Laskutus - ja perntäohje 1.4.2019 alkaen 1. YLEISPERIAATTEET 1.1. Nätä ohjeta noudatetaan kakken kuntakonsernn kuuluven ta sen permen maksujen laskutuksessa ja pernnässä, elle tosn ole säädetty ta määrätty. Ohjeet koskevat soveltuvn osn myös ssästä laskutusta lukuun ottamatta maksun suortusta ja vvästymstä koskeva määräyksä. 1.2. Kunnan saatavat on laskutettava ja perttävä tehokkaast, nopeast ja taloudellsest. Laskutuksessa ja pernnässä noudatetaan vomassa olevaa lansäädäntöä ja sopmuksa sekä tomtaan hyvää perntätapaa ja hyvän asakaspalvelun peraatteta noudattaen. 1.3. Kunnan maksutulot ovat julksokeudellsa ta ykstysokeudellsa maksuja. Julksokeudellset maksut perustuvat nmenomasn lan säännöksn ta shen, että maksut ovat korvaus julksten latosten ja palvelujen käyttämsestä. Julksokeudellsa maksuja ovat esmerkks pävähotomaksut ja rakennusvalvonta. Ykstysokeudellsten maksujen perusteena on sopmus, stoumus ta muu ykstysokeudellnen okeustom ta vahnkotapahtuma. Ykstysokeudellsssa maksussa kunnan asema on sama kun ykstysen yhtesön. Ykstysokeudellsa saatava ovat mm. lkehuonestojen vuokrat ja maavuokrat. Ykstysokeudellsten maksujen vvästyskorosta kunta vo sopa asakkaan kanssa lansäädännön asettamssa rajossa. Julksokeudellsten maksujen vvästyskorot ovat asakasta velvottava van lakn perustuvna. 1.4. Kunnan maksulkenne hodetaan enssjasest rahalatoksen vältyksellä. Käteskassatomnta pdetään mahdollsmman penenä. 1.5. Mkäl tomnnan luonteen kannalta on tarkotuksenmukasta, vodaan kunnalle tulevat maksut perä osttan ta kokonaan ennakkomaksuna. 2. LASKUTUS 2.1. Laskun laatmsesta ja sen lähettämsestä asakkaalle huoleht se palvelualue, joka on suorttanut palvelun ta luovuttanut hyödykkeen. Laskutus on suortettava kunnan hyväksymällä laskutusjärjestelmällä, josta on yhteys myyntreskontraan ja krjanptoon. Laskut lähetettään e-laskuna ta paperlaskuna.
2.2. Laskutus suortettaan vahvstettujen taksojen, hnnotteluohjeden, päätösten ta sopmusten mukasten todellsten ja lopullsten euromäären perusteella. Jatkuvan ta ptempakasten asakassuhteen ja työsuortuksen yhteydessä vodaan käyttää myös ennakko-, arvo- ta osalaskutusta. Tällön on pyrttävä shen, että laskutettava määrä vastaan sen hetkstä kunnan saatavaa. 2.3. Laskutusten perusteena olevat päätökset, tlaukset, sopmukset ja muut asakrjat on laadttava sellaseen muotoon, että ne ssältävät laskutuksessa tarvttavat tedot ja laskutus saadaan nden perusteella selkeäks. Sopmuksessa ja tlausvahvstuksessa ta muussa sopmuksessa on manttava maksun vvästymsestä aheutuvat seuraukset. 2.4. Laskutus on tomtettava välttömäst sovtun luovutuksen, sen ykslönnn jälkeen ta käytön ja laskuttamsen ollessa jatkuvaa, ennakkoon vahvstetulla takka sovtulta ajanjaksolta, kutenkn pääsääntösest kerran kuukaudessa. Sllon kun suortettaan ennakko ta arvolaskutus, on tasauslaskutus suortettava kerran vuodessa. 2.5. Laskutus on laadttava selkeälukuseks. Stä tulee lmetä: velallsen täydellnen nm. Yhtesöjen osalta tulee laskuun merktä y- tunnuksen lsäks myös asaa hotavan henklön nm, elle velallsella ole knteää tompakkaa laskutusosote ja maksaja, jos tämä on muu kun velallnen kunnan nm, kunnan y-tunnus ja laskutettava palvelualue ta tulosykskkö tarpeellsneen yhteydenottotetoneen mahdollsa lsäselvtyksä varten laskun päväys, numero, vtenumero ja eräpävä tavaroden tomtuspävä ta palvelun suortuspävä arvolsäveron määrä verokannottan erteltynä, nettohnta ja arvonlsäverottomaan laskuun myynnn verottomuutta osottava merkntä maksun myähästymsestä aheuttavat vvästysseuraamukset velotuksen euromäärätja perusteet rttäväst ykslötynä kuten kohde, määrä ja aka maksupakat ja kunnan pankktlen numerot määräaka mustutuksen tekemseen 2.6. Laskujen maksuaka on 14 pävää laskun päväyksestä, elle tätä lyhemmästä ta pdemmästä maksuajasta ole ertystä systä sovttu ta määrätty. 2.7. Laskujen numeront on järjestettävä, että laskut ovat ykslötävssä er palvelualueden osalta ja laskutuksen hoto maksutarkkalua myöten valvottavssa. Laskujen numeronnn perusteet määrää taloushallnto. Jokasella laskutuksella on oma tostelaj, laskulaj ja laskun numero.
