LAUKAAN KUNNAN SOSIAALIPALVELUJEN VALVONTASUUNNITELMA

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALIPALVELUJEN VALVONTASUUNNITELMA Laukaan kunnan itsetuottamat sosiaalipalvelut Laukaan kunnan alueella toimivat yksityiset sosiaalipalvelujen tuottajat Liite Perusturvalautakunta 18.6.2019 1

SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1 JOHDANTO... 3 2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA MÄÄRITELMÄT... 4 3 LUPAMENETTELY, VALVONTA JA YHTEISTYÖ... 6 3.1 Yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan ilmoitus ja luvan hakeminen... 8 3.2 Yhteistyö aluehallintoviraston kanssa... 10 3.3. Kunnan ja palveluntuottajan välinen yhteistyö... 10 3.4 Omavalvonta... 11 3.5 Sosiaalihuollon henkilöstön ilmoitusvelvollisuus 1.1.2016 alkaen... 11 4 VALVONNAN KOHTEET LAUKAAN KUNNAN ALUEELLA... 13 4.1 Ilmoituksenvaraiset yksityiset sosiaalipalvelujen tuottajat... 13 4.2 Luvanvaraiset yksityiset sosiaalipalveluiden tuottajat... 14 4.3 Kunnan omat sosiaalipalveluyksiköt... 14 5 VALVONNAN VASTUUT LAUKAAN KUNNASSA... 15 6 VALVONNAN MENETELMÄT... 17 7 VALVONTAKÄYNTIEN PROSESSI JA SISÄLTÖ... 19 8 HAVAITUT LAATUPOIKKEAMAT JA NIIHIN REAGOINTI... 20 9 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI... 21 2

1 JOHDANTO Laukaan kunnalla on järjestämisvastuu alueensa sosiaalihuollon palveluiden järjestämisestä. Palveluita tuotetaan kunnan omana toimintana, sekä yksityisten palveluntuottajien toteuttamana ostopalveluna tai palvelusetelinä. Kunnan tehtävänä on valvoa sekä itse järjestämiensä, että ulkopuolelta ostamiensa palvelujen lisäksi kaikkien yksityisten sosiaalihuollon palveluntuottajien toimintaa alueellaan riippumatta siitä, että hankitaanko niistä palvelua tai ei. Tämä valvontasuunnitelma ohjaa Laukaan kunnan sekä omien että yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnan toteuttamista käytännössä. Valvontasuunnitelma auttaa myös valvonnasta vastaavia viranomaisia konkretisoimaan lakisääteiset valvontavelvoitteet ja yhdenmukaistamaan valvontakäytäntöjä. Kuntalaisten näkökulmasta sekä omana toimintana tuotetun, että yksityisen palveluntarjoajan palvelujen on oltava yhdenvertaisia ja turvallisia käyttäjilleen. Tämän vuoksi palveluja valvotaan samalla tavoin ja säännöllisen valvonnan merkitys korostuu. Sosiaalipalvelut kohdistuvat usein asiakasryhmille, joiden on haasteellista pitää huoli omista oikeuksista ja huomata epäkohtia palveluissaan. Valvontasuunnitelman tavoitteena on turvata asiakkaille laadukkaat ja turvalliset palvelut. Valvontasuunnitelma tukee palveluntuottajia toiminnan kehittämisessä nostamalla esiin toiminnassa esiintyvät riskit, jolloin on mahdollisuus ennaltaehkäisevästi puuttua niihin ja tehdä tarvittavia korjauksia toiminnassaan. Tavoitteena on kehittää valvonnan menetelmiä ja sen vaikuttavuutta siten, että painopiste tulee siirtymään aiempaa enemmän ennakoivaan valvontaan ja palveluntuottajien omavalvontaan. Tämä edellyttää luottamuksellista ja aktiivista yhteistyötä palveluntuottajien ja valvontaviranomaisten välillä. Palveluntuottajien on huolehdittava, että tässä valvontasuunnitelmassa sekä Laukaan kunnan palveluseteliohjeessa esiin nostetut ohjeet ja vaatimukset toteutuva käytännössä. Sosiaalipalvelujen palvelutuottajien on laadittava yksikkökohtainen toimintaa ohjaava omavalvontasuunnitelma, mikä on pidettävä ajan tasalla ja julkisesti nähtävillä (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011 6, Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301 47 ). 3

2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA MÄÄRITELMÄT Valvontaa ohjaavat keskeisesti seuraavat säädökset: Suomen perustuslaki (731/1999) Hallintolaki (434/2003) Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki, 621/1999) Laki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (669/2008) Laki aluehallintovirastoista (896/2009) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) Lastensuojelulaki (417/2007) Laki toimeentulotuesta (toimeentulotukilaki, 1412/1997) Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta (815/2015) Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (sosiaalihuollon asia-kaslaki 812/2000) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (potilaslaki, 785/1992) Laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimin-tamallien tukemista koskevista kokeiluista (kuntakokeilulaki, 1350/2014) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015) Valtioneuvoston asetus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (676/2008) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista (906/2009) Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (582/2017) Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (583/2017) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009) Sosiaalihuoltoasetus (607/1983) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta (585/2017) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä (1088/2010) 4

