Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille 2013-2016
1 Sisällys 1 TOIMINTAOHJELMAN TAUSTA 2 2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TILA KAARINASSA 4 3 RESURSSIT 9 3.1 Henkilöstö 9 3.2 Vastuuhenkilöt 11 3.3 Toimitilat 11 4 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 12 4.1 Terveystarkastukset ja terveysneuvonta 12 4.1.1 Äitiysneuvolan prosessi 13 4.1.2 Lastenneuvolan prosessit 13 4.1.3 Kouluterveydenhuollon prosessi 14 4.1.4 Opiskeluterveydenhuollon prosessi 15 4.2 Puheterapia- ja psykologipalvelut 21 4.3 Perhevalmennus 21 4.4 Neuvolan perhetyö 22 4.5 Perheryhmätoiminta 23 4.6 Suun terveydenhuolto 23 4.6.1 Henkilöstö ja toimitilat 23 4.6.2 Vastuuhenkilöt 23 4.6.3 Suun terveystarkastukset 24 5 ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN PALVELUPROSESSEISSA 25 5.1 Lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin tukipalvelut 28 5.2 Terveystarkastuksista poisjääneiden selvittäminen 30 6 YHTEISTOIMINTA 30 7 TIEDOTTAMINEN 31 8 TOIMINNAN JA PALVELUJEN SEURANTA JA ARVIOINTI 32 9 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET PALVELUJEN KEHITTÄMISEKSI 32 Lähteet 35
2 1 TOIMINTAOHJELMAN TAUSTA Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009, 338/2011) on tullut täysimääräisesti kuntia velvoittavaksi 1.1.2011 alkaen. Tämän asetuksen avulla lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäiseviä terveyspalveluja voidaan kehittää entistä tehokkaammin. Tavoitteena on ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen ja korjaavien palveluiden tarpeiden vähentäminen ja samalla myös kustannusten vähentäminen. Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010) tukee myös lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa. Kunnan on muun muassa seurattava kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilaa väestöryhmittäin. Kaarinan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus valmistui 26.5.2011. Siinä on koottu kaarinalaisten hyvinvointia ja terveyttä kuvaavia hyvinvointi-indikaattoreita vuosilta 2007-2009. Niiden perusteella voidaan todeta, että kaarinalaiset voivat yleisesti ottaen hyvin. Parannettavaakin löytyi: erityisesti nuorten syrjäytyminen ja mielenterveysongelmien kasvava kehitys eri ikäryhmissä ovat asioita, jotka vaativat tarkempaa selvitystä ja puuttumista ongelmiin riittävän ajoissa. Myös Kaarinan kaupungin strategiassa vuosille 2010-2016 on ensimmäisenä päämääränä hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti. Päämäärän kriittisinä menestystekijöinä ovat kaupunkilaisten tietoisuuden ja oman vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, palveluketjujen toimivuus ja riskiryhmissä olevien löytäminen. Asetuksen (338/2011) lisäksi lastensuojelulaki (417/2007) on tuonut terveydenhuollolle velvoitteita lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Lakiin on sisällytetty ehkäisevää lastensuojelua koskevia säännöksiä. Ehkäisevän lastensuojelun tarkoituksena on edistää ja turvata lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia ja tukea vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua järjestetään kunnan eri toimialojen palvelujen piirissä. Ehkäisevää lastensuojelua on äitiys- ja lastenneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, päivähoidossa, nuorisotyössä ja opetuksessa annettava
