Opas koulujen ja yritysten yhteistyöhön
Miksi yhteistyötä? 1. Suomi tarvitsee nuorensa nopeammin hyvään työelämään 2. Nuorella tulee olla paremmat mahdollisuudet tehdä koulutus- ja uravalintansa tietoon ja kokemuksiin perustuen 3. Nuoret haluavat ja tarvitsevat työelämätietoutta yhä enemmän opinto-ohjaajien ohella myös aineenopettajilta 4. Opetushenkilöstöllä on tarve työelämätietouden lisäämiseen voidakseen paremmin kytkeä teoriaopetus käytännön työelämään ja sen odotuksiin 5. Rehtorit ovat avainasemassa koulu-yritysyhteistyön kehittämisessä 6. Yritysten on opittava tuntemaan tulevat osaajansa Opintojen ja työelämän kohtaaminen Monilla aloilla on jo nyt tai tulee lähivuosina olemaan pulaa osaavasta työvoimasta. Nuoret hakeutuvat työelämään johtavaan koulutukseen usein mielikuvien perusteella. Tutustuessaan yrityksiin nuoret saavat realistisemman kuvan eri alojen tarjoamista mahdollisuuksista. Näin he hakeutuvat tehokkaammin itselleen sopiville aloille ja ammatinvalinta helpottuu. Lisäksi on koko yhteiskunnan etu, että nuoret hakeutuvat opiskelemaan sellaisia aloja, joilla on työvoimasta kysyntää. Alavalintoja tehdään käytännössä paljon jo yläkouluvaiheessa. Lukion kurssivalinnat, esimerkiksi laaja matematiikka tai venäjän kielen opinnot, ohjaavat opintoja jo selkeästi tuoden lisäkompetenssia työelämään. On toki tärkeää, että yritykset tekevät yhteistyötä esimerkiksi ammattioppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Yritysten tulisi kuitenkin vaikuttaa nuoriin jo aikaisemmassakin vaiheessa. 2 3
Koulu osaksi työelämää ja työelämä osaksi koulua Harva nuori osaa yhdistää koulun oppiaineita työelämään, mikä usein vähentää nuorten opiskelumotivaatiota. Tutustuessaan työelämään opetuksen yhteydessä nuori näkee konkreettisesti, mihin esimerkiksi luonnontieteitä tai kielitaitoa tarvitaan. Yritykset voivat omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että suomalaiset nuoret ovat sekä motivoituneempia oppilaita ja opiskelijoita että osaavampia työntekijöitä. Nuoret ja yritykset kohtaavat Nuorilla on paljon annettavaa yritykselle. Yhteistyö nuorten kanssa on oleellisen tärkeää esimerkiksi tuotekehityksessä sekä silloin, kun viestitään nuorille. Monilta nuorilta puuttuu kontakti työelämään täysin. Työelämän osaamistarpeiden ja vaatimusten olisi tärkeää jollain tavoin tulla esille jo koulun eri oppiaineissa. Opettajat ja rehtorit vaikuttavat merkittävästi nuorten asenteisiin ja valintoihin. Yhteiskuntavastuu ja työnantajakuva Yrityksen kannattaa huomioida yhteiskuntavastuunsa. Vastuu nuorten koulunkäynnistä ja opiskelusta parantaa yrityksen työnantajakuvaa. Yritys voi halutessaan tuoda asian esille omille sidosryhmilleen. Yhteistyön muotoja Yrityksellä on monia eri vaihtoehtoja yhteistyöhön koulujen kanssa. Taloudellisessa tiedotustoimistossa nähdään kaikenlainen yhteistyö koulujen ja yritysten välillä tärkeänä. Keihäänkärkihankkeinamme koulujen ja yritysten välisessä yhteistyössä ovat sekä opettajien että rehtoreiden työharjoittelut että erilaiset kumppanuushankkeet. Yritykset voivat halutessaan ottaa työharjoitteluun yläkoulun ja lukion opettajia sekä rehtoreita. Yritys voi myös ryhtyä yhden tai useamman koulun kumppaniksi. Kyseessä on pidempiaikainen yhteistyö, jossa yritys tarjoaa nuorille käytännön tietoa työelämästä. Eri selvitysten mukaan nuoret kaipaavat kouluopetukseen juuri lisää käytännön esimerkkejä työelämästä. Yritysvierailut ovat hyvä tapa tutustua toisiin ja madaltaa kynnystä käynnistää yhteistyö. 4 5
