Eurpan parlamentti 2014-2019 HYVÄKSYTYT TEKSTIT Väliaikainen pains P8_TA-PROV(2019)0128 Intersukupulisten ikeudet Eurpan parlamentin päätöslauselma 14. helmikuuta 2019 intersukupulisten ikeuksista (2018/2878(RSP)) Eurpan parlamentti, jka ttaa humin Eurpan uninista tehdyn spimuksen 2 artiklan, ttaa humin Eurpan uninin timinnasta tehdyn spimuksen 8 ja 10 artiklan, ttaa humin Eurpan uninin perusikeuskirjan ja erityisesti sen 21 artiklan, ttaa humin Eurpan ssiaalisen peruskirjan ja erityisesti sen 11 artiklan, ttaa humin rikksen uhrin ikeuksia, tukea ja sujelua kskevista vähimmäisvaatimuksista 25. lkakuuta 2012 annetun Eurpan parlamentin ja neuvstn direktiivin 2012/29/EU 1 ; ttaa humin kmissin vunna 2011 julkaiseman kertmuksen trans- ja intersukupulisista ihmisistä, ttaa humin EU:n rahittaman Health4LGBTI -pilttihankkeen lppuraprtin hlbti-henkilöiden kkemasta terveyteen liittyvästä eriarvisuudesta, ttaa humin 4. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman hmfbian ja seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuli-identiteettiin perustuvan syrjinnän vastaisesta EU:n etenemissuunnitelmasta 2, ttaa humin 13. julukuuta 2016 antamansa päätöslauselman perusikeuksien tilanteesta Eurpan uninissa vunna 2015 3, ttaa humin Eurpan uninin perusikeusvirastn (FRA) tukkuussa 2015 julkaiseman raprtin intersukupulisten ihmisten perusikeustilanteesta 4, 1 EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57. 2 EUVL C 93, 24.3.2017, s. 21. 3 EUVL C 238, 6.7.2018, s. 2. 4 https://fra.eurpa.eu/en/publicatin/2015/fundamental-rights-situatin-intersex-peple
ttaa humin FRA:n marraskuussa 2017 julkaiseman verkkjulkaisun lasten ikeuksiin EU:ssa liittyvien vähimmäisikävaatimusten kartittamisesta 1, ttaa humin Eurpan uninin perusikeusvirastn vusikertmuksen 2018, ttaa humin Eurpan ihmisikeusspimuksen, ttaa humin eurppalaisen yleisspimuksen kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan khtelun tai rangaistuksen estämiseksi, ttaa humin vunna 2017 hyväksytyn Eurpan neuvstn parlamentaarisen yleiskkuksen päätöslauselman 2191 intersukupulisten ihmisten ihmisikeuksista ja syrjinnän ehkäisemisestä, ttaa humin Eurpan neuvstn ihmisikeusvaltuutetun vuden 2015 raprtin intersukupulisten ihmisten ihmisikeuksista, ttaa humin ihmisikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, ttaa humin kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan khtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleisspimuksen, ttaa humin lapsen ikeuksia kskevan YK:n yleisspimuksen, ttaa humin vammaisten henkilöiden ikeuksia kskevan YK:n yleisspimuksen, ttaa humin YK:n erityisraprtijan vuden 2013 kertmuksen kidutuksesta ja muusta julmasta, epäinhimillisestä tai halventavasta khtelusta tai rangaistuksesta, ttaa humin marraskuussa 2006 hyväksytyt Ygyakartan periaatteet, jtka kskevat seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuli-identiteettiin, sukupulen ilmaisuun ja seksuaalisiin minaisuuksiin liittyvän kansainvälisen ihmisikeuslainsäädännön sveltamista kskevia periaatteita ja valtiiden situmuksia, ja 10. marraskuuta 2017 hyväksytyt kymmenen lisäperiaatetta, ttaa humin kmissille ja neuvstlle esitetyt kysymykset intersukupulisten ikeuksista (O-000132/2018 B8-0007/2019 sekä O-000133/2018 B8-0008/2019), ttaa humin kansalaisvapauksien sekä ikeus- ja sisäasiiden valikunnan päätöslauselmaesityksen, ttaa humin työjärjestyksen 128 artiklan 5 khdan ja 123 artiklan 2 khdan, A. ttaa humin, että intersukupulisilla henkilöillä n syntyessään fyysiset sukupuliminaisuudet, jtka eivät svi nais- tai mieskehn lääketieteellisiin tai ssiaalisiin nrmeihin, ja että nämä sukupuliminaisuuksien vaihtelut vivat ilmetä ensisijaisissa minaisuuksissa (kuten sisäiset ja ulkiset sukupulielimet ja krmsmija hrmnirakenne) ja/tai tissijaisissa minaisuuksissa (kuten lihasmassa, kehn karvituksen jakautuminen ja pituus); 1 https://fra.eurpa.eu/en/publicatin/2017/mapping minimum age requirements cncerning rights child eu
