2012) esitettyjä tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja. Nämä määrittelevät asumiseen ja loma-asumiseen käytettäville alueille yöajan ohjearvoiksi 40 db ja 35 db vastaavasti. Mikäli melumallinnuksen tuloksia verrataan näihin luonnoksen suunnitteluohjearvoihin, ylittyvät ne monilla läheisillä sekä asuin- että lomarakennuksilla. 8 2.3.2 Kaavoitus 2.3.2.1 Maakuntakaava Hankealueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö vahvisti 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Kaavassa hankealueen läpi/keskeltä kulkee moottorikelkkailureitti. Muilta osin hankealueelle ei ole osoitettu käyttötarkoitusta. Hankealueen kaakkoispuolella on ohjeellinen merkintä 110 kv voimalinjan yhteystarpeesta (Mäntylä Korpilahti Toivila) ja sen länsipuolella kulkee ulkoilureitti. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima) luonnos on päivätty 3.11.2011. Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu tarkastelualueelle tuulivoimapuiston alue Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä (2011) tunnistetun Vekkula-alueen mukaisesti. Hankealue sijoittuu valtaosiltaan tälle alueelle.
9 Kuva 6. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Kuva 7. Ote Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavasta.
2.3.2.2 Yleis- ja asemakaavat Hankealueella ei ole yleiskaavaa. Lähin yleiskaavoitettu alue on Rasuanniemen osayleiskaava n. 8 km lounaaseen. Hankealueella ei ole asemakaavaa. Lähin asemakaava on Haaviston alueella n. 7 km länteen. 10 2.3.2.3 Muu maankäyttö Hankealueen lähellä ei ole tiedossa muita tuulipuistohankkeita. Finavian 15.12.2011 julkaisema materiaali sisältää lentoliikenteestä johtuvan korkeusrajoituksen alueelle. Hankealue sijoittuu Hallin lentokentän lentoesterajoituspinnan (340 metriä merenpinnasta) alueelle. Hankealueella korkeus merenpinnasta vaihtelee noin välillä 140 230 m mpy. Hankkeesta laaditun esiselvityksen turbiinien sijoitussuunnittelussa ei ole huomioitu rajoitusta Ilmattaren kanssa 27.2.2012 sovitun mukaisesti. Kuitenkin rajoitus tulee osittain huomioiduksi siinä, että alustavassa suunnittelussa huomioidaan napakorkeutena korkeintaan 120 m. Libanoninkukkulan laella on joitakin rakennuksia ja rakennelmia - Telemasto, korkeus 40 m - 1 kw tuulivoimala, korkeus n. 30 40 m, ja tähän liittyvä parakkirakennus (pyörillä, siirrettävissä) - kota (huonokuntoinen, siirrettävissä) - pieni kevytrakenteinen mittausmasto, korkeus n. 10 m. Hankealueen kahden osan välistä sekä itäisemmän alueen pohjoisosan halki kulkee voimajohto (jakelujännite). Kuva 8. Maankäyttöä Libanoninkukkulan laella. 2.3.3 Luonnonarvot 2.3.3.1 Suojelualueet Lähimmät Natura-alueet Pohjoisessa ja lännessä (etäisyys noin 2-5 km) useasta alueesta koostuva Pitkäjärvenvuoren metsät (FI0900089, SCI 1 ). Lounaassa (etäisyys n. 9 km) Rasuanniemi (FI0900053, SCI). Pohjoisessa (etäisyys n. 9 km) Jousmäki (FI0900148, 1 SCI suojeltu luontodirektiivin perusteella, SPA suojeltu lintudirektiivin perusteella
SCI*). Koillisessa (etäisyys n. 11 km) Ristisuo (FI0900099, SCI*). Itä-kaakossa (etäisyys n. 12 km) Vanhanselkä Ruppavuori (FI0900079, SCI ja SPA*) Arvokkaat kallioalueet Noin kymmenen kilometrin etäisyydellä on useita arvokkaita kallioalueita, joista mikään ei sijoitu hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Suojeluohjelma-alueet Viiden kilometrin säteellä alueesta sijaitsee useita vanhojen metsien suojeluohjelmaan sisältyviä alueita: Ryönänkasos n. 2 km länteen, Touhulanvuori n. 3 km lounaaseen, Riutanmäki n. 3 km pohjoiseen ja Pitkäjärvenvuori n. 5 km luoteeseen (muodostavat Pitkäjärvenvuoren metsät Natura-alueen). Muut lähialueen suojelualueet ja valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Kymmenen kilometrin säteellä on kaksi yksityisten maalla olevaa