Yrityselämästä konkretiaa opetukseen Opettajat haluavat yleensä yrityselämästä omaan opetukseensa konkretiaa sekä vinkkejä siihen, miten teoriaa sovelletaan käytäntöön. Lisäksi opettajat ovat usein kiinnostuneita esimerkiksi yrityksen ympäristö- tai markkinointiosaamisesta. Joskus opettajan on hyvä tutustua yrityksessä itselleen tuntemattomampaan alaan. Rehtorit tutustuvat mielellään yrityksen johtamiseen. He kohtaavat työssään usein samoja muutosjohtamisen ja henkilöstöosaamisen kehittämisen haasteita kuin yritysten johtajat. Työharjoittelu voi olla rehtoreiden yhteistilaisuus, jossa heitä aktivoidaan ja heille esitellään yrityksen johtamiskäytänteitä. Myös yksittäinen rehtori voi tutustua muutaman päivän ajan yrityksen johtamiseen. Työharjoitteluun voi luonnollisesti kuulua teoriaa, mutta harjoittelun tarkoitus on kuitenkin, että yrityksen toimintaan osallistutaan jollain tavoin. Näin oppiminen on tehokkaampaa ja harjoittelu jää paremmin mieleen. Muutamia työharjoittelun esimerkkejä Kotitalousopettaja työskentelee ravintolassa Kemian opettaja työskentelee kemian alan yrityksessä Kielten opettaja työskentelee kansainvälisen yrityksen viennissä Äidinkielen opettaja työskentelee yrityksen viestinnässä Terveystiedon opettaja työskentelee fysioterapeutin työparina yksityisessä sairaalassa Fysiikan opettajat osallistuvat käytännön harjoitteluun ammattiopistossa. Seuraavana päivänä sekä ammattiopiston opettajia että yläkoulun ja lukion fysiikan opettajia tutustuu konepajayritykseen. 6 7
Yrityksen askelmerkit koulun kumppaniksi Koulut odottavat yrityksiltä aktiivisuutta yhteistyön käynnistämiseksi. Sovi siis lähikoulun rehtorin ja mahdollisten yhteistyöopettajien kanssa tapaaminen. Älä jää odottamaan! Pyydä koulun edustajia valmistautumaan tapaamiseen omalla suunnitelmalla toivotusta yhteistyöstä. Pohdi ennen tapaamista, mitkä ovat yrityksen kannalta asioita, joiden kautta voitaisiin osoittaa sekä nuorille että opettajille eri oppiaineiden merkitys käytännön työelämään juuri sinun edustamallasi toimialalla. Mieti myös, minkä viestin yritys haluaa itsestään nuorille tarjota. Yritys voi tarjota nuorille, opettajille ja rehtoreille työharjoittelupaikkoja. Lisäksi kouluista voidaan tehdä opintokäyntejä yritykseen. On tärkeätä, että nuoret tekevät tehtäviä ennen vierailua ja mahdollisesti myös opintokäynnin jälkeen. Yhteistyö on sujuvampaa, kun se on suunnitelmallista. Ajallisesti yhteistyön voi suunnitella vaikkapa lukuvuodeksi kerrallaan. Lisäksi yhteistyön tarkoitus on olla sekä yrityksille että kouluille sopivaa joka suhteessa. Siitä ei saa tulla liian raskasta ja molempien osapuolten tulee kokea hyötyvänsä siitä. Olisi tärkeää, että nuoret ja opettajat pääsevät yrityksen tiloihin tekemään töitä tai edes kokeilemaan jotain asiaa käytännössä. Jos tämä ei ole mahdollista esimerkiksi turvallisuusmääräysten takia, yritys voi teettää aiheeseen liittyviä ryhmätöitä. Muutamia kumppanuuden esimerkkejä Yrityksen HR-päällikkö voi vierailla