1 KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ LIPUKKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA EHDOTUS 25.11.2011, HYV. 2012
2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 2. TIIVISTELMÄ 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2. Asemakaava 6 2.3. Asemakaavan toteuttaminen 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 7 3.1.2 Luonnonympäristö 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö 10 3.1.4 Maanomistus 11 3.1.5 Muinaismuistot 11 3.2. Suunnittelutilanne 11 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 11 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 14 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve 14 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 14 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 15 4.3.1. Osalliset 15 4.3.2. Vireilletulo 15 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 15 4.3.4. Viranomaisyhteistyö 17 4.4. Asemakaavan tavoitteet 18 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet 18 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet 18 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 18 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi 18 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet 18 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 19 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 19 Vaikutukset talouteen 20 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 21 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin 21 Vaikutukset kulttuuriin 21 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 21 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 21 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 21 5.1. Kaavan rakenne 21 5.1.1. Mitoitus 21 5.1.2 Palvelut 22 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 22 5.3. Aluevaraukset 22 5.3.1. Korttelialueet 22 5.3.2. Muut alueet 23 5.4. Kaavan vaikutukset 23 5.5. Ympäristön häiriötekijät 23 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset 23 5.7. Nimistö 23 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 23 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 23 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus 24 6.3. Toteutuksen seuranta 24 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 25 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27 SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE 27 LIPUKKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 27 KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ 27 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET 27 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT 27 VAIKUTUSALUE 27 OSALLISET 28
3 TIEDOTTAMINEN 29 OSALLISTUMINEN 29 VIRANOMAISYHTEISTYÖ 29 SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET 29 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT 29 VAIHTOEHDOT 29 KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU, PÄÄTÖKSENTEKO JA MUUTOKSENHAKUMENETTELY _ 30 YHTEYSTIEDOT 30
4 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ Tila RN:o 16:4 (290-401-16-4), tilalla ei ole nimeä LIPUKKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LOMARAKENTAMISTA PALVELEVAN OMARANTAISEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAATI- MINEN. KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 FAX (08) 8511 250 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUKSEN KUULUTUS 9.3.2010 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 9.3.2010 ALKAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO (=KAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄ MRA 30 MU- KAAN 9.3.-1.4.2010 - KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ MRA 27 MUKAAN 9.12.2011-9.1.2012. - KUHMON KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT. 2012 Kuvat: Kimmo Mustonen 23.6.2010
5 Kuva 1 Alueen sijainti Kuva 2 Alueen sijainti satelliittikuvalla
6 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2009 lopulla. Alustavia keskusteluja oli jo tilan edellisten omistajien kanssa vuonna 2006, mutta silloin ei kaavoitus lähtenyt liikkeelle. Lähialueen maanomistajien kiinnostus kaavoitukseen selviää hankkeen vireilletulon yhteydessä. Luonnosvaiheen ollessa esillä ei kiinnostusta ilmennyt. Kaavan luonnostelu alkoi v. 2010 alussa maastokartta-aineiston tultua käyttöön. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 9.3.2010 ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä siitä alkaen. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 9.3.-1.4.2010. Kuhmon tekninen lautakunta 30.6.2011 73 ja kaupunginhallitus 19.7.2011 268 ovat esittäneet kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä 9.12.2011-9.1.2012. Kuhmon kaupunginvaltuusto on sen hyväksynyt 2012.. 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaava on laadittu normaalina omarantaisena kaavana. Kaava jakautuu kahteen rannan puolelta toisistaan erillään olevaan alueeseen. Valtion omistama alue on kaavan sisällä. Alueeseen kuuluu muuntamatonta rantaviivaa n. 1250 m, joka muunnettuna on n. 1124 m. Tontteja oli kaavaluonnoksessa seitsemän kappaletta eli n. 6.2 kpl/muunnettu ranta-km. Kaavaehdotuksessa on yksi rakennuspaikka vähemmän eli n. 5.3 kpl/muunnettu ranta-km. Alue on Kuhmon kaupungin pohjoisosassa. Matkaa kaupungin keskustaan on n. 40 km ja Lentiiran kyläkeskukseen n. 20 km. Kaava-aluetta ei koske mikään osayleiskaava. Alueen eteläpuolella on muutamia ranta-asemakaavoja, mutta ei tämän järven rannalla. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen ja vesihuollon osalta. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy vastaa sähköhuollosta. Toteutuminen lähtee todennäköisesti liikkeelle varsin pian kaavan vahvistumisen jälkeen.
