Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Hyväksytty rehtorien kokouksessa 26.1.2016
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto ja toimintaympäristö 3 2. Tehtävä 4 4. Tavoitteet ja toimenpiteet 4 4.1. Työelämävuorovaikutuksen laajentaminen ja yrittäjyyden sekä yrittäjämäisen ajattelun vahvistaminen 5 4.2. Epanet tutkimuksen neljännen viisivuotiskauden rahoituksen toteutus 6 4.3. Maisteri- ja DI-koulutusten kehittäminen 9 4.5. Yliopistojen opetuksellisen yhteistyön ja avoimien yliopistojen kandiväylien kehittäminen Seinäjoella 9 4.6. Tutkimus- ja koulutusprofiilia tukevan kansainvälisen tieteellisen ja taiteellisen yhteistyön laajentaminen ja hankevalmistelun tehostaminen toimenpiteet 10 4.7. Ammattikorkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö 10 5. Yliopistot Seinäjoen yliopistokeskuksessa 11 6. Toiminnan resurssit, riskien arviointi ja toteutumisen seuranta 12
3 1. Johdanto ja toimintaympäristö Seinäjoen yliopistokeskuksen vuoden 2016 toimintasuunnitelma pohjautuu juuri valmistuneeseen tutkimusstrategiaan Ketterämpi yliopisto (2016) ja yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa tehtyyn korkeakoulustrategiaan Vuorovaikutuksesta vaikuttavuutta (2013). Strategioissa on määritelty yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen profiilit ja työnjako sekä yhteiset osaamisalat ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteisten osaamisalueiden määrittelyllä halutaan varmistaa, että yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu palvelevat alueen elinkeino- ja työelämän kehittämistä. Yliopistokeskuksen aikuiskoulutusstrategia päivitetään vuoden 2016 aikana. Toiminta- ja taloussuunnitelma v. 2016 täsmentää strategia- asiakirjoissa mainittuja tavoitteita, toimintavuoden toimia ja niiden tarvitsemia resursseja. Suunnitelma painottuu yliopistojen yhteisiin toimintoihin, yliopistokohtaiset toiminnan painopisteet ovat kohdassa 5. Vuoden 2016 toimintasuunnitelma perustuu rehtorien kokouksen 25.8.2015 määrittelemiin avaintavoitteisiin, yliopistokeskuksen palveluyksikön ja Tampereen yliopiston johdon kanssa käytyihin tulosneuvotteluihin 9.10.2015 sekä mukana olevien yliopistojen strategioihin. Tavoitteita ja toimia on mm. peilattu kysymyksillä: Tehdäänkö asioita, joita pääkampukset odottavat yliopistokeskukselta? Tehdäänkö asioita, joita Etelä-Pohjanmaa ja työelämä odottavat yliopistokeskukselta? Toteuttavatko määritellyt avaintavoitteet yliopistokeskuksen omaa strategiaa ja jatkuvuutta? Yliopistokeskuksen johtoryhmä on linjannut tulevan vuoden toimintaympäristömuutoksia: - Talouskuva vaihtelee yliopistoissa yksiköittäin. Yliopistojen profiloituminen ja työnjako korostuvat, kun sekä perusrahoitusta että täydentävää rahoitusta leikataan. Tämä talouskuva tuo sekä haasteita että myös uusia mahdollisuuksia, jos toimitaan oikealla tavalla. - Euroopan Unionin rakennerahastojen kehys on edellisiä vuosia suppeampi. Vuonna 2014 rakennerahastojen osuus yliopistokeskuksen rahoituksesta v. 2014 oli 20 %. - Uutena rahoituslähteenä on käytettävissä maaseuturahasto, jonka ohjelman sisältö nyt mahdollistaa yliopistohankkeiden rahoittamisen. - Luonnonvarakeskus (Luke) perustaa strategisen toimipaikan Seinäjoen yliopistokeskuksen yhteyteen. Tämä vahvistaa ja monipuolistaa yhteistyötä Luken kanssa. - Duaalimalli -keskustelu on laajentunut Tampere3 virittämänä valtakunnalliseksi. Myös Seinäjoella on mahdollisuus tehdä pilotteja ammattikorkeakoulusta yliopistoon siirtymiseen? - Yliopistojen yhteiskunnallinen vuorovaikutus on ministeriön ohjauksessa ohut tavoite, se on kuitenkin Seinäjoen yliopistokeskuksen päätehtävä. Mikä on tutkimuksen vaikuttavuuden ja elinikäisen oppimisen painoarvo yliopistojen tulosohjauksessa. - Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa ja sen kärkihankkeissa halutaan vahvistaa korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi. Ohjelma kannustaa uudistuksiin ja uusiin toimintatavallisiin ratkaisuihin. - Yliopistokeskus mahdollistaa kokeiluja ja pilottihankkeita yliopistojen välillä. Yliopistot voivat hakea yhteistyömuotoja yliopistokeskuksessa. - Yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen työnjako ja profilointi jatkuu