koulun opinto-ohjauksen tunnilla Yrityksen esite käännetään vieraalle kielelle ja yrityksen edustaja antaa käännöksestä palautteen Koulun opinto-ohjauksessa nuoret tekevät työhakemukset. Pari työhakemusta tarkistetaan yrityksessä ja nuorille annetaan lisävinkkejä. Yrityksen edustaja pitää koululuokassa näytösluonteisen työpaikkahaastattelun parille vapaaehtoiselle nuorelle. Tämän pohjalta käydään luokassa keskustelua työnhausta. Koulun yhteiskuntaopin ryhmä tutustuu yrityksen globaaliin toimintaympäristöön Yrityksen tuotekehityksessä teetetään matemaattinen harjoitus nuorille. Kyseessä voi olla nuorille ainutlaatuinen hetki nähdä omin silmin, mihin matemaattista kaavaa tarvitaan. Nuoret yrittävät itse ratkoa käytännön työelämän matemaattisen haasteen. Yrityksen edustaja vierailee esitelmöimässä koululla esimerkiksi kielten päivän yhteydessä tai yrittäjyys- ja työelämäpäivänä. Hän voi myös kouluttaa nuoria tai opettajia. 8 9
Koulun askelmerkit yrityksen kumppaniksi Olitpa rehtori, opinto-ohjaaja tai aineenopettaja, ota reilusti yhteys tuntemaasi yritykseen ja ehdota yhteistyön käynnistämistä tai uudelleen lämmittämistä. On hyvä jos sinulla on jo valmiina joitakin ehdotuksia yhteistyön muodoista. Jos koulunne on yritysyhteistyössä vielä lähtökuopissa, voi kumppaneiden etsinnän aloittaa vaikkapa matkalla töihin. Rehtori ja opettajat voivat havainnoida ympäristöä töihin mennessään ja kirjata ylös esimerkiksi kolme yritystä, joiden kanssa koulu voisi harkita yhteistyötä. Tämän jälkeen sovitaan yhteydenotoista yrityksiin. Tehtäviä jaettaessa ei kannatta laittaa liian suurta painoa opetettavan aineen ja toisaalta yrityksen toimialaan. Monelle saattaa tulla jopa yllätyksenä, kuinka monen eri oppiaineen teoriaopintojen sisältöjä voidaan nähdä käytännössä lähes kaikkien toimialojen yrityksissä. Näe, koe ja ylläty! KOULU-YRITYSYHTEISTYÖ Temppu, ja miten me sen teemme Rehtori Hannu Naumanen, Pielisjoen koulu, Joensuu Koulu-yritysyhteistyöllämme on täällä Pielisjoen koulussa Joensuussa jo pitkät perinteet. Otimme epäröiviä, vaappuvia ensiaskeleita paikallisen yritykseen 1980-luvun loppupuolella. Tuleva kumppanimme oli lähellä kouluamme sijaitseva tehdas, nykyinen UPM-Kymmene Oy. Lähtökohtana oli, kuten nykyisessäkin jo pitkälle kehittyneessä yhteistyössä, koulun oma aktiivisuus toimintaan. Aluksi yritys ihmetteli, miksi peruskoulu osoittaisi mielenkiintoa työelämään. Ovat niin nuoria, ihan kakaroita, ei ole aikaa, monet työturvallisuuteen liittyvät seikat rajaavat vierailut, särkevät vielä paikkoja ja niin edelleen. Eli lukuisa joukko esteitä, ei yhtään mahdollisuutta. Yhteistyötä katsottiin voitavan tehdä vain ammatillisen, ammattikorkeakoulun tai yliopiston kanssa. Onneksi ajat ovat muuttuneet. Oppilaiden työelämään tutustumisjaksot tulivat jo ajat sitten opetussuunnitelmiin. Yhteiskunnassa tapahtuva jatkuva muutos alkoi olla arkipäivää. Ikäluokat pienenivät ja eläköitymisbuumi alkoi konkretisoitua. Työmarkkinoilla alkoi ilmetä puutetta osaajista. Lamat tulevat ja menevät, mutta työmarkkinat tarvitsevat aina osaajiaan. Tiedämme, että koulutusrakenteet ja -järjestelmät reagoivat hitaasti työelämän tarpeisiin. Niinpä yhä tärkeämmässä roolissa on asennekasvatus työelämään jo päiväkodista alkaen. Nuoren kasvaessa ja kehittyessä voimme tarjota hänelle erilaisia kokemuksia työelämään laajasti jo peruskoulussa. 10 11