suojelualuetta: Rasuanniemi (sis. Natura-alueeseen) ja Jahkospuron luonnonsuojelualue n. 9 km koilliseen. IBA ja FINIBA kansainvälisesti ja kansallisesti arvokkaat lintualueet 50 kilometrin säteellä hankealueesta ei ole IBA-alueita. Hankealueen ympäristössä ei myöskään ole FINIBA-alueita. Lähin FINIBA-alue on Putkilahti n. 20 km kaakkoon. Uhanalaiset lajit Turbiinien, teiden tai muiden rakenteiden alustaville sijaintialueille ei sijoitu havaintoja uhanalaisista lajeista (UHEX-rekisteri). Vekkulantien ja itäisen hankealueen välissä Pullilan pohjoispuolella on havainto liito-oravasta (papanat). Hankealueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse tunnettuja meri- tai maakotkan pesiä 11 Kuva 9. Libanoninkukkulan hankealueen lähellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet. 2.3.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Hankealueella ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä.
Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) on Jämsänkosken teollisuusympäristö n. 10 km lounaaseen. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus on Putkilahti reilut 20 km kaakkoon. Kymmenen kilometrin säteellä hankealueesta sijaitsee maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita: Juokslahti n. 3 km etelään, Haavisto n. 5 km länteen, Särkijoki n. 7 km itään ja Hopsu n. 10 km länteen. Leustu n. 5 km itään on maakunnallisesti arvokas perinnemaisema. 12 2.3.5 Alueen soveltuvuusarvio ympäristö- ja maankäyttöanalyysin perusteella Tässä selvityksessä käytettävissä olleiden tietojen perusteella arvioituna Libanoninkukkulan alue voi soveltua ympäristön ja maankäytön osalta tuulivoiman tuotantoon seuraavin varauksin: - Hankealueen lähellä on useita yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia, jotka rajoittavat hankealueen käyttöä tuulivoimatuotantoon. Vaikutukset asutukseen tulee huomioida hankkeen suunnittelun (layout, turbiinityyppi) tarkentuessa - Finavian kanssa tulee selvittää alueella voimassa olevien korkeusrajoitusten merkitys hankkeen kehitykselle - Turbiinin 3 läheisyydessä oleva liito-oravahavainto vaatii lisäselvityksiä (jotka on raportoitu myöhemmin osana tätä raporttia) Kriteeri Arvio Perustelu Asutus Käytettäessä soveltuvuuden arviointikriteerinä 800 metrin etäisyyttä asuin- tai lomarakennuksista valtaosa tarkasteltavasta hankealueesta ei sovellu tuulivoimatuotantoon lähialueen asutuksen vuoksi. Hankealueen lähellä useita yksittäisiä asuinrakennuksia (erityisesti vakituinen asutus lähellä aluetta), jotka rajoittavat hankealueen käyttöä tuulivoimatuotantoon. Kaavoitus Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa 3.11.2011 on osoitettu tarkastelualueelle tuulivoimapuiston alue. Hankealue sijoittuu valtaosiltaan tälle alueelle Maisema-arvot Kymmenen kilometrin säteellä hankealueesta sijaitsee joitakin maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita. Hanke on kuitenkin voimaloiden lukumäärältään pieni. Valtakunnallisesti arvokkaisiin alueisiin on yli 10 km etäisyys. Hankealueella ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä Luontoarvot Lähimpään lintudirektiivin perusteella suojeltuun Naturaalueeseen on yli 10 km etäisyys. Hankealueen lähellä ei sijaitse arvokkaista lintualueita (IBA / FINIBA). Hankealueen lähellä (turbiini 3) havainto liito-oravasta