3 tuki sekä muu sosiaali- ja terveydenhuollossa annettava erityinen tuki. Päivähoitolain (36/1973) mukaan päivähoidon on edistettävä lapsen kehitystä ja hyvinvointia. Erityistä huomiota ja tukea tarvitsevalle lapselle on laadittava suunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) vahvistaa oppilaan oikeutta turvalliseen koulunkäyntiin, riittävään ja oikea-aikaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä osallisuuteen kouluyhteisön jäsenenä. Nuorisolaki (56/2009) määrittää kuntien tavoitteelliset nuorisopalvelut ja velvoittaa muodostamaan monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta edellyttää (4 :n 1 momentti), että terveydenhuollon tulee laatia yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa yhtenäinen toimintaohjelma, jossa on sovittu asetuksessa säädettyjen palvelujen järjestämisestä. Hyvinvointipalvelujen johtoryhmä asetti toukokuussa 2012 työryhmän, jonka puheenjohtajaksi nimettiin johtava hoitaja Anne Valtonen perhepalveluista ja terveyspalveluista työryhmään nimettiin lastenneuvolan vastuulääkäri Markku Kero, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastuulääkäri Anna-Maija Kujari, suun terveydenhuollon osastonhoitaja Satu Sjöholm ja sivistyspalveluista rehtori Mika Rantanen. Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa ja työryhmän sihteerinä on toiminut Satu Sjöholm. Toimintaohjelman käsikirjoituksen on tehnyt Anne Valtonen. Toimintaohjelmassa tulee sopia mm. eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä, työnjaosta, vastuuhenkilöistä ja menettelytavoista. Yhtenäiset toimintaohjelmat voivat keskeisiltä osiltaan olla osa lastensuojelulain edellyttämää suunnitelmaa, joka tehdään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Kaarinan lapset ja nuoret -hyvinvointisuunnitelma 2010-2014 valmistui 24.5.2010. Suunnitelmassa on selvitetty lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja palvelujen toimivuutta Kaarinassa. Selvityksestä saa kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista Kaarinassa. Se on myös toimialojen yhteinen sopimus siitä, mihin suuntaan lasten ja nuorten palveluja yhteistyössä kehitetään. Suunnitelmaan on kirjattu toimialojen yhteiset tavoitteet sekä ne toimenpiteet, joilla kyseisiin tavoitteisiin päästään.
4 Päätavoitteena on, että lasten ja nuorten hyvinvointi paranee ja lastensuojelun tarve vähenee. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus ei kasva. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen, tarpeen mukaan moniammatillinen sekä yksilön ja perheen osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöihin. Terveystarkastuksissa ja terveysneuvonnassa saatuja seurantatietoja väestön terveydestä ja hyvinvoinnista tulee käyttää palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Toimintaohjelmalla varmistetaan, että eri puolilla kunnan alueilla asuva väestö saa palvelutarpeet huomioon ottaen yhtenäiset palvelut eri toimintayksiköissä. Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan luottamustoimielimen on hyväksyttävä neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma. Se on osa kunnan laajempaa taloussuunnitelmaa, joka laaditaan valtuustokausittain ja toimintaohjelman mukaisesta toiminnasta raportoidaan vuosittaisessa toimintakertomuksessa sosiaalija terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. 2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TILA KAARINASSA Lasten ja nuorten hyvinvointia on tarkasteltu eri tietolähteiden avulla. Näitä ovat Kaarinan hyvinvointikertomus 2009 ja seuranta 2010, Kaarinan lapset ja nuoret Hyvinvointisuunnitelma 2010-2014 ja Kouluterveyskysely 2011. Kaarinan väkiluku on ollut kasvava vuosina 2009-2011. Vuodelle 2020 lasketun väestöennusteen mukaan väestö ikääntyy, mutta nuorimpien ikäryhmien koko pysyy suhteellisen ennallaan. Kaarinalaisten 0-15-vuotiaiden osuus pysyy samalla tasolla vielä vuonna 2020. Kaarinalaisten 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä oli v. 2011 9,2 % eli 2859 alle kouluikäistä lasta ja 7-15-vuotiaiden osuus oli 12,3 % eli 3823 peruskouluikäistä lasta ja nuorta. Väestöennusteen mukaan vuodelle 2020 0-6- vuotaiden osuus on 9 % ja 7-15-vuotiaiden osuus on 11, 6 % väestöstä.