Reksin vinkkejä ja kokemuksia Mikä tässä kaikessa on tärkeää? Opettajan on saatava tukea yritysyhteistyöhön tutustumiseen ja ryhtymiseen. Rehtorin tuki on kaiken a ja o. Opettaja ja rehtori voivat yhdessä oivaltaa, minkä lisäarvon yhteistyökumppanuudet tuovat opettajan perustehtävään. Opettaja on toiminnan tärkein lenkki, sillä hän hoitaa myös suoraan yhteydenotot yrityksiin. Rehtori voi toimia mahdollistajana, kannustajana ja tarvittaessa sillanrakentajana. Tärkeää on myös tukea koulun sisällä keskustelua työelämäteemasta. Keskeistä on jakaa pieniäkin onnistumisia, arvostaa tehtyä, suoda tilaa epäonnistua, luoda mahdollisuuksia OpeTETiin, vierailuihin ynnä muuhun. Mutta muista: oppilas on toimintojen keihäänkärki. En ole 30-vuotisella urallani tavannut yhtään oppilasta, joka olisi vastustanut yritysvierailijoita, -vierailuja tai muuten toiminnallisissa oppimisympäristöissä toteutettavia, suunnitelmallisia koulu-yritysyhteistyöhankkeita. Yritysyhteistyö on syytä aloittaa mahdollisimman huipulta, yrityksen johdosta. Rehtorina kutsun heidät käymään koululle. Etenkin alussa koulun on oltava aloitteellinen. Havaintoni on, että lähes poikkeuksetta rehtorin kansliaan saapuu yritysjohtaja, josta kuoriutuu epävarma, omiin kouluaikoihinsa peilaava ujo oppilas. Eli hän peilaa edelleen kokemuksiaan ja näkökulmiaan omiin kouluaikoihinsa ja vierailujaan mahdollisesti reksin kansliassa. Kerro koulun muutoksesta ja sen arjesta, ole vakuuttava, myy kouluasi ja ennen kaikkea perusasteen halua ja mahdollisuuksia osallistua yritysyhteistyöhön. Luo tunne, että tarvitsemme toinen toisiamme, sillä niin se myös on. Yrityksellä on paljon annettavaa Muista tehdä kotiläksysi: tunne yritys, edes pääpiirteissään. Arvosta sen työtä ja merkitystä laajalti, ennen kaikkea alueellisesti, ja tunnista mikä merkitys yhteistyöllä on koululle. Muista korostaa oppilaiden merkitystä tulevaisuuden tekijöinä, päättäjinä vaikuttajina, veromaksajina, yrityksen tuotteiden ostajina ja palvelujen käyttäjinä. Sillä ehkäpä juuri nämä nuoret kouluttautuvat tälle alalle ja muistavat positiivisin kokemuksin yrityksen jo kouluajoilta, ja hakeutuvat yritykseen töihin. Luo tilanne, jossa yritys kokee tarvitsevansa juuri näitä oppilaita yrityksensä menestymisen tekemiseen. Sehän voi lähteä aluksi vaikka narikkapalvelujen järjestämisestä yrityksen juhliin tai vastaavasta. Ole kärsivällinen, mutta määrätietoinen ja päättäväinen. Bingo! Läpimurron jälkeen sitouta yrityksen johto siunaamaan kumppanuus kysymällä, kuka vastaa tästä eteenpäin yrityksen puolesta yhteistyöstä ja sen suunnittelusta. Anna koulun yhteistyötoimijan eli opettajan nimi ja sovi, mihin mennessä kyseiset henkilöt pitävät suunnittelukokouksen. Ja siitä seuraavat askeleet jo lähtevätkin. Lopuksi voitte todeta yhdessä, että tässä pelissä ei ole kuin voittajia. Tästä on hyvä jatkaa. Käden puristus ja loppu onkin legendaa! > Lisätietoja koulumme kotisivuilta: www.pielisjoenkoulu.jns.fi 12 13