7 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa kangasmaastoa. Alueen sijainti sopii kohtuullisesti lomakäyttöön; Kuhmon ja Lentiiran taajamien palvelut ovat varsin lähellä hyvien kulkuyhteyksien varrella, vesistö on puhdas ja kirkasvetinen, maasto on vaihtelevaa, puusto ja kasvillisuus hyvää. Myös Oulu-Kajaani-Vartius käytävä on alueen vierellä. Kuva 3 Ote maastokartasta Lipukkajärven ympäristössä 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat pääasiassa mäntyvaltaista, kuivaa kangasta. Rannalla on paikoin kuusta ja lehtipuustoa. Sisämaassa on hakkuualuetta. Osa alueesta on kosteampaa soistunutta aluetta, mutta ojituksen ansiosta kuivunut. Maasto on loivasti lounaaseen viettävää rinnettä, mutta pääosiltaan rakentamiskelpoista. Vesistöt ovat kirkkaita ja puhdasvetisiä. Alue ei ole pohjavesialuetta. Kuva 4 Rantametsää kaava-alueen itäosassa
8 Korkeuserot vaihtelevat Lipukkajärven n. 177.9 m tasosta alueen korkeimpien kohtien n. 193 m tasoon. Korkeustasot on esitetty oheisella kartalla myös kaava-alueen ympäriltä. Kuva 5 Alueen korkeustasot Vesistötutkimuksia ei tältä järveltä tiettävästi ole tehty. Järviwikissä on seuraavia yleistietoja. Kuva 6 Järviwikin tiedot Lipukkajärvestä
9 Alueen metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien inventointi on tehty kaavatyötä varten laadittuna, erillisenä inventointina kesällä 2010. Selvitys on liitteenä. Kuva 7 Komea kallioharjanne tilan rajalla alueen pohjoisosan lähellä Kuva 8 Alue (RN:o 16:4) Paikkatietoikkunan ilmakuvalla Luonnonsuojelulaissa lueteltuja suojeltuja luontotyyppejä ovat 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista syntyneet metsiköt 2) pähkinäpensaslehdot 3) tervaleppäkorvet 4) luonnontilaiset hiekkarannat 5) merenrantaniityt 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit 7) katajakedot 8) lehdesniityt 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puustoryhmät Vesilain mukaan on vesilain mukaisia päätöksiä tehtäessä kielletty seuraavien vesiluonnon tyyppien muuttaminen 1) enintään kymmenen hehtaarin suuruiset fladat ja kluuvijärvet 2) muualla kuin Lapin läänissä enintään 1 ha suuruiset lammet ja järvet 3) luonnontilaiset lähteet 4) muualla kuin Lapin läänissä sijaitseva luonnontilainen uoma, jota ei katsota vesistöksi Metsälain mukaisia vaalimisen arvoisia elinympäristöjä ovat luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot 3) rehevät lehtolaikut
10 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla 5) rotkot ja kurut 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) vähätuottoiset hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Lipukkajärven itäpuolella on kelkkareitti. Ote Kainuun ulkoilukartasta on ohessa. Kuva 9 Lähialueen kelkkareitti ja retkeilykohteita Kuva 10 Lähistön vesireitti Tervareitti Kuhmossa Kuin kämmenen jälki viisine sormineen on Sotkamon reitti Kuhmon kartalla. Nämä haarat muodostivat aikoinaan nk. Tervareitin Kainuun asumattomilta salomailta Oulun "Tervahoviin". Tämän reitistön Pääreitti alkaa Änätinpäästä tuoden Lentiiran ja Nivan kylien kautta Kuhmon keskustaan ja edelleen aina Pohjanlahdelle saakka. Pääreitti sopii parhaiten pienveneilyyn ja järvimelontaan. Koskiosuuksiakin on ja Lentiiran kosket on parempi kiertää jos on liikkeellä muulla kuin kajakilla. Nivan koskista Kaarneenkoski on myös parempi ohittaa ennen ko. koskea kiskotietä pitkin. Iso-Lentuankosken voi myös ohittaa samoin. Kuhmon länsirajan tuntu-massa olevat Katerman kosket on sivuutettava maitse. Reitin varrella on saatavilla runsaasti monipuolisia palveluja. Vettä riittää kulkuneuvon alla ympäri vuoden. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on rakenteilla yksi lomarakennus. Kantatilan rakennukset ovat jääneet erotetun tilan 16:4 pohjoispuolelle jääneelle tilalle 16:2. Lipukkajärven rannoilla on jonkin verran pysyvää asutusta ja loma-asuntoja. Niiden sijainti ja määrä selviävät kaavaselostuksessa olevista kartoista ja kuvista.
