ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto

Transkriptio

1 ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto

2 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy yliopistojen toiminnassa monella tavalla Lähes kaikilla aloilla tarvitaan perustaitojen tason nostoa koulutuksen keinoin ICT:n sovelluskenttä laajenee merkittävästi Kansallinen kilpailukyky edellyttää kansainvälisen luokan tutkimuskärkiä

3 Nykytilanne yliopistoissa Aalto TTY Åbo ISY TaY HY TuY JY Oulu Hanken VY LTY Koulutus / tutkinnot

4 Lisäystä Arvio diplomi-insinöörien ja arkkitehtien tutkintoosuuksista suurimmilla koulutusaloilla vuonna Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (9 %) Energiatekniikka (4 %) Arkkitehtuuri (5 %) Sähkö- ja automaatiotekniikka sekä tietoja viestintätekniikka (35 % = 14 % + 21 %) Kemian- ja prosessitekniikka (8 %) Ympäristötekniikka (4 %) Teknis-luonnontieteellinen ala (5 %) Tuotantotalous (12 %) Koulutuksen nykytaso Vähennystä Materiaalitekniikka (3 %) Konetekniikka (12 %)

5 ICT painopisteenä Muutamassa yliopistossa ICT on laaja alaisesti painopisteenä. Näin on esim. Aalto yliopistossa: ICT alueella on noin 80 professoria tutkimusryhmineen ja keskeisissä sovelluksissa toinen 80. Kilpailtua tutkimusrahoitusta hankitaan yli 50 miljoonaa euroa vuodessa (ml. CoEs, ERC grants, Tekes strategiset avaukset) DI ja maisterintutkintoja valmistuu vuosittain yli 400 ja tohtoriksi väittelee noin 100. Vahva yhteistyö Helsingin yliopiston kanssa (HIIT) EIT ICTLabs Aalto Digi platform (

6 Mahdollisia toimenpiteitä Tarvitaan kansallisia toimenpiteitä kolmella alueella: 1. Perusosaamistason nosto (erityisesti laajasti annettavalle perustietoa koskevalle koulutukselle). 2. Vahvojen kansainvälisen tason tutkimuskärkien rakentaminen 3. Laaja alainen soveltaminen

7 Perusosaamisen tason nosto (erit. koulutus) Tässä on mahdollisuus yhteistyöhön yliopistojen kesken. Työkaluina voisi olla uusi opetusteknologia (esim. MOOCit) ja valtakunnallinen ohjelma, jolla muodostetaan sopivaa opetussisältöä ja (digitaalisia) oppimisympäristöjä yliopistojen käyttöön. Malli voisi perustua kilpailulliseen asetelmaan, jolloin opetustarjonnan laatu myös pysyisi korkeana.

8 Perusosaamisen tason nosto (erit. koulutus) Malli voisi toimia esim. seuraavankaltaisesti: Muutama muutenkin ICT alueelle panostava yliopisto voisivat ottaa päävastuun sopivien sisältöjen ja ympäristöjen kehittämisestä. Yliopistot, joissa ICT ei ole keskeinen painopisteala, voisivat hyödyntää ko. sisältötarjontaa ICT perustasonsa nostamiseksi laajasti koko koulutuskentällään ilman merkittäviä lisäinvestointeja esim. professoripositioina tai muina laajennuksina. Tarkoitukseen voisi olla kohtuullisesti valtakunnallista resurssia käytössä ja sen jako perustuisi osaltaan tarjonnan laatuun ja kysyntään. Tällainen järjestely voisi luoda mahdollisuuksia pidemmällä tähtäimellä yliopistojen vieläkin selkeämpään profiloitumiseen ja työnjakoon myös ICTalueella.

9 Tutkimuskärkien rakentaminen Tämä kannattanee tehdä jo olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen ja sinne missä on jo vahvaa soveltamiskykyä. Tarvitaan kansainvälisen luokan tutkimusvahvuuksia. Ne rakentuvat jo olemassa olevan vastaavan toiminnan pohjalle (vahva tohtorikoulutus, ERC rahoitus, huippuyksiköt, akatemiaprofessuurit jne.) Näin voidaan rakentaa vahvempaa tietotekniikan syväosaamista tulevaisuuden tarpeisiin Rahoitusta suunnattava alueille, joissa laatu ja kansallinen relevanssi kohtaavat. Isot rahoitukset kilpailullisten hakujen kautta (hakijan pätevyys keskeinen kriteeri).

10 Laaja alainen soveltaminen Eturivin uutta luova kansainvälisille markkinoille tähtäävä soveltaminen kannattanee keskittää sinne, missä on jo vahva alan ekosysteemi (ICT + soveltavien alojen vahvat kärjet). Pääkaupunkiseudulla on pienellä alueella noin puolet Suomen ICT:n T&K kapasiteetista. Myös Tampereella ja Oulussa on vahvoja keskittymiä. Keskeistä on vahvistaa laajaa soveltamista vauhdittavaa verkostoa (ekosysteemejä). Strategisella pitkäntähtäimen rahoituksella Tukemalla verkostojen keskeisiä toimintamuotoja: Yrittäjyys Yhteisen tekemisen paikat ja alustat (Design factory, Open Innovation House, EIT ICTLabs, Demola). Pienten ja keskisuurten yritysten kanssa tehtävässä projektityössä AMK kentällä voisi olla keskeinen rooli.