Miten edetä? 1. Innostu. Ideoi mahdollisuuksiasi. Perustele tarpeesi. Määrittele toiveesi ensin itsellesi. 2. Keskustele asiasta esimiehesi kanssa, pyrkikää yhtenäiseen käsitykseen täydennyskoulutuksen tarpeellisuudesta. TET on verrattavissa mihin tahansa muuhun koulutukseen. Pohtikaa yhdessä esimiehesi kanssa toteutusratkaisua käytännössä. Mikä ajankohta voisi olla sopiva? Jakson kesto, olisiko tutustuminen päivän mittainen vai pidempi? Milloin TET-jaksolle olisi hyvä lähteä? Oppilaiden TETin aikana, taksvärkkipäivänä tai muuna päivänä, jolloin opetus on järjestetty toisella tavoin kuin luokkamuotoisena. Myös vapaavalintainen VESO-korvaavuus TET-jaksolla onnistuu. Sopikaa sijaisjärjestely Yhteistyön muotoja OpeTET OpeTET on koulun opetushenkilöstön ja yrityksen yhteistyömuoto. Ope- TET on yleensä 1 2 päivän tutustumisjakso, jonka aikana opettaja tutustuu tämän päivän elinkeinoelämään ja opettajan oman alan ammatteihin. Opettaja voi saada virikkeitä opetustyöhönsä ja yritys saa tietoa tämän päivän peruskoulutuksesta ja koulumaailmasta. OpeTET toteutetaan pääsääntöisesti samalla viikolla kun päättöluokkalaisten TET-viikko. OpeTET antaa opettajalle mahdollisuuden liittää oppiaineen teoriaopetus ja työelämän käytännön tarpeet yhteen sekä mahdollistaa yhteistyökuvioiden syntymisen paikallisten työnantajien kanssa. 3. Kartoita mahdolliset TET-paikat. OpeTET-paikka voi olla yritys, tutkimuslaitos, järjestö, säätiö, viranomaistaho tms. OpeTET voi olla myös perehtymistä tutkintoon johtavaan koulutukseen ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Onko omalla alueellasi kiinnostavia yrityksiä, joista voisi poikia myöhemmin hyvää koulu-yritysyhteistyötä ja mahdollisuuksia oppilaiden työskentelyyn lähemmin yrityksen kanssa? Työskenteleekö joku sukulaisistasi tai ystävistäsi mielenkiintoisessa yrityksessä? Kenties hänen kauttaan pääsisit helpommin alkuun. Mikä yritys sinua ja tavoitteitasi palvelisi parhaiten? Taloudellisen tiedotustoimiston alueyhteyshenkilöt ovat käytettävissä suunnitteluapuna. Yrityksiä voi kartoittaa omien kontaktien lisäksi toimialaliittojen sivuilla olevista jäsenyritysrekistereistä. Uskalla rikkoa rajoja ja mene epämukavuusalueellesi yrityksiä valitessasi. Tutustumiseen tarvitaan vain rohkeutta ottaa ensimmäinen askel. Osaamista tai etukäteistietoa sinulla ei tarvitse olla. 14 15
4. Valmistaudu yhteydenottoon. Valitse TET-paikat ja selvitä yhteystiedot. Pyri selvittämään oikea henkilö, joka asiasta voi päättää. Yhden kortin varaan ei kannata laskea. Varalle kannattaa valita muutama kontakti, sillä aina yhteisen ajan sopiminen ei onnistu. Perehdy yritysten taustoihin. 5. Ota yhteyttä TET-paikkoihin. Voit soittaa suoraan tai lähettää ensin viestin ja soittaa sitten perään. Älä lannistu, mikäli ensimmäinen yhteydenotto ei tuota tulosta. Yhteyttä ottaessasi kerro perustelusi ja toiveesi sekä aikaehdotuksesi ollaksesi vakuuttava. 6. Nauti TET-jaksosta. Lähde TETiin avoimin mielin ja positiivisella asenteella. Ole rohkea ja jaa myös omaa osaamistasi yrityksen käyttöön. Keskustelkaa yhteistyömahdollisuuksista TETin jälkeen. Mitä voisitte yhdessä tarjota oppilaille? 