5 Syntyvyys Kaarinassa on viime vuosien aikana tasaantunut. Synnytysten määrät ovat olleet vuotta 2010 lukuunottamatta (432 synnytystä) 386-398 välillä. Kaarinassa lapsiperheiden määrä on pysynyt tasaisesti noin 45 prosentissa kaikista perheistä, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa ja Varsinais-Suomessa keskimäärin. Avioerojen määrä on ollut Kaarinassa vuosina 2009-2011 laskeva ja vuonna 2011 luku oli alle koko maan keskiarvon. Samoin yksinhuoltajien määrä on vähentynyt. Korkea-asteen koulutuksen saaneita Kaarinassa oli 33,8 % 15 vuotta täyttäneistä v. 2010, mikä on enemmän kuin koko maassa ja Varsinais-Suomessa keskimäärin. Lasten pienituloisuusaste oli 8,0 % ja toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli 5,4 % lapsiperheistä v. 2010. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä lisääntyi hieman (+ 0,2 %) vuoteen 2009 verrattuna, mikä oli vähemmän kuin koko maassa ja Varsinais-Suomessa keskimäärin. Myös lasten pienituloisuusaste kasvoi (0,7 %) jääden selvästi kuitenkin alle koko maan keskiarvon. Nuorisotyöttömyys on laskenut vuodesta 2009. Työttömiä oli 12,2 % 18-24- vuotiaasta työvoimasta vuonna 2010. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17-24- vuotiaita oli 11,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Tyttöjen osuus oli 9,8 % ja poikien 13,2 %. Tyttöjen osuus kasvoi vuodesta 2009. Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten asenteet päihteiden käyttöä kohtaan ovat muuttuneet selvästi sallivampaan suuntaan 2000-luvun puolivälistä alkaen. Huolestuttavaa kehitystä on havaittavissa huumekokeiluja kuvaavissa tuloksissa. Vuonna 2009 laittomia huumeita oli kokeillut Kaarinassa 9 prosenttia yläluokkalaisista ja 16 prosenttia lukiolaisista. Vuonna 2011 vastaavat osuudet olivat 6 ja 16 prosenttia. Laittomien huumeiden kokeilut lukiossa olivat Kaarinassa yleisempiä kuin maakunnassa keskimäärin. Seksuaalista häirintää ja väkivaltaa selvitettiin aiempaa perusteellisemmin. Tulosten mukaan lähes kolmasosa nuorista oli kokenut seksuaalisuutta loukkaavaa nimittelyä. Häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua puhelimessa tai internetissä oli kokenut joka viides nuori. Tytöt kohtasivat seksuaalista häirintää ja väkivaltaa yleisemmin kuin pojat.
6 Seuraavassa on esitetty tiivistetysti tärkeimmät ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna 2011. Taulukoissa ovat merkittävät kahden viimeisimmän kyselyvuoden (2009 ja 2011) välillä ja pidemmällä aikavälillä tapahtuneet muutokset. Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Perheen yhteinen ateriointi iltaisin lisääntyi Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi Päivittäinen tupakointi vähentyi Humalajuominen vähentyi Huumekokeilut vähentyivät Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien työttömyys lisääntyi Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa lisääntyivät Koulutyön määrä koettiin yleisemmin liian suureksi Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus lisääntyi Ylipainoisia oli enemmän Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien tupakointi vähentyi Perheen yhteinen ateriointi iltaisin lisääntyi Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat vähentyivät Koulun työilmapiiri parani Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi Päivittäin koettu väsymys vähentyi Koulu-uupumus vähentyi Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut lisääntyivät Aamupalan syöminen arkisin vähentyi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi
7 lisääntyi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Muutokset pidemmällä aikavälillä Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on noussut Kaarinassa (kuvio 2) ja vastaavasti taas kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on pysynyt lähes samantasoisena (kuvio 3). KUVIO 2. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
8 Kaarinassa oli lastensuojelun avohuollon tukipalvelujen piirissä vuonna 2010 7,0 % alle 18-vuotiaista vastaavanikäisestä väestöstä, Turun alueella 7,3 % ja koko maassa 6,5 %. KUVIO 3. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kaarinassa oli kodin ulkopuolelle sijoitettuina lapsia 0,9 % alle 18-vuotiaista vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2010, Turun alueella 1,4 % ja koko maassa 1,3 %. Yllä olevista kuvioista 2 ja 3 voidaan päätellä, että Kaarinassa tehdään avohuoltopainotteista lastensuojelua. Kaarinassa sijoitettujen lasten lukumäärään on pyritty vaikuttamaan tekemällä poikkihallinnollista ehkäisevää lastensuojelutyötä. Kaarinan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on selvitetty lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus, joka perustuu peruspalvelujen varaan ja etenee ehkäisevien palvelujen ja varhaisen tuen palveluiden kautta korjaaviin palveluihin. Palvelukokonaisuus vähentää pitkällä aikavälillä korjaavien palveluiden tarvetta.