4 2. Tehtävä Seinäjoen yliopistokeskus on yliopistojen toimintaa. Yliopistokeskuksen tehtävänä on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen edistäminen tieteellisellä tutkimuksella ja kehittämistyöllä sekä näihin perustuvalla aikuiskoulutuksella. Yliopistokeskuksen muodostavat Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot, Taideyliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Lisäksi yhteistyössä on mukana Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusryhmä. Seinäjoen yliopistokeskuksen koordinointi on yksi Tampereen yliopiston valtakunnallisista tehtävistä, joihin rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Yliopistotyötä Seinäjoella tekee 96 henkilöä ja budjettiennuste on 6.7 meur. Työ perustuu viiden yliopiston osaamiselle. Yliopistokeskuksen omaleimaisuus ja lisäarvo tulee työelämäkumppanuuksista, niistä kumpuavasta tutkimuksesta ja aikuiskoulutuksesta sekä yrittäjyyden tuntemisesta. Tutkimusalat tarkennetaan viiden vuoden välein yhteistyössä työelämän kanssa. Kohti yliopistotutkintoa opiskeleville tarjotaan joustavia opintoväyliä, joilla aikuisopiskelijat voivat edetä työssäkäynnin ohessa. Yliopistokeskus tekee yhteistyötä Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja tutkimuslaitosten kanssa. Toimintavuonna tehdään tiivistyvää yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen kanssa. Yhteistyön tuloksena alueelle syntyy osaamiskeskittymiä valituille painoaloille. 4. Tavoitteet ja toimenpiteet Yliopistokeskuksen toimintavuoden tavoitteet ovat - Työelämävuorovaikutuksen laajentaminen ja yrittäjyyden sekä yrittäjämäisen ajattelun vahvistaminen - Epanet-tutkimuksen neljännen viisivuotiskauden rahoituksen toteutus - Maisteri- ja DI-koulutusten kehittäminen - Yliopistojen opetuksellisen yhteistyön ja avoimien yliopistojen kandiväylien kehittäminen - Tutkimus- ja koulutusprofiilia tukevan kansainvälisen tieteellisen ja taiteellisen yhteistyön laajentaminen ja hankevalmistelun tehostaminen - Ammattikorkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö Näitä tavoitteita toteutetaan paitsi yliopistokeskuksen kehittämismäärärahalla UCS 2016 hankkeina myös ulkopuolisella rahoituksella. Yliopistokeskuksen kehittämismääräraha muodostaa vain noin 10 % toimintojen kokonaisrahoituksesta, mutta se on merkittävä resurssi uusien hankkeiden suunnittelussa ja yliopistoyhteistyön tiivistämisessä. Yliopistokeskuksen johtoryhmän esitykset vuoden 2016 UCS - hankkeiksi ovat tämän asiakirjan liitteenä. Mitä muita rahoittajia ovat yliopistot, kunnat, EU ja EU:n rakenne- sekä maaseuturahastot, Tekes, Suomen Akatemia, Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö ja Suomen Yrittäjät.
4.1. Työelämävuorovaikutuksen laajentaminen ja yrittäjyyden sekä yrittäjämäisen ajattelun vahvistaminen 5 Yliopistojen ja työelämän yhteistyömuotojen kehittämistä jatketaan korkeakoulustrategiassa esitetyn kolmion mukaisesti. Kolmion ideana on, että sen kannassa on yliopistoissa tekstattuja vuorovaikutusmuotoja, jotka sopivat monenlaisille työelämän organisaatioille, esim. opinnäytetyöt ja yliopistoharjoittelujaksot. Mitä ylemmäksi kolmion kärkeä edetään, sen strategisempaa yhteistyö on molemmille osapuolille ja sitä enemmän siihen eri osapuolet panostavat, esim. yhteiset kansainväliset hankkeet ja henkilöstön kehittämisohjelmat. Näitä strategisia kumppaneita voi olla vain rajallinen määrä. Tutkimuksen ja kehitystyön vuorovaikutusmuotojen konseptointi jatkuu TIKKA -hankkeessa (EAKR). Hankkeessa testataan kymmenen kehittämisinterventioita, joissa yliopistoyhteisön jäsenet osallistuvat työelämästä tulevien ongelmien ratkaisemiseen akateemisilla tavoilla. Näistä saatujen kokemusten pohjalta luodaan uusia vuorovaikutusmalleja. Hankkeen toteuttajana on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu. ITU Platform Innovaatioympäristöjen tutkimus- ja kehittämisalustassa hyödynnetään tutkimustuloksia digitaalisen ITU-Platformin avulla. Platform perustuu tutkimuksessa luotuun innovaatioympäristön analyysimalliin. Hankkeen toteuttajana on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu. Osaamisen aamupaloilla jatketaan yliopistojen ja elinkeinoelämän kohtaamisia. Aamupaloja järjestetään myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä. Aamupalat toteutetaan yliopistojen yhteistyönä. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian The New Sound of Business kohti uutta luovan alan yrittäjyyttä tehdään äänibrändäysalan taustaselvitys, tavoitteena selvittää musiikkialan ja muusikkouden uudenlaisia ansaintalogiikkoja ja valmistella isompi hankekokonaisuus edistämään luovan alan yrittäjyyttä. Avoin Kampus jatkaa Taideyliopiston kuppila ja Botnia PopUp -hankkeessa aloitettua taiteellisen toiminnan esilletuontia uudella tavalla. Taiteellisia projekteja toteutetaan opiskelijoiden ja opettajien voimin ennaltaarvaamattomissa paikoissa. Opiskelijoille Avoin Kampus tarjoaa opiskelijoille työelämävalmiuksien testauslaboratorion. Minä ja Taide -hanke laajentaa Minä ja Tiede yleisöluentosarjaa. Know-UP -inspiroiva yrittäjyysleiri tarjoaa yrittäjyysvalmiuksia ja yrittäjämäistä ajattelua yliopisto-opettajille ja tutkijakoulutettaville. Hankkeen osarahoitus tulee Suomen Yrittäjiltä. Leiriä tarjotaan yliopistojen tutkijakouluille, nykyisille ja tuleville yliopisto-opettajille, sen toteuttajana on Vaasan yliopisto. Y-Kampuksessa selvitetään, minkälaisia mahdollisuuksia Seinäjoen yliopistokeskuksella on hyödyntää tamperelaisten korkeakoulujen yrittäjyysopintoja ja päinvastoin. Hankkeen toteuttajana on Tampereen yliopisto. Biokaasuliikenne Nyt -hankkeessa selvitetään keskeisten sidosryhmien näkemykset biokaaasun käyttöönottoon liikennepolttoaineeksi ja valmistellaan isompaa hankekokonaisuutta. Hankkeen toteuttaja on Vaasan yliopisto. Yliopistokeskus toteuttaa Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa yhteisen hankkeen Etelä-Pohjanmaan aluerakenteen tulevaisuudenkuvat. Tulevaisuuden tutkimukseen painottuva työ antaa tietoa keskeisistä muutosvoimista, jotka vaikuttavat maankäytön suunnitteluun ja alueelliseen kehittämistyöhön. Yliopistokeskus hyödyntää tulevaisuustietoa oman tutkimustyönsä kehittämisessä. Tulevaisuudenkuvat - hankkeen rinnalla on jo aiemmin käynnistynyt tulevaisuutta eri tieteenalojen näkökulmasta tarkasteleva julkaisuhanke, jonka työnimi on Tehtävä Etelä-Pohjanmaalla.
Yliopistokeskus on mukana Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kampanjassa Yrittäjyydellä menestykseen 2016. Kampanjan tavoitteena on haastaa laaja joukko toimijoita tekemään yhdessä tekoja pohjalaisen yrittäjyyden myönteisen kehittymisen eteen. Kuukausittain järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja yksi kärkitilaisuus. Yliopistokeskus on järjestämässä kesäkuun kärkitilaisuutta teemassa akateeminen yrittäjyys. 6 Vuoden 2016 alkupuolella toteutetaan kyselytutkimus Seinäjoki korkeakoulukaupunkina. Se perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Seinäjoen yliopistokeskuksen sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAMO:n kaupungille tekemään aloitteeseen. Kyselyn kohderyhminä ovat opiskelijat, tutkijat ja keskeiset sidosryhmät. Kyselyn tekemisestä vastaa Seinäjoen kaupungin kehittämispalvelut yhteistyössä Seinäjoen yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun tutkijoiden kanssa. Tutkimuksen kaupallistamiseen suunnitellaan yhteistä hanketta Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. 4.2. Epanet -tutkimuksen neljännen viisivuotiskauden rahoituksen toteutus Seinäjoen yliopistokeskuksen nykymuotoisen tutkimustoiminnan neljäs rahoituskausi alkaa vuosina 2016 2017. Kauden vaihtuessa on tarkistettu myös tutkimusstrategia. Siinä on analysoitu kokemuksia, kuultu sidosryhmiä, profiloitu toimintaa sekä tarkasteltu resurssipohjaa. Uusi strategia sai nimekseen Ketterämpi yliopisto. Nimi kuvaa tutkimustoiminnan tavoiteltuja vahvuuksia, mutta sitä voidaan käyttää tavoitteiden asettamiseen koko yliopistokeskukselle. Professuurien jatkokausia ja uusia professuureja valmistellaan aikaisempien viisivuotiskausien aikana kehittyneillä malleilla. Valmistelussa korostuu eri osapuolten (yliopistojen ja työelämäkumppaneiden) kuuleminen. Valmistelun