7. TET-paikan löydyttyä, sopikaa tapaaminen tai keskustelkaa muutoin näistä asioista: Aikataulu: kesto ja ajankohta Tavoitteet: määritelkää molemminpuoliset hyödyt yhdessä Alustava ohjelma: lukujärjestys tuo tutustumiseen ryhtiä Yhteyshenkilö: jakson aikana opettaja voi toimia usean henkilön ohjauksessa 8. Pohdi oppimaasi itseksesi ja ääneen. Kerro kokemuksistasi työyhteisössäsi. Innosta uusia opettajia TETiin ja kerää ympärillesi OpeTETläisten verkosto. Uusia näkökulmia opetukseen saat yhdistämällä erilaisia työelämäkokemuksia. Jokaisella on oma tapansa luoda yhteyksiä ja kehittää toimintaa. On upeaa, että erilaiset tavat näkyvät! Yrittäminen ja onnistuminen ovat rikkaus, tavalla ei ole väliä. ReksiTET ja JohtajaTET OpeTETin rinnalla toimivat ReksiTET ja JohtajaTET. ReksiTETin perusidea on sama kuin OpeTETissä, mutta se on muokattu enemmän rehtorin työtä tukevaksi. Rehtori tutustuu erityisesti yrityksen johtamiskulttuuriin. Ohjelmaan otetaan aiheita, jotka kiinnostavat sekä yritystä että rehtoria. Näitä ovat esimerkiksi kokouskäytännön tehostaminen, henkilöstöhallinto, liiketalousosaaminen, viestintä ja tulevaisuuden osaamistarpeet. JohtajaTET on suunnattu opetuksesta päättäville virkamiesjohtajille. Jakson tavoitteena on lisätä ylimpien virkamiesten yritystuntemusta ja saada aikaan aitoja kumppanuuksia koulutuksen järjestäjien sekä yritysten välille. 16 17
Opintokäynnit voivat koostua neljästä osiosta: Yritys- ja opintokäynnit Yritysvierailut ovat tervetullutta vaihtelua koulun arkeen. Hyvin suunniteltu yritysvierailu on parhaimmillaan kokemuksellinen oppimistapahtuma koko opetushenkilöstölle. Opintokäynnit yrityksiin kannattaa suunnitella yrityksen ja opetushenkilöstön yhteistyönä. Suunnittelussa on hyvä käydä läpi esiteltävät aiheet ja se, miten niiden esittely voidaan linkittää sekä opinto-ohjaukseen että muihin opetettaviin aineisiin. 1. Yritysesittely (30 45 min.) Yritysisäntä toivottaa vieraat tervetulleeksi ja kertoo yrityksestä: mm. toimiala, historia, tuotteet, asiakkaat, tunnusluvut, henkilöstön ammattitaito- ja osaamisvaatimukset, mahdollinen kansainvälinen toiminta Kysymykset ja keskustelu: vierailijoiden on hyvä miettiä kysymyksiä jo koulussa etukäteen 2. Ammattilaistapaaminen (45 min.) Tarkoituksena on tarjota vierailijoille läpileikkaus yrityksen henkilöstöstä Tapaamiseen osallistuu 2 3 ennalta sovittua henkilöä, jotka edustavat yrityksen tyypillisimpiä ammatteja eri organisaatiotasoilta ja koulutustaustoilta (perustutkinto, ammattikorkeakoulu ja korkeakoulu) Ammattilaiset kertovat vapaasti työstään ja koulutuksestaan, osaamisvaatimuksista, työn kehittämisen haasteista sekä etenemismahdollisuuksista ja omista suunnitelmistaan Kysymykset ja keskustelu Kiva lahja tai muisto tapaamisesta 3. Tuotantokierros (30 45 min.) Kierros toteutetaan useimmiten tuotannon virtauksen mukaisessa suunnassa Kierroksen aikana voi haastatella ammattilaisia 4. Opintokäynnin yhteenveto (15 min.) Tilaisuuden päätös ja kiitokset Mahdollisista jatkotoimista sopiminen ja palaute Kiva lahja tai muisto käynnistä Opetushenkilöstön opintokäynnit yrityksissä tarjoavat tilaisuuden kehittää nuorten TET-jaksoja. 18 19
Unelma. Ura. Työelämä. Valokeilassa nuoret, ei numeroina vaan yksilöinä. Tähtäimessä ajatukset, haaveet ja asenteet. Yhdessä luomme muutoksia. Innostamme, kannustamme ja vaikutamme. Olemme siltasi tulevaisuuden tekijöihin. Eteläinen Makasiinikatu 4, PL 147, 00131 Helsinki etunimi.sukunimi@tat.fi www.tat.fi www.opetin.fi