Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 84/10/1 Dnro ISAVI/39/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Itäsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Juva HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Vapo Oy hakee ympäristölupaa Itäsuon uudelle 46,4 ha:n tuotantoalueelle. Itäsuo sijaitsee Juvan kunnan kirkonkylässä noin 2 km kunnan keskustasta pohjoiseen. Hakemuksessa on lisäksi haettu ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseen lupapäätöksen antamisen jälkeen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ja pyydetty vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta turvetuotantoalueen vesien johtamiseen toisen maalla sijaitsevaan ojaan. Hakemus on tullut vireille 27.4.2009 ja sitä on täydennetty 26.10.2009. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttää ympäristöluvan, jos tuotantoalueen pinta-ala on yli 10 ha. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi turvetuotantoalue. Toiminnalla ei ole aikaisempaa lupaa. Tuotantoalue sijaitsee hakijan omistamalla kiinteistöllä Itäsuo RN:o 1:132.
TOIMINTA JA PÄÄSTÖT Yleiskuvaus toiminnasta Hankealueelle ei ole osoitettu varausta voimassa olevassa Etelä-Savon seutukaavassa eikä Etelä-Savon maakuntakaavaluonnoksessa. Tuotantoalueen läheisyydessä on retkeilyreitiksi merkitty alue. Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Kuntoonpanotyöt aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe 15 25 vuotta. Tuotanto päättyy kokonaan noin vuonna 2035. Tuotantovaiheita ovat jyrsintä, kääntäminen, karheaminen ja keräily. Itäsuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Jyrsinturvetta tuotetaan noin 24 000 m 3 vuodessa. Tuotannosta poistuvat alueet siistitään ja tarpeettomat rakennelmat poistetaan. Alueet pyritään kunnostamaan jälkikäyttöön mahdollisimman pian ja rajaamaan pois tuotantoalueista. Hakija arvioi, että jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen luontainen metsitys tai viljely. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Vesien johtaminen toisen maalla olevassa ojassa Vesien käsittely Päästöt vesistöön Hakija hakee oikeutta johtaa kuivatusvedet tiloilla Juvan hautausmaa RN:o 1:133 (140 m), Partala RN:o 1:114 (140 m) ja Tirrola RN:o 3:123 (610 m) sijaitsevaa ojaa pitkin Hampunjokeen. Kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu kiinteistöille korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat sarkaoja-altaat, päisteputkenpidättimet, laskeutusallas ja ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Pintavalutuskentän pinta-ala 2,8 ha on noin 8,7 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Kenttä on ojitettua suota. Pintavalutuskentän ympärivuotisen käytön mahdollistamiseksi pumppaamo eristetään talviaikaista käyttöä varten. Purkuputkessa on reikiä alapuolella, jotta se valuu tyhjäksi pumppausten välillä. Pumppaamo varustetaan hälytyslaitteilla. Hakija arvioi, että tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. Suunnitellulta tuotantoalueelta nykyisin tuleva kiintoaine- ja ravinnekuormitus on arvioitu käyttäen kirjallisuudesta saatuja ominaiskuormituslukuja. Ojitetulta ja ojittamattomalta alueelta tuleva kuormitus on arvioitu eri ominaiskuormitusluvuilla. 2
3 Arvio suunnitellulta tuotantoalueelta nykyisin tulevasta kuormituksesta (kg/vuosi): Nykytila Pinta-ala, ha Kiintoaine, kg/a Fosfori, kg/a Typpi, kg/a Metsäojitettu 31,4 382,3 2,6 66,7 Luonnontilainen 15,0 93,7 0,9 23,4 Yhteensä 46,4 476,0 3,6 90,1 Turvetuotannosta aiheutuva vesistökuormitus on arvioitu käyttämällä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden vuosien 2001 2006 ominaiskuormituslukujen keskiarvoa. Laskelmissa luonnonhuuhtouman taustapitoisuuksina on käytetty kiintoaineelle 2 mg/l, kokonaisfosforille 20 µg/l ja kokonaistypelle 500 µg/l. Arvio Itäsuon turvetuotantoalueen (46,4 ha) vuotuisesta kuormituksesta: Kiintoaine, kg/a Fosfori, kg/a Typpi, kg/a Brutto Kuntoonpanovaihe 762,1 11,9 457,3 Tuotantovaihe 796,0 6,4 203,2 Netto Kuntoonpanovaihe 525,0 8,6 406,5 Tuotantovaihe 440,3 3,4 103,3 Pöly, melu ja liikenne Eniten pölyämistä aiheuttavia työvaiheita ovat kuormaus karheelta, aumaus ja lastaus, koska silloin kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Pölyä aiheuttavaa toimintaa tehdään erityisesti kesällä. Talvella pölyämistä aiheutuu lastauksesta, minkä kesto jää lyhytaikaiseksi. Tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyisyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli 1 000 metrin etäisyydellä turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuus putoaa voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Pölyisimpien työvaiheiden aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisia pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulensuunta vaikuttaa pölyn leviämissuuntaan ja kasvillisuus vähentää pölyn leviämistä. Turveperäinen pöly on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Melua voi aiheutua ympäri vuorokauden tuotantopäivinä, joita on vuodessa noin 30 50. Tuotantokoneiden lisäksi raskas kuljetuskalusto aiheuttaa melua. Jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellisiä 55 db(a) melutasoja 100 200 metrin etäisyydelle. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella päiväaikaan 55 db(a) melutasoja 300 400 metrin etäisyydelle ja yöaikaan 50 db(a) tasoja 500 metrin etäisyydelle.
