Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2017 Hyväksytty valtuustossa 9.12.2014 1

1. KUNNAN STRATEGIA...3 1.1 Ympäröivän maailman muutokset...3 1.2 Kemiönsaaren strategia...4 1.3 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset...6 1.4 Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset...6 1.5 Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi...7 1.6 Ympäristötekijät...7 2. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT...8 2.1 Yleinen taloustilanne ja kuntatalous...8 2.2 Kemiönsaaren kunnan talous ja siinä tapahtuvat muutokset...9 2.3 Kemiönsaaren kunnan talousstrategia vuosille 2015 2017... 10 3. TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016... 14 3.1 Toimintatavoitteet... 14 3.2 Tuloperusteet... 14 3.3 Menoperusteet... 17 3.4 Henkilöstö... 18 3.5 Käyttötalousosa... 21 3.6 Tuloslaskelma... 27 3.7 Investoinnit... 28 3.8 Toiminnan rahoitus... 29 3.9 Talousarviovalmistelu ja talouden tasapainottaminen... 30 4. TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA... 31 4.1 Netto- ja bruttobudjetointi... 32 4.2 Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus... 32 4.3 Toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen seuranta... 32 5. KUNTAKONSERNI... 32 5.1 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohje... 32 6. KÄYTTÖTALOUSOSA... 34 6.2 Kehitysosasto... 48 6.3 Sivistysosasto... 66 6.4 Peruspalveluosasto... 94 6.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto... 113 7. TULOSLASKELMAOSA... 129 8. INVESTOINTIOSA... 134 8.1 Hallinto-osasto... 135 8.2 Kehitysosasto... 135 8.3 Sivistysosasto... 135 8.4 Peruspalveluosasto... 136 8.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto... 137 9. RAHOITUSOSA... 143 10. LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN... 147 11. Kemiönsaaren Vesi... 150 2

1. KUNNAN STRATEGIA 1.1 Ympäröivän maailman muutokset Tilanne kunnissa on epävarmempi kuin koskaan aiemmin. Kuntasektorilla on käynnissä poikkeuksellisen monia suuria rakenteellisia muutoksia. Rakenneuudistus on ollut käynnissä vuosista 2012 2013 saakka. Viime kevääseen saakka kuntarakenne oli uudistuksen keskiössä. Maaliskuussa 2014 puolueet tekivät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa täyskäännöksen. Sote-uudistuksen myötä vastuu koko sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyy viidelle sotealueelle. Kuntien lakisääteinen hoidon järjestämisvastuu poistuu ja sen sijaan 200 toimijan vastuu jaetaan viidelle isolle sote-alueelle 1.1.2017 lähtien. Sote-uudistus Uudessa mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueella (sote-alue). Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Sote-alueen tulee laatia järjestämispäätös joka neljäs vuosi. Järjestämispäätöksessä määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tehtävät, rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen, palvelurakenne ja periaatteet muualta hankittaville palveluille (ostopalveluille), sote-palvelujen laatu- ja palvelutaso, yhtenäiset käytännöt ja kielellisten oikeuksien toteuttaminen. Palvelujen tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä. Tuottamisvastuun edellytykset määritellään uudessa laissa. Tuottamisvastuullisella tulee olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Nämä tehtävät edellyttävät omaa henkilöstöä ja muita voimavaroja. Sote-alue tekee päätöksen siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Ne voivat järjestämispäätöksen mukaisesti edelleen tuottaa palveluja itse tai hankkia palveluja myös muutoin, kuten järjestöiltä, yrityksiltä ja palveluseteliä käyttämällä. Sote-alue on kuntayhtymä. Jokainen kunta kuuluu yhteen viidestä sote-alueesta. Kunnilla on edustus sote-alueen ylimmässä toimielimessä (yhtymäkokous tai yhtymävaltuusto). Eri ryhmien edustus toimielimessä turvataan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan huomioon tarvetekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus. Lisäksi sote-alueella voidaan tehdä päätös, että myös muita mahdollisia valtionosuustekijöitä otetaan huomioon. Sote-alueet puolestaan rahoittavat palvelujen tuottamisen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. Kuntarakennelaki Kuntarakennelaki tuli voimaan heinäkuussa 2013. Kuntien yhdistymisten selvitysvelvollisuus alkoi heti lain voimaan tultua. Laissa säädettyjä selvitysperusteita on kolme: palveluiden edellyttämä väestöpohja työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne kunnan taloudellinen tilanne Kunnat ovat ilmoittaneet ministeriölle marraskuussa 2013, minkä kunnan tai kuntien kanssa ne selvittävät kuntien yhdistymistä. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun 3

sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (ns. sote-järjestämislaki) on hyväksytty eduskunnassa. Määräaikaa koskevan säännöksen voimaantulosta säädetään vielä erikseen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain eteneminen on tiedossa tarkemmin. Kirjoitushetkellä sote-uudistuksen vaikutus kuntarakennelakiin on vielä epäselvä. Valtuusto on päättänyt tehdä lain mukaisen yhdistymisselvityksen Paraisten kaupungin kanssa. Selvitystyö käynnistyi marraskuussa 2013. Tällä hetkellä selvitystyössä on meneillään tauko sote-uudistuksen etenemistä odotellessa. Vuoden 2015 aikana kunnat ottavat kantaa, jatketaanko yhdistymisselvitystä suhteessa soteuudistukseen ja miten. Kuntalain kokonaisuudistus Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Uusi kuntalaki korvaisi vuoden 1995 kuntalain. Kuntalaki olisi edelleen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Kuntalaisille ehdotetaan uusia mahdollisuuksia osallistua kunnan toimintaan ja kunnille entistä tiukempaa velvoitetta kattaa budjettialijäämänsä. Ehdotus uudeksi kuntalaiksi on ollut lausuntokierroksella kunnissa alkusyksyn 2014 aikana. Uusi kuntalaki tulee voimaan 1.1.2015. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettu 17.4.2014. Lain muutos ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan 1.1.2015. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille. Valtionosuuksiin tulee merkittäviä leikkauksia, jotka perustuvat aiemmille kehyspäätöksille. Yhdessä valtionosuusperusteiden uudistamisen vaikutusten kanssa nämä johtavat valtionosuuden merkittävään vähenemiseen useiden kuntien kohdalla. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Kemiönsaaren kunnan osalta valtionosuusjärjestelmän uudistus merkitsee 290 euron vähennystä asukasta kohden tai yhteensä kahta miljoonaa euroa. 1.2 Kemiönsaaren strategia VISIO Kemiönsaari on itsenäinen, aktiivinen ja rohkea rannikkokunta, joka tietää mitä haluaa ja työskentelee määrätietoisesti sen saavuttamiseksi. ARVOT Avoimuus Haluamme, että kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi ja haluavat jäädä Kemiönsaarelle. Tiedotamme ja kommunikoimme suoraan ja avoimesti oikeaan aikaan kahdella kielellä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Avoimesti kahdella kielellä Aktiivisuus Työskentelemme innokkaasti elääksemme aktiivisessa ja eteenpäin pyrkivässä kunnassa. Kuntalaisia ja henkilökuntaa inspiroidaan näkemään Kemiönsaaren parhaat puolet. Näin meistä kaikista tulee Kemiönsaarilähettiläitä ja vahvistamme positiivista imagoamme yhdessä. 4

Eteenpäin joka päivä Uudistumiskykyisyys Löydämme tehokkaampia ratkaisuja ja keinoja arvioimalla ja muuttamalla palvelutuotantoa jatkuvasti sekä hakeutumalla yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Muutos osa arkeamme KUNNAN STRATEGIAN KÄYTTÖ KUNNAN ARKIPÄIVÄSSÄ Strategia Kemiönsaaren strategia Ohjelma Kultuuri Kestävä kehitys Elinkeinoelämä Talousarviovuoden painopistealueet Painopiste Painopiste Painopiste Painopiste Painopiste Aikataulu, Budjetti, Resurssit, Vastuuhenkilö, Ohjaus TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa yli toimialojen. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö. Talousarviovuoden 2015 aikana 1. Peruspalveluosaston tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma Mikä: Peruspalveluosaston suunnitelman toteuttaminen. Toimitilat eivät täytä tämän päivän vaatimuksia; tilat ovat kuluneet ja paikoitellen liian pienet. Aikataulu: 2015 2020 Resurssit: Peruspalveluosasto Vastuuhenkilö: Arvioitu kustannus: 2. Henkilöstösuunnitelma Mikä: Aikataulu: Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja Investointikustannukset ilmenevät suunnitelmasta. Huomattavat käyttötalouden säästöt. Mikäli sote-uudistus toteutuu suunnitellulla tavalla, kunnan ei tarvitse ylläpitää kaikkia tukitoimia nykyisessä laajuudessa. Samaan aikaan ennätysmäärä työntekijöitä jää eläkkeelle tulevan kahden kolmen vuoden aikana. Kunnassa laaditaan henkilöstösuunnitelma, jossa selvitetään tulevia tarpeita suhteessa siihen, miten luonnollista poistumaa voidaan hyödyntää parhaiten. Vuoden 2015 aikana Hallintojohtaja yhteistyössä osastojohtajien ja yksikön päälliköiden kanssa 5

