6.11.2018 Villa Carolina, Tvärminne Luonto- ja maisemavaikutukset
Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 HANKKEEN KUVAUS 1 3 LUONNONYMPÄRISTÖN NYKYTILA 3 3.1 Maiseman ja luonnonympäristön ominaispiirteet 3 3.2 Kulttuuriympäristökohteet ja arvokkaat maisemat 4 3.3 Luonnonsuojelualueet 4 4 RAKENNUSHANKKEEN MAISEMA JA LUONTOVAIKUTUKSET 7 4.1 Vaikutukset maisemaan 7 4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojelualueisiin 8 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 9 6 LÄHTEET 9 Yhteystiedot: biologi, FM Soile Turkulainen (luonto) 040 572 4001 soile.turkulainen@poyry.com maisema arkkitehti, MARK Sirkku Huisko (maisema) 050 3811920 sirkku.huisko@poyry.com
1 1 JOHDANTO Bisectra S.A suunnittelee Hangon kaupungin alueella kiinteistöllä 78 401 15 2 olevien vapaa ajan asumiseen käytettyjen rakennusten purkamista ja korvaamista ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetuilla rakennuksilla. Rakennuslaajuus (käytetty kerrosala) tulee pienenemään esitetyllä ratkaisulla. Toimenpiteet vaativat ranta asemakaavan tai poikkeamisluvan. Tässä raportissa on arvioitu toimenpiteiden vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan. Raportin laativat biologi FM Soile Turkulainen ja maisemaarkkitehti MARK Sirkku Huisko Pöyry Finland Oy:stä. 2 HANKKEEN KUVAUS Kiinteistö 78 401 15 2 (4,6 ha) sijaitsee Hankoniemen etelärannalla Tvärminnentien ja merenrannan välisellä alueella (kuva 1). Rakennuspaikka on noin 100 metrin päässä vesirajasta ja noin 2 metrin korkeudella merenpinnasta. Kuva 1. Kiinteistön sijainti (sininen nuoli). Kartta: Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen karttapalvelu, karttapaikka 11/2018. Tontilla on tarkoitus purkaa kaikki olemassa olevat rakennukset, viisi kappaletta, ja korvata ne kahdella uudella rakennuksella. Kolme rakennuksista on jo purettu vuosina 2017 2018 tontin jatkokäyttöä ajatellen, ja kaksi rakennusta on purkamatta. Rakennuksista ensimmäiset on rakennettu jo ennen 1960 lukua, ja ne ovat olleet kahden perheen käytössä. Tontille on tarkoitus rakentaa ympärivuotiseen rakentamiseen tarkoitettu rakennus (noin 160 m 2 ) sekä saunarakennus (noin 80 m 2 ). Uudet rakennukset tullaan sijoittamaan metsän reunaan puustorajan taakse, jolloin ne eivät riko rannan luonnollista puustorajaa, eivätkä ulotu rannan avoimelle niittyalueelle. Kaikki tontilla olevat nykyiset puut tullaan säilyttämään. Kiinteistön itäreunalla rantaniityn alueella sijaitsevaa ojaa tai sen uomaa ei myöskään ole tarpeen muuttaa. Rakennukset ovat 1 kerroksisia matalia rakennuksia joiden rakennusmassat eivät yllä kuin havupuiden oksiston alareunaan.
Päärakennus tulee sijaitsemaan samassa paikassa kuin nyt olemassa oleva hirsirakennus. Uusi saunarakennus tulee sijaitsemaan vanhan puretun saunarakennuksen rakennuspaikan vieressä, mantereen puolella. Kiinteistölle on olemassa oleva tieyhteys. Uudet rakennukset tulevat olemaan muotokieleltään ja arkkitehtuuriltaan yhteneväiset muodostaen arkkitehtonisen kokonaisuuden (kuvat 2 ja 3). Rakennuskokonaisuus on arkkitehtikilpailun voittanut ehdotus. Julkisivumateriaaleina tulee olemaan hongan harmaa puuverhous merelle päin ja luonnonkiviverhous mantereelle. Rakennusten katot ovat viherkattoja. 2 Kuva 2. Havainnekuva uudisrakennuksesta rannasta pohjoiseen päin (Pöyry Arkkitehdit 23.5.2018). Valokuva 25.4.2018. Kuva 3. Havainnekuva uudisrakennuksesta kaakkoon päin (Pöyry Arkkitehdit 9.10.2018). Valokuva 25.4.2018.