9 3 RESURSSIT 3.1 Henkilöstö Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon asiakkaina ovat lähes kaikki näiden palveluiden piiriin kuuluvat. Kaarinassa on syntynyt viime vuosina 386-432 lasta vuosittain. Neuvolaikäisten (0-6-vuotiaat) lasten lukumäärä on pysynyt melko tasaisena: 2707 lasta vuonna 2012. Kouluterveydenhuollon piirissä oppilaita oli 3480 ja opiskeluterveydenhuollon piirissä opiskelijoita oli aikuisopiskelijat mukaan lukien 1427. Asetuksen mukaisten palvelujen järjestäminen edellyttää suositusten mukaista henkilöstömäärää (STM 2009). Suositusten mukaan äitiysneuvolassa yhden kokopäivätoimisen terveydenhoitajan vastuulla on enintään 80 synnyttänyttä äitiä vuodessa. Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä on laatimassa äitiysneuvolaan uudet suositukset vuoden 2012 loppuun mennessä. Lastenneuvolassa yhden kokopäivätoimisen terveydenhoitajan vastuulla on enintään 340 lasta, jos vuosiloman ajaksi ei ole sijaista tai enintään 400 lasta, jos sijainen on. Äitiysneuvolatyötä tekevän lääkärin vastuulla tulisi olla enintään 800 synnyttänyttä äitiä vuodessa. Lastenneuvolatyötä tekevän lääkärin vastuulla tulisi olla enintään 2400 lasta, jos sijaista ei ole ja 2800 lasta, jos sijainen on (STM 2004, STM 2009). Taulukko 1. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien henkilöstömitoitus Kaarinassa verrattuna valtakunnalliseen suosituksiin vuonna 2011. Terveydenhoitajan henkilöstömitoitus Valtakunnallinen Tilanne 2012 Tarve 2013 suositus Äitiysneuvola 80 synnytystä / htv 83 synnytystä / htv täyttää suosituksen Lastenneuvola 340 0-6 vuotiasta / htv 376 0-6 vuotiasta / htv + 0,1/ htv * Kouluterveydenhuolto 600 oppilasta / htv 527 oppilasta / htv täyttää suosituksen Opiskeluterveydenhuolto 800 opiskelijaa / htv 1019 opiskelijaa **/ htv + 0,3/ htv * Jos vuosilomien aikana ei käytetä sijaista. Muussa tapauksessa täyttää suosituksen. ** Luvussa mukana aikuisopiskelijat.
10 Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajia oli 20 ja yksi sijaistaja vuonna 2011. Terveydenhoitajatyöpanos jakaantui ehkäisy- ja äitiysneuvolaan 5,3 htv, lastenneuvolaan 7,7 htv sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon 7 htv. Syyskuusta 2012 alkaen kouluterveydenhuoltoon siirrettiin lisäresurssia yhden terveydenhoitajan henkilötyövuoden työpanos: 0,5 htv lastenneuvolasta ja 0,5 htv ympäristöpalveluista, jotta pystyttäisiin toteuttamaan kaikki asetuksen mukaiset vaadittavat sekä määräaikaiset terveystarkastukset että laajat terveystarkastukset. Taulukko 2. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäreiden henkilöstömitoitus Kaarinassa verrattuna valtakunnalliseen suosituksiin vuonna 2011. Lääkärin henkilöstömitoitus Valtakunnallinen suositus Tilanne 2012 Tarve 2013 Äitiysneuvola 800 synnytystä / htv 388 / 0,7 htv täyttää suosituksen Lastenneuvola 2400 0-6 vuotiasta / htv 2707 / 1,0 htv + 0,1 htv Kouluterveydenhuolto 2100 oppilasta / htv 3480 / 0,9 htv + 0,7 htv Opiskeluterveydenhuolto 3000 opiskelijaa / htv 1427 /? 0,4 htv
11 3.2 Vastuuhenkilöt Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut ovat osa perhepalveluja, jonka toiminnasta vastaa perhepalvelujohtaja. Perhepalvelut kuuluvat hyvinvointipalvelujen toimialaan. Terveydenhoitajien lähiesimiehenä toimii johtava hoitaja, joka vastaa hoitotyön osuudesta. Toiminta toteutuu moniammatillisen tiimityöskentelymallin mukaisesti. Tiimeissä on nimetyt tiiminvastaavat (terveydenhoitajat) ja vastuulääkärit, jotka vastaavat lääketieteen osuudesta. Kaarinan kaupunki Hyvinvointipalvelut Perhepalvelut Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut 3.3 Toimitilat Palvelut Kaarinassa toteutetaan lähipalveluina. Äitiysneuvolan toimipisteitä on kuusi: pääterveysasemalla on kaksi, joista toisessa on yhdistetty ehkäisy- ja äitiysneuvola, Piispanlähteen neuvola, Littoisten neuvolassa on kaksi toimipistettä, joista toisessa on yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola sekä Piikkiön neuvola, joka on yhdistetty ehkäisy- ja äitiysneuvola. Lastenneuvolan toimipisteitä on yhdeksän: pääterveysasemalla on kolme toimipistettä, joista yhdessä on osa-aikainen toiminta, Piikkiön neuvolassa on kaksi toimipistettä, joista toisessa on osa-aikainen toiminta, Piispanlähteen neuvola, Littoisten neuvolassa on kolme toimipistettä, joista yksi on yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola ja yhdessä toimipisteessä on osa-aikainen toiminta.