11 Kuva 11 Rakenteilla olevan lomarakennus Teeriniemessä Vesi- ja viemärijohtoa ei ole. 20 kv sähkölinja on kaava-alueen pohjoispuolella maantien varrella ja välittömässä läheisyydessä alueen eteläpuolella olevien talojen lähellä. Alue on täten kohtuudella sähköistettävissä. Kuhmo Rajalla, Kuhmon kulttuuriympäristöohjelmassa (Tekijä Kari Tervo, Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1 / 2006) on mainittu Iivantiiran koulu, joka on Lipukkajärven pohjoispäässä. Ote raportista on ohessa. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alueen tilan 16:4 (290-401-16-4) omistaa Metsäyhtymä Kyllönen. Tilalla ei ole nimeä. 3.1.5 Muinaismuistot Paikkatietoikkunaan Museoviraston antamien tietojen mukaan alueella tai sen lähistöllä ei ole muinaismuistoja tai kohteita. Kainuun Museo on tehnyt tarkemman inventoinnin 20.5.2010. Antti Mäkisen ja Esa Suomisen 4.6.2010 päiväämän lausunnon mukaan alueella ei sijaitse muinaismuistolain (295/63) suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueelta löydettiin mittaustöiden yhteydessä yksi tervahauta, joka on esitetty pohjakartalla. 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kainuun maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 7.5.2007 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 29.4.2009. Alue on kaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Kaava-alue on Kajaani-Kuhmo-Vartius käytävän sisällä ja kelkkareitti on sen itäpuolella. Vartiukseen menevä tie on valtatie/kantatie. Aluetta koskee myös rantojen käytön yleismääräykset. Ote vahvistetusta kaavasta merkintöineen on ohessa.
12
13 Kuva 12 Ote maakuntakaavasta ja sen merkinnöistä Kainuun maakunta kuntayhtymä on aloittanut Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan laatimisen. Se koskee puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. Kaava on supistunut koskemaan vain Vuosangan ampuma-aluetta, joka on ranta-asemakaava-alueen länsipuolella. Kaavaluonnos 13.6.2011 on ollut nähtävillä 22.6.-2.9.2011. Siinä on ampumarata-alue hieman laajentumassa pääasiassa länteen. Ranta-asemakaavaan sillä ei ole vaikutusta. Vaihemaakuntaehdotus on nähtävillä 9.1.-10.2.2012. Ote ehdotuksesta on ohessa. Kaavaalue ei ole ko. karttalehden alueella. Kuva 13 Kainuun 1. vaihemaakuntakaava, ehdotus Alueelle ei ole laadittu tai tekeillä osayleiskaavoja.
14 Lähimmät vahvistetut ranta-asemakaavat ovat Varpaniemen, Iivantiiiran ja Louhiniemen ranta-asemakaavat nyt tekeillä olevan kaavan eteläpuolella. Rantakaavatilanne lähistöllä on esitetty oheisella kartalla. Kuva 14 Lähialueen ranta-asemakaavatilanne Kuhmon rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 26.8.2008 48. Siinä on mm. rakennusoikeutta lisätty lomarakennuksille. Kaava tehdään rakennusoikeuksiltaan yms. rakennusjärjestyksen mukaisesti. Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakarttana käytettiin luonnosvaiheessa maastokarttaa mittakaavassa 1:4000. Ehdotusvaiheeseen tehtiin erillinen pohjakartta mittakaavassa 1:2000. Kartta on hyväksytty Pohjois- Savon maanmittaustoimiston / Pekka Ojalaisen päätöksellä 9.8.2011. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavoitusta rantarakentamisen ohjaamiseksi. Poikkeusluparakentaminen ei ole perusteltua, koska silloin kokonaisuus jäisi pitkäksi aikaa epävarmaksi sekä maanomistajan että tulevien lomarakentajien kannalta. Kaavoitusmenettelyllä turvataan myös rajanaapureiden oikeudet. Aluetta ei koske mikään osayleiskaava, joten yleisempää ja laajempaa pohjaa rakentamiselle ei ole. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2009 lopulla. Kaavaan lopullisesti mukaan tulevat alueet on ratkaistu osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 9.3.2010 alkaen. Sitä on päivitetty ja se on selostuksen liitteenä. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2010 alussa maastokartta-aineiston tultua käyttöön. Kaavan käynnistämisen johdosta on käyty seuraavia neuvotteluja:
15 - kaavoittajan puhelinkeskustelu kaupungin kaavoittaja Heikki Pietikäisen kanssa 11.12.2009 - alustavien luonnosten läpikäynti kaavoittajan ja rakennustarkastajan kanssa 3.3.2010 MRL 63 mukaan ilmoitettiin hankkeen vireilletulosta 9.3.2010 Kuhmolainen sanomalehdessä julkaistulla ilmoituksella. Ilmoitus lähetettiin myös alueiden rajanaapureille sekä viranomaisille. Samalla pidettiin kaavaluonnos nähtävillä 9.3.-1.4.2010. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat - lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat - järvellä ja ympäristössä liikkuvat veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat - maankäyttö - rakennusvalvonta - ympäristötoimi - tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka - E.ON Kainuun Sähköverkko Oy - viranomaiset - Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset - Kainuun maakunta kuntayhtymä - Kainuun museo - kuhmolaiset seurat ja yhdistykset; Kuhmon luonnonsuojeluyhdistys, kyläyhdistys, tiekunnat jne 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on alunperin päivätty 3.3.2010 ja se on nähtävillä 9.3.2010 alkaen, jolloin kaavan vireilletulosta on ilmoitettu. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - puhelinkeskustelut kaavoittajan, kaupungin ja maanomistajan kesken Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä MRA 30 mukaisesti 9.3.-1.4.2010 välisen ajan. Huomautuksia ei jätetty. Lausunnoissa todettiin seuraavaa: Kainuun maakunta kuntayhtymä 15.3.2010 esittää kaavaselostukseen lisättäväksi sivunumeroinnin. Lisäksi selostuksessa pitäisi näkyä maakuntakaavan merkinnät ja määräykset Valtatie/kantatie, Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M) ja Rantojen käyttö yleismääräykset. Myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulisi vastaavalla tavalla täydentää. Kainuun Museo 23.3.2010 toteaa, ettei alueella ole rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä sieltä tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alkukesällä 2010 tehdään maastokäynti, jonka mahdollisten löytöjen perusteella kaavaa on ehkä tarkennettava. (Maastokäynti on tehty 20.5.2010 eikä löytöjä tehty). Metsähallitus 29.3.2010 toteaa Lentuan valtionmaa 11:1 kiinteistön olevan alueen keskellä. Mikäli rakennusoikeuksien sijoittaminen maasto-olosuhteiden puitteissa on mahdollista, tulee alue liittää kaavaan. Muutoin ei ole huomautettavaa. (Alueella on käyty 23.6.2010 ja todettu Metsähallituksen alueen olevan lähes kokonaan rakentamiseen heikosti soveltuvaa rämettä. Käytyjen keskustelujen perusteella aluetta ei liitetä kaavaan.)
16 Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.3.2010 toteaa, että selostuksen mukaan luontoselvitys tehdään kesällä 2010, jonka jälkeen siihen voidaan ottaa kantaa. Pohjakarttana on käytetty maastokarttaa, mikä ei täytä kaavoitusmittausasetuksen vaatimuksia. Teeriniemen tilalle 16:4 on myönnetty poikkeamislupa. Siinä yhteydessä laskettu muunnettu rantaviiva poikkeaa niin paljon kaavoittajan laskelmista, joten on esitettävä kaavan laatijan käyttämät muunnokset kaaviokuvin. Koska em. selvityksiä puuttuu, luonnos ei ole ELY keskuksen mielestä MRL 73 mukainen, vesistön ja ranta-alueen maisema-arvoja tai riittävää rakentamattomaksi jäävää rantaviivaa ei ole esitetty ja ratkaisu on hajanainen, joten sitovaa kantaa ei voida ottaa. Kaavakartan merkinnöissä ja määräyksissä on merkintöjä, joita ei ole kaavakartalla. Viranomaisneuvottelua ei myöskään ole järjestetty. Kuva 15 Metsähalllituksen omistamaa rämettä Kuhmon tekninen lautakunta 30.6.2011 73 ja kaupunginhallitus 19.7.2011 268 ovat hyväksyneet kaavan asettamisen nähtäville kaavaehdotuksena. Kaavaehdotus oli nähtävillä 9.12.2011-9.1. 2012. Muistutuksia ei jätetty. Lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavoittajan vastineella täydennettynä: - Kainuun museo 19.12.2011 toteaa, ettei alueelta ole löydetty muinaismuistolain suojaamia kiinteitä rakenteita eikä kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskantaa, joten huomautettavaa ei ole o ei vaikutusta - Kainuun maakunta kuntayhtymä 4.1.2012 ilmoittaa, että luonnosvaiheessa antama lausunto on huomioitu. Kaavaselostuksessa Maakuntakaavaluonnos tulisi korvata termillä Vaihemaakuntakaava, päivittää kuva ja kuvateksti ja todeta, että vaihemaakuntaehdotus 19.12.2011 on nähtävillä 9.1.