Muut lähteet Laatu ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä: suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin (STM:n julkaisuja 2014:7) Määräys omavalvonnasta (Valvira 1/2014) Turvallinen lääkehoito: Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa (THL ohjaus 2015:14) YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 13.12.2006 Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvonta-suunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys. Tervey-den- ja hyvinvoinnin laitos, määräys 1/2015 Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajien omavalvontasuunnitelman sisältöä ja laatimista koskevat määräykset. Terveyden- ja hyvinvoinnin lai-tos, määräys 2/2012 Sosiaalipalvelujen järjestämisestä vastaavat kunnat. Ne voivat tuottaa sosiaalipalvelut yksin, tai muodostaa keskenään kuntayhtymiä tai yhteistoiminta-alueita. Kunta voi myös ostaa sosiaalipalveluja muilta kunnilta, järjestöiltä, yksityisiltä palveluntuottajilta tai valtiolta. Asiakkailla on oikeus niihin palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus saada tarvittaessa arvio palvelutarpeesta sekä nimetty omatyöntekijä. Sosiaalihuoltolaissa määritellään myös sosiaalihuollon toteuttamisen keskeisiä periaatteita. Asiakkaalla on oikeus hyvään kohteluun. Se edellyttää asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Hyvä kohtelu edellyttää, että asiakkaan ihmisarvoa ei loukata ja ihmisen inhimillinen arvokkuus voidaan kaikissa olosuhteissa säilyttää ja hänen tarpeensa, toiveensa ja odotuksensa täytetään mahdollisuuksien mukaan. Asiakkaalla on oikeus myös tahdosta riippumattomassa huollossa hyvään kohteluun, jossa tahdonvastaisista toimenpiteistä huolimatta pyritään toimimaan asiakasta kunnioittaen. Yksityisten sosiaalipalveluiden tuottamisesta annettua lakia (922 / 2011) sovelletaan sellaisiin yksityisiin sosiaalipalveluihin, joita palveluntuottaja antaa korvausta vastaan liiketai ammattitoimintaa harjoittamalla, jollei laissa toisin säädetä. Yksityisellä sosiaalipalvelulla tarkoitetaan yksityisen henkilön tai yhteisön tuottamia lasten- ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, vammaisten, kehitysvammaisten, vanhusten tai päihdehuollon 5

palveluja tai muita vastaavia sosiaalihuollon palveluja. Perhehoito ja omaishoito toimeksiantosopimussuhteena eivät kuulu tämän lain mukaisen valvonnan piiriin. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaan toimintayksikön tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan sopiva siellä tarjottavalle palvelulle. Toimitilojen ja varusteiden tulee olla riittävät ja asianmukaiset. Huomiota tulee kiinnittää henkilöstön lukumäärään ja ammattitaitoon suhteessa palvelujen tarpeeseen ja hoidettavien määrään sekä toimintayksikön johtamiseen. Yksityisten sosiaalipalvelujen on perustuttava sopimukseen tai kunnan tekemään hallintopäätökseen sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :n mukaisesti laadittuun palvelu-, hoito-, huolto- tai kuntoutussuunnitelmaan taikka muuhun vastaavaan suunnitelmaan (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 5 ). 3 LUPAMENETTELY, VALVONTA JA YHTEISTYÖ Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta vastaavat viranomaiset määritellään yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 33 :ssä. Yleinen ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa STM:n alaisena aluehallintovirastoja niille tämän lain mukaan kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Aluehallintovirasto (AVI) toimii alueellisena lupa- ja valvontaviranomaisena. Aluehallintoviraston tehtäviin kuuluvat sosiaalihuollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta sekä lupien myöntäminen toimialueellaan. Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin ohjaa ja valvoo alueellaan sekä kunnan itsetuottamia, että yksityisiä sosiaalipalveluita. Ensisijainen valvontavastuu on aina kunnalla. Laukaan kunnan tehtävä valvonnassa on a) valvoa ja ohjata oman kunnan alueella olevia ympärivuorokautisia palveluja yhdessä aluehallintoviraston kanssa b) valvoa ja ohjata yhdessä aluehallintoviraston kanssa itse maksaville asiakkaille ja kunnille ilmoituksenvaraisia palveluja tuottavia yksityisiä palveluntuottajia oman kunnan alueella (palvelulaki) c) valvoa ostopalvelujensa laatua muissa kunnissa. 6