3 LUONNONYMPÄRISTÖN NYKYTILA 3 3.1 Maiseman ja luonnonympäristön ominaispiirteet Maisemamaakuntajaossa Hanko kuuluu Eteläisen rantamaan Suomenlahden rannikkoseutuun (SYKE 2018). Hankoniemi itsessään kuuluu Ensimmäisen Salpausselän harjumuodostelmaan (GTK 2018). Yleisesti Hankoniemi on maastonmuodoltaan varsin tasainen hiekkakannas, jonka rannikkoa leimaavat kalliot ja keskiosat ovat harvahkon mäntyvaltaisen metsän peittämiä. Myös kiinteistön alue on topografialtaan matalaa (noin 2 mmpy). Maaperä on pääosin hiekkaa sekä aivan lounaisnurkassa kalliota (kuva 4). Metsätyyppi on kuivaa kangasmetsää, jonka pääpuulaji on mänty. Metsän ja meren välissä on kiinteistön kohdalla noin 90 metrin levyinen puuton alue, jossa kasvaa matalaa heinävaltaista kasvillisuutta (kuva 5). Puuton alue jatkuu samanlaisena itäpuolella naapurikiinteistön kohdalla. Kiinteistöltä aukeaa näkymä kaakon ja etelän suuntiin merimaisemaan, jossa näkyy luotoja ja saaria. Meri on alueella hyvin matalaa. Kiinteistö ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella (SYKE 2018). Kuva 4. Kiinteistön maaperä on pääosin hiekkaa (vihreät alueet) ja vain pieneltä osin kalliota (punaiset alueet). Kuvalähde: GTK, Maankamara 11/2018.
4 Kuva 5. Kiinteistön ja rakentamisalueen sijainti ilmakuvassa. Ilmakuva: Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelu, ortoilmakuva 11/2018. 3.2 Kulttuuriympäristökohteet ja arvokkaat maisemat Kiinteistön alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole löydetty Museoviraston (2018) muinaisjäännösrekisterin mukaisesti kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kiinteistön alue ei kuulu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi luokiteltuun maisemaan tai kulttuuriympäristöön. Lähimmät maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöalueet ovat Tvärminnen kylä noin 2 km päässä ja Täktomin kylä noin 3,5 kilometrin päässä (Uudenmaan liitto 2018). Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöalueet ja kohteet löytyvät Hangon keskustasta, Hankoniemen länsirannalta ja Lappohjan koillispuolelta (Hankoniemen sotahistorian kohteet) (Museovirasto 2018). 3.3 Luonnonsuojelualueet Kiinteistön eteläosa rakennusalueen ulkopuolella on valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvalla alueella, Natura 2000 alueella ja FINIBA lintualueella (kuva 6). Kiinteistö rajoittuu eteläreunalla yksityismaiden luonnonsuojelualueisiin.
5 Kuva 6. Kiinteistön ja rakentamisalueen sijainti sekä Natura-alueen, lintuvesiensuojeluohjelma-alueen ja luonnonsuojelualueiden rajaukset. Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelu, peruskarttarasteri 10/2018. Luontokohderajaukset: Suomen ympäristökeskus SYKE, ladattavat paikkatietoaineistot 6/2018. Seuraavassa on esitetty näiden alueiden kohdekuvaukset: Svanvik Henriksberg, Täcktbukten Österfjärden ja Västerfjärden (LVO01005) Alue on valtioneuvoston vuonna 1982 hyväksymän valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Se muodostuu kolmesta osa alueesta, joista itäisin, Svanvik Henriksberg, ulottuu kiinteistön alueelle. Alueet on sisällytetty myöhemmin lähes kokonaisuudessaan Natura verkostoon, ja osia niistä on suojeltu luonnonsuojelualueina. Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen Natura 2000 alue (FI0100005, SAC ja SPA, 52 630 ha) Natura alue on laaja aluekokonaisuus, joka sisältää täydellisen sarjan meri, ulko ja sisäsaariston vyöhykkeitä, ja edustaa siten pienoiskoossa kaikkia rannikkoalueita (Uudenmaan ELY keskus 2013). Kohde on luokiteltu erityisiä suojelutoimia vaativaksi merialueeksi, ja liitetty kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsarkohteeksi. Se on myös Itämeren merellisen luonnon suojelukomission (HELCOM) rannikko ja merialueiden suojelualueverkoston (Marine Protection Areas, MPA) kohde. Alueen suojelun perusteena on 29 luontodirektiivin luontotyyppiä, lukuisia lintudirektiivin I liitteen lintulajeja ja muuttolintulajeja sekä luontodirektiivin II liitteen lajit har