Varastointi ja jätteet Vuosittain turvetta kuljetetaan noin 170 rekallista. Energiaturve kuljetetaan pääasiassa lämmityskauden aikana yhdessä tai kahdessa jaksossa. Ympäristöturvetta toimitetaan eri vuodenaikoina tilausten mukaan. Turvekuljetukset tehdään työmaatieltä lähistöllä olevan Pakinsuon turvetuotantoalueen kautta yleisille teille. Tuotannossa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle pari kertaa tuotantokauden aikana. Polttoaine varastoidaan siirrettävissä säiliöissä. Säiliöiden tilavuus on 3 000 5 000 litraa. Polttoöljyä kuluu tuotantokauden aikana noin 20 000 litraa, voiteluöljyjä 140 litraa ja muita voiteluaineita 30 kg. Tuotannossa muodostuu vuosittain noin 140 litraa jäteöljyä, 140 kg kiinteää öljyjätettä, 1 m 3 talousjätettä, 1 000 kg aumamuovia ja 93 kg rautaromua. Jätteet toimitetaan jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Ongelmajätteet toimitetaan hyväksytylle yrittäjälle. Aumamuovi varastoidaan kasoissa tuotantoalueella, paalataan ja käytetään myöhemmin hyödyksi. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 103 :n mukaisen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Jätehuoltosuunnitelma sisältää arviot tuotannon aikana muodostuvien kantojoen ja muun puuainesten, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteiden määristä ja käytöstä. TOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET SIIHEN Tuotantoalueen nykytila sekä lähiympäristön suojelukohteet ja pohjavesialueet Suunnitellusta tuotantoalueesta 31,4 ha on ojitettua ja 15 ha ojittamatonta. Hakemus sisältää turvetuotantoaluetta koskevat kasvillisuus- ja linnustoselvitykset. Luonnontilainen alue on pääosin keidasrämettä ja erilaisia rahkarämeitä. Suomen luontotyyppien uhanalaisuuskartoituksen tarkoittamista uhanalaisista suoluontotyypeistä Isonevalla on minerotrofista lyhytkorsinevaa ja silmälläpidettävistä suotyypeistä tupasvilla- ja isovarpurämettä. Suunnitellulla tuotantoalueella ei esiinny luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä, metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä vesilain 15 a :n tai 17 :n mukaisia kohteita. Linnustoselvityksessä Itäsuolta ei löytynyt linnustollisesti arvokkaita alueita. Varsinaisia suolintuja alueelta tavattiin vain yksi laji, valkoviklo. Linnusto koostuu lähes kokonaisuudessaan metsien yleislinnuista ja havumetsien lajeista. Selvitys tehtiin yhden aamupäivän aikana, joten kaikkia alueella esiintyviä lintuja ei ole välttämättä havaittu. Itäsuon välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai pohjavesialueita. Juvan kirkonkylän läheisyyden vuoksi alue sopisi hyvin virkistyskohteeksi. Itäsuon 4
luonnontilainen osa on maisemallisesti kaunis. Suon virkistysarvoa heikentää jätevedenpuhdistamon läheisyys. Asutus ja ympäristön maankäyttö Pöly- ja meluvaikutukset Tuotantoalue sijoittuu suo- ja metsävaltaiselle alueelle. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 320 ja 350 metriä luoteeseen tuotantoalueelta. Asuinrakennusten yhteydessä on peltoalueita. Tuotantoalueen etäisyys lähimpään peltoon on noin 20 metriä. Juvan taajama-alue sijoittuu lähimmillään noin 1 km:n etäisyydelle tuotantoalueesta ja taajaman keskusta on noin 2,5 km:n etäisyydellä. Juvan kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 100 metriä etelään tuotantoalueesta. Itäsuon länsipuolella noin 450 metrin etäisyydellä on tuotannossa oleva Pakinsuon 116 ha:n turvetuotantoalue. Pakinsuon kuivatusvedet johdetaan Kuhalampeen, eikä Hampunjokeen. Etelä-Savon maakuntakaavaluonnoksessa on tuotantoalueen itäpuolella retkeilyreitiksi merkitty alue. Lähiasutuksen ja tuotantoalueen välillä on puustoisten alueiden lisäksi myös peltoja. Toiminnan pölypäästöjä voi ajoittain kulkeutua lähiympäristöön. Hakija arvioi, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa lähiasutukselle. Vesistö ja veden laatu sekä kalasto ja kalastus Itäsuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueella Suur-Saimaan alueen Kyrsyänjärven- Tuusjärven valuma-alueella pääosin Konnusjoen valuma-alueella (4.178) ja pieneltä osin myös Jukajärven alueella (4.176). Jukajärven alueella olevalta tuotantoalalta kuivatusvedet johdetaan Konnusjoen valuma-alueelle. Tuotantoalueen pinta-ala on 0,27 % Konnusjoen valuman-alueen pinta-alasta (173 km 2 ). Kuivatusvedet johdetaan laskuojalla Hampunjokeen ja edelleen Konnusjokea pitkin Iso-Kontuseen. Purkureitin pituus Iso-Kontuseen on noin 10,5 km. Hampunjokeen johdetaan Juvan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet ja vuonna 2002 lakkautetun kaatopaikan purkuvedet. Hampunjoki on Konnusjoen sivu-uoma, jonka valuma-alue on noin 21 km 2. Hampunjoen vesi on rehevää. Joen veden laatuun vaikuttaa voimakkaasti jätevedenpuhdistamo. Vuosina 2002 2007 veden kokonaistyppipitoisuus puhdistamon yläpuolella on ollut keskimäärin noin 1 100 µg/l ja alapuolella noin 11 400 µg/l. Veden kokonaisfosforipitoisuus on vastaavasti ollut puhdistamon yläpuolella yli 40 µg/l ja alapuolella yli 120 µg/l. Konnusjoen vesi on ruskeaa, humuspitoista ja rehevää. Vuosina 2005 2007 Konnusjoen veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 73 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 2 660 µg/l. 5