Aluehallintovirastot vastaavat käytännön valvontatyöstä ja valvovat alueellaan palvelujen asianmukaisuutta luvan myöntämisen jälkeen. Aluehallintoviraston tehtävänä on 1) valvoa ja ohjata toimialueellaan tuotettuja yksityisiä palveluja yhteistyössä kunnan kanssa 2) myöntää lupa omalla alueellaan ympärivuorokautisiin palveluihin 3) myöntää lupa yhdessä kuntien kanssa sellaisille yksityisille sosiaalipalvelujen tuottajille, jotka antavat palveluja a) itse maksaville asiakkaille tai b) itse maksaville asiakkaille ja kunnille lukuun ottamatta niitä palvelujen tuottajia, jotka tuottavat ainoastaan sosiaalihuoltolain 17 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja kotipalveluihin kuuluvia tukipalveluja tai niihin rinnastettavia palveluja 4) pitää valtakunnallista tietojärjestelmää (yksityisten palveluntuottajien rekisteri) yhdessä Valviran kanssa ja ylläpitää palvelurekisteriä ilmoituksenvaraisista palveluista ja tuottajista. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ylläpitää rekisteriä Laukaan kunnan alueella toimivista luvanvaraisista yksityisistä palveluntuottajista. Lain yksityisistä sosiaalipalveluista tultua voimaan (1.10.2011 alkaen) aluehallintovirasto ei enää ylläpidä ja päivitä ilmoituksenvaraisten sosiaalipalvelujen rekisteriä sosiaalihuoltolain 17 :n 1. momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin kotipalveluihin kuuluvista tukipalveluista tai niihin rinnastettavista palveluista, vaan se jää kunnan vastuulle, jossa palvelua annetaan. Yksityisissä sosiaalipalveluissa annetun lain mukaan palvelujen sijaintikunnalla on ensisijainen valvontavastuu. Kunta ottaa vastaan ilmoitukset, arvioi ne, antaa tarvittavan lausunnon ja laittaa edelleen aluehallintovirastolle tiedoksi. Valvontaa suoritetaan aluehallintoviraston ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran kanssa yhteistyössä. Yksityisen palvelun tuottajan, joka harjoittaa muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, sen oleellisesti muuttuessa tai toiminnan loppuessa kirjallinen ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja annetaan. Ilmoituksenvaraisten yksikköjen pääasiallinen valvontavastuu on kunnalla, jonka alueella yksikkö sijaitsee, riippumatta siitä, ostaako kunta yksiköstä palvelua tai ei. 7

Kunnan tulee huolehtia sekä omien että ostamiensa sosiaalipalvelujen laadusta ja asianmukaisuudesta niiden sijaintipaikasta riippumatta. Kunnan, joka on sijoittanut henkilön yksityiseen toimintayksikköön, tulee valvoa, että asiakas saa hoito- ja palvelusuunnitelman, kuntoutussuunnitelman ja tehtyjen palvelupäätösten mukaiset palvelut. Kunta valvoo sijoittamiensa henkilöiden olosuhteita kyseisessä toimintayksikössä. Kunnan on palveluja ostaessaan varmistuttava, että hankittavat palvelut vastaavat lain ja sopimuksien mukaista palvelutasoa. Palvelua ostavan kunnan on arvioitava säännöllisesti, pystyykö toimintayksikkö tarjoamaan asiakkaan tarvitseman yksilöllisen hoidon ja palvelun edellytetyllä laatutasolla. Laadukkaan ja asianmukaisen sosiaalihuollon järjestämisessä on toisaalta kyse riittävistä toimintaedellytyksistä ja toisaalta toimintaa ohjaavasta kulttuurista ja asenteista sekä käytöksestä. Sosiaalihuollon järjestämisen näkökulmasta keskeisiä sosiaalihuollon laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat asiantunteva ja riittävä sosiaalihuollon henkilöstö, johtaminen sekä käytettävissä olevat toimitilat ja välineet. Järjestettävän tuen tulisi olla kokonaisvaltaisesti asiakkaan toimintakykyä tukevaa ja riittävää. 3.1 Yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan ilmoitus ja luvan hakeminen Ennen toiminnan aloittamista yksityisen sosiaali- ja terveyspalveluntuottajan tulee tehdä ilmoitus toimintansa mukaisesta palvelusta joko Valviraan, AVIin tai kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavalle toimielimelle. Yksityisen palvelut voidaan jakaa a) luvanvaraisiin ja b) ilmoituksenvaraisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä c) ilmoituksenvaraisiin tukipalveluihin ja toimeksiantosopimuksiin perustuviin omais- ja perhehoitoon. A) Luvanvarainen sosiaali- ja terveyspalvelu on sellainen yksityinen palvelu, jota palveluntuottaja tuottaa ympärivuorokautisesti. Tällaisen palveluntuottajan on saatava lupaviranomaiselta lupa palvelujen tuottamiseen ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttumista. Lupaa haetaan siltä aluehallintovarastolta, jonka toimialueella 8