B. ttaa humin, että intersukupuliset ihmiset altistuvat mnenlaiselle väkivallalle ja syrjinnälle Eurpan uninissa, ja suuri yleisö ja pliittiset päättäjät eivät juurikaan saa tieta näistä ihmisikeuslukkauksista; C. ttaa humin, että intersukupulisille lapsille tehdään paljn leikkauksia ja annetaan lääketieteellistä hita, vaikka useimmissa tapauksissa hidt eivät le lääketieteellisesti tarpeellisia; ttaa humin, että ksmeettisia ja kiireellisiä leikkauksia tarjtaan usein yhtenä pakettina, mikä estää vanhempia ja intersukupulisia ihmisiä saamasta täysimääräisesti tieta kunkin leikkauksen vaikutuksista; D. ttaa humin, että intersukupulisille lapsille tehdään leikkauksia ja annetaan lääketieteellistä hita ilman heidän itsensä antamaa täyttä tietn perustuvaa etukäteissustumusta; ttaa humin, että intersukupulisten sukuelinten silpminen vi aiheuttaa elinikäisiä seuraamuksia, kuten psyklgisia traumja ja fyysisiä vammja; E. tteaa, että muihin vähemmistöihin ja syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluvat intersukupuliset aikuiset ja lapset marginalisituvat ja syrjäytyvät ssiaalisesti entistä enemmän ja että he vat vaarassa jutua väkivallan ja syrjinnän khteeksi risteävien identiteettiensä vuksi; F. ttaa humin, että useimmissa jäsenvaltiissa intersukupulisille lapsille ja vammaisille henkilöille vidaan tehdä leikkauksia hlhjan sustumuksella riippumatta intersukupulisen henkilön masta päätöksentekkyvystä; G. ttaa humin, että vanhempia ja/tai hultajia painstetaan usein vimakkaasti tekemään päätöksiä ilman täyttä tieta siitä, millainen elinikäinen vaikutus niillä n heidän lapsensa kannalta; H. ttaa humin, että mnella intersukupulisella ei le täyttä pääsyä ptilastietihinsa, minkä vuksi he eivät tiedä levansa intersukupulisia tai he eivät saa tieta heille annetuista hidista; I. tteaa, että intersukupuliset vaihtelut lukitellaan edelleen sairauksiksi esimerkiksi Maailman terveysjärjestön kansainvälisessä tautilukituksessa (ICD), vaikka ei le näyttöä hidn nnistumisesta pitkällä aikavälillä; J. ttaa humin, että jtkut intersukupuliset ihmiset eivät tunne makseen heille syntymässä lääketieteellisesti määritettyä sukupulta; ttaa humin, että itsemääräämisikeuteen perustuva juridinen sukupulen vahvistaminen n mahdllista vain kuudessa jäsenvaltissa; ttaa humin, että mnet jäsenvaltit edellyttävät yhä sterilisintia, jtta henkilön sukupuli vidaan juridisesti vahvistaa; K. ttaa humin, että uninin ja useimpien jäsenvaltiiden syrjimättömyyslainsäädäntö ei sisällä sukupuliminaisuuksiin perustuvaa syrjintää erillisenä lukkana tai tulkittuna sukupuleen perustuvaksi syrjinnän mudksi; L. ttaa humin, että EU:ssa mnet intersukupuliset lapset kärsivät ihmisikeuslukkauksista ja sukuelinten silpmisesta, kun heitä hidetaan sukupulen nrmalisimiseksi;
1. tteaa, että intersukupulisiin khdistuvia ihmisikeuslukkauksia n ryhdyttävä trjumaan kiireellisesti, ja kehttaa kmissita ja jäsenvaltiita ehdttamaan asiasta lainsäädäntöä; Medikalisaati ja patlgisituminen 2. tumitsee jyrkästi sukupulen nrmalisivat hidt ja leikkaukset; suhtautuu myönteisesti tällaiset leikkaukset kieltäviin lakeihin (esimerkiksi Malta ja Prtugali) ja rhkaisee muita jäsenvaltiita hyväksymään vastaavaa lainsäädäntöä mahdllisimman pian; 3. painttaa tarvetta tarjta asianmukaista neuvntaa ja tukea intersukupulisille lapsille ja vammaisille henkilöille sekä heidän vanhemmilleen tai hlhjilleen ja antaa heille kattavat tiedt sukupulen nrmalisivien leikkausten seurauksista; 4. kehttaa kmissita ja jäsenvaltiita tukemaan järjestöjä, jtka tekevät työtä intersukupulisten leimautumisen trjumiseksi; 5. kehttaa kmissita ja jäsenvaltiita lisäämään rahitusta intersukupulisten parissa timiville