Arvioitu kustannus: Merkitsee säästöjä. 3. Asuntotuotanto Mikä: Edellytysten luominen asuntotuotannolle. Kunnan yhtiöiden aktivoiminen ja yksityisten toimijoiden löytäminen hankkeiden toteuttajiksi. Aikataulu: 2015 2017 Resurssit: Tekninen johtaja ja tekninen osasto Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Arvioitu kustannus: Toteutetaan kunnan budjetin ulkopuolella. Työtehtävien painopisteiden uudelleenjako. 4. Elinkeinoelämä Mikä: Aikataulu: Resurssit: Vastuuhenkilö: Elinkeinoasioiden käsittelyn parantaminen. Elinkeinokysymykset hoidetaan tarkoituksenmukaisemmalla tavalla, ja pitkän aikavälin tavoitteena on tulla alueen elinkeinoystävällisimmäksi kunnaksi. Tarkoituksena on tukea kaikkia aloja Kemiönsaarella yhteistyössä yrittäjien kanssa. Kemiönsaari haluaa myös houkutella uusia yrityksiä perustamaan toimintaa paikkakunnalle, uusien työpaikkojen luomiseksi Kemiönsaarelle. Aloitettu vuonna 2013, kun Kemiönsaari nimettiin äkillisen rakennemuutoksen kunnaksi. Työ jatkuu ainakin vuoteen 2017 saakka. Kehitysosasto, tekninen osasto (kehitysjohtaja, tekninen johtaja, infrapäällikkö, yritysneuvoja, elinkeinojohtaja, matkailupäällikkö, projektipäällikkö). Kunnanjohtaja 5. Uusi asiakaspalvelukokonaisuus ja omien toimitilojen tehostaminen Mikä: Vaatimukset julkisen sektorin yhteisestä asiakaspalvelusta edellyttää uusia tilaratkaisuja. Arkistointia varten luodaan lisätiloja tulevina vuosina. Taalintehtaan kunnantoimisto saa mahdollisesti uudet tilat. Västanfjärdin kunnantoimisto on myynnissä. Aikataulu: Asiakaspalveluratkaisu aloitetaan viimeistään vuonna 2016, muut ajan myötä Vastuuhenkilö: Osastojohtajat ja yksikön päälliköt yhteistyössä kiinteistöpäällikön kanssa Arvioitu kustannus: Hankekohtaisesti 1.3 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Tilanne kunnissa on epävarmempi kuin koskaan aiemmin. Kuntasektorilla on käynnissä poikkeuksellisen isoja rakenteellisia muutoksia. Rakenneuudistus on jatkunut vuosista 2012 2013 saakka. Viime kevääseen saakka kuntarakenne oli uudistuksen keskiössä. Maaliskuussa 2014 puolueet tekivät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa täyskäännöksen. Soteuudistuksen myötä vastuu koko sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyy viidelle sote-alueelle. Kuntien lakisääteinen hoidon järjestämisvastuu poistuu ja vastuu jaetaan viidelle isolle sote-alueelle. Uudistuksia kuvaillaan lähemmin luvussa 1.1. 1.4 Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset Kunnan organisaatio ja rooli ovat täysin riippuvaisia siitä, minkälaiseksi tuleva sosiaali- ja terveysuudistus muotoutuu. Sote-uudistuksen myötä yli puolet kunnan budjetista ja henkilöstöstä siirtyy pois kunnalta. Uudistuksen jälkeen kuntiin jäljelle jäävä toiminta tulee olemaan täysin toisennäköinen kuin nykyisin. Muutos tuo mukanaan aivan uudenlaisia kuntia. Uudet kunnat tulevat olemaan taloudellisesti äärimmäisen haavoittuvaisia, kun ulkopuolinen taho ohjaa yli puolta kuntien menoista. Sote-lakiluonnos on tätä kirjoitettaessa lausunnolla kunnissa. Sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta. Miten tämä uudistus vaikuttaa yksittäisen kunnan talousarvioon ja suunnitelmaan on tässä vaiheessa mahdotonta tarkasti arvioida. Talousarvion teksteissä olisi kuitenkin hyvä mainita tällaisen uudistuksen tulosta. 6

Valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu 2014 -hanke ehdottaa uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan kunnat vastaavat julkisen hallinnon yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustamisesta ja ylläpitämisestä. Yhteisissä palvelupisteissä tarjotaan aina kunnan omat asiakaspalvelut ja ne valtion viranomaisten palvelut, joissa käyntiasiointia on eniten. Vähintään 90 prosentilla palvelupisteen vaikutusalueen asukkaista on pisteeseen enintään 40 kilometrin matka. Lisäksi pisteissä tarjoavat sopimuksen perusteella palvelujaan Kansaneläkelaitos ja Maanmittauslaitos sekä muut valtion viranomaiset. Asiakasta palvellaan joko paikan päällä tai etäyhteydellä. Hankkeen myötä kaikki valtion paikallistason palvelut siirtyvät yhteisiin palvelupisteisiin. Laki velvoittaa kuntia ylläpitämään yhteisiä asiakaspalvelupisteitä. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2014. Ensimmäiset yhteiset asiakaspalvelupisteet voisivat siinä tapauksessa aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa. Siirtyminen yhteiseen asiakaspalveluun on tarkoitus toteuttaa asteittain vuoteen 2020 mennessä. Varsinais-Suomessa uudistus toteutetaan vuonna 2016. 1.5 Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi Kemiönsaaren väestönkehitys on pidemmän aikaa ollut laskusuunnassa. 30.9. mennessä asukasmäärä on vuoden 2014 aikana laskenut 44 henkilöllä (vastaava luku oli viime vuonna 47 ja toissa vuonna 58 henkilöä). Syntyneiden enemmyys kunnassa on 26, eli ihmisiä on kuollut enemmän kuin syntynyt. Nettomuutto on negatiivinen, 30 henkilöä, josta nettomaahanmuutto on positiivinen, +16. Verotuloista ja niiden perusteista on viimeisen vuoden aikana muodostunut yksi suurimmista riskitekijöistä. Vuodesta 2009 vuoden 2014 ennusteeseen ja vuoden 2015 talousarvioon kunnallisverotasossa ei ole tapahtunut ollenkaan nousua. Samaan aikaan kunta menettää valtionosuusjärjestelmän uudistuksen myötä kaksi miljoonaa euroa valtionosuuksia. Jotta kunta kykenisi selviämään näistä tosiasioista, on toiminnan laajuutta ja rakennetta arvioitava kokonaan uudelleen. Päivittäinen toiminta sisältää joukon vaaratekijöitä, joita kunta pyrkii ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään määrätietoisilla panostuksilla. Korko- ja rahoitusriskejä tarkastellaan jatkuvasti. Työsuojelu ja työterveyshuolto työskentelevät riskikartoitusten parissa, ja taloussuunnitelmakauden aikana ne tekevät vaiheittain kartoituksia eri työpaikoilla. Omaisuusmassa on tarkistettu ja suojattu vakuutuksilla. Kemiönsaaren kunnalla on tarkoitus kehittää riskianalyysia Kuntaliiton riskienarviointilomakkeen avulla. Riskienarviointilomakkeen tarkoituksena on tukea riskienarviointia ja -hallintaa johtamisessa ja jokapäiväisessä toiminnassa. Lomaketta ei siis tule käyttää sellaisenaan, vaan kunnan organisaation luonteen ja tarpeen mukaan muokattuna. 1.6 Ympäristötekijät Kunta on vuonna 2010 laatinut kestävän kehityksen ohjelman Eko-loogista vuosille 2010 2020. Talousarviokirjaan jokainen osasto on kirjannut 1 2 ympäristötavoitetta, jotka on sitovissa tavoitteissa merkitty omena-merkillä. Ympäristötavoitteita arvioidaan sittemmin tilinpäätöksessä värijärjestelmällä. 7