palveluita tuotetaan. Jos palveluja on useamman kuin yhden aluehallintoviraston alueella, lupaa haetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomaiselta (Valvira). Lupahakemukseen on liitettävä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1053/2011) 1 :ssä mainitut liitteet. Lupa kattaa kaikki palveluntuottajan toimintayksiköt, joissa tuotetaan ympärivuorokautisia sosiaali- ja varhaiskasvatuspalveluja. Tietoa luvanvaraisesta toiminnasta sekä luvanhakumenettelystä saa AVI:n sivuilta http://www.avi.fi/web/avi/luvanvarainen-toiminta B) Ilmoituksenvaraista on sellainen palvelu, joka ei ole ympärivuorokautista palvelua. Ilmoituksenvaraista toimintaa on mm. kotihoito ja päivätoiminta. Palveluntuottajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnasta ennen sen aloittamista tai olennaista muuttumista Laukaan kunnan perusturvalautakunnalle, jos palvelua tuotetaan Laukaan kunnan alueella. Jos palvelua toteutetaan useammissa kunnissa, sama kuntailmoitus toimitetaan kaikkiin kyseessä oleviin kuntiin samanaikaisesti. Ilmoituksessa on mainittava vastaavat tiedot kuin lupahakemuksessa (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 8, 11 ). Tietoa ilmoituksenvaraisesta toiminnasta saa AVIn sivuilta https://www.avi.fi/web/avi/yksityiset-sosiaalipalvelut/ilmoituksenvarainen-toiminta Ennen uuden luvan- tai ilmoituksenvaraisen palveluntuottajan toiminnan käynnistymistä kunta laatii lausunnon lupahakemuksen tai ilmoituksen liitteeksi aluehallintoviranomaiselle siitä, täyttyvätkö toiminnassa lain edellytykset. Toiminta virallistuu yksityiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksi, kun palvelu merkitään ilmoituksen perusteella yksityisten palvelunantajien Valveri-rekisteriin, jota ylläpitävät Valvira ja aluehallintovirastot. Ilmoituksenvaraisen toiminnan voi aloittaa ennen aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen saamista, kun kunta on hyväksynyt toiminnan lain mukaisuuden. Hyväksytyt yksityiset palveluntuottajat merkitään myös Laukaan kunnan palveluntuottajien rekisteriin. Palveluntuottajan on ilmoitettava kirjallisesti vastuuhenkilön vaihtumisesta sekä toiminnan lopettamisesta luvan myöntäneelle lupaviranomaiselle tai 11 :ssä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneelle kunnan toimielimelle. 9

C) Ilmoituksenvaraisista tukipalveluista ilmoitus tehdään Laukaan kunnan perusturvalautakunnalle. Ilmoituksenvaraisia tukipalveluja eri asiakasryhmille ovat avohuollon palvelut, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous- ja kuljetuspalvelut. Kunta ylläpitää rekisteriä tukipalveluita tuottavista yksityisistä palveluntuottajista. Luvan- ja ilmoituksenvaraista palvelua tarjoavan palveluntuottajan toimintaa valvotaan suunnitelmallisesti yhteistyössä toimintayksikön sijaintikunnan, asiakkaita sijoittaneiden muiden kuntien ja AVIn kanssa. 3.2 Yhteistyö aluehallintoviraston kanssa Aluehallintovirasto ja kunta toimivat yhteistyössä yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaasioissa. Ne voivat suorittaa tarkastuksia erikseen tai yhdessä. Kunnan tehdessä valvontakäynnin itse ilman aluehallintovirastoa, toimittaa kunta valvontakäynnistä raportin aluehallintovirastolle. Aluehallintoviraston toimiessa lupaviranomaisena se pyytää sijaintikunnan lausunnon lupahakemukseen ympärivuorokautista hoitoa antavasta yksiköstä. Annetussa lausunnossa tulee ottaa kantaa toimintayksikön toimintaedellytysten asianmukaisuuteen. Lisäksi lausunnossa arvioidaan, miten palvelu sopii kunnan palvelujärjestelmään. Kunnalta pyydetään lausunto myös ilmoituksenvaraisiin palveluihin. Laukaassa sijaintikunnan lausunnot laatii perusturvajohtaja tai sosiaalityön johtaja. 3.3. Kunnan ja palveluntuottajan välinen yhteistyö Laukaan kunta tekee yhteistyötä alueella toimivien palveluntuottajien kanssa. Valvontakäyntien lisäksi yhteistyötä toteutetaan mm. - kirjallisilla ohjeilla, tiedotteilla ja selvityksillä - sähköpostitse ja puhelimitse - säännöllisillä yhteistyötapaamisilla vuosittain - asiakaskyselyillä 10

