Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari 9.-10.4.2019, Gustavelund, Tuusula
Mikä on luontotyyppi? Luontotyyppi määrittelee rajattavissa olevia maa- tai vesialueita, joilla vallitsevat samankaltaiset ympäristötekijät ja eliöstö ja jotka eroavat näiden ominaisuuksien perusteella muista
Vaahteralehdot Varttuneet kuivahkot kankaat Kalvakkarämeet Pienet humusjärvet Kelluslehtisten dominoimat pohjat Itämeren hiekkarannat Muinaisrantakivikot ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 5.5.2019 Valoisat kalkkikallioseinämät Variksenmarjakankaat Lehtipuuhaat Karut kalliokedot 3 Sinisimpukkapohjat
Luontotyyppien pääryhmät Itämeri Itämeren rannikko Sisävedet ja rannat Suot Metsät Kalliot Perinnebiotoopit Tunturit ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE Yhteensä yli 400 luontotyyppiä kuvattu ja arvioitu 5.5.2019 4
Luontotyyppien punainen kirja 2018 Yli 1 000 sivun tietopaketti Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 Suomen ympäristö 5/2018 Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset Molemmat osat verkkojulkaisuina Osa 1 myös painettuna Hankkeen verkkosivut http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus 5 ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 5.5.2019
2018 toinen arvio: uusi arviointimenetelmä ja 120 asiantuntijaa Suomi siirtyi toisessa arvioinnissa (2016 2018) kansallisesta uhanalaisuuden arviointimenetelmästä kansainväliseen IUCN Red List of Ecosystems -menetelmään Mukana kaikki keskeiset luontotyyppitietoa tuottavat tahot: yli 120 asiantuntijaa LuTU-asiantuntijaryhmät luontotyyppien pääryhmien mukaan (ei virallista asemaa, mutta aktiivisia myös arviointien välillä) Suomen ympäristökeskus koordinoi Ympäristöministeriö rahoitti + runsaasti eri laitosten virkatyötä ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 5.5.2019 6
Uhanalaisuuden arviointikriteerit ja ajanjaksot Uhanalaisuusluokan määrää kriteeri, jonka perusteella häviämisuhka on suurin A = Määrän väheneminen B = Harvinaisuus (+ taantuminen) C / D = Laadun muutos (abioottinen tai bioottinen) E = Kvantitatiivinen analyysi häviämistodennäköisyydestä Arviointiajanjaksot
Uhanalaisuusluokat luontotyypeillä 8
Tietolähteet Tieto lisääntynyt sitten ensimmäisen arvioinnin, mutta perustuu pääosin muita tarkoituksia varten kerättyihin aineistoihin, ei biodiversiteetin seurantaan ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE Soiden ojitustilanne 5.5.2019 Uusi paikkatietoaineisto: Tunturialueet 2017 Ladattavissa SYKEn Avoin tieto -verkkosivulta
Uhanalaisuusluokkien osuudet luontotyyppien lukumääristä Uhanalaisten (VU, EN ja CR) osuudet: Koko maassa 48 % Etelä-Suomessa 59 % Pohjois-Suomessa 32 % ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 5.5.2019 10
Uhanalaisuusluokkaosuudet ryhmittäin Korkeimmat uhanalaisten osuudet perinnebiotoopeissa (100 %) ja metsissä (76 %) Pienimmät sisävesien (20 %), Itämeren (24 %) sekä kallioiden ja kivikoiden luontotyypeillä (25 %) ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 5.5.2019 11
Uhanalaistumisen syyt Metsien uudistamis- ja hoitotoimet Ojitus Pellonraivaus Rakentaminen Vesien rehevöityminen ja likaantuminen Vesirakentaminen ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 5.5.2019 12
Luontotyypit ja riistaeläinten elinympäristöt
Riistaeläinten ensisijaiset elinympäristöt Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Luontotyypeistä 76 % uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä etenkin kuolleen puun määrän ja vanhojen metsien väheneminen
Metsät elinympäristöinä Eivät sinällään häviämässä, mutta voimakkaasti muuttuneet Tärkeimmiksi tekijöiksi kangasmetsien kokonaisekosysteemin kannalta katsottiin nämä mitattavissa olevat tekijät:? Kuollut puu (m 3 /ha) Järeät puut (kpl/ha) Metsissä elävät riistaeläimet Lehtipuiden osuus (% elävästä puustosta)
Suot elinympäristöinä Suoluontotyyppien uhanalaisuus Luontotyypeistä 57 % uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä ojitus, pellonraivaus ja metsien uudistamis- ja hoitotoimet
Suot elinympäristöinä Turvemaiden ojitusosuus Kuva: Risto Salovaara/YLE VU Kuva: YLE VU EN
Sisävedet ja rannat elinympäristöinä Sisävesi- ja rantaluontotyyppien uhanalaisuus Luontotyypeistä 20 % uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä vesien rehevöityminen ja likaantuminen, vesirakentaminen, ojitukset ja metsätaloustoimenpiteet sekä rantarakentaminen
Sisävedet ja rannat elinympäristöinä Elinympäristö vesilinnuille, saukolle & majavalle Piirroskuvat Suomen metsästäjäliiton sivuilta CR EN Kuva: Jari Peltomäki VU VU Sisävesi- ja rantaluontotyyppien taantumisella yhteys esimerkiksi sotkien, heinätavin ja haapanan uhanalaistumiseen Rehevöityminen > särkikalat runsastuvat > ravintokilpailu > osasyy sotkien alamäkeen Avoimien alueiden umpeenkasvu > osasyy haapanan ja heinätavin ahdinkoon
Itämeri elinympäristönä Itämeren luontotyyppien uhanalaisuus Luontotyypeistä 24 % uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä Itämeren rehevöityminen, ruoppaukset, väylät ja vesiliikenne Merijää VU Itämerennorppa NT Kuva: Seppo Keränen / WWF
Tunturit elinympäristönä Tunturiluontotyyppien uhanalaisuus Luontotyypeistä 38 % uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä ilmaston lämpeneminen, porolaidunnus ja niiden yhteisvaikutukset LC Kuva: Yle
Ihmisen muovaamat elinympäristöt Ihmisen voimakkaasti muokkaamista ympäristöistä arvioitiin vain perinnebiotoopit Kaikki luontotyypit (100 %) uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä niitto- ja laidunkäytön loppuminen, myös pellonraivaus ja metsittäminen
Lähes puolet Suomen luontotyypeistä uhanalaisia Keinot tilan parantamiseen tunnetaan: asiantuntijaryhmiltä 70 toimenpide-ehdotusta luontotyyppien tilan parantamiseksi liittyen maankäyttöön, luonnonvarojen käyttöön & ympäristön tilan parantamiseen suojeluun, hoitoon & ennallistamiseen tutkimukseen, seurantaan, tietojärjestelmiin, koulutukseen & viestintään Vanhojen keinojen merkittävä tehostaminen Yksi tie eteenpäin: Lisää lintuvesien ja - kosteikkojen hoitoa ja kunnostusta Uusia keinoja kehitettävä ja otettava käyttöön 23 ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 5.5.2019
Kiitos mielenkiinnosta! Luontotyyppivalokuvat: Heidi Arponen, Olli Autio, Markku Heinonen, Juha Jantunen, Tytti Kontula, Antti Lammi, Katariina Mäkelä, Kaisa Raatikainen, Katja Raatikainen, Anne Raunio, Terhi Ryttäri, Maarit Similä, Seppo Tuominen, Mats Westerbom