kansalaisyhteiskunnan järjestöille; 6. kehttaa jäsenvaltiita parantamaan intersukupulisten pääsyä miin ptilastietihinsa ja varmistamaan, ettei ketään pakteta tarpeettmiin hitihin tai leikkauksiin varhaislapsuudessa tai lapsuudessa ja että intersukupulisten lasten ruumiillinen kskemattmuus, autnmia ja itsemääräämisikeus taataan; 7. kats, että erilaisten intersukupulisuuden mutjen patlgisiminen vaarantaa intersukupulisten ikeuden nauttia parhaasta mahdllisesta terveydentilasta YK:n lapsen ikeuksien yleisspimuksen mukaisesti; kehttaa jäsenvaltiita varmistamaan, että intersukupulisuuden lukittelemisesta sairaudeksi luvutaan; 8. suhtautuu myönteisesti transidentiteetin patlgisinnin sittaiseenkin pistamiseen kansainvälisen tautilukitusjärjestelmän yhdennessätista painksessa (ICD-11); panee kuitenkin merkille, että tautilukka sukupuliristiriita lapsuudessa lukittelee sairaudeksi sukupulinrmatiivisen käytöksen pikkeamat lapsuudessa; kehttaa sen vuksi jäsenvaltiita ajamaan tämän tautilukan pista ICD-11:stä ja saattamaan tulevan ICD-painksen mien kansallisten terveysjärjestelmiensä mukaiseksi; Henkilöllisyysasiakirjat 9. krstaa lapsen syntymään liittyvien justavien rekisteröintimenetelmien tärkeyttä; suhtautuu myönteisesti jissakin jäsenvaltiissa hyväksyttyihin lakeihin, jtka sallivat henkilön maan määritelmään perustuvan sukupulen juridisen vahvistamisen; rhkaisee muita jäsenvaltiita hyväksymään vastaavaa lainsäädäntöä, mukaan luettuina justavat menettelyt, jilla syntymätdistuksissa ja henkilöllisyysasiakirjissa vidaan muuttaa sukupulta kskevia merkintöjä, niin kauan kuin niitä vielä rekisteröidään, sekä nimiä (mukaan luettuna mahdllisuus sukupulineutraaliin nimeen); Syrjintä 10. pitää valitettavana, että sukupuliminaisuuksia ei tunnusteta syrjinnän perusteeksi kaikkialla EU:ssa, ja krstaa siksi tämän perusteen merkitystä, jtta vidaan varmistaa intersukupulisten ihmisten ikeussujan saatavuus;
11. kehttaa kmissita edistämään asiaan liittyvien hyvien käytänteiden vaihta; kehttaa jäsenvaltiita hyväksymään tarvittavaa lainsäädäntöä, jlla sujellaan, kunniitetaan ja edistetään asianmukaisesti intersukupulisten ihmisten, myös intersukupulisten lasten, perusikeuksia täyden sujan tarjamiseksi syrjintää vastaan; Tiedtus 12. kehttaa kaikkia asiaankuuluvia sidsryhmiä tutkimaan intersukupulisuutta pikemminkin ssilgisesta ja ihmisikeuksiin liittyvästä kuin lääketieteellisestä näkökulmasta; 13. kehttaa kmissita varmistamaan, että uninin varilla ei eurppalaisten saamisverkstjen puitteissa tueta tutkimushankkeita/lääketieteellisiä hankkeita, jtka lisäävät entisestään intersukupulisiin khdistuvia ihmisikeuslukkauksia; kehttaa kmissita ja jäsenvaltiita tukemaan ja rahittamaan intersukupulisten ihmisikeustilanteen tutkimusta; 14. kehttaa kmissita maksumaan kknaisvaltaisen ja ikeuksiin perustuvan lähestymistavan intersukupulisiin ihmisiin liittyviin kysymyksiin ja krdinimaan paremmin työtä kmissin ikeus- ja kuluttaja-asiiden, kulutuksen, nurisasiiden, urheilun ja kulttuurin sekä terveyden- ja elintarviketurvallisuuden pääsastjen välillä, jtta vidaan varmistaa intersukupulisia ihmisiä tukevien timintaplitiikkjen ja hjelmien jhdnmukaisuus muun muassa kuluttamalla valtin virkamiehiä ja lääkintähenkilöstöä; 15. kehttaa kmissita vahvistamaan intersukupulisuutta kskevaa ulttuvuutta sen mnivutisessa hlbti-timien luettelssa nykyisellä strategiakaudella ja valmistelemaan j nyt tämän strategian uudistamisen seuraavalle mnivutiselle kaudelle (2019 2024); 16. kehttaa kmissita edistämään jäsenvaltiiden välistä parhaiden käytänteiden vaihta intersukupulisten ihmisikeuksista ja ruumiillisesta kskemattmuudesta; 17. kehttaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvstlle, kmissille, jäsenvaltiiden parlamenteille ja hallituksille sekä Eurpan neuvstn parlamentaariselle yleiskkukselle.