-palautekyselyillä - yhteydenpidolla sopimuksiin liittyen ja palautekeskustelulla - säännöllisillä asiakassijoituksiin liittyvillä asiakaskäynneillä, muun muassa hoitosuunnitelman tarkastus 3.4 Omavalvonta Valviran ohjeistukset omavalvonnasta tulivat voimaan 1.3.2012. Uuden, toimintansa aloittavan yksityisen tai kunnallisen sosiaalipalvelujen tuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma kuuden kuukauden kuluessa toiminnan käynnistämisestä. Kaikilla toiminnassa olevilla palvelujen tuottajilla omavalvontasuunnitelma on löydyttävä. Suunnitelma tulee olla julkisesti esillä toimintayksikössä ja palveluntuottajan on tarkasti seurattava sen toteutumista ja ajantasaisuutta. Palveluntuottajan tulee täyttää laissa sosiaalipalveluista säädetyt toimintaedellytykset ja arvioida jatkuvasti omaa toimintaansa. Omavalvontasuunnitelma on olennainen ja ensisijainen valvonnan muoto ja osa toimintayksikön arjen toimintaa. Toimiva omavalvonta on palvelujen laadun ja palvelutoiminnan kehittämisen tärkein väline. Kunnan tulee tehdä valvontakäyntejä samoilla kriteereillä ja vaatimuksilla niin kunnan omiin yksiköihin kuin yksityisiin palveluyksiköihin. Valvontakäynneistä toimitetaan tarkastuskertomus aluehallintovirastoon suoraan ylitarkastajan sähköpostiin, niitä ei tarvitse lähettää kirjaamoon. Valvontakäyntejä tehdään myös erikseen sovittaessa yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa mm. tila- ja toimintamuutosten yhteydessä. Valvontaa suoritetaan samoilla kriteereillä ja vaatimuksilla sekä kunnan omiin että yksityisiin palveluyksiköihin. 3.5 Sosiaalihuollon henkilöstön ilmoitusvelvollisuus 1.1.2016 alkaen Vuoden 2016 alusta tulivat voiman sosiaalihuoltolain säädökset henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta. Sosiaalihuollon tehtävissä toimiva työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän itse huomaa tai saa 11

tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisen että yksityisen sektorin työntekijöitä. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon vastaavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Esimies vastaa siitä, että jokainen työntekijä tietää ilmoitusvelvollisuuskäytännöistä. Työyhteisöissä on syytä keskustella henkilökunnan kanssa siitä, että ilmoituksen kohteena on erityisesti asiakkaan palvelun toteutumisessa ja asiakasturvallisuudessa todetut epäkohdat ja / tai niiden uhat ei esim. henkilökunnan keskinäisiin ristiriitoihin liittyvät asiat, ellei niillä ole asiakasturvallisuuden kannalta merkitystä. Mikäli epäkohtaa ei saada korjatuksi, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle, Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. 12

4 VALVONNAN KOHTEET LAUKAAN KUNNAN ALUEELLA Palvelut jakautuvat ilmoituksenvaraisiin ja luvanvaraisiin sosiaalipalveluihin sekä kunnan omiin sosiaalipalveluyksiköihin. 4.1 Ilmoituksenvaraiset yksityiset sosiaalipalvelujen tuottajat - Laukaan alueella lapsiperheiden kotipalveluja, perhetyötä ja lastensuojelun avopalveluja tarjoavat yritykset - Laukaan alueella toimivat yksityiset kotihoitopalveluja tarjoavat yritykset - Laukaan alueella toimivat kotihoidon tukipalveluita tai niihin rinnastettavaa palvelua tarjoavat yritykset - Ostetut palvelut, jotka sijaitsevat muissa kunnissa, joista Laukaan kunta ostaa palvelua Ilmoituksenvaraisista palveluista lausunnon aluehallintovirastolle laatii ilmoituksen liitteeksi perusturvajohtaja. Ennen lausunnon antamista pyydetään yrittäjä yhteiseen keskusteluun. Keskustelussa läpikäydään ja tarkastetaan ilmoituslomake ja arvioidaan toiminnan aloittamisedellytyksiä sekä tutustutaan palveluntuottajaan. Valvontavastuussa olevat viranomaiset jatkavat valvontatoimintaa lausunnon antamisen jälkeen. Ilmoituksen liitteeksi laaditun lausunnon jälkeen, valvontakäynti on tavoitteena tehdä vähintään joka toinen vuosi. Tarkastuskertomukset lähetetään aluehallintovirastoon ja palveluntuottajan nimeämälle vastuuhenkilölle. Vuosittaisten määräaikaistarkastusten lisäksi tehdään tarvittaessa ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia perustelluista syistä. Valviran painopisteet (Riskinarviointi valvontakohteiden määrittämisessä, omavalvonta sekä sen tuki ja varmistaminen, palveluiden rakenteiden sekä hoito- ja hoivaketjun palveluiden valvonta, päivystystoiminnan valvonta, ikäihmisten kotiin annettavien palveluiden valvonta, enimmäisaikojen ja määräaikojen valvonta, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden valvonta, palveluiden laadun ja sisällön valvonta), kunnan painopisteet, Tampereen painopisteet esimerkkeinä, kohdennetut tarkastuskohteet 13