maahylje, täplälampikorento ja kapeasiemenkotilo. Ympäristöministeriön (2016) ehdotuksessa Natura alueiden tietojen täydentämisestä luontotyyppejä on 35. Natura alueeseen kuuluvalla laajalla merialueella tavoitteena on merenpohjan, vedenalaisen luonnon ja veden laadun suojelu. Merialueen lisäksi rajaukseen kuuluu jo ennestään suojeltuja tai suojeluohjelmiin kuuluvia saari ja manneralueita. Ne on ryhmitelty seitsemäksi osa alueeksi, joista yksi on Hankoniemen etelälahtien alue (maaalue n. 126 ha, vesialue n. 713 ha) (Uudenmaan ELY keskus 2013). Osa alue käsittää niemien väliin jääviä matalia, laajalti hiekkarantaisia ja pohjaisia lahtia, joista osa on kuroutumassa merestä erilleen fladoina tai glojärvinä. Rannan edustalla on kallioluotoja ja hiekkaisia saaria, jotka ovat tärkeitä lintujen pesimäalueita. Alavien rantaniittyjen kasvillisuus on hyvin monipuolista ja edustavaa. Rannoilla esiintyy useita valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia lintu, hyönteis ja kasvilajeja, kuten esim. tylli, nuolihaukka, pikkutikka, hopeajuovakoisa, dyynisulkanen ja suoneidonvaippa ja lännenmaltsa. Lahdet ovat erityisesti muuttavien vesi ja kahlaajalintujen, mm. joutsenten ja suokukkojen tärkeitä levähdysalueita. Natura alueen vesialueilla suojelun toteutuskeinona on vesilaki. Natura rajauksen sisällä olevia saaria ja mannerrantoja suojelu koskee vain siltä osin kuin osa alueiden kuvauksissa on erikseen selostettu. Hankoniemen etelälahtien osa alueen saari ja manneralueet on jo pääosin rauhoitettu luonnonsuojelualueina tai ne kuuluvat valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin ja tullaan perustamaan luonnonsuojelualueiksi. Hangon etelälahdet FINIBA alue (872 ha) Suomen tärkeät lintualueet (Finnish Important Bird Areas FINIBA) hankkeessa tunnistettiin 2000 luvun alussa yhteensä 411 kansallisesti tärkeää lintualuetta. Hanke toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen sekä BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten yhteistyönä. FINIBA alueet ovat kansallisesti merkittäviä uhanalaisten, silmälläpidettävien ja kansainvälisen erityisvastuun lintulajien pesimis tai kerääntymisalueita. Hangot etelälahdet on hyvin monimuotoinen matalien merenlahtien, fladojen, rantaniittyjen, hietikoiden ja kivikoiden mosaiikki Hankoniemen etelälaidalla (Leivo ym. 2002). Alueen kriteerilajeja ovat kyhmyjoutsen (kevät 430, syksy 200), ristisorsa (kevät 11), lapasotka (syksy 20 120) ja harmaalokki (atl 2 500). Kiinteistön edusta on FINIBArajauksen itäosaa. Sandvikin luonnonsuojelualue (YSA204421, 23,7 ha) Luonnonsuojelualue on perustettu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 24.11.2008. Perustamispäätöksen mukaan Sandvik on osa Svanvik Henriksbergin matalikkoa, joka on merkittävä laulu, pikku ja kyhmyjoutsenten levähdys ja ruokailualue. Muuttoaikana alueella levähtää lisäksi vesilintuja. Alueella esiintyvään lajistoon kuuluvat säännöllisesti mm. laulujoutsen, kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, ristisorsa, haahka, alli, uivelo, isokoskelo, tukkakoskelo, telkkä, räyskä, kalatiira, lapintiira, meriharakka, tylli ja punajalkaviklo. Petolinnuista mm. kalasääski ja merikotka saalistavat alueella. Alueella suojellaan myös vedenalaisia hiekkasärkkiä. Luonnonsuojelualueen perustamispäätöksen mukaan alueella on kielletty mm. rakennusten, rakennelmien ja teiden rakentaminen, vesien perkaaminen, ojien kaivaminen ja veneväylien ruoppaaminen sekä kasvien ja eläinten vahingoittaminen. Metsästys, kalastus, laiduntaminen ja olemassa olevan uimarannan ja ojan kunnossapito (ulkopuolisen alueen kuivatustilanteen ylläpitämiseksi) ovat sallittuja. 6