tehtävänä on tuoda yhteen eri toimijoita ja heidän näkökantojaan. Professuurin jatkon tai uuden professuurin valmistelun aloittaminen ei ole itsestäänselvyys vaan tehtävän tarve ja mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen arvioidaan. Jos työ on toteutunut hyvin, mietitään tapoja luoda työlle jatkuvuutta. Ketteryys merkitsee toimintatapana halua ja kykyä löytää sekä käynnistää uutta niin tutkimuksessa kuin koulutuksessa, ja vielä kohtuullisen nopealla aikataululla. Yliopistokeskus toimii myös uusien yliopistollisten palvelujen kokeiluympäristönä. Kokeilujen avulla myös opitaan. Ketteryyden mahdollistavat vuorovaikutteinen monitieteellinen työtapa sekä mutkaton henkilötason yhteistyö sidosryhmien kanssa. Monirahoitteisuudella ja rahoitusosaamisella rakennetaan taloudellista perustaa uusille avauksille. Vuoden 2016 alussa yliopistokeskuksessa toimii 24 tutkimusryhmää neljällä painopistealalla. Alojen nimet ja sisällöt on tarkistettu yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Laboratoriolääketieteen (TaY) professuurissa alkaa neljäs rahoituskausi heti vuoden alussa. Seuraavassa vuodenvaihteeseen mennessä valmistellaan kuluttajakäyttäytymisen (VY), yrittäjyyden (VY) ja aluehistorian (HY) professuurien jatko. Uutena tutkimusryhmän johtajan tehtävänä on alkamassa vuonna 2016 puurakentamisen liiketoiminnan professuuri (VY). Professorin tehtävä on ollut haettavana vuoden 2015 lopussa. Alkavan vuoden aikana on tarkoitus saada valmiiksi myös digitaalisen valmistuksen professuurin (TTY) rahoitussuunnitelma. Professuurin valmistelu on kokonaisuudessaan pitkällä. Neljännellä rahoituskaudella uusien professuurien tavoitteellinen budjetti on 115.000 euroa vuodessa. Kolmanteen kauteen verrattuna siinä on kasvua viisi tuhatta euroa. Yliopistokeskuksen osuus on 16.500 euroa/professuuri vuodessa. Sen perusteella yliopistokeskuksen kokonaisrahoitus professuureihin olisi vuonna 2018 yhteensä 221.000 euroa vuodessa. Summa lähenee puolta koko yliopistokeskuksen kehittämismäärärahasta, koska määräraha pieneni hieman johtuen valtion v. 2016 budjettileikkauksista. Vuoden 2018 jälkeen summa kasvaa tai alenee riippuen professuurien kokonaismäärästä.
7 Neljättä rahoituskautta valmistellaan koko Suomen kannalta taloudellisesti vaikeana aikana. Suurin valmistelupaine alkaa kesällä 2016 ja jatkuu vuoteen 2018 saakka. Monirahoitteisten professuurien rahoituksen keräämisessä tehdään yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen kanssa. Käytännössä myös johtoryhmän jäsenet ja professorit osallistuvat rahoituksen keräämiseen. Monirahoitteisessa toiminnassa täytyy kuulla sekä yliopistojen että muiden rahoittavien sidosryhmien odotuksia. Tutkimuksen toimintatapa on saanut paljon myönteistä palautetta. Kehittämistarpeita on viestinnässä sekä tulosten seurannassa, tiedon jalostamisessa toiminnaksi sekä uusien kohtaamispaikkojen rakentaminen erityisesti tutkijoiden ja pienten yritysten vuorovaikutukselle. Heti vuoden alussa sovitaan tutkimusryhmien kanssa raportoinnista niin, että väliraportit palvelevat mahdollisimman monenlaisia tiedottamisen tarpeita. Vältetään moninkertainen työ. Tiedottajan työpanosta ostetaan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilta. Tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyöasetelmia rakennetaan enemmän. Se mahdollistaa keskittymisen uusia avauksia luovaan tutkimukseen. Yliopistokeskus laajentaa yhteistyötä pienten yritysten lisäksi laajemmin työelämän kanssa. EUosarahoitteisella Tikka-hankkeella etsitään ja kokeillaan uudenlaisia matalan kynnyksen yhteistyön muotoja. Tavoitteena on vakiinnuttaa osa yhteistyön muodoista kaikkien tutkimusryhmien käyttöön. Nämä muodot tunnistetaan vuoden 2016 aikana. Yliopistokeskuksen tutkijahotelli on osoittautunut vetovoimaiseksi ja toiminnallaan se vahvistaa tutkimusryhmien työtä. Uusin hotellin kehittämishanke Biotalouden tutkijahotelli rakentaa erityisesti biotalouden tutkijayhteisöä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyöverkostoa. Hanke saa rahoitusta Euroopan Unionilta, Etelä-Pohjanmaan liitolta ja Seinäjoen kaupungilta.