- 10.2.2012. Muuta huomautettavaa ei ole o em. korjaukset selostukseen voidaan tehdä - Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 9.1.2012 toteaa, että ehdotuksessa on huomioitu ELY keskuksen ja muiden viranomaisten luonnoksesta antamien lausuntojen sisältö ja viranomaisneuvottelussa esitetyt näkökohdat. Rakennusten perustamistason määrittelyssä tulisi noudattaa rakennusjärjestyksen mukaista määritelmää. Osoitejärjestelmästä huolehtiminen on kunnan tehtävä. Kaavoittajan tulisi tarkistaa kaavaan merkittyjen teiden yhteneväisyys kunnan osoitejärjestelmän kanssa. Kaavakartasta puuttuu pohjakartan hyväksymismerkintä o kaavamääräysten kohta 5 voidaan muuttaa rakennusjärjestyksen mukaiseksi. Kaupunkia pyydetään hyväksymispäätöksessään ilmoittamaan, onko kaavaan merkittyjä tiennimiä muutettava. Pohjakartta on hyväksytty ja sen merkintä pitäisi löytyä kaavakartan vasemmasta alakulmasta. Kuhmon tekninen lautakunta. 2012, kaupunginhallitus. 2012 ja kaupunginvaltuusto. 2012 ovat
17 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu on pidetty 8.9.2011. Muistio on ohessa ************************** LIPUKKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN VIRANOMAISNEUVOTTELU 8.9.2011 klo 9.00-10.00 KAINUUN ELY -KESKUS 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtaja Sirpa Lyytinen Kainuun ELY -keskus - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - läsnäolijat em. lisäksi Jouko Saastamoinen Kainuun ELY keskus Mika Hakkarainen Kuhmon kaupunki 2 RANTA-ASEMAKAAVAN ESITTELY - kaavan tilanne / Kimmo Mustonen o kaavan vireilletulosta tiedotettu 9.3.2010 ja valmisteluaineisto ollut nähtävillä 9.3.-1.4.2010. Muistutuksissa ja lausunnoissa on todettu seuraavaa: Metsähallitus esitti 29.3.2010 selvitettäväksi voidaanko alueen sisällä olevalle Metsähallituksen maalle sijoittaa lomarakentamista. Alueen on todettu olevan rakennuskelvotonta rämettä, joten sitä ei oteta kaavaan mukaan Kainuun maakunta kuntayhtymä 15.3.2010 toteaa, että kaavaselostukseen tulisi lisätä sivunumerointi ja maakuntakaavan varausten ja merkintöjen selitykset ja määräykset. Muuta huomautettavaa ei ole Kainuun museo 23.3.2010 on todennut, että alueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Alkukesällä tehdään maastokäynti kiinteiden muinaismuistojen selvittämiseksi. Lausunnossa 4.6.2010 todetaan, että alueella on tehty inventointi 20.5.2010 eikä sieltä löydetty kiinteitä muinaismuistoja. Kainuun ely keskus on 31.3.2010 antanut lausunnon, jonka sisältö jäljempänä Kuhmon tekninen lautakunta 30.6.2010 73 ja kaupunginhallitus 19.7.2010 268 hyväksyvät ehdotuksen asetettavaksi nähtäville o pohjakartta on laadittu mittakaavassa 1:2000 o kaavaluonnosta ja asiakirjoja on korjattu ehdotusvaiheeseen mm. seuraavasti luontoselvitys on laadittu. Huomionarvoisia kohteita ovat Kiviniemet (Metsähallituksen maalla kaavan ulkopuolella) ja pohjoiskulman kallioharjanne ehdotus laadittu tarkemmalle karttapohjalle 1:2000 Matoniemen vapaata rantaviivaosuutta on laajennettu kaavamerkintöjä tarkennettu - viranomaisten kannanotot ja keskustelu o Mika Hakkarainen kaupunki esittää ehdotuksen asettamista nähtäville. Mitoitusta on pidetty korkeahkona vaikka sitä ei päätöksissä ole mainittu o Sirpa Lyytinen mitoitus on liian suuri. Matoniemessä ja sen itäpuolella pitäisi laajemmin käyttää laskennallista rantaviivaa vähentävää kerrointa. Teeriniemen kärki pitäisi jättää rakentamattomaksi. Löydetty tervahauta tulisi huomioida ja ilmoittaa Kainuun museolle siitä. Korttelin 1 rakennuspaikkaa 1 tulisi supistaa kallioniemekkeen osalta. Turhat kaavamerkinnät pois o Jouko Saastamoinen luontoselvitykseen ei ole huomautettavaa muutoin kuin ehkä linnuston selvityksen osalta. Luontoselvityksen kartta puuttuu. Teeriniemi on maisemallisesti merkittävä vaikka sillä ei hakkuiden yms. vuoksi ole luontoarvoja. Luontoselvityksessä tulisi olla suositukset maankäytölle ja kaavan vaikutusten arviointi luontoarvoihin olla kaavaselostuksessa. Hyvä on se, että arviointi on luontoselvityksen laatijan tekemä. 3 JATKOTOIMET Kaavoittaja hankkii maanomistajien kommentit em. seikkoihin, jonka jälkeen kaavaehdotus asetetaan nähtäville. Neuvottelu päätettiin n. klo 10.00 Sirpa Lyytinen puheenjohtaja JAKELU: sähköpostilla osallistuneille ja muille osallisille Kimmo Mustonen sihteeri **************************