6 Iso-Kontusen veden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet ovat vuosina 2005 2007 olleet hieman matalampia kuin Konnusjoen, mutta vesi on kuitenkin selvästi rehevää. Iso-Kontusen vesi on ruskeaa ja humuspitoista. Järven syvännealueella (syvyys noin 6 metriä) on kerrostuneisuuskausina kevättalvella ja loppukesällä ollut pohjan läheisessä vesikerroksessa alhaisia happipitoisuuksia ja korkeita ravinnepitoisuuksia. Juvan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon purkuvesistön kalataloudellisen tarkkailuraportin mukaan vuosina 2005 2007 Iso-Kontusen merkittävimmät saaliskalalajit ovat olleet hauki, lahna ja ahven. Veden laadun heikentyminen, pyydysten likaantuminen ja kalojen makuvirheet ovat olleet merkittävimpiä kalastushaittoja Iso-Kontusessa. Iso-Kontusen saalit ovat järvellä tehdyissä koekalastuksissa olleet niukkoja. Ahvenen osuus on ollut yli puolet sekä kilomääräisestä että kappalemääräisestä saaliista. Järven ekologinen tila on ollut kalaston perusteella tyydyttävä. Iso-Kontusen haukien elohopeapitoisuudet ovat olleet koholla. Konnusjoen kalasto on sähkökalastuksen tulosten mukaan ollut niukka. Joesta puuttuvat muun muassa kokonaan särkikalat, mikä viittaa happamuuden aiheuttamiin ongelmiin. Konnusjoen kalataloudellinen merkitys on nykyisin hyvin vähäinen. Konnusjoen saalis on koostunut pääasiassa hauesta, ahvenesta ja lahnasta. Vaikutukset veden laatuun ja sen käyttökelpoisuuteen sekä kalatalouteen Laskennallisen arvion perusteella turvetuotannosta aiheutuvat vesistövaikutukset ovat vähäisiä. Turvetuotanto lisää (nettolisäys) toiminnan eri vaiheissa Hampunjoessa näytepisteellä 117 (valuma-alue 10,5 km 2 ) veden kiintoainepitoisuutta 0,13 0,16 mg/l, fosforipitoisuutta 1,0 2,6 µg/l ja typpipitoisuutta 31,5 124,0 µg/l. Konnusjoen näytepisteellä 050 (valuma-alue 121 km 2 ) ovat pitoisuuslisäykset laimennussuhteen perusteella vastaavasti 0,01 mg/l kiintoainetta, 0,1 0,2 µg/l fosforia ja 2,7 10,8 µg/l typpeä. Tuotantovaiheessa aiheutuvat nettolisäykset ovat Hampunjoen pitoisuusarvoista noin 3,2 % kokonaistypen osalta ja noin 2,3 % kokonaisfosforin osalta. Konnusjoen pitoisuuksista vastaavat nettolisäyksen osuudet ovat 0,2 % kokonaistypestä ja 0,1 % kokonaisfosforista. Hakija arvioi, että kuivatusvedet eivät normaalissa tuotantovaiheessa muuta merkittävästi alapuolisen vesistön tilaa. Vaikutukset ovat kuntoonpanovaiheessa suuremmat kuin tuotantovaiheessa. Vaikutuksia on pääasiassa havaittavissa laskuojassa ja Hampunjoessa. Konnusjoessa ja Iso-Kontisessa vaikutukset ovat vähäisiä. Toiminnasta ei aiheudu korvattavaa virkistyshaittaa. Turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormituksen vaikutuksia alapuolisen vesistön kalatalouteen ei voida erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä. Vaikutus kalatalouteen on niin vähäinen, ettei perustetta hoitoja kalatalousmaksuvelvoitteelle ole.
7 YMPÄRISTÖRISKIT Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalle. Työmaalle nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Henkilöstölle on annettu paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Työmailla on alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineitä. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailun tietoja käytetään tarkkailun taustatietoina eli siinä selvitetään, mitä tuotantoalueella on tehty ja milloin. Käyttötarkkailussa ylöskirjataan muun muassa ojitukset, tuotantoajat ja -menetelmät, vesiensuojelutyöt, pumppaamon käyttöaika ja sen mahdolliset häiriöt, pöly- ja meluhavainnot, jätehuoltotiedot sekä muita valumavesien määrään ja laatuun vaikuttavia tekijöitä. Kuormitustarkkailua tehdään kuntoonpanovaiheessa pintavalutuskentälle tulevasta ja lähtevästä vedestä keväällä huhti-toukokuussa kerran viikossa (yhteensä 4 8 kertaa) ja kesä-lokakuussa 2 kertaa kuukaudessa (yhteensä 20 kertaa). Jos pintavalutuskenttä toimii hyvin ja vakaasti, niin kesäajan tarkkailu muutetaan kahden vuoden kuluttua tarkkailun aloittamisesta kerran kuukaudessa tapahtuvaksi. Virtaama mitataan jatkuvatoimisella laitteella sulan maan aikana. Hakija arvioi, että erillinen biologinen tai kalataloudellinen tarkkailu eivät ole tarpeen. Veden laadun tarkkailu on riittävä hankkeen kalataloudellisten vaikutusten arviointiin. Myöskään pöly- ja melutarkkailu eivät ole tarpeen. TOIMINNANALOITTAMISLUVAN PERUSTELUT Käytössä olevista turvevaroista on kova puute ja turpeen kysyntä talousalueella kasvaa. Hakija esittää 5 000 euron vakuutta ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakemuksen tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Juvan kunnassa 12.11. 14.12.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Juvan Lehti -nimisessä paikallislehdessä 12.11.2009. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Etelä-Savon ympäristökeskukselta, Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Juvan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Juvan kunnalta.