Taulukko. Tutkimus ja tutkintotavoitteellinen aikuiskoulutus 2016. Kuukausi ja vuosiluku professorin nimen perässä kertovat tämänhetkisen rahoituksen päättymisajankohdan. Osa yliopistoista on rekrytoinut professorit toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. S-kirjain kertoo suunnittelussa olevasta professuurista tai koulutuksesta. 8 Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Tutkimus Prof. Hannu Eskola, terveydenhuollon teknologia TTY -12.2018 Prof. Asko Ellman, virtuaalisuunnittelu TTY 4/2019 Prof. Timo Mantere, sulautetut järjestelmät ja agroteknologia VY -12/2020 Prof. Petri Helo, logistiikka VY -8/2017 Prof. Markku Heinisuo, metallirakentaminen TTY -12/2018 Digitaalinen valmistus TTY S -12/2021 Aikuiskoulutus DI-muuntokoulutus lll, TTY 2014- Digitaalisen valmistuksen DI-muuntokoulutus TTY S 2017- Yrittäjyys, uudet liiketoimintakonseptit ja palveluinnovaatiot Tutkimus Tutkimusjohtaja Tero Vuorinen, yrittäjyys VY -12/2016 Prof. Hannu Törmä, aluetaloudellinen vaikuttavuus HY -2/2018 Professuuri, puurakentamisen liiketoiminta VY (rekrytointivaiheessa, - 12/2020) Vanhempi tutkija Merja Lähdesmäki, maaseutuyrittäjyys HY Aikuiskoulutus Kasvuyrityksen johtamisen maisterikoulutus V,VY 2016- Strategisen talousoikeuden maisterikoulutus I, VY 2012- Johtamisen opintoväylä VY 2006 - Talousoikeuden opintoväylä VY 2007- Laskentatoimen ja rahoituksen opintoväylä VY 2011 Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opintoväylä VY 2011- Markkinoinnin väyläopinnot VY 2015 Humanististen aineiden opintokokonaisuus VY 2016 Kansainvälisen liiketoiminnan väyläopinnot VY 2016 S Hallintotieteiden opintoväylä TaY 2015 S Kestävät ruokaratkaisut Tutkimus Prof. Harri Luomala, kuluttajakäyttäytyminen VY 12/2016 Prof. Anu Hopia, elintarvikekehitys TY -7/2018 Tutkimusjohtaja Timo Nieminen, elintarvikeketjujen turvallisuus HY 12/2017 Prof. Sami Kurki, luontoyrittäjyys ja luonnonvarojen kestävä käyttö HY Prof. Jarkko Niemi, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin taloustiede, Luonnonvarakeskus Luke Aikuiskoulutus Agrologista agronomiksi -opintopolku HY 2008- Hyvinvoivat ja luovat yksilöt sekä yhteisöt Tutkimus Prof. Onni Niemelä, laboratoriolääketiede TaY 12/2020 Prof. Eija Paavilainen, perhehoitotiede TaY 12/2018 Prof. Hannu Kankaanranta, keuhkosairaudet TaY 7/2017 Prof. Pia Jaatinen, sisätaudit TaY 7/2017 Prof. Harri Pihlajamäki, kirurgia TaY 7 /2017 Prof. Mauri Aalto, päihdelääketiede TaY 8 /2020 Apul.prof. Olli Kampman, psykiatria TaY Prof. Leena Koivusilta, lasten ja nuorten terveyden edistäminen, TaY - 4/2017 Prof. Heikki Uimonen, populaarimusiikki TaiY 4/2017 Tutkimuspääll. Jari Kolehmainen, innovaatioympäristöt TaY - 6/2017 Prof. Ari Hynynen, arkkitehtuuri TTY 10/2019 Tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto, aluehistoria HY 12/2016 Aikuiskoulutus Sosiaalityön opintoväylä TaY 2004 - Hoitotieteen opintoväylä TaY 2007 - Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutus lv TaiY ja TaY, 2014, Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutus V, 2017 S
9 4.3. Maisteri- ja DI-koulutusten kehittäminen Aikuiskoulutuksissa kohtaavat yliopistojen ja työelämän osaaminen. Henkilökohtainen opintoneuvonta ja koulutuksien opintojärjestelyt tukevat työn ohessa opiskelua. Yliopistokeskuksessa tehtävä tutkimus tukee aikuiskoulutusta, joka nähdään yhtenä tutkimustiedon siirtämisen muotona ja myös työelämävuorovaikutuksen foorumina. Tutkintotavoitteellista aikuiskoulutusta on jokaisella osaamisalalla, sitä toteutetaan erillisinä maisterikoulutuksina ja avointen yliopistojen kandidaattiväylinä. Ylioppilaat ja henkilöt, joilla on mahdollisuus kokopäivätoimiseen opiskeluun, ohjataan aina pääkampusten opiskelijavalintaprosesseihin. Toimintavuoden aikana selvitetään joustavia siirtymisiä ammattikorkeakoulusta yliopistojen maisterikoulutuksiin niillä aloilla, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa Seinäjoella. Vuoden 2016 aikana käynnistyy uutena Digitaalisen valmistuksen DI-muuntokoulutuksen suunnittelu (TTY) yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksessa tullaan hyödyntämään synergiaa suunnitteilla olevan alan professuurin kanssa. Kasvuyrityksen johtamisen maisterikoulutuksen (VY, KTM) 5.ryhmä aloitti vuoden 2016 alussa. Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutuksesta (TaiY ja TaY) on opiskelemassa 4.ryhmä. Seuraava opiskelijarekrytointi suunnitellaan v. 2017. 