18 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös on uusittu hieman muutettuna 13.11.2008. Päätöksen kohdan 4.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat erityistavoitteissa todetaan, että Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva lomaasutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Edelleen Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Maakuntakaavassa alueelle ei ole suoranaisia varauksia. Tiestöä, M alueita ja rantojen käyttöä koskevat määräykset ja tavoitteet on esitetty edellä kohdassa 3.2.1. Maakuntakaavan muutos ei vaikuta ranta-asemakaava-alueeseen. Osayleiskaavaa alueelle ei ole laadittu eikä ole suunnitteillakaan. Ranta-asemakaava pyritään laatimaan siten, että kaava olisi toteuttamiskelpoinen. Alue on tarkoitettu tavanomaiseen, omarantaiseen lomarakentamiseen. 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Eri neuvottelujen ja keskustelujen aikana syntyneet epäviralliset tavoitteet on kaavan työstämisessä otettu huomioon. 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Alustavasti on tutkittu erilaisia korttelialueiden ja tonttien sijoittelu- ja kokomalleja. Tilan rantaviivaosuuden rakentamiskelpoisuus, vesistöjen kapeus ja luonnon erityispiirteet rajoittavat paikoitellen hieman rakennuspaikkojen sijoittelua. Ilmansuunnat, maaston piirteet, tiestön ja kunnallistekniikan tarkoituksenmukaisen toteuttaminen ja vapaan rantaviivan säilyttäminen ja monet muut tekijät on otettu huomioon rakentamisen sijoittelussa. Kuva 16 Osa alueesta on hakattua. Ranta on kuitenkin koskematon ja taimikko hyvässä kasvussa 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Maanomistajien ja kaavoittajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on päädytty kaavaluonnosvaiheessa ratkaisuun, jossa on 4 korttelia ja 7 tonttia. Kaavaehdotuksessa rakennuspaikkojen rajoja tarkistettiin, jotta niiden väliin jää 250 m rakentamattomat alueet. Lisäksi Teeriniemestä poistettiin yksi rakennuspaikka. Keskellä oleva valtion omistama alue haittaa vapaan rantaviivan laskemista. Alue jää kuitenkin rakennuskelvottomuuden takia rakentamisen
19 ulkopuolelle. Täten yli puolet yhtenäiseksi katsottavasta kaava-alueen ja sen sisällä olevan valtionmaan muodostamasta alueesta jää rakentamattomaksi. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue ei ole isompien taajamien läheisyydessä. Haja-asutusta järven ympärillä ja teiden varsilla on jonkin verran. Runkotiestö on rakennettu kaava-alueen itäosaan. Tontteja varten joudutaan rakentamaan lyhkäisiä lisäteitä. Rannoilla on toisten tilojen alueella harvakseltaan pysyvää asutusta ja lomarakentamista, mihin rakentaminen liittyy. Yhteistä vesi- ja viemärihuoltoa ei ole kaavan väljyyden vuoksi tarpeen järjestää, vaan jätevesien käsittely hoidetaan tontti- tai korttelikohtaisesti. Jätevesien käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sähkönjakelu on helposti järjestettävissä. Kuva 17 Poikkeamisluvan saaneen kohteen rakennuksia Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman kohdealueen maa- ja kallioperän pintakerroksia. Vähäisiä vaikutuksia voi olla vesistöön, mutta hyvin rajallisesti, koska rakennusten vesi- ja viemärihuollosta on annettu määräykset. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia. Kaava-alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä, joten kaavoitus ja rakentaminen eivät vaikuta haitallisesti luonnonympäristöön ja sen säilymiseen. Luontoarvojen inventointi on tehty ja merkittävät kohteet on huomioitu. Paikallisesti merkittävät kohteet on jätetty rakentamattomiksi. Kaava-alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentaminen tulee olemaan tavanomaista, väljää lomarakentamista, joten ei ole pelkoa pohja- tai pintavesien pilaantumisesta. Rakentamisalueilla pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Korttelialueilla ei kuitenkaan ole merkittävää kasvillisuutta ja samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen vieressä oleva Lipukkajärvi on varsin pieni ja on pinta-alaltaan n. 110 ha. Sen pituus on n. 2.7 km ja leveys n. 200-600 m. Kaava-alueen kohdalla leveyttä on n. 300-600 m. Rakentaminen ei vaikuta kaukomaisemiin. Myös hyvä puusto ja vaihteleva pinnanmuodostus estävät rakentamisen näkymisen kauemmas. Lähempää tarkastellen maisemakuva hieman muuttuu, mutta koska ympäristöt on jo otettu rakentamiskäyttöön, ei muutos ole kovin merkittävä. Vaikutuksia luontoon on tarkemmin käsitelty liitteenä olevassa luontoselvityksessä.