8 Lausunnot 1. Etelä-Savon ympäristökeskus lausuu, että hanke on tarkoitus toteuttaa ympärivuotisella pintavalutekniikalla sekä muutoin tavanomaisilla vesienkäsittelymenetelmillä. Puhdistustekniikka vastaa nykyistä käsitystä BAT-tekniikasta. Konnusjoki/Hampunjoki on eteläsavolaisittain harvinaisen pitkä puro/joki. Sen varrella on vain muutama pienehkö lampi. Latvajärvenä on Joroisten puolella oleva Pihlas, muutoin virtauksia tasoittavia vesivarastoja ei liiemmälti ole. Puron virtaamanvaihtelut ovat suuria ja rajuja, koska valuma-alue on suurelta osin metsäojitettua. Veden mukanaan kuljettamien ainesten laskeutuminen on vähäistä ns. jokisedimentaatiota, josta seuraa, että aineksen lopullinen laskeutuminen tapahtuu osin lammissa, osin vasta Iso-Kontusessa. Veden laadussa on havaittavissa tyypilliset runsashumuksisen, jokseenkin järvettömän valuma-alueen merkit. Typpiarvoissa on myös havaittavissa vanhan kaatopaikan, sen päällä tapahtuvan kompostoinnin ja Juvan kunnan jätevedenpuhdistamon vaikutukset. Ympäristökeskuksella ei ole tarkempia tietoja joen tulvien laajuudesta ja tulvaalueista. Hakemuksessakaan ei ole käsitelty tätä asiaa. Suunniteltu tuotantoalue on kuitenkin hyvin lähellä joen uomaa. Tällöin on vaara, että tulva nousee tuotantoalueelle ja saa aikaan pahimmassa tapauksessa puhdistus/pumppausprosessin pysähtymisen. Samoin on vaarana, että jyrsitty turvekenttä tulee vesipeittoiseksi, jolloin valtoimenaan virtaava vesi sieppaa turpeen vesistöön. Hakemuksen täydennyksenä on esitetty selvitykset alueen kasvillisuudesta ja luontotyypeistä sekä linnustosta. Selvityksissä alueelta ei havaittu uhanalaisia kasvilajeja, mutta uhanalaisista luontotyypeistä alueella esiintyy minerotrofista lyhytkorsinevaa (Etelä-Suomessa uhanalaisuudeltaan vaarantunut, VU). Alueen suotyypeistä uhanalaisuusarvioinnin mukaan Etelä-Suomessa silmälläpidettäviä (NT) ovat tupasvilla- ja isovarpurämeet. Linnustoselvityksessä suojelullisesti huomattavia lajeja havaittiin kolme: teeri, valkoviklo ja käki. Näistä kaksi ensimmäistä ovat Suomen erityisvastuulajeja, teeri myös lintudirektiivin liitteen I laji. Teeri ja käki ovat uhanalaisuusarvioinnin mukaan silmälläpidettäviä lajeja. Turvetuotantoalueiden luontoselvitysten laatimista on ohjeistettu 5.2.2009 päivätyllä työryhmän muistiolla "Turvetuotantoalueen lupahakemuksen luontoselvitykset". Itäsuon luontoselvityksiä on tarpeen vielä täydentää tekemällä ohjeen mukaisesti myös muiden eliöryhmien, etenkin perhosten ja luontodirektiivin liitteen IVa lajien osalta asiantuntija-arviot alueen soveltuvuudesta ja merkityksestä ko. eliöryhmille ja tarvittaessa maastoselvitykset. Selvityksen yhteydessä on arvioitava alueen merkitystä luonnon monimuotoisuuden ja lajiston kannalta valtakunnallisesti ja alueellisesti. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteut-
tamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Uusien tavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät Itäsuon osalta. Kuivatusvesien vaikutus purkuvesistöihin jää sen verran pieneksi, että erityisen suurta haittaa ei ole ennalta arvioiden odotettavissa. Alueidenkäyttötavoitteiden mukaan luonnontilaiset suon osat tulisi jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Ympäristökeskus katsoo, että tässä tapauksessa luontoarvot eivätkä suojelutavoitteet ole niin merkittäviä, että niiden takia tulisi ojittamaton osuus jättää tuotannon ulkopuolelle. Luonnontilainen osuus palvelee erityisesti turvetuotannon pintavalutuskenttänä. Kentän toiminta luonnontilaisena on varmempaa ja puhdistustulokset ovat yleensä parempia kuin vastaavalla metsäojitetulla suoalueella. Hampunjoen tulvatarkastelu on tehtävä ja suunnitelmaa on tarkastettava ja muutettava sellaiseksi, että tulviva vesi ei pääse tuotantoalueelle. Tarkkailu voidaan toteuttaa suunnitelmassa esitetyllä tavalla ja tiheydellä. Ohjelma tulee toimittaa sähköisenä tiedoksi ympäristökeskukselle. Lupaehtoihin olisi otettava kohta, jossa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ympäristökeskuksen niin vaatiessa. 