4.5. Yliopistojen opetuksellisen yhteistyön ja avoimien yliopistojen kandiväylien kehittäminen Seinäjoella Yliopistokeskuksessa toteutettavat kandidaattiväylät ovat avointen yliopistojen toimintaa. Monipuolista väylätarjontaa on ollut jo 2000-luvun alusta saakka. Taulukossa on esitetty kaikki vuonna 2016 tarjolla ja suunnittelussa olevat maisteri - ja kandidaattiväyläopinnot. Uutena väylänä aloittaa kansainvälisen liiketoiminnan väyläopintojen suunnittelu (VY, KTK) ja hallintotieteiden opintoväylän (HTK, TaY) suunnittelutyö jatkuu alueelta tulevan kysynnän mukaisesti. Verkkoopintojen ja verkko-ohjaamisen mahdollisuuksia lisätään ja tätä yhteistyötä tehdään pääkampusten kanssa. TaY:n tutkinto-ohjelmien kanssa selvitetään verkko-ohjauksen mahdollisuuksia kandidaatti- ja graduseminaareissa. Agrologista agronomiksi kandiväylälle (HY) rakennetaan digitaalisia siltaopintoja maisterivaiheeseen. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelijoille tarjotaan Etelä-Pohjanmaalla myös opintoihin liittyviä työharjoittelujaksoja, kesäkursseja ja peltokoejaksoja. Graduttamo -palvelu tarjoaa tukea viivästyneiden yliopisto-opintojen loppuunsaattamiseksi, toimintaa koordinoi Helsingin yliopisto, palvelua hyödyntävät opiskelijat voivat tulla mistä yliopistosta tahansa. Tampereen yliopiston Sähköinen tenttiminen sekä muiden yliopistojen perinteinen Tenttimispalvelu helpottavat osaltaan yliopisto- opintojen etenemistä myös pääkampuksilla. Ohjaamisella tuetaan aikuisopiskelijoiden opintotavoitteiden asettamista ja tavoitteiden saavuttamista. Virtuaalipalvelu Sylvia kysy, mitä haluat yliopistollisesta aikuiskoulutuksesta, palvelee erityisesti yliopistoopintojen suunnittelu- ja alkuvaiheessa. Toimintavuonna tehdään korkeakoulutettujen työttömien opintoneuvonnan tehostamiseksi yhteistyössä Työvoima- ja elinkeinotoimiston kanssa. Verkko-opiskelun laajentamista tuetaan lisäksi hankkeella, jonka tehtävänä on parantaa aikuisopiskelijoiden verkkoopiskeluvalmiuksia.
10 Koulutusta, verkostoitumista ja viestintää sisältyy myös ESR- tai maaseuturahastohankkeisiin teemoissa agrifood, green care, yritysten markkinoinnin tehostaminen, yhteiskunnallinen yrittäjyys sekä energiatehokkuus. Maksullista palvelutoimintaa edustavat yrityskohtaiset koulutukset, musiikin alan täydennyskoulutukset ja MBA-koulutukset. Avoimet yliopistot järjestävät kandidaattipolkukoulutusten lisäksi yksittäisiä kursseja ja opintokokonaisuuksia. 4.6. Tutkimus- ja koulutusprofiilia tukevan kansainvälisen tieteellisen ja taiteellisen yhteistyön laajentaminen ja hankevalmistelun tehostaminen toimenpiteet Yliopistokeskuksessa toimivat eri yliopistojen tutkimusryhmät osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen hankeja asiantuntijayhteistyöhön. Toimintavuoden aikana realisoituvat vuonna 2015 haetut kansainväliset hankkeet. Kehittämismäärärahalla UCS -hankkeina tuetaan kansainvälisen tieteellisen ja taiteellisen yhteistyön laajentamista, hankevalmistelun tehostamista ja niihin liittyviä matkoja. Ruralia Visiting Scholars -ohjelman malli laajenee myös UTA Visiting Scholars ohjelmalla TaY:n johtamiskorkeakoulun teema-alueelle Knowledge-Based Regional Development. Visiting Scholar ohjelmien lähtökohtana on, että 1-3 kuukauden kansainvälisten vierailujaksojen aikana syvennetään tieteellistä yhteistyötä. Kansainvälisiä seminaareja järjestetään musiikin alalla mm. MARS-festivaali ja aluetalouden arvioinnin alalla, mm. Nordic CGE modelling. Etelä-Pohjanmaalla käynnistyi vuonna 2014 yhteistyö kansainvälisen hankerahoitusosaamisen lisäämiseksi. Osaamisen vahvistumista koordinoi yhteistyöryhmä, joka on ottanut nimekseen Excellence Forum. Vuoden 2016 alussa se tekee sopimuksen organisaatioiden keskinäisestä yhteistyöstä koskien mm. tiedon vaihtoa kansainvälisestä rahoituksesta ja rahoituksen hakemista tukevaa koulutusta. 4.7. Ammattikorkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa yhteisiä toimenpiteitä suunnitellaan molempien johtoryhmistä muodostuvassa K-joryssä. Yhteisten osaamisalueiden toimintaa tiivistetään ja osaamisalueiden nimet täsmennetään. Nimien täsmentäminen tehdään teknisistä syistä, mutta se on myös osa toiminnan profilointia. Toimintavuoden aikana toiminnallista yhteistyötä tehostetaan tutkintokoulutuspoluilla tavoitteena opiskelijoiden joustava siirtyminen ammattikorkeakoulusta yliopistoihin. Tutkimus- ja kehittämistyössä yhteistyöllä pyritään saavuttamaan teräviä tutkimuksellisia kärkiä, esimerkkinä Agrobiotalouden alan osaamiskeskittymä AB-Seinäjoki, missä mukana on myös Luonnonvarakeskus Luke. Korkeakouluyhteistyö sisältää yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteiset tukipalvelut mm. kirjasto, tietoverkko, tiedottaminen, kansainvälistymisen tukitoimet ja laboratorioyhteistyö.