20 Luontoselvityksen laatija Jari Hietaranta on todennut kaavaluonnoksen vaikutuksista seuraavaa: Ympäristövaikutusten arviointi Ranta-asemakaavaluonnoksen mukainen rantarakentaminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia alueen nykyisiin luontoarvoihin. Alue on nykyiselläänkin voimakkaan ihmistoiminnan vaikutuksen alaista ja lisärakentaminen ei aiheuta merkittävää lisärasitusta. Alueella ei ole luonnonsuojelu-, vesi- tai metsälain mukaisia kohteita tai suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Rantojen sulkeutuneisuus lisääntyy jonkin verran rakentamisen myötä, mutta vapaita ranta-aluejaksoja jää kuitenkin runsaasti. Kuva 18 Rantaa kaava-alueen pohjoisosassa Vaikutukset talouteen Kaava-alueelle joudutaan rakentamaan osittain loma-asutuksen tarvitsemaa tiestöä, vesihuoltoa ja sähköhuoltoa. Rakentaminen ei kuitenkaan aiheuta maanomistajalle, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Rakennettavat tiet ovat suhteellisen lyhyitä ja maasto hyvin rakentamiskelpoista. Samalla tiet palvelevat myös tilan muuta käyttöä, esim. metsätaloutta, kalastusta, metsästystä, marjastusta jne. Sähköhuollon verkostot ovat alueiden lähellä. Kuva 19 Tiestöä on osittain parannettava, mutta perusverkosto on valmiina
21 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Merkittäviä terveysriskejä ei aiheudu. Tiestöt rakennetaan siten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle. Alueen viitoitus suoritetaan teiden rakentamisen yhteydessä. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman alueella kaavan toteuduttua. Alueen kautta ei kulje latu-, retkeily- tai kelkkailureittejä. Mitoitus on varsin väljä ja vapaata rantaviivaa jää myös satunnaiseen maihinnousuun. Järven koko on varsin pieni eikä ulkopuolista liikkumista todennäköisesti kovin paljon ole. Rakentaminen ei estä vesistön käyttämistä esim. kalastukseen tai veneilyyn. Vapaata rantaviivaa jää alueelle, jolloin myös jokamiehen oikeudet turvataan. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen ja tonttien sijoittelu on varsin väljää, rakentamistehokkuus noudattaa Kuhmon rakennusjärjestystä ja tontit kookkaita, joten rakentamisesta ei aiheudu haitallisia sosiaalisia vaikutuksia. Vaikutukset kulttuuriin Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Kaavoitus ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen hyvin suunniteltuna ja toteutettuna tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Alueella ei ole löydetty muinaisjäännöksiä, tervahautoja tai merkittäviä kulttuuri- tai rakennushistoriallisia arvoja. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Käsittelyt ja päätökset on selostettu aiemmin. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Alueeseen kuuluu rantaviivaa muuntamattomana ja muunnettuna osittain seuraavasti: Eteläosa Pohjoisosa Yhteensä tila 16:4 1025/891 m 233/233 m 1258/1124 m Rantaviivan jakautumisessa käytetyt muuntokertoimet ovat normaalit seutukaavaliittojen käytännön mukaiset. Oheisella kartalla on esitetty rantaviivan muuntaminen.
22 Kuva 20 Muunnetun rantaviivan laskeminen Kaavaluonnoksessa oli 4 korttelia, joissa 7 tonttia. Tonttikohtainen rakennusoikeus 170 k-m2 lomarakennuksille ja 230 k-m2 koko rakennuspaikalle. Rakennuspaikkojen keskikoko on lomarakennustonteilla n. 5690 m2. Tarkemmat mitoitustiedot ovat tilastolomakkeella. Vuodepaikkojen arvioitu määrä on n. 30-40 kpl. Ehdotuksessa vähennettiin yksi rakennuspaikka. Muutoin tiedot ovat ennallaan. 5.1.2 Palvelut Kaava-alueen rakentamisen määrä ei tarvitse erillisiä palveluja. Palvelut ovat pääasiassa Kuhmon keskustassa tai Lentiirassa suhteellisen pitkien etäisyyksien päässä. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevat ja muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet Kortteleiden pinta-alat, rakennusoikeudet, tonttimäärät ja korttelitehokkuudet jakautuivat luonnoksessa seuraavasti:
23 Kortteli Tontteja Pinta-ala Keskikoko Rak.oikeus 1 2 10073 5036 460 2 2 13603 6802 460 3 2 9909 4955 460 4 1 6253 6253 230 Yhteensä 7 39838 1610 Korttelitehokkuus on varsin alhainen, joten rakennusten sijoittelussa voidaan maasto ja sen ominaispiirteet ottaa hyvin huomioon. Kaavassa on rakentamisen ohjaus esitetty varsin väljästi. Rannan puolella lomarakennuksia ei saa sijoittaa 30 m lähemmäksi rantaa. Erillinen rantasauna saa olla 15 m etäisyydellä rannasta. Myöskään rakentamistapamääräyksiä tai - ohjeita ei ole laadittu tiukoiksi, vaan rakentamisen laadusta ja riittävästä yhtenäisyydestä huolehditaan rakentamisen yhteydessä. Lomarakennustonttien lomarakentamiseen sallittu määrä on 170 km2, mikä on Kuhmon rakennusjärjestyksen mukainen. Saunan koko saa olla 30 k-m2 ja koko rakennuspaikan rakennusoikeus 230 k-m2. Kaavaehdotuksessa yksi rakennuspaikka vähennettiin ja lähes kaikkia pienennettiin vapaan rantaviivan lisäämiseksi ja luonto-oloja paremmin huomioivaksi. Kortteli Tontteja Pinta-ala Keskikoko Rak.oikeus 1 2 9499 4750 460 2 1 6184 6184 230 3 2 9334 4667 460 4 1 4394 4394 230 Yhteensä 6 29411 4902 1380 5.3.2. Muut alueet Korttelialueiden ulkopuolelle jääneet alueet on kaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M). 