2. Etelä-Savon TE-keskus lausuu, että Hampunjoen vedenlaatu on niin heikko, että joen kalataloudellinen merkitys lienee olematon. Sieltä ei ole löytynyt sähkökoekalastuksiin soveltuvia alueita, eikä siellä ilmeisesti harjoiteta kalastusta. Juvan kunnan jätevesipuhdistamon kalataloudellisen tarkkailun tulosten mukaan Konnusjoen kalasto on niukkaa. Koekalastuksissa saatiin vain muutamia ahvenia, särkiä ja haukia. Todennäköisesti heikko vedenlaatu rajoittaa kalojen menestymistä joessa. Konnusjoessa harjoitetaan paikallisten toimesta vähäisessä määrin katiska- ja siimapyyntiä. Joen kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Iso-Kontusen merkittävimmät saalislajit ovat hauki, lahna ja ahven. Lisäksi saaliissa on pienempiä määriä kuhaa, särkeä, säynettä ja madetta. TE-keskuksen istutusrekisterin mukaan Iso-Kontuseen ei ole istutettu kalaa vuonna 1989 jälkeen, vaikka todennäköisesi jonkin verran istutuksia on tehtykin. Kuhakanta saattaa olla peräisin istutuksista, mutta lisääntynee järvessä luontaisestikin. Kalastustiedustelun mukaan kuhakanta on pienentynyt. Iso-Kontusessa kalastavien ruokakuntien määrä on melko vähäinen, mutta heidän kalastusaktiivisuutensa on korkealla tasolla. Myös talvikalastusta verkoilla harjoitetaan kohtalaisesti. Iso-Kontusen hehtaarisaalis (6,53 kg/v) on kohtuullisen suuri, kun se suhteutetaan kalastajien määrään ja järven kokoon. Tämän perusteella voidaan todeta, että Iso-Kontusen kalataloudellinen merkitys on paikallisesti suuri. Kuhakannan lisääntyminen voisi lisätä merkitystä oleellisesti. Järven hauissa esiintyy kohonneita elohopeapitoisuuksia, jotka vaikuttavat ainakin joidenkin kalastajien kalastusaktiivisuuteen. Kalastusta haittaavat kalastustiedustelun mukaan myös heikko veden laatu, pyydysten limoittuminen ja kalojen makuvirheet. 9
Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd on tehnyt Juvan kunnan toimeksiannosta selvityksen Iso- Kontusen kunnostusmahdollisuuksista. Selvityksessä on tarkasteltu mm. kalataloudellisten tarkkailututkimuksen tuloksia sekä koenuottausten tuloksia syksyllä 2008. Iso-Kontusessa on koekalastusten ja koenuottausten perusteella särkeä suhteellisen vähän, mutta lahnaa sen sijaan runsaasti. Selvityksen perusteella mm. hoitokalastukseen on järvessä tarvetta. Iso-Kontusen alapuolisella vesireitillä kunnostetaan 11 koski- ja virta-aluetta vuosina 2009-10 virtakutuisten kalalajien, pääasiassa taimenen lisääntymisalueiden parantamiseksi. Lähimmät kunnostettavat kohteet ovat Kontusenkoski ja Melasenkoski heti Iso-Kontusen alapuolella. Nämä kunnostetaan talvella 2009-2010. Kunnostusten onnistumisen ja taimenkannan palauttamisen kannalta on tärkeää, että Iso-Kontusen tila ei heikkene ja, että järven tilan parantamiseksi tehdään asianmukaisia toimenpiteitä. Hakijan mukaan turvetuotannon vaikutukset alapuolisen vesistön (Konnusjoki ja Iso- Kontunen) kalastoon ja kalastukseen ovat niin vähäisiä, ettei niistä aiheudu korvattavaa haittaa. Kun otetaan huomioon Itäsuon turvetuotantoalueen vaikutuksen näkyminen Iso- Kontusessa, järven paikallinen kalataloudellinen merkitys ja potentiaalinen kehittämismahdollisuus kuhajärvenä, merkittävimmän saalislajin, hauen, kohonneet elohopeapitoisuudet sekä alapuolisten virtavesien kunnostukset, aiheuttavat turvetuotannon kuivatusvedet Iso-Kontusessa yleiselle kalatalousedulle korvattavaa haittaa, jota voidaan kompensoida määräämälle hakijalle 250 euron kalatalousmaksu, joka maksetaan Etelä-Savon TE-keskukselle (1.1.2010 alkaen Etelä-Savon ELY-keskus) käytettäväksi vesialueiden omistajien kanssa yhteisesti sovittavalla tavalla. Samoin perustein turvetuotantoalueen alapuolisissa vesistöissä tulee toteuttaa kalataloudellista tarkkailua. Alueella on jo olemassa Juvan kunnan jätevesipuhdistamon kalataloudellinen tarkkailuohjelma ja on tarkoituksenmukaista toteuttaa tarkkailua Juvan kunnan kanssa yhteistarkkailuna. TE-keskus esittää, että jätevedenpuhdistamon ja turvetuotantoalueen alapuolisissa vesistöissä jatketaan kalataloudellista tarkkailua Juvan kunnan ja Vapo Oy:n toteuttamana yhteistarkkailuna. Päivitetty tarkkailuohjelma on lähetettävä Etelä-Savon ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa ympäristölupaviraston mahdollisen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vapo Oy hakee lisäksi toiminnanaloittamislupaa Itäsuon tuotantoalueelle ja perustelee hakemustaan turpeen puutteella ja kovalla kysynnällä. Turpeen markkinatilanteesta johtuva kiire ei ole ympäristönsuojelulain 101 :ssä mainittu perusteltu syy. Lisäksi toiminnan aloittaminen aiheuttaa vesistössä sellaista peruuttamatonta kuormitusta, jota mahdollisen muutoksenhaun seurauksena ei voi korjata. Näillä perusteilla Itäsuon tuotantoalueelle ei tule antaa toiminnanaloittamislupaa. 