Sandvikin luonnonsuojelualueen lisäksi kiinteistö rajoittuu eteläreunalla pieneltä osin Hägholmen Henriksbergin (YSA012169) ja Ärnvikin (YSA200070) luonnonsuojelualueisiin. 7 4 RAKENNUSHANKKEEN MAISEMA JA LUONTOVAIKUTUKSET 4.1 Vaikutukset maisemaan Puustolinja tekee rakentamisalueen kohdalla pienen mutkan, jonka johdosta rakennus uppoaa taustaansa. Rakennus ei myöskään nouse korkeudeltaan puiden yläpuolelle. Rakentamisalueen molemmin puolin sijaitsevat myös rakentamisalueen maanpinnantasoa korkeammat niemet (Buttan ja Högholmen), jotka rajaavat rakentamisalueen näkyvyyttä maisemassa. Näin ollen näkymiä aukeaa rakentamisalueelle ainoastaan kaakon ja etelän väliselle alueelle (kuva 7). Koska uudiskohteen rakentamisen lähtökohtana on olevan puuston suojaaminen ja tuhoutumisen estäminen ja aluetta reunustavat niemet ovat suunnittelualueen puolelta joko kaavalla (Buttan) tai Natura 2000 direktiivin mukaisesti suojeltuja (Högholmen), voidaan olettaa, että näkemäalue ei tule merkittävästi myöhemminkään laajenemaan. Näin ollen rakentamisen visuaaliset vaikutukset voidaan arvioida olevan lähi ja kaukomaisemaan tältä osin vähäisiä sekä rakentamis että alueen käyttövaiheessa. Kuva 7. Rakentamisalueen arvioitu näkemäsektori kaukomaisemassa. Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen karttapalvelu, karttapaikka 11/2018. Alueella sijaitsee nykytilassa useampia rakennuksia, jotka on tarkoitus purkaa uudiskohteen rakentamisen yhteydessä. Tontilla on ollut viisi (5) erillistä vapaa ajan rakennusta sekä pieni ulkorakennus. Rakennuksilla on ollut rakennusluvat ulkorakennusta lukuun ottamatta. Vanhin tontilla ollut rakennus on 1950 luvulta ja uusimmat ovat 1980 luvulta. Rakennusten rakennusmateriaalina on käytetty puuta mutta muuten rakennukset eivät ole muodostaneet yhtenäistä rakennuskantaa.
Rakennusten korvaaminen kahdella arkkitehtonisesti korkeatasoisella rakennuksella selkeyttää alueen ympäristöä ja sitä kautta maisemakuvaa Uudisrakennukset ovat väreiltään ja muodoiltaan maisemakuvaan ja rakenteeseen sopivia. Rakennusten muotokieleen ja väreihin löytyy yhteneväisyyksiä rannan kallioista ja luodoista. Värimaailma on harmaan ja punaruskean sävyinen, mitkä ovat vallitsevia värejä rannan kallio, hiekka, ruovikko ja mäntymetsäalueilla. Uudisrakennukset myös sijaitsevat metsänrajassa, jolloin ne sulautuvat ympäristöönsä sekä lähi että kaukomaisemassa (kuvat 2 ja 3). Edellä todetut seikat huomioiden uudiskohteen toteuttaminen ei aiheuta nykytilaan verrattuna merkittävää uutta maisemavaikutusta alueen lähi tai kaukomaisemaan. Vaikutukset ovat pitkällä aikavälillä jopa myönteisiä, kun alueelta poistuu huonokuntoista tai arkkitehtonisesti vähemmän ansioitunutta rakennuskantaa. 