4.2 Luvanvaraiset yksityiset sosiaalipalveluiden tuottajat - Kehitysvammahuollon ympärivuorokautista palveluasumista toteuttavat yksiköt - Ympärivuorokautista palveluasumista vanhuksille, vammaisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarjoavat yksiköt - Kehitysvammahuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut, jotka sijaitsevat muissa kunnissa - Ympärivuorokautiset asumispalvelut vanhuksille, vammaisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, jotka sijaitsevat muissa kunnissa - Laukaan kunnan alueella toimivat lastensuojelulaitokset ja laitosluvilla toimivat ammatilliset perhekodit - Lastensuojelulaitoksien ja laitosluvilla toimivien ammatillisten perhekotien palvelut muissa kunnissa Luvanvaraisissa ympärivuorokautisissa palveluissa tarkastus ja arviointi tehdään ennen toiminnan aloittamista. Sen jälkeen tarkastus tehdään kerran vuodessa ja tarvittaessa. Tarkastuskertomukset lähetetään aluehallintovirastoon ja toimintayksikköön. Vuosittaisten määräaikaistarkastusten lisäksi tehdään ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia perustelluista syistä (esimerkiksi asiakaspalautteen perusteella). 4.3 Kunnan omat sosiaalipalveluyksiköt Kunnan omia yksiköitä valvotaan samoin kuin yksityisiä palveluntuottajia. Kunnan oman palvelutuotannon valvonnassa painottuu omavalvonta. Omavalvontasuunnitelmat päivitetään vuosittain sekä aina silloin kun toiminnassa tapahtuu muutoksia ja niiden ajantasaisuutta valvotaan tulospaikkojen ja tulosyksiköiden esimiesten toimesta. Lisäksi yksiköissä toteutetaan valvontakäyntejä vähintään joka toinen vuosi tai tarvittaessa useammin. 14

5 VALVONNAN VASTUUT LAUKAAN KUNNASSA Valvontatehtävä tulee määrätä viranhaltijalle, jolla on riittävä sisältöasiantuntemus ja kyky arvioida muun muassa toiminnan vaatimat tilatarpeet, toimintavälineistö, henkilöstön määrä sekä henkilöstön rakenne ja koulutustaso. Valvontavastuun Laukaan kunnassa määrittelee perusturvalautakunta. Laukaan kunnan perusturvalautakunta on toimivallan siirron mukaisesti nimennyt palvelujen vastuulliseksi valvontaviranomaiseksi perusturvajohtajan. Valvonnan käytännön toteutuksen vastuut jakautuvat siten, että erikseen nimetty palvelupäällikkö vastaa Laukaan kunnan alueella ja muista kunnista ostettujen palvelujen valvonnan toteutuksesta yhteistyössä asiakasvastaavan tai asiakasohjaajan kanssa. Sosiaalityössä (lastensuojelu, perhekodit) käytännön valvontavastuu on sosiaalityön johtajalla. Silloin kun toimintayksikössä asuu eri tahojen sijoittamia asiakkaita (esim. lapset, mielenterveys- päihdekuntoutujat ja vanhusasiakkaat), valvontaa tehdään yhdessä valvontakohteille nimettyjen vastuuhenkilöiden kanssa. Lisäksi omavalvonnan mukaisesti jokainen yksikön vastuuhenkilö sekä vanhus-ja vammaispalvelujohtaja vastaavat omien yksiköiden omavalvonnasta. Ympärivuorokautista toimintaa suunniteltaessa ja aloitettaessa tulee palveluntuottajan, aluehallintoviraston ja kunnan tehdä tiivistä yhteistyötä. Kunnan puolelta vastuuhenkilönä on perusturvajohtaja, vanhus- ja vammaispalvelun palvelupäällikkö ja asiakasvastaavat omalta vastuualueeltaan. Kunnalta pyydetyt lausunnot antaa perusturvajohtaja tai sosiaalityön johtaja (lastensuojelu). Laukaan kunnassa asiakasvastaava sijoittaa asiakkaita yksityisiin asumispalveluihin tai myöntää asiakkaalle palvelusetelin. Asiakasvastaavilla on vastuu palvelun laadusta, ohjatessaan asiakkaalle asumispalvelua osana virkatehtäviään. Vanhus- ja vammaispalvelun johtaja sekä yksiköiden esimiehet suorittavat omavalvontaa omissa yksiköissä. Lisäksi sosiaalityön johtaja ja sosiaalityöntekijät vastaavat omassa tehtävässään ostettavan palvelun laadusta ja valvontaa toteutetaankin yhteistyönä viranhaltijoiden kesken. Tarkastuskäynnit yksiköihin ja palvelua tuottaviin yrityksiin tehdään suunnitelmallisesti kerran vuodessa ja tarvittaessa mikäli siihen ilmenee tarvetta. 15