3. Rantasalmen ympäristölautakunta (Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) ei puolla haetun ympäristöluvan myöntämistä. Itäsuon aiottuun tuotantoalueeseen sisältyy luontoselvityksen mukaan noin 20 hehtaaria luonnontilassa olevaa suota kirkonkylän tuntumassa. Luonnontilaisia soita, joita 10
on enää jäljellä hyvin vähän, pitää pystyä säilyttämään mm. luonnon monimuotoisuuden takia muuallakin kuin ainoastaan luonnonsuojelualueilla. Erityisen arvokkaita luonnontilaiset suot ovat asuintaajamien tuntumassa, jolloin ne palvelevat asukkaiden virkistyskäyttöä. Itäsuon valumavedet aiotaan ohjata sellaiselle vesireitille, jonne aiemmin ei ole johdettu turvesoiden vesiä. Ko. vesireitti on varsin voimakkaasti kuormitettu ja Hampunja Konnusjoen sekä Iso-Kontusen vedenlaatu on jo nykyisellään varsin heikko: vesi on rehevää ja hyvin tummaa. Iso-Kontusella on melko paljon vapaa-ajan asutusta ja vakituisia asuntoja. Itäsuo on melko lähellä tiheää kirkonkylän asutusta, jolloin epäsuotuisilla tuulilla hienojakoinen turvepöly todennäköisesti pääsee leviämään asuinalueille. 4. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Juvan kunnan terveydensuojeluviranomainen) lausuu, että turvetuotantoalueen vaikutuspiirissä oleville lähikiinteistöille aiheutuu pöly- ja meluhaittaa. Lähiasutuksen ja tuotantoalueen välimaasto on puustoista. Myös jätevedenpuhdistamon alueella voi hakemuksen mukaan pölyhaittaa aiheutua. Toiminnasta (myös toiminnan liikenne) ei saa aiheutua pölyhaittaa lähimmille häiriintyville kiinteistöille missään olosuhteissa. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003:1 mukaisia melutason ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä asuinkiinteistöissä eikä ulkomelu saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/92) ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) klo 7 22 välisenä aikana eikä ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq) klo 22 7 välisenä aikana. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella olevien yksityiskaivovesien seuranta tulee liittää turvesuon käyttötarkkailuun. Kemikaalien käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta ja varovaisuutta terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaaleja ja polttoainetta ei saa päästää valumaan maaperään ja sitä kautta talousvesiin. 5. Juvan kunnanhallitus lausuu, ettei se puolla luvan myöntämistä hankkeelle. Itäsuon aiottuun tuotantoalueeseen sisältyy luontoselvityksen mukaan noin 20 hehtaaria luonnontilassa olevaa suota kirkonkylän tuntumassa. Luonnontilaisia soita, joita on enää jäljellä hyvin vähän, pitää pystyä säilyttämään mm. luonnon monimuotoisuuden takia muuallakin kuin ainoastaan luonnonsuojelualueilla. Erityisen arvokkaita luonnontilaiset suot ovat asuintaajamien tuntumassa, jolloin ne palvelevat asukkaiden virkistyskäyttöä. Aluetta kutsutaan juvalaisten toimesta Pikku-Lapiksi tai Köyhän miehen Lapiksi. Vesireitti, jolle Itäsuon valumavedet aiotaan ohjata, on jo varsin voimakkaasti kuormitettu ja Hampun- ja Konnusjoen sekä Iso-Kontusen vedenlaatu on jo nykyisellään varsin heikko: vesi on rehevää ja hyvin tummaa. Iso-Kontusella on melko paljon vapaa-ajan asutusta ja vakituisia asuntoja. Alueelle on juuri vahvistettu Kontusen yleiskaava. 11