12 Kouluterveydenhuollon piiriin kuuluu alakouluja kuusi, joista yksi on ruotsinkielinen, yhtenäiskouluja on neljä. Lisäksi Piikkiössä Suomen kristillinen yhteiskoulu on kouluja opiskeluterveydenhuollon palvelujen piirissä. Opiskeluterveydenhuollossa toimipisteitä on em lisäksi kolme: lukio ja Ammattiopisto Livia, jossa on kaksi toimipistettä: sosiaali- ja terveysopisto ja maaseutuopisto. 4 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 4.1 Terveystarkastukset ja terveysneuvonta Terveysneuvonnan lähtökohtana on lapsen, nuoren ja perheen esille tuomat asiat tai terveystarkastuksessa tunnistetut tarpeet ja huolen aiheet. Laajassa terveystarkastuksessa terveysneuvontaa kohdennetaan koko perheelle: vanhemmille ja lapselle ja nuorelle tämän ikävaihe huomioiden. Lapsen ja nuoren yksilölliset tarpeet ja kehitysvaihe huomioidaan neuvonnassa yhteistyössä lapsen ja nuoren ja hänen perheensä kanssa. Laajaan terveystarkastukseen on varattu pidempi vastaanottoaika. Tämä mahdollistaa tuen tarpeiden ilmaisemisen sekä niiden tunnistamisen ja tarkentamisen. Terveysneuvonnan aihealueet ja toteuttaminen on kuvattu ehkäisy- ja äitiysneuvolan laatukäsikirjassa sekä lastenneuvolan että kouluterveydenhuollon menetelmäkäsikirjoissa.
13 4.1.1 Äitiysneuvolan prosessi Neuvolaprosessi alkaa ajanvarauksesta. Ajankohta on alkuraskaudessa (5-9 rvko). Prosessi sisältää keskimäärin 14 käyntiä terveydenhoitajalla ja kolme lääkärikäyntiä. Ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille järjestetään perhevalmennusta yhteistyössä varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja seurakunnan kanssa. Suun terveydentilan tarkastusta ja hoidon tarpeen arviointia annetaan ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Raskauden aikana tehdään alkoholin ja päihteiden käyttöä kartoittava TWEAK-seula (8-9-rvko). Perheen voimavaramittari kyselylomake käydään läpi laajan terveystarkastuksen yhteydessä. EPDS-seula tehdään raskausviikolla 30. Äitiysneuvolan laatukäsikirjassa on kuvattuna käynnit ja käyntien sisällöt tarkemmin. Kaavio 1 (sivulla 17) kuvaa lasta odottavan perheen neuvolaprosessia kokonaisuudessaan. 4.1.2 Lastenneuvolan prosessit Ensimmäisen elinvuoden aikana lapsi käy vanhempien kanssa lastenneuvolassa yhdeksän kertaa, joista terveydenhoitajan käyntejä on yhdeksän ja yhdistettyjä terveydenhoitajan ja lääkärin käyntejä kolme. Laajennuttuja terveystarkastuksia on näistä yksi lapsen ollessa neljän kuukauden ikäinen. Laajassa terveystarkastuksessa käsitellään koko perheen hyvinvointia ja tavoitteena on tunnistaa perheen tuen tarpeet ja kohdentaa tukea mahdollisimman varhain sitä tarvitseville. Ensimmäisen vuoden jälkeen neuvolakäyntejä on kuusi, joista kaksi on laajennettua terveystarkastusta: 1½- ja 4-vuotis tarkastukset. Niissä on terveydenhoitajan lisäksi myös lääkäri. 4-vuotis tarkastuksessa käytetään LENE-arviointimenetelmää. Päivähoidossa olevien lasten osalta päivähoito tekee myös arvion lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista. 1½-vuotis laaja terveystarkastus ei toteutunut vuonna 2012. Lastenneuvolan perehdytyksen käsikirjassa on kuvattuna käynnit ja käyntien sisällöt tarkemmin. Kaavio 2 (sivulla 18) kuvaa alle 1-vuotiaan lapsen neuvolaprosessia ja kaavio 3 (sivulla 19) yli 1- vuotiaan lapsen.