5.4. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset on selostettu edellä kappaleessa 4.5.2 ratkaisun valinnan yhteydessä. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Häiriötekijät alueella ovat vähäiset. Yleisiä teitä ei ole aivan alueen lähellä eivätkä liikennemäärät muutenkaan ole kovin suuria Vartiukseen menevällä tiellä. Alueiden läpi ei kulje moottorikelkka-, latu-, retkeily- tms. reittejä ja järvellä veneily on vähäistä. 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartalla. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön antaman 1.5.2000 astuneen asetuksen kaavamerkintöjä. 5.7. Nimistö Kaavatiet on nimetty opastuksen helpottamiseksi. Nimistö on laadittu alueen perinteistä nimistöä hyödyntäen. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu.
24 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistaja vastaa kaavan toteuttamisesta rakentamalla tiet ja myymällä tontit. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy toteuttaa alueen sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti. Rakentajat huolehtivat vesi- ja viemärihuollosta. Lomarakennustonttien kysyntä alueella ratkaisee toteutuksen aikataulun ja keston. Alue on ominaisuuksiltaan hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta, joten kaavan tultua vahvistetuksi alue tullenee toteutumaan varsin nopeasti. Alue on kuitenkin sivussa taajamista ja pääteistä. 6.3. Toteutuksen seuranta Kaupungin ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin mm. alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, 3.3.2010, 25.11.2011 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen
25 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 290 Kuhmo Täyttämispvm 25.11.201 1 Kaavan nimi LIPUKKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Hyväksymispvm Ehdotuspvm 25.11.2011 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 09.03.2010 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 26,5915 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 26,5915 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 1,25 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 6 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 6 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 26,5915 100,0 1380 0,01 26,5915 1380 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2,9411 11,1 1380 0,05 2,9411 1380 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 23,6504 88,9 23,6504 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]
26 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 26,5915 100,0 1380 0,01 26,5915 1380 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2,9411 11,1 1380 0,05 2,9411 1380 RA 2,9411 100,0 1380 0,05 2,9411 1380 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 23,6504 88,9 23,6504 M 23,6504 100,0 23,6504 W yhteensä
27 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE LIPUKKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ 16:4 (290-401-16-4), tilalla ei ole nimeä Metsäyhtymä Kyllönen Marko Kyllönen, Pyykuja 26 as 13 88900 KUHMO SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavoituksen tarkoituksena on suunnitella alueen maankäyttö siten, että maanomistaja voi käyttää, suunnitella ja hyödyntää omistamaansa aluetta tavanomaiseen lomarakentamiseen. Palveluita alueelle ei tule. Kaava laaditaan väljänä omarantaisena kaavana maastokartalle. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITEL- MAT Alueelle ei ole laadittu yleiskaavoja tai muita tarkempia maankäytön suunnitelmia. Kainuun maakuntakaava on vahvistettu 29.4.2009. Siinä alue sijoittuu Oulu-Kajaani-Vartius käytävän sisälle. Alueen itäpuolelta kulkee kelkkareitti. Ote maakuntakaavasta on ohessa. VAIKUTUSALUE Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue ja aivan sen lähialue. Välillisiä vaikutuksia saattaa olla laajemmin läheisille maanomistajille, asukkaille, lomanviettäjille, vesistössä ja tiestöllä liikkuville jne. Arvioitu välitön vaikutusalue on rajattu oheisella kartalla.
28 OSALLISET - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Kuhmon vesihuolto - viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun museo - kuhmolaiset seurat ja yhdistykset