12 Itäsuo on melko lähellä tiheää kirkonkylän asutusta, jolloin epäsuotuisilla tuulilla hienojakoinen turvepöly todennäköisesti pääsee leviämään asuinalueille. Muistutus Hakijan selitys AA ja BB (Hampunjoki RN:o 1:10 ja Jokipelto RN:o 1:33 Männynmäen kylässä) lausuvat, että Hampunjoen vesi on jo nykyisellään niin likaista ja haisevaa, ettei lapsia tai lemmikkieläimiä voi laskea veden äärelle leikkimään. Hampunjoen vesi tulisikin testata säännöllisesti ja asettaa tutkimustulokset julkisesti näkyville. Hampunjokeen johdetaan jo nykyisellään liikaa jätevesiä. Joki ei kestä lisäkuormitusta eikä sitä pysty hyödyntämään virkistyskäytössä. Joen nykytila tulee selvittää ja tehdä suunnitelma joen tilan parantamiseksi. Hakijan tulee selvittää, miten lisääntyvä kuormitus vaikuttaa joen virtausnopeuteen, joka jo nykyisellään on varsin heikko. Muistuttajat tiedustelevat, millaisia suunnitelmia hakijalla on Hampunjoen kunnostamiseksi ja miten hakija aikoo osallistua joen kunnossapitokustannuksiin. Mikäli lupa myönnetään, hakijan tulee toimittaa kaikki tarkkailu- ja seurantaraportit tiedoksi Hampunjoen varrella asuville. Etelä-Savon ympäristökeskus Tulvapenkereen rakentaminen Itäsuolle ei ole tarpeen, koska tuotantoalueelta on noin 45 m:n etäisyys Hampunjokeen. Jos lupavirasto kuitenkin katsoo sellaisen rakentamisen tarpeelliseksi, tulee hakijaa kehottaa laatimaan siitä erillinen suunnitelma toteuttamisaikatauluineen. Tällä hetkellä hakijalla ei ole tiedossa alueen tulvakorkeuksia. Hakijan mielestä ei ole tarpeen vielä erikseen arvioida Itäsuon luonnon monimuotoisuutta ja lajistoa valtakunnallisesti eikä alueellisesti, koska hakemuksen täydennyksenä toimitetussa kasvillisuusselvityksessä on todettu, että suoyhdistelmä on menettänyt alkuperäisen kokonaisrakenteensa Itäsuon selvitysaluetta ympäröivien ojitusten seurauksena. Alueella ei ole tavattu luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kasvi- tai eläinlajeja. Myös linnuston osalta selvityksessä on todettu, että inventointialueen ja sen lähialueen linnustollinen arvo on vaatimaton eikä Itäsuolla ole linnustollisesti erityisen arvokkaita alueita. Etelä-Savon TE-keskus Hakijalla ei ole huomauttamista lausunnosta. Juvan kunnanhallitus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Luvan oikeudelliset edellytykset täyttyvät ja lupa alueen turvetuotannolle tulee myöntää. Myös valvova viranomainen on todennut, että lupa Itäsuon turvetuotannolle voidaan myöntää.
13 Alueen ojittamattomuus ei ole este luvan myöntämiselle. Muilta osin hakija viittaa edellä lausumaansa ja hakemuksessa ja sen täydennyksessä esittämäänsä. Juvan kunnan terveydensuojeluviranomainen Hakijalla ei ole huomauttamista lausunnosta. Muistutus Suunnitelman täydennys Itäsuon osuus Hampunjoen kokonaiskuormituksesta on vähäinen eikä sitä voida tarkkaan eritellä muusta samaan suuntaan vaikuttavasta kuormituksesta. Hakemuksessa esitettyjen vaikutusarvioiden perusteella Itäsuon toiminnasta ei tule aiheutumaan korvattavaa haittaa tai vahinkoa Hampunjoen vedenlaadulle, rantakiinteistölle eikä kalastolle. Iso-Kontusen kalataloudellinen merkitys puolestaan on Hampunjokea suurempi ja sen yleiselle kalataloudelle aiheutuva haitta on TE-keskuksen lausunnon perusteella esitetty kompensoitavaksi vuosittaisella kalatalousmaksulla. Tarkkailu- ja seurantaraportit toimitetaan viranomaisille. Muistuttajilla on mahdollisuus tutustua kyseisiin asiakirjoihin virastossa. Niiden lähettäminen erikseen asianosaisille ei hakijan käsityksen mukaan ole perusteltua eikä tarpeellista. Muilta osin hakija viittaa edellä sanottuun ja hakemuksessa ja sen täydennyksessä esitettyyn. Hakija on täydentänyt hakemustaan toimittamalla 31.8.2010 aluehallintovirastoon selvityksen Hampunjoen tulvimisesta ja tulvavesien leviämisestä turvetuotantoalueelle sekä suunnitelmapiirustuksen tulvapenkereen rakentamisesta Hampunjoen ja turvetuotantoalueen väliin. Tulvimisselvityksen mukaan: "Tehtyjen tarkastelujen perusteella Hampunjoen tulvien vaikutukset turvetuotantoalueeseen ovat suurimpia tarkastellun jokiosuuden yläosalla. Nykytilanteessa kevättulva leviää keskimäärin tuotantoalueen pohjoisosaan alueelle, jonka maanpinta on tason +105,8 m alapuolella. Kesäaikana keskimääräinen tulva ei leviä tuotantoalueelle nykytilanteessa. Kerran 20 vuodessa toistuva kevättulva leviää laajemmalle alueelle ja myös kesäaikainen tulva leviää suunnitellun tuotantoalueen reuna-alueelle nykytilanteessa. Turpeennosto alentaa tuotantoalueen maanpintaa, mikä lisää tulvan leviämisaluetta tuotantoalueella, mikäli tulvahaittoja estäviä toimenpiteitä ei tehdä esimerkiksi suojapenkerein." Hampunjoen tulvimisen varalle hakija rakentaa tuotantoalueen lohkojen 1, 2 ja 3 pohjoisosaan tulvapenkereen, jonka harjan korkeus on +106,80 m.