13 Kuva 10. Arvio hankkeen ympäristöllisestä ja maankäytöllisestä toteutettavuudesta käytettävissä olevan tiedon perusteella. 2.4 Lähteet Libanoninkukkulan hankealueen ympäristö- ja maankäyttöanalyysi on laadittu maaliskuussa 2012 perustuen seuraaviin lähteisiin: - Maanmittauslaitoksen maastotietokanta - Logica, MapStream: SYKE-aineisto - Hafmex Wind Oy: Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys 2011 - Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n www-sivut - Finavia: Korkeusrajoitukset paikkatietoaineistona 15.12.2011 - Museovirasto: muinaisjäännösrekisteri - Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) sivusto - Keski-Suomen Liitto: Maakuntakaava-aineistot - Birdlife Suomi, internet-sivut - Suomen Ympäristökeskus, UHEX-rekisteri 3 LIITO-ORAVASELVITYS 3.1 Alueet ja menetelmät Liito-oravaselvityksen tarkoituksena oli selvittää tuulivoimahankealueen liitooravatilannetta. Käytettävissä olevan tiedon perusteella alueelta on liito-oravasta kaksi aiempaa havaintoa, joista toinen sijoittuu lähelle hankkeen rakennettavia toimintoja. Toinen esiintymähavainto sijoittuu selvästi hankkeen toimintojen ulkopuolelle (liite 1). Selvityksen maastotyöt tehtiin 25. - 26.4.2012 ja maastotyön suoritti FM Mika Welling. Welling on tehnyt lukuisia liito-oravaselvityksiä, muun muassa Kuopion kaupungille vuosina 2006-2011. Selvityskohteina olivat tuulivoimaturbiinien sijoitusalueet sekä alustavan tie- ja sähköverkkosuunnitelman maakaapeli- ja tielinjat (suunnitelma 26.3.2012, liite 1). Turbiinien asennusalueen lähiympäristöt tarkastettiin noin 200-300 metrin etäisyydellä turbiineista. Maakaapeli- ja tielinjaukset käveltiin läpi noin 50 metrin levyiseltä vyöhykkeeltä. Maastotyön ulkopuolelle jätettiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella sekä maastotyön aikana havaitut avoimet alueet, kuten hakkuuaukeat, pellot ja olemassa olevat sähkölinjat. Hankkeen toimintojen sijoittuminen ja maastossa tarkastetut alueet on esitetty liitteessä 1. Maastopäivinä ilma oli pilvinen ja ajoittain sateinen. Lumi oli sulanut metsässä jo
osittain pois. Maastotyötä edeltävinä päivinä ei ollut lumisateita. Olosuhteet selvityksen tekemiselle olivat hyvät. Keväällä 2006 valmistuneen kannanarviotutkimuksen mukaan maamme liito-oravien kannan koko on 143000 naarasta (Hanski ym. 2006). Liito-orava on luonnonsuojelulain 38 :n (Luonnonsuojelulaki 1096/1996) mukaan rauhoitettu ja Euroopan unionin luontodirektiivin (92/43/EEC) liitteissä II ja IV (a) mainittu laji, jonka luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (MMM 2002, Rassi ym. 2001). 14 3.2 Tulokset Alue A Maastotyö aloitettiin tarkastamalla Pollilanvuoren pohjospuoliselle Hakamaan alueelle sijoittuvan aiempi havainto, joka sijoittuu noin 250-300 metrin etäisyydelle rakennettavasta turbiinista (liite 1, alue A). Varttunutta ja uudistuskypsää kuusta kasvavassa rinteessä sekapuuna on yleisesti nuorta ja myös järeää haapaa. Rinteessä on runsaasti suuria kivilohkareita. Aikaisemmalta liito-oravahavaintopaikalta ja sen ympäristöstä ei löydetty liito-oravan papanoimia puita. Kuva 11. Hakamaan rinteen järeää kuusikkoa, jossa sekapuuna myös haapaa. Alueelle johtavan tieuran reunoissa oli runsaasti tuoreita tuulenkaatoja. Turbiinin ympäristön metsää on osin hakattu. Myös turbiinin sijoitusalueen pohjois- ja länsipuoliset rinteet tutkittiin noin 200-300 metrin vyöhykkeellä turbiinista, koska niillä on laajalti liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Pohjoispuolinen rinne on varttunutta ja uudistuskypsää kuusikkoa. Näiltäkään rinteiltä ei tehty tuoreita havaintoja liitooravasta. Turbiinilta erotinasemalle johtavat maakaapeli- ja tielinjaukset käveltiin läpi noin 50 metrin vyöhykkeeltä. Linjaukset sijoittuvat pääosin olemassa olevan sähkölinjan viereen. Linjan ympäristön metsät ovat lähinnä nuorta ja osin varttunutta, harvennettua kasvatuskuusikkoa (kuva 12). Linjan alueelle sijoittuu myös hakkuuaukkoja. Linjausalueilta ei löydetty liito-oravan papanoimia puita. Erotinaseman alue on varttunutta ja uudistuskypsää kuusikkoa, joka vaihettuu eteläpuolella rinteessä nuoreksi kuusi-mänty sekametsäksi (kuva 13). Suunnitellun aseman alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta.