Lastensuojelun sijaishuollon järjestämistä koskevat päätökset tehdään lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden, johtavan sosiaalityöntekijän tai sosiaalityön johtajan toimesta. Sijoitukset valmistellaan pääsääntöisesti yhteistyössä Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön kanssa. Laukaa kuuluu hankintarenkaaseen, jonka puolesta sijaishuoltoyksikkö on kilpailuttanut lastensuojelun ympärivuorokautiset ostopalvelut ja Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö toteuttaa osaltaan myös näiden yksiköiden valvontaa. Muihin kuntiin tehtyjen sijoitusten valvonta toteutetaan pääosin asiakaskäyntien yhteydessä. Laukaan kunnassa sijaitsee yksityinen perhekoti, minkä valvonnasta vastaa sosiaalityön johtaja sekä johtava sosiaalityöntekijä. 16

6 VALVONNAN MENETELMÄT Valvontaa tehdään alla kuvatuin keinoin: Ennakoivaan valvontaan kuuluu lausuntojen antaminen yksityisten palveluiden tuottajien toimittamiin ilmoituksiin ja lupahakemuksiin. Ennakoivassa valvonnassa varmistetaan, että palveluntuottaja on toimintaa käynnistäessään ottanut huomioon palveluitaan koskevan lainsäädännön ja tilaajavastuulain vaatimukset. Ennakoivassa valvonnassa varmistetaan palvelun sisältö ja vähimmäisvaatimukset: uuden palvelun toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen, henkilöstön määrä ja koulutusvaatimukset, mahdolliset toimitilat, asiakkaiden asema ja oikeudet, asiakkaiden perustarpeista huolehtiminen, terveyden- ja sairaanhoito sekä dokumentointi ja asiakirjahallinta. Palveluntuottajalta edellytetään, että oman toiminnan ja turvallisuuden riskit on kirjattu ennakoivasti. Palveluntuottajan tulee laatia puolen vuoden sisällä toiminatansa aloittamisesta omavalvontasuunnitelma. Suunnitelmallinen valvontaa toteutetaan ennalta laaditun aikataulun mukaisina määräaikaisina tapaamisina palveluntuottajan kanssa Äänekosken kaupungin alueella toimivien palvelutuottajien yksiköissä ja ulkopaikkakunnilla niissä yksiköissä, jossa on Laukaan kunnan sijoittamia asiakkaita. Ulkopaikkakunnilla sijaitsevien toimintayksiköiden valvontaa tehdään yhteistyössä sijaistikuntien kanssa, päävastuu ulkopaikkakuntalaisten valvonnasta kuuluu kunnalle, jossa toimintayksikkö sijaitsee. Valvontakäynneistä valvontakertomus, joka lähetetään tiedoksi myös aluehallintovirastoon. Muita tapaamisia ovat esimerkiksi palveluntuottajien kanssa järjestettävät yhteistapaamiset. Tapaamisia pyritään järjestämään vähintään kerran vuodessa Laukaan kunnan toimesta. Sopimusvalvonta on palveluntuottajan kanssa tehdyn sopimuksen toteutumisen valvontaa. Valvontavälineitä ovat sopimus ja siinä mainitut seurantaperusteet. Tilaajavastuulaki (laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 1233/2006) velvoittaa palvelun järjestäjää seuraamaan ostopalveluiden ja 17

palvelusetelituottajan taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä työvoiman käyttöä jo enne sopimuksen kirjoittamista, mutta myös sopimuksen kirjoittamisen jälkeen koko hankinnan ajan. Reaktiivinen valvonta tarkoittaa epäkohtien perusteella toteutettavaa valvontaa. Mahdolliset huolenaiheet käsitellään palveluntuottajan kanssa viipymättä. Tarvittaessa valvontakäynti tehdään, kun epäkohta on saatu tietoon. Tällainen käynti tehdään esimerkiksi silloin, jos asiakkailta saadaan palautetta, etteivät palvelut toimi sovitulla tavalla tai että asiakasta on kohdeltu huonosti. Tapaamisessa käydään läpi kyseinen pulmatilanne ja yritetään ennakoida, ettei vastaavia tilanteita pääse jatkossa syntymään. Tapaamisessa sovitaan myös, miten asia dokumentoidaan ja miten seurataan tilanteen korjaantumista. Vakavista epäkohdista ja huolenaiheista ollaan yhteydessä myös aluehallintovirastoon. Ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä tehdään, jos se erityisestä syystä arvioidaan tarpeelliseksi. Tämä tapa perustuu valvontaviranomaisen tarkastusoikeuteen. Viranomainen voi tarkastaa palveluntuottajan yksityisen sosiaalipalvelulain mukaisen toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. 18