14 4.1.3 Kouluterveydenhuollon prosessi Kouluikäisellä lapsella on joka vuosi terveydenhoitajan terveystarkastus ensimmäiseltä luokalta yhdeksänteen luokkaan asti. Näistä tarkastuksista 1. lk, 5. lk ja 8. lk oppilaiden terveystarkastukset ovat laajoja. Laaja terveystarkastus sisältää sekä terveydenhoitajan että lääkärin tekemän terveystarkastuksen. Ennen laajoja terveystarkastuksia kotiin lähetetään kyselylomakkeet, mitkä vanhemmat ja lapsi täyttävät kumpikin oman lomakkeensa. Keskustellaan myös opettajan kanssa siitä, miten lapsi selviytyy koulussa ja kaverisuhteissa. Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan aina molemmat vanhemmat. Laajassa terveystarkastuksessa käsitellään koko perheen hyvinvointia ja tavoitteena on tunnistaa perheen tuen tarpeet ja kohdentaa tukea sitä tarvitseville. Kouluterveydenhuollon menetelmäkäsikirjassa on kuvattuna terveystarkastusten sisällöt tarkemmin. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös koulupäivän aikana sairastuneiden sekä pitkäaikaissairaiden oppilaiden hoito. Oppilashuoltoryhmä on avainasemassa koululla oppilaan tuen suunnittelussa ja järjestämisessä. Oppilashuolto on koulun toimintaa, josta rehtori vastaa. Sen tehtävänä on ehkäistä vaikeuksien syntymistä ja korjata jo syntyneitä vaikeuksia. Tulevassa uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa painopiste on yhteisöllisessä työssä nykyisen yksilökeskeisen työn sijasta sekä ennaltaehkäisevässä työssä nykyisen korjaavan työn sijasta. Kouluterveydenhuollon palvelut ovat osa oppilashuoltotyötä. Oppilashuoltoryhmä ja sen toiminta koululla on kuvattu Oppilaan tuen käsikirjassa. Kaavio 4 (sivulla 20) kuvaa kouluterveydenhuollon prosessia kokonaisuudessaan.
15 4.1.4 Opiskeluterveydenhuollon prosessi Opiskeluterveydenhuollon palveluihin ovat oikeutettuja lukion ja Ammattiopisto Livian opiskelijat. Terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus on opiskelujen ensimmäisenä vuonna ja lääkärintarkastus toisena vuonna ei kaikilta osin toteudu asetuksen mukaisesti lääkärityöpanoksen vähyyden vuoksi. Kutsuntatarkastuksen vuoksi tehtävä lääkärintarkastus korvaa lukiossa suoritettavan terveystarkastuksen. Kutsuntatarkastusten yhteydessä syrjäytymisvaarassa oleville asevelvollisille tarjotaan moniammatillista tukea (Time Out- toiminta). Sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille tapahtuu terveydenhoitajien avoimilla vastaanotoilla. Tarvittaessa terveydenhoitajat ohjaavat opiskelijoita opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvien palvelujen piiriin (kansanterveyslaki (66/1972) 14, terveydenhuoltolaki(1326/2010( 17). Kaavio 5 (sivulla 21) kuvaa opiskeluterveydenhuollon prosessia kokonaisuudessaan.
16 Äitiysneuvolan prosessi (kaavio 1 ) Raskauden ajan seuranta ja perheen hyvinvointi rv 11-13 lääkäri ja th LAAJENNETTU terveystarkastus rv 26-28 vanhemmat, lääkäri ja th rv 36-37 lääkäri ja th Ensimmäistä lastaan odottavan perheen suunterveydentilan ja hoidon arviointi Synnytys TYKS, SAS rv 5-9 Ajanvaraus neuvolaan rv 8-19 käynnit I-III LAAJENNETTU terveystarkastus rv 22-24 vanhemmat ja th rv 30-35 käynnit VI-VII, th rv 38-39-40-41 käynnit XI-XIII, th rv Erikoissairaanhoito: äitiyspoliklinikka -raskauden ajan seulontaultraäänitutkimukset -riskiraskauksien seuranta -päihdepoliklinikka (HALpkl) Perhevalmennus ensimmäistä lastaan odottaville Kotikäynti 1-2 vkoa synnytyksestä - Jälkitarkastus 6-12 vkoa synnytyksestä lääkäri ja th Tuen tarve / tarvittavat tukitoimet - neuvolan perhetyö, MLL:n kotihoitopalvelu, perheneuvola, Vintti, mielenterveyspalvelut jne.