15 Kuvat 12 ja 13. Vasemmalla maakaapeli- ja tielinjausten viereistä kasvatusmetsää, oikealla erotinaseman alueen harvennettua kasvatuskuusikkoa. Alue B Selvitysalue käsittää Pullilanvuoren laelle sijoittuvan turbiinin alueen, etelärinteelle sijoittuvan maakaapelilinjauksen sekä turbiinilta pohjoiseen sijoittuvan tielinjauksen (liite 1, alue B). Tien vierellä maakaapelilinjauksen alueella on tuoreita hakkuita. Tieltä pohjoiseen turbiinille kulkevassa rinteessä on nykyisin nuorta koivu-kuusivaltaista kasvatusmetsää (kuva 14). Turbiinialueen ympäristö on laajalti hakattu (kansikuva). Turbiinin etelä- ja länsipuolen rinteessä puusto vaihtelee nuoresta varttuneeseen kuuseen, sekapuuna on jonkin verran nuorta haapaa sekä paikoitellen mäntyä. Alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. Turbiinilta pohjoiseen kulkeva tielinjaus kulkee pääosin hakkuuaukoilla. Alueella oli käynnissä hakkuita myös maastotyön aikana. Hakkuiden väliset puustoiset metsäkuviot ovat pääosin harventamattomia, lähes varttuneita kasvatuskuusikoita, joilta ei löydetty liito-oravan papanoimia puita. Kuvat 14 ja 15. Vasemmalla maakaapelilinjausaluetta turbiinille johtavassa rinteessä, oikealla tielinjauksen hakkuuaukkoa sekä nuorta kasvatuskuusikkoa. Alue C Selvitysalue käsittää Libanoninkukkulan turbiinin sijoitusalueen, turbiinilta erotinasemalle johtavan maakaapelilinjauksen sekä itään johtavan tielinjauksen.
Libanoninkukkulalle johtavalta metsäautotieltä länteen johtava maakaapelilinjaus kulkee aluksi lähes varttuneessa ja varttuneessa harvennetussa kuusikossa, jossa sekapuuna on yleisesti yksittäisiä uudistuskypsiä kuusia (kuva 16). Linja tulee Impivaaran etelärinteessä tuoreelle hakkuuaukolle, jonka reunassa linjaus kulkee (kuva 17). 16 Kuvat 16 ja 17. Vasemmalla maakaapelilinjauksen harvennettua varttunutta kuusikkoa, oikealla linjaukselle sijoittuva tuore hakkuuaukko. Maakaapelilinja kääntyy kulkemaan vanhan sähkölinjan viereltä pohjoiseen kohti suunniteltua erotinasemaa. Linjauksen alueella on tuoreita hakkuita. Puustoisemmat osat ovat harvennettuja 9-12 metriä korkeaa lähes varttunutta kuusikkoa (kuva 18). Maakaapelinjauksen alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. Libanoninkukkulan laelle kulkevan metsäautotien itäpuolella maakaapelilinja kulkee aluksi Libanoninkukkulan länsirinteen nuoressa kasvatusmetsässä, jossa ei ole liitooravalle sopivaa elinympäristöä. Kukkulan etelä- ja lounaisrinteessä on tuoreita harvennushakkuita, puusto on varttunutta, 9-13 metristä kuusta (kuva 19). Libanoninkukkulan laki on puutonta. Laella on pieni tuulivoimala sekä teleliikenteen tukiasema. Kuvat 18 ja 19. Vasemmalla vanhan sähkölinjan aluetta, oikealla Libanoninkukkulan etelärinteen tuoreita harvennushakkuita. Turbiiniasemalta etelään ja itään kulkeva tielinjaus kulkee aluksi etelärinteen harvennuskuusikossa kääntyen sitten itään kulkemaan vaarojen välisessä painanteessa, jossa virtaa puro. Rinteiden ympärysmetsät ovat pääosin uudistuskypsää kasvatuskuusikkoa, joita on käsitelty metsätaloustoimin lähiaikoina (kuva 20). Libanoninkukkulalta johtavien maakaapeli- ja tielinjausten alueilta ei löydetty merkkejä liito-oravan reviireistä tai kulkureiteistä.