14 Etelä-Savon ELY-keskuksen lausunto 6.9.2010 Selvitys Hampunjoen tulvimisesta perustuu valuma-alueen kokoon ja uoman vedenjohtokykyyn. Valuma-alueen määrittäminen tässä tapauksessa on tavallista vaikeampaa, koska läheisen Pakinsuon turvetuotantoalueen ojitusjärjestelyt muuttavat luontaisia purkusuuntia. Oletetun valuma-alueen pohjoisosissa on lisäksi karttamerkeissä epäselvyyttä. Haukilammesta lähtevässä vesiuomassa on virtausnuoli mitä todennäköisimmin väärään suuntaan. Pakinsuon ojajärjestelyt vähentävät valuma-aluetta ja Haukilammesta lähtevän uoman keräilyalue kasvattaa sitä. Oletettu pinta-ala ja sen perusteella lasketut mitoitusvirtaamat ovat likimäärin oikean suuruisia. Hakija on ratkaisuna syntyneeseen tulvavaaraan suunnitellut uoman varteen tulvapenkereen. Korkeuslukemaksi tulvalle on saatu + 105,8 m. Tulvapenkereen korkeudeksi on suunniteltu + 106,5 m. ELY-keskus pitää ratkaisua riittävänä. MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on ollut päätöstä tehtäessä käsillä ympäristölupaviraston päätös nro 41/03/2, joka koskee Juvan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa asiakirjoineen. Aluehallintovirastolla on ollut päätöstä tehtäessä käsillä valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Itäsuon turvetuotantoon Juvan kunnan Kirkonkylän kylässä hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 46 ha. Kalastukselle ja kalastolle aiheutuva ilmeinen vahinko määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta korvattavaa tai hyvitettävää vahinkoa ei hankkeesta ennalta arvioiden aiheudu. Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden käyttää kuivatusvesien johtamiseen Juvan kunnan Kirkonkylän kylässä tiloilla Juvan hautausmaa RN:o 1:133, Partala RN:o 1:114 ja Tirrola RN:o 3:123 olevaa ojaa. Luvan saajan on huolehdittava ojan kunnossapidosta tällä osuudella kuormituksensa aiheuttaman kunnostustarpeen osalta. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
15 LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava ympäristölupavirastoon 26.10.2009 toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteessä 8 olevan kartan MK 1:20 000 mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Hampunjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 8 olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma" mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Hampunjoen tulviminen tuotantoalueella on estettävä 30.8.2010 päivätyn suunnitelman mukaisella penkereellä. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Tulvasuojelupenger on toteutettava turvetuotannon aloittamiseen mennessä. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Etelä-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista.
Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän pölyämistä ja melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Varastointi ja jätteet 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 20.4.2009). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö ja poikkeustilanteet 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailu ja raportointi 10. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan hakemuksen liitteenä 9 olevan suunnitelman mukaisesti. 16
Luvan saajan tulee tarkkailla hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Esitys tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kalatalousmaksu 12. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 250 euroa kalatalousmaksua Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Kalatalousmaksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueen osakaskuntia ja muita vesialueen omistajia. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 13. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 17
18 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.3.2020 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta, selvitys jäljellä olevista turvevaroista, ajan tasalla oleva tuotantoaluekartta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osilta. Hakemuksen yhteydessä on esitettävä suunnitelma alueiden jälkihoidosta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Itäsuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on pääosin metsäojitettua aluetta. Tuotantoalueen ojittamaton osuus (noin 20 ha) ei hakemukseen liitetyn kasvillisuus- ja lintuselvityksen perusteella arvioiden sisällä sellaisia luontoarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja tai luontotyyppejä, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Tuotantoalueelta Hampunjokeen johdettava kuormitus ei vaaranna valtioneuvoston vahvistamassa Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Kyrsyänjärvi-Tuusjärvi-Sysmäjärvi-Syysjärvi suunnittelun osa-alueelle asetettujen tilatavoitteiden saavuttamista. Lähin asutus sijaitsee noin 320 metrin päässä tuotantoalueesta, jolle ei annetut lupamääräykset huomioiden aiheudu ennalta arvioiden naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tuotanto ei ole alueella voimassa olevan maakuntakaavan vastaista. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla. Kun otetaan huomioon Itäsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaa-
rantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa aiheutuu vesistöön merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Ympärivuotinen pintavalutus on alapuolisen vesistön tila ja käyttö huomioon ottaen Itäsuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Tuotantoalueen lähin asutus sijaitsee noin 320 metrin päässä Itäsuosta, millä perusteella melun ja pölyn rajoittamiseksi on tarpeen antaa asumiseen käytettävien alueiden melutasolle enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Jätteitä ja varastointia koskevat määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 10 ja 11 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Kalatalousmaksu on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Maksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSEEN Lausunnoissa esitetyt yksilöidyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenevästi enemmälti hyläten. 19
Ympäristökeskuksen vaatimus tuotantoalueen luontoselvitysten tarkentamisesta on hylätty, koska tässä tapauksessa hakijan tekemää selvitystä alueen kasvillisuudesta ja linnustosta on katsottu täyttävän ympäristönsuojelulain ja -asetuksen hakemukselle asettamat sisältövaatimukset. Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja kunnanhallituksen vaatimukset luvan epäämisestä on hylätty, koska luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa päätöksen perusteluista ilmenevästi. Juvan kunnan terveysviranomaisen vaatimus tuotantoalueen vaikutusalueella sijaitsevien talousvesikaivojen tarkkailusta on hylätty, koska turvetuotannolla ei ennalta arvioiden ole vaikutusta lähialueen talousvesikaivojen veden laatuun tai riittävyyteen. Muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevästi enemmälti hyläten. Luvan saajan on velvoitettu tarkkailemaan tuotantoalueelta vesistöön johdettavan kuormituksen vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Tarkkailutulokset on vaadittaessa estettävä niiden nähtäväksi, joiden etu tai oikeus voi olla tiedoista riippuvainen. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 44, 45, 46, 50, 52, 55, 56, 72, 90, 100, 101 ja 103a Ympäristönsuojeluasetus 5, 19, 30 ja 37 Jätelaki 4, 6, 12, 15, 51 ja 52 Laki vesienhoidon järjestämisestä Päätöksestä peritään käsittelymaksu 4 600 euroa (turvetuotantoalue 30 300 ha). 20 Perustelut 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 600 euroa. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).