17 Lasteneuvolan prosessi lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana (kaavio 2) Iänmukaisen kehityksen tukeminen - perhevalmennus, Oskariina, Nuppula (perhetalot) 4kk LAAJENNETTU terveystarkastus lapsi & perhe, lääkäri ja th Suun terveyden hoito 2 kk lääkäri 8 kk lääkäri Kotikäynti esikoisille 1 kk 2 kk 3 kk 5 kk 6 kk 8 kk 10 kk 12 kk 2-3 vko th th th th th th th th th Lievä viive kasvussa / kehityksessä Selvä viive kasvussa / kehityksessä Tarkemmat tutkimukset Erikoissairaanhoito Tuen tarve / tarvittavat tukitoimet - neuvolan perhetyö, perheryhmät, MLL:n kotihoitopalvelu, lastensuojelu, perheneuvola, psykologipalvelut, fysioterapia jne.
18 Lastenneuvolan prosessi lapsen ensimmäisen ikävuoden jälkeen (kaavio 3) Iänmukaisen kehityksen tukeminen Tiedot kouluun Koulu 1½ v LAAJENNETTU terveystarkastus lapsi & perhe terveydenhoitaja ja lääkäri 2 v Th 3 v Th 4 v LAAJENNETTU terveystarkastus lapsi & perhe terveydenhoitaja ja lääkäri 5 v Th 6 v Th Lievä viive Suun terveydenhoito Selvä viive Tarkemmat tutkimukset Erikoissairaanhoito Tuen tarve / tarvittavat tukitoimet - neuvolan perhetyö, MLL:n kotihoitopalvelu, SULAKE, lastensuojelu, perheneuvola, psykologipalvelut, puheterapia, fysioterapia jne.
Kouluterveydenhuollon prosessi (kaavio 4) Iänmukaisen kehityksen tukeminen Oppilashuoltotyö 19 1 lk LAAJENNETTU 5 lk LAAJENNETTU 8 lk LAAJENNETTU terveystarkastus lapsi & vanhemmat terveydenhoitaja ja lääkäri terveystarkastus lapsi & vanhemmat terveydenhoitaja ja lääkäri terveystarkastus lapsi & vanhemmat terveydenhoitaja ja lääkäri Tiedon siirto toiselle asteelle: lukio, Ammattiopisto Livia Suun terveydenhuollon tarkastus Suun terveydenhuollon tarkastus Suun terveydenhuollon tarkastus 1 lk Terveydenhoitajan tarkastus osana laajaa terveystarkastusta 2,3,4 lk Terveydenhoitajan tarkastus 5 lk Terveydenhoitajan tarkastus osana laajaa terveystarkastusta 6 ja 7 lk Terveydenhoitajan tarkastus 8 lk Terveydenhoitajan tarkastus osana laajaa terveystarkastusta Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta joka 3. vuosi Lapsen / nuoren kasvussa tai kehityksessä poikkeama Tarkemmat tutkimukset Erikoissairaanhoito Tuen tarve / tarvittavat tukitoimet -koulukuraattori, koulupsykologi, etsivä nuorisotyö, perheneuvola, lastensuojelu, lasten ja nuorten psykiatrinen poliklinikka, päihdepalvelut jne.
Opiskeluterveydenhuollon prosessi (kaavio 5) Nuoren terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen Opiskelijahuoltotyö 20 Tarpeenmukainen terveysneuvonta ja ohjaus, seksuaaliterveyspalvelut ja sairaanhoito, Suun terveydenhuollon tarkastus 1. Lukuvuosi Terveyskysely Terveydenhoitajan tarkastus 2. Lukuvuosi Lääkärin tarkastus Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta joka 3. vuosi Poikkeamaa nuoren fyysisessä, psykososiaalisessa hyvinvoinnissa Tarkemmat tutkimukset Erikoissairaanhoito Tuen tarve / tarvittavat tukitoimet -nuorten psykiatrinen poliklinikka, päihdepalvelut, kuraattoripalvelut, etsivä nuorisotyö, sosiaalityö jne.