8 4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojelualueisiin Suunniteltu uusi rakentaminen sijoittuu olemassa olevien rakennusten paikalle jo pitkään rakentamiskäytössä olleelle alueelle. Rakennusten määrä vähenee ja rakennusala pienenee verrattuna nykytilanteeseen. Rakentamisen suorat vaikutukset luontoon jäävät näin ollen vähäisiksi, varsinkin kun puustoa ei kaadeta. Rakentaminen ei ulotu miltään osin Natura alueelle eikä luonnonsuojelualueille vaan jää niistä yli 50 metrin päähän. Rakentaminen aiheuttaa vain lyhytaikaisesti melua ja muuta häiriötä, eikä sillä arvioida olevan vaikutuksia Natura alueen, luonnonsuojelualueiden tai FINIBAlintualueen linnustoon tai muuhun eläimistöön. Ympärivuotiseen käyttöön sopivien rakennusten käytön vaikutukset eivät poikkea merkittävästi niistä vaikutuksista, joita nykyisellä loma asuntokäytöllä on ollut. Vaikutukset ovat tavanomaisia asuin ja lomarakennusten käytöstä johtuvia vaikutuksia (lähinnä ihmistoiminnan ääniä) ja painottuvat rakennusten lähiympäristöön. Mahdollinen käytön lisääntyminen ajoittuu talviaikaan, jolloin sekä häiriötä aiheuttavaa toimintaa että häiriintyviä lajeja on alueella vähemmän kuin kesäaikaan. Uudet rakennukset liitetään vesi ja viemäriverkkoon eli jätevesien käsittelyn osalta tilanne paranee nykytilanteeseen verrattuna, millä voi olla matalan ranta alueen kannalta positiivinen vaikutus. Meren suuntaan tulevat ikkunat eivät todennäköisesti aiheuta linnuille törmäysriskiä, sillä ne jäävät terassin ja puuston suojaan. Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden Natura alueen osalta voidaan edellä mainituilla perusteilla objektiivisesti todeta, että hanke ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on valittu Natura 2000 verkostoon. Rakennusten etäisyys rannasta ja Natura alueen rajasta säilyy samana, eikä välialueella osittain Natura alueella sijaitsevan rantaniityn käyttö muutu. Laajan Natura alueen mittakaavassa tarkasteltuna nyt suunniteltu rakentaminen sen läheisyyteen on hyvin pienimuotoista. Lähialueelta ei ole tiedossa hankkeita tai suunnitelmia, joilla olisi tarkasteltavan hankkeen kanssa yhteisvaikutuksia. Itäpuolella sijaitsevassa niemessä on rakenteilla voimassa olevan ranta asemakaavan mukaisesti kaksi asuinrakennusta. Asemakaavoituksen yhteydessä on todettu, ettei sinne sijoittuvalla rakentamisella ole merkittäviä vaikutuksia Natura alueeseen. Tarkempaa luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura arviointia ei pidetä suunnitellun rakentamisen osalta tarpeellisena.
5 JOHTOPÄÄTÖKSET Tehdyn vaikutusarvioinnin perusteella suunnitellun rakentamisen vaikutukset maisemaan, luonnonsuojelualueisiin ja Natura 2000 alueeseen ovat vähäisiä. 9 6 LÄHTEET Geologian tutkimuskeskus GTK 2018. Maankamara. http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/ (5.11.2018) Maanmittauslaitos 2018. Karttapaikka ja Avoimien aineistojen tiedostopalvelu. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka ja https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta (5.11.2018) Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E. Lampolahti, J., Mikkola Roos, M. ja Virolainen, E. 2002. Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4). BirdLife Suomi ry ja Suomen ympäristökeskus. Museovirasto 2018: Karttapalvelu. https://kartta.museoverkko.fi/ (5.11.2018) Suomen ympäristökeskus SYKE 2018. Karpalo karttapalvelu ja Ladattavat paikkatietoaineistot. http://www.syke.fi/fi FI/Avoin_tieto. (5.11.2018) Uudenmaan ELY keskus 2013. Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue. http://www.ymparisto.fi/fi FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Tammisaaren_ja_Hangon_saariston_ja_ Pohja(5987). Uudenmaan liitto 2018. Maakuntakaavayhdistelmä. http://kartta.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaavat/ (5.11.2018) Uudenmaan ympäristökeskus 2008. Sandvikin luonnonsuojelualueen perustamispäätös. 24.11.2018. Ympäristöministeriö 2016. Natura verkoston ja sen tietojen täydentäminen. http://www.ym.fi/fi FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Naturaalueet/Verkoston _ja_tietojen_taydentaminen. Päivitetty 12.4.2017.