17 Kuva 20. Tielinjausalueen harvennettua kasvatusmetsää. 3.3 Johtopäätökset Tuulivoimahankkeen rakennettaviksi suunnitelluilta turbiini-, maakaapeli- ja tielinjausalueilta ei löydetty liito-oravan asuttuja reviirejä. Ympäristöhallinnolta saadun tiedon perusteella hankealueen toimintojen läheisyyteen sijoittui yksi liitooravahavainto, mutta merkkejä liito-oravasta ko. alueelta ei vuonna 2012 löydetty. Koska ko. alue on puustonsa ja metsän ominaispiirteiden perusteella hyvin liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa, havaintojen puute ei ollut odotettavissa. Reviiriä asuttanut yksilö on mahdollisesti siirtynyt muualle tai jäänyt pedon saaliiksi. Laajemmin tarkasteltuna alueen metsiä on viime aikoina merkittävästi hakattu ja paikoin oli havaintoja myös tuulen aiheuttamista metsätuhoista. Liito-oravalle soveltuvia metsäkuvioita on puustonsa ja kokonsa puolesta Libanoninkukkulan ja Pullilanvuoren välisellä alueella kuitenkin vielä olemassa verraten runsaastikin. Alueen puustossa on varttuneen ja uudistuskypsän kuusen lisäksi yleisesti myös nuorta ja vanhempaa haapaa sekä harmaaleppää. Nyt tehty selvitys olisi syytä uusia vähintään 2-3 vuoden välein, mikäli alueelle ei sitä ennen ole tehty merkittävää rakentamista. 4 TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS Hankealueen linnustotietoja täydennettiin Tiira-järjestelmästä havaintohauilla sekä tiedustelemalla alueen mahdolliset EU:n lintudirektiivin mukaiset lajihavainnot Helsingin Yliopiston Eläinmuseosta. Hakualue kattoi 10 kilometriä hankealueen ympäriltä. Lähin sääksen pesä sijoittuu noin 9 kilometrin etäisyydelle turbiineista hankealueen pohjois-koillispuolelle. Tuulivoimahankkeella ei ole vaikutuksia ao. pesinnälle suuren välimatkan takia. Alueelta on Tiira-järjestelmän mukaan kaksi vuosilta 2005 ja 2006 olevaa havaintoa viirupöllön esiintymisestä. Muita merkittäviä lajihavaintoja alueelta ei ole. Hankkeella ei lähtökohtaisesti ole merkittäviä vaikutuksia viirupöllön pesintään alueella.
5 VIITTEET 18 Hanski, I. (toim.) (2006). Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Luonnontieteellinen keskusmuseo. 35 s. Heinonen, P. (Liito-oravayhdistys Norkko ry) (2003). Liito-oravatyöryhmän 2002 (MMM) raporttia koskeva lausunto. 30.1.2003 Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Luontodirektiivi (1992). Neuvoston direktiivi 92/43/ETY; luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206. Maa- ja metsätalousministeriö (2002). Liito-oravatyöryhmän raportti 2002. Työryhmämuistio MMM 2002:21. 20 s. Maa- ja metsätalousministeriö & Ympäristöministeriö (2004). Liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä. Ohje. 7 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) (2001). Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.