2.8. Maksua, jonka kannosta aheutuvat kustannukset ylttävät tuoton - e laskuteta. Penn kerrallaan laskutettava määrä on setsemän (7) euroa. Laskutuskustannusten vähentämseks vodaan edellä mantun estämättä kerätä penä tostuva laskutuserä yhteen laskuun. Laskutuslsää e kunta per. 2.9. Laskutusketju on ajettava loppuun ast pävttän. Lasku krjataan suorteperustesest el het Iaskutuksen jälkeen myyntsaamsn, jolle taloushallnnon kanssa muuta sovta. 2.10. Myyntlaskupäväkrjat kertävät sähkösest laskuttajen kautta palvelualueen hyväksyjlle pävttän hyväksyttäväks. Laskutusohjelmen laskupäväkrjat ltteneen jäävät palvelualuelle arkstotavaks. 2.11. Talouspalvelut huolehtvat saatavatlen täsmäytyksestä kuukausttan 2.12. Laskutus, krjanpto ja myyntreskontra on järjestettävä nn, että saataven kertymstä ja perntätomenptetä vodaan jatkuvast seurata. 3. MAKSUN SUORITTAMINEN, VIIVÄSTYSSEURAAMUKSET JA SAATAVIEN PERINTÄ 3.1. Maksu ta sen osa katsotaan suortuks, kun se on maksettu kunnan pankktllle. Tlmaksu katsotaan suortetuks snä pävänä, jona lähettäjän rahalatos on sen krjannut maksetuks. Maksuvalvonnassa on huomotava eräpävän srtymstä koskevat säännökset. 3.2. Jos asakas on tehnyt kunnalle perusteettoman maksusuortuksen ta on laskuun perustuen maksanut lkaa. Palautetaan maksusuortuksen maksajalle vpymättä. Alle setsemän (7) euron palautuksa e palauteta, elle sopmuksessa ta mussa ohjessa erkseen muuta määrätä. 3.3. Mkäl velallnen e pysty suorutumaan maksusta eräpävään mennessä ekä saatavan täysmääräsen suortuksen katsota tästä vaarantuvan, vodaan maksulle velallsen pyynnöstä myöntää lykkäystä. Lykkäyksestä päättää neljään vkkoon saakka laskuttaja. Pdemmstä lykkäyksstä ja maksuohjelmsta päättää talousjohtaja. maksuajan pdennystä saatavlle myöntäessä pyrtään ottamaan huomoon asan luonne, maksuvelvollsen maksukyky ja saatavalle tarjottu vakuus vvästyskorko kertyy maksuajan pdentämsestä huolmatta laskun alkuperäsestä eräpävästä 3.4. Pernnässä on noudatettava perntälaka (513/1999) ja kuluttajasaatavssa noudatetaan soveltuvn osn lsäks kuluttaja-asamehen ohjetta hyvästä perntätavasta kuluttajapernnässä.
3.5. Laskujen pernnän ja pakkopernnän hotaa Lpern kunnan nmssä perntätomntaa ammattmasest harjottava perntätomsto Intrum Oy. Laskutettava palvelualue hotaa erääntyneden laskujen lähettämsen perntätomstolle 14 pävän kuluttua laskun eräpävästä. 3.6. Jos maksu suortettaan eräpävän jälkeen, on vvästysajalta perttävä vvästyskorko. Vvästyskoron permnen alkaa eräpävästä, mkäl eräpävä on velallsta stovast ennalta määrätty. Jolle eräpävää ole velallsta stovast määrätty, vvästyskorkoa on maksettava stä lähten, kun kuukaus on kulunut laskun lähettämsestä. Vvästyskoron pernnässä noudatetaan korkolan 4 :n mukasa säädöksä, elle sopmuksessa ta lasta muuta johdu. 3.7. Kunta per vvästyskoron nden suortusten osalta, jota e ole lähetetty perntätomstolle. Tostuvssa laskutuksssa vvästyskorko srtyy seuraavaan laskuun ja mussa laskussa lähetettään erllnen vvästyskorkolasku. Jos pelkästään vvästyskorkoa koskeva lasku on penemp kun setsemän (7) euroa, erllstä laskua e lähetetä. Perntätomstolle lähetetystä laskusta koron per ja tlttää perntätomsto. 3.8. Myynnn keskeyttämsetä ja sopmuksen purkamsesta päättää laskuttavan tulosalueen esmes ta hänen määräämänsä henklö, elle sopmuksessa ta muussa säädöksessä ole lmotettu tosn. Huoneenvuokrasaataven osalta noudatetaan laka asunhuoneston vuokrauksesta (481/1995). 3.9. Vapaaehtosta kuttausmenettelyä vodaan tarvttaessa käyttää hotamattoman maksuerän maksussa huomoden lansäädännön enmmäsmäärät. 3.10. Velkajärjestelyssä oleven saataven valvonnan ja pernnän hotaa perntätomsto. Taloushallnnolle tomtetaan van maksuohjelmasta kopo. 4. SAATAVIEN OIKAISEMINEN JA POISTAMINEN 4.1. Vrheellnen ta aheeton lasku okastaan hyvtyslaskulla. Hyvtyslaskuja e tehdä perntäkulujen postosta ta asakkaan maksamatta jättämstä laskuun ssältyvstä vvästyskorosta. Nästä tomtetaan hyväksytty postoestys kunnan talousjohtajalle. 4.2. Jos saatavaa e ole saatu, e pystytä permään ta saatavaa e todennäkösest tulla saamaan, se postettaan tlestä. Saatavan postamsesta tlestä päättää talousjohtaja palvelualueen estyksestä. 4.3. Mkäl velallnen on haettu konkurssn, valvoo saatavat jokanen palvelualue.
5. MUITA MÄÄRÄYKSIÄ 5.1. Taloushallnnolla on tarvttaessa okeus antaa tähän ohjeeseen perustuva täydentävä laskutusta, perntää ja tlnptoa koskeva ohjeta. Muut palvelualueet vovat antaa ssäsä täydentävä ohjeta omalla palvelualueella, jotka tulee saattaa taloushallnnolle tedoks. P:_ YQ I ;<., p h