21 4.2 Puheterapia- ja psykologipalvelut Puheterapian tarve ja kesto arvioidaan yksilöllisesti ja sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Puheterapiapalvelujen muotoja ovat tutkimus, ohjaus, seuranta ja terapia. Vanhempien, omaisten ja lähiympäristön ohjaus sekä yhteistyö päivähoidon ja muiden ammattikuntien kanssa on osa puheterapiaa ja tukee edistymistä ja kuntoutumista. Puheterapiaan tullaan yleensä neuvolan, lääkärin tai päivähoidon suosituksesta, mutta puheterapeutteihin voi ottaa myös suoraan yhteyttä. Neuvolapsykologin työ painottuu ensisijaisesti lasta odottaville, lapsen hankkimista suunnitteleville ja vauvaperheille sekä alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Vastaanotolle tulon syynä voivat olla muun muassa lapsen tai nuoren kehitykseen liittyvät ongelmat ja huolet, synnytyksen jälkeinen masennus, vanhemmuuteen ja lapsen kasvattamiseen liittyvä epävarmuus ja tuen tarve, kouluvalmiuden tarkempaa selvittelyä vaativa tilanne, yksilön ja perheen erilaiset kriisitilanteet. Psykologille ohjaudutaan pääsääntöisesti neuvolan terveydenhoitajien kautta. Asiakas voi ottaa myös suoraan yhteyttä. 4.3 Perhevalmennus Kaarinassa perhevalmennusta on kehitetty monitoimijaiseksi vastaamaan paremmin perheiden tarpeita. Toimijoina ovat äitiys- ja lastenneuvola, neuvolan perhetyö, lastensuojelu, päivähoito ja seurakunta. Valmennus on ryhmämuotoista, vuorovaikutuksellista, voimavaralähtöistä ja vertaistukeen kannustava. Ryhmät kokoontuvat ennen synnytystä neljä kertaa ja synnytyksen jälkeen viisi kertaa. Kokoontumisten sisällöt ovat kuvattuna perhevalmennusryhmän ohjaajien käsikirjassa.
22 4.4 Neuvolan perhetyö Neuvolan perhetyö on lyhytaikaista tukea, neuvontaa ja ohjausta äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaana oleville perheille. Neuvolan perhetyö auttaa, kun tarvitaan tukea vanhemmuuteen, opastusta arjen sujumiseen, vahvistusta perheen voimavaroihin tai tietoa eri palveluista. Neuvolan perhetyöntekijöiden kanssa voi käydä luottamuksellisia keskusteluja, joissa etsitään yhdessä perheelle sopivia ratkaisuja ja toimintatapoja. Perheet ohjautuvat neuvolan perhetyöhön terveydenhoitajien, lääkärien, erityistyöntekijöiden, perheneuvolan, lastenvalvojan, aikuissosiaalityön kautta tai ottamalla itse yhteyttä.
23 4.5 Perheryhmätoiminta Perheryhmätoiminta on tarkoitettu kaarinalaisille pienten lasten äideille ja heidän lapsilleen. Ryhmässä pohditaan vanhemmuuden onnistumisia ja haasteita, saadaan iloa ja voimavaroja perheen elämään sekä vaihdetaan kokemuksia ja ajatuksia muiden vanhempien kanssa työntekijöiden ohjaamana. Perheryhmään ohjaudutaan neuvolan terveydenhoitajien ja perheneuvolan kautta. Ryhmiä vetävät neuvolan perheohjaajat. 4.6 Suun terveydenhuolto 4.6.1 Henkilöstö ja toimitilat Kaarinan kaupungin hammashuollossa toimii 16 hammaslääkäriä, 17 hammashoitajaa ja 5 suuhygienistiä. Lisäksi kouluissa toimii 1 hammashoitaja ja 1 suuhygienisti terveyden edistämistyössä terveydenhoitajan tiloissa. Kaarinassa on kolme toimipistettä: Kaarinan pääterveysasema sekä Littoisten ja Piikkiön terveysasemat. 4.6.2 Vastuuhenkilöt Hammashuolto on osa terveyspalveluja, jonka toiminnasta vastaa johtava ylilääkäri. Terveyspalveluiden ja sosiaalitoimen toiminnasta vastaa Hyvinvointipalveluiden toimialajohtaja.