7 VALVONTAKÄYNTIEN PROSESSI JA SISÄLTÖ Laukaan kunnnan valvontakäyntejä ohjaa Valviran ja aluehallintovirastojen laatima valtakunnallinen valvontaohjelma sosiaalihuollon eri osa-alueille. Laukaan kunnan valvontakäynneillä käytettävät tarkastuslomakkeet pohjautuvat Valviran laatimiin tarkastuslomakkeisiin, jotka löytyvät sivuilta www.valvira.fi tai www.avi.fi. - Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut - Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut - Vanhusten ympärivuorokautinen hoiva ja palvelut - Kotiin annettavat palvelut ja hoito - Lastensuojelun ympärivuorokautiset palvelut Mikäli valvontakäynti on ennalta sovittu, lähetetään palveluntuottajalle valvontakäyntikirje, jossa palveluntuottajaa pyydetään ennalta täyttämään valvontakäynnin tarkastuslomake ja henkilöstöluettelo. Kirjeessä pyydetään lisäksi toimittamaan omavalvontasuunnitelma, lääkehoitosuunnitelma ja mahdolliset muut valvonnan kannalta oleelliset asiakirjat annettuun määräaikaan mennessä. Määräajassa huomioidaan, että valvova viranomainen ennättää tutustua materiaaliin ennen valvontakäyntiä, josta sovitaan myös kirjeessä. Valvontakäynnillä käydään valvontalomakkeessa olevat asiat yhteistyössä läpi. Valvontakäyntiin kuuluu yksikön toiminnan tarkastus mm. onko toiminta myönnetyn luvan mukaista, toimintatavat ja toiminnan sisältö (toimintasuunnitelma, toimintakertomus ja viikko-ohjelma), henkilökuntamitoitus, lääkehoitokäytännöt, työvuorolistat, työntekijöiden pätevyys ja koulutus sekä täydennyskoulutus, työsuojelu ja työhyvinvointi. Läpi käydään myös mahdolliset asiakaspalautteet ja aiemmat huomautukset ja määräykset. Lisäksi tarkastetaan tilat ja mahdollisesti haastatellaan muutamia asiakkaita ja paikalla olevia omaisia sekä henkilöstöä. Tarkastuksessa tulee olla mukana palveluyksikön vastuuhenkilö, koska hän vastaa suoraan lain nojalla toimintayksikkönsä toiminnallisesta johtamisesta ja palvelukokonaisuudesta. 19

Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, joka tehdään aina, vaikka puutteita ei havaittaisikaan. Puutteista ja epäkohdista tehdään merkinnät tarkastuslomakkeelle ja ilmoitetaan määräaika, johon mennessä ne pitää korjata, minkä jälkeen tehdään uusintatarkastus epäkohtiin liittyen. Tarkastuskertomus toimitetaan toimintayksikköön ja aluehallintovirastoon kaikista tarkastuskäynneistä. Sosiaalihuoltolain 19 :n tarkoitetuista kotipalvelun tukipalveluista ja niihin rinnastettavista palveluista ei tarkastuskertomusta toimiteta aluehallintovirastoon, koska kunta itse on rekisterin ylläpitäjä. 8 HAVAITUT LAATUPOIKKEAMAT JA NIIHIN REAGOINTI Mikäli valvonnan kohteena olevaan toimintaan kohdistuu useita valituksia tai siinä ilmenee muuten laatuepäkohtia, valvova viranomainen selvittää näitä ensin yhdessä palveluntuottajan kanssa. Laukaan kunnalla on oikeus purkaa ostopalvelusopimus tai poistaa palvelusetelituottaja Laukaan palveluntuottajarekisteristä - jos palveluntuotuottajan palvelut eivät ole sopimuksen tai - jos palvelut eivät täytä yhteisesti sovittuja laatuvaatimuksia - jos palvelut eivät täytä lainsäädännön edellytyksiä - jos puutteiden korjaamiseksi ei ole kohtuullisessa ajassa esitetty hyväksyttävää suunnitelmaa. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun ja sen laatuun tai kohteluun, voi hän tehdä asiasta muistutuksen toimintayksikköön tai kantelun valvontaviranomaiselle. Aluehallintovirasto tai Valvira voivat siirtää tehdyn kantelun käsiteltäväksi muistutuksena toimintayksikköön. Jatkossa viranomaiskäsittelyyn otetaan suoraan vakavat asiat, kuten epäilyt vakavasta virheestä ammattitoiminnassa. Muutoin asia pyritään käsittelemään siinä toimintayksikössä, johon moite on kohdistunut. Tämä menettely antaa toimintayksikölle paremman mahdollisuuden valvoa oman toimintansa laatua. Laukaan kunta on velvollinen ilmoittamaan kaikki havaitsemansa epäkohdat lupaviranomaisten, aluehallintoviraston ja Valviran tietoon. Aluehallintovirasto ja Valvira päättävät palveluntuottajalle tulevista seurauksista epäkohtiin liittyen. 20

9 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Laukaan kunnan valvontaa suorittava viranhaltijat ovat vastuussa yksityisten ja omien sosiaalipalvelujen valvonnasta ja valvontasuunnitelman ajantasaisuudesta. Valvonnan toteutumisesta raportoidaan Perusturvalautakuntaa vähintään kerran vuodessa. Valvonnan tuloksia arvioidaan ja raportoidaan myös sisäisen valvonnan prosessissa. 21