11 5. Yliopistot Seinäjoen yliopistokeskuksessa Tampereen yliopisto TaY Tampereen yliopiston toiminnot Seinäjoella liittyvät terveyden, hyvinvoinnin ja yhteiskunnan monitieteiseen tutkimukseen ja tutkimukseen perustuvaan koulutukseen. Yhtenä valtakunnallisena tehtävänään Tampereen yliopisto koordinoi Seinäjoen yliopistokeskusta. Lääketieteen yksikkö tekee laajaa yhteistyötä Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Koulutus keskittyy lääketieteen perus- ja erikoistumiskoulutukseen, tutkimusta tehdään päihdelääketieteen, keuhkosairauksien, kirurgian, ortopedian, sisätautien sekä psykiatrian aloilla. Terveystietieteiden yksikön tutkimus kohdistuu lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin, perhekeskeiseen hoitoon ja perheiden hyvinvointiin. Johtamiskorkeakoulu tutkii ja kehittää alueelliseen innovaatiotoimintaan liittyviä sisältöjä, työkaluja sekä kansainvälistä yhteistyötä. Avoin yliopisto tarjoaa opintojaksojen lisäksi tutkintotavoitteellisia opintoväyliä sosiaalityössä, hoitotieteessä ja hallintotieteissä. Taideyliopiston kanssa yhteistyötä tehdään rytmimaisterikoulutuksissa, joista valmistuu musiikin maistereita Taideyliopistoon ja filosofian maistereita Tampereen yliopistoon. Budjetoitu rahoitus vuodelle 2016 on 1.6 meur. ja arvioitu henkilöstömäärä 24. Helsingin yliopisto HY Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti toimii sekä Seinäjoen että Mikkelin yliopistokeskuksissa. Maatalousmetsätieteelliseen tiedekuntaan kuuluva instituutti tarkastelee kestävää kehitystä sekä globaalin ja paikallisen muuttuvaa suhdetta maaseudun näkökulmasta. Instituutin painoalat ovat kestävä ruokaketju, uudistuva biotalous ja paikalliskehitys. Instituutissa tehdään monitieteistä tutkimusta, toteutetaan tutkimukseen perustuvia kehittämishankkeita ja osallistutaan eri tiedekunnissa järjestettävään opetukseen. Seinäjoen yksikössä vuonna 2016 keskeisiä tutkimuksen ja kehittämisen teemoja ovat kestävä ruoan kuluttaminen, luomuketjun aluetaloudelliset vaikutukset, Green Care ja luonnontuoteala sekä elintarvikeketjujen turvallisuus. Yhteiskuntatieteellisemmin suuntautuneessa maaseutututkimuksessa ajankohtaisia teemoja ovat kokemuksellinen kotiseutu, rakennuskulttuurin hyödyntäminen aluekehittämisessä, monipaikkainen asuminen, yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudun palvelujen turvaajana ja maahanmuuttajat maaseudun pk -yrityksissä. Instituutin Seinäjoen yksikköön sijoittuvan toiminnan kokonaisrahoitus on noin 1,8 meur ja arvioitu henkilöstömäärä 25. Taideyliopisto TaiY Taideyliopiston toimintaa vahvistetaan aineryhmä- ja akatemiayhteistyöllä, jossa opiskelijat pääsevät kentälle kehittämään ja testaamaan työelämävalmiuksiaan. Yleisölle puolestaan tarjotaan taide-elämyksiä ennaltaarvaamattomissa tilanteissa ja ympäristöissä. Taiteellista toimintaa avataan yleisölle mahdollisimman paljon tekemällä prosesseista avoimia ja osallistavia. Yksikössä edistetään uutta luovien alojen ammattilaisuutta mm. äänibrändäysalalla sekä hyödynnetään koulutus- ja kehittämistoiminnassa uutta teknologista ympäristöä mm. toiminnan kansainvälistymisessä. Tutkimustoiminnassa toteutetaan monitieteistä hanketta, jossa tutkitaan äänen ja muiden ympäristötekijöiden vaikutusta ruokavalintoihin. Lisäksi tarkastelemme ääniympäristöä osana kaupunkisuunnittelua. Muita tutkimusalueita ovat elävän musiikin ja tallennusteknologian muutokseen liittyen ns. jokapaikkaisen musiikin tutkimus ja sen käytännön sovellukset.
12 Yleisöluentosarja johdattaa tuoreiden taideilmiöiden ja ajankohtaisen taidekeskustelun pariin auttaen ymmärtämään, arvioimaan, närkästymään ja ihastumaan taiteesta. Maisterikoulutuksen 2017 sisäänotto suunnitellaan loppuun vuoden 2016 aikana. Taideyliopiston avoimen yliopiston opetusta käynnistetään toimintavuonna ja täydennyskoulutustoiminta painottuu eri musiikinlajien koulutukseen. Vuotuinen Marstapahtuma lisää tutkimuksen näkyvyyttä alueella ja osaltaan täyttää yliopiston kolmatta tehtävää. Budjetoitu rahoitus vuodelle 2016 on 0.5 meur. ja arvioitu henkilömäärä 8 (5.2 htv). Vaasan yliopisto VY Vaasan yliopiston tutkimuksen alat Epanet-verkostossa ovat yrittäjyys, kuluttajakäyttäytyminen, logistiset järjestelmät ja agroteknologia. Avoin yliopisto jatkaa toimintaansa ja tarjoaa tutkintoon johtavia opintoväyliä kauppa- ja hallintotieteissä, minkä lisäksi on tarkoitus jatkaa opinto-ohjausta ja verkko-opiskelun mahdollisuuksien kehittämistä. Kauppatieteellisen tiedekunnan kasvuyrityksen johtamisen maisteriohjelma jatkuu. Levón-instituutti tarjoaa täydennyskoulutuksena yrityksille ja julkiselle sektorille johtamis- ja esimieskoulutusta sekä valmiiksi suunniteltujen MBA-ohjelmien avulla että yrityskohtaisina. Hanketoiminnassa on edelleen tarkoitus panostaa uusiutuvan energian uusiin hankkeisiin ja muihin avauksiin yhteistyössä yliopistokeskuksen ja alueen muiden toimijoiden sekä Vaasan energiainstituutin kanssa. Budjetoitu rahoitus vuodelle 2016 on 1.5 meur. ja arvioitu henkilömäärä 14. Tampereen teknillinen yliopisto TTY Tutkimus- ja kehittämistoiminnan painoalat ovat arkkitehtuuri, metallirakentaminen, terveydenhuollon teknologia, tuotantoautomaatio ja virtuaalitekniikka. Monialaista tutkimustoimintaa harjoitetaan noin kymmenessä hankkeessa paikallisten yritysten ja toimijoiden, mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. EU:n Interreg hankkeessa Renovation Center luodaan korjausrakentamisen pohjoismaista tietokeskusta. EAKR-rahoituksella taas aktivoidaan paikallisia yrityksiä ottamaan käyttöönsä digitaalisen valmistuksen työkaluja ja suunnittelemaan rohkeammin investointeja automaatioon ja robotiikkaan. Tutkimustoiminnan rinnalla edistetään tekniikan alan tohtoriopintoja. Parhaillaan on käynnissä järjestyksessään kolmas DI-muuntokoulutusohjelma, joka painottuu tuotantoautomaatioon. Vuoden 2016 aikana valmistellaan seuraavaa ohjelmaa, jonka aiheena tulee olemaan digitaalinen valmistus. Budjetoitu rahoitus vuodelle 2016 on 0.8 meur. ja arvioitu henkilömäärä on 18 (12 htv) Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusryhmä Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusryhmä tutkii seitsemän 1,5-4-vuotisen tutkimusprojektin voimin ruoan makuun ja nautittavuuteen vaikuttavia tekijöitä tavoitteena edistää terveellisiä ruokailutottumuksia sekä elintarvikealan kilpailukykyä. Tutkimusaiheet vaihtelevat maun kemiasta terveellisten ruokavalintojen motivointiin. Budjetoitu rahoitus vuodelle 2016 on 0.5 meur. ja arvioitu henkilömäärä on 7. 6. Toiminnan resurssit, riskien arviointi ja toteutumisen seuranta Seinäjoella työskentelee professoreita, tutkimusjohtajia, tutkijoita, opettajia, koordinaattoreita, suunnittelijoita, projektipäälliköitä ja tukipalveluhenkilöstöä. Henkilöstön kehittäminen ja uralla eteneminen
tapahtuvat työnantajayliopistojen henkilöstöohjelmia hyödyntäen. Vuoden 2016 rahoitukseksi on budjetoitu 6.7 meur ja arvioitu henkilöstömäärä on 96. 13 Toimintasuunnitelman toteutumisen riskeiksi arvioidaan: - epäonnistuminen tutkimuksen ja koulutuksen kansallisen hankerahoituksen saamisessa - huono kustannus- / hyötysuhde kansainvälisten verkostojen rakentamisessa - aloitteellisuuden ja aktiivisuuden hiipuminen yritys- ja työelämäyhteistyössä - yksilötason vuorovaikutuksen väheneminen ja omiin töihin eristäytyminen - dynaamisuuden ja idearikkauden hiipuminen Mainitut riskit on tiedostettu aiempinakin vuosina ja ne on huomioitu suunnittelussa. Toiminta- ja rahoitusympäristön viimeaikaiset muutokset eivät ole synnyttäneet merkittäviä uusia riskejä. Itse asiassa tiukkeneva taloustilanne saattaa päinvastoin lisätä idearikkautta. Toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumista seurataan johtoryhmässä, tiedot julkaistaan toimintakertomuksessa. Yliopistokeskusrahoituksella tehtävistä (UCS 2016) hankkeista raportoidaan vuosittain. Sekä toimintakertomus että hankeraportti ovat talletettuna Tampereen yliopiston sähköiseen asiakirjanhallintajärjestelmään. Toimintakertomuksessa panoksina mitataan osaamista, henkilöstöä ja rahoitusta. Tuloksina toimivat julkaisut, valmistuneet tohtorit, maisterit, kandiväyliltä pääkampuksille siirtyneet, avoimien yliopistojen opintopisteet ja opintoneuvontamäärät sekä tenttijöiden määrä. Näiden kehittymistä on mitattu vuodesta 2006 lähtien. Näistä määrällisistä mittareista monet ovat yksilötason mittareita, kun taas yliopistollinen vaikuttavuus syntyy ja syvenee vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden kanssa, esimerkiksi hankkeiden suunnittelu- ja toteutusprosessien aikana.