2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleinen taloustilanne ja kuntatalous Tänä vuonna olemme nähneet talouden ennusteiden heikkenevän arviosta toiseen. Alkuvuodesta näytti vielä siltä, että tästä vuodesta oli tulossa hieman jo positiivinen talouskasvun vuosi ja ensi vuonna elettäisiin jo aavistuksen selkeämpää kasvun kautta. Toisin on käynyt. Nyt ennusteet tästä vuodesta ovat lähes kaikki negatiivisella puolella, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Kasvuennusteet ensi vuodesta näyttävät hieman paremmilta mutta vain hieman. Jos ja kun kasvu alkaa sitten joskus käynnistyä, on se parhaimmillaankin aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvinkin vaatimatonta. On myös näkymiä, että vaatimaton kasvu jatkuisi pitkäänkin. Heikko talouskasvu heijastaa vaikutuksensa varmuudella myös kuntien talouteen. Vero-tulojen kasvu on aivan toista luokkaan kuin lähihistoriassa olemme tottuneet. Valtio säästää kuntien läpi, leikkaamalla valtionosuuksia kovalla tahdilla, ensi vuonna leikkausten yhteisvaikutus on jo yli 1,4 miljardia euroa. Ilman näitä leikkauksia kuntataloudessa ei olisi rakenteellista alijäämää, josta olemme hallituksen Rakennepoliittisessa ohjelmassa saaneet lukea. Samassa ohjelmassa on kuntien tavoitteeksi asetettu 1 miljardin sopeuttamistoimet vuoden 2017 tasossa. Näitä toimia kunnat ovat arvion mukaan toteuttamassa tänä vuonna 400 miljoonaa veronkorotuksin ja 600 miljoona erilaisten henkilöstömenosopeutusten kautta. Kuntien yhteenlaskettu tulos vuodelta 2014 tullee arvioiden mukaan olemaan reilusti positiivinen, johtuen suurelta osin satunnaisten erien suuruudesta. Odotettavissa on yhtiöittämisten vuoksi tehtyjä kirjauksia jotka parantavat tämän vuoden tulosta. Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan 1.1.2015. Kuntalain yhtenä merkittävänä uudistuksena oli alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen ja sen laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä. Valtionosuusuudistuksen myötä monessa kunnassa varmuudella mietitään mistä otetaan puuttuvat eurot menojen katteeksi, uudistus on monen kunnan taloudelle äärimmäisen kova paikka. Stubbin hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2015 sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Tämä ehdotus koskee voimallisesti kuntia. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu lisäävän kuntien menoja 150 miljoonaa euroa. Samalla valtio säästää vastaavan summan. Tosiasiallisesti kustannukset tulevat olemaan kunnille suurempia. Kokonaisuudessaan hallituksen budjettiesitys heikentää kuntien rahoitusasemaa ensi vuonna yhteensä -218 milj. euroa. Kuntien menot vuosina 2014 2015 Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2014 2016. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa 31.1.2017 asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 %. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti 1.7.2015. Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on 0,15 %. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna 2015. Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. 8

Kuntien tulot vuosina 2014 2015 Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat viime vuonna peräti 6,8 prosenttia, minkä seurauksena tilitysten taso nousi 20,6 mrd. euroon. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti tippuu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Vuonna 2015 tullaan korottamaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla vaimentavat kunnallisveron kasvua. Kaikkien kuntien tuloveroihin vaikuttavien veroperustemuutosten yhteisvaikutukseksi vuonna 2015 arvioidaan -131 milj. euroa. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtion-osuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 %. Heikko talouskasvu ei näytä välittyvän kuluvana vuonna kuntien yhteisöverokertymään dramaattisesti lähinnä tilitysten ajoituksiin liittyvien tekijöiden vuoksi. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna peräti 6,0 prosentilla, jolloin sitä kertyy kunnille noin 1,39 mrd. euroa. Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöveroon on esitetty myös muita pienempiä veroperustemuutoksia, jotka tullaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 36,36, mutta luku täsmentyy vielä loppuvuoden aikana. Tämän hetkisessä ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2015 kokonaisuudessaan 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero kasvaisi 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Lähde: Kuntatalous 3/2014 2.2 Kemiönsaaren kunnan talous ja siinä tapahtuvat muutokset Kemiönsaaren kunnan neljä ensimmäistä vuotta ovat olleet taloudellisesti menestyksekkäitä. Kaikkina viitenä vuonna, 2009 2013, tulos on ollut positiivinen. Kunnalla on 12,5 miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää per 31.12.2013. Ennusteiden mukaan kunta näyttäisi tekevän lähelle +/-0 -tuloksen vuonna 2014. Tämä tarkoittaa samalla, että siirrymme taloudellisesti suotuisista ajoista huomattavasti vaikeampiin aikoihin. Verotuloista ja niiden perusteista on viimeisen vuoden aikana muodostunut yksi suurimmista riskitekijöistä. Erityisesti kunnallisveron kehitys on erittäin heikkoa. Vuosi 2013 oli poikkeusvuosi, kun kunnallisverotulot olivat 9

lähes 19,4 miljoonaa euroa. Tämä johtui osittain verotusteknisistä syistä, mutta myös usean muun pienemmän tekijän yhteissummasta. Vuotta 2014 koskevassa ennusteessa ja vuoden 2015 talousarviossa kunnallisvero näyttäisi palaavan vuosien 2010 2011 tasolle eli noin 17,5 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa sitä, että viiden vuoden aikana ei periaatteessa ole tapahtunut minkäänlaista kasvua. Menot ja verotulot 2009-2014 60,0 50,0 40,0 41,0 42,3 43,8 45,4 47,3 47,7 Milj. 30,0 20,0 21,1 21,0 21,5 20,7 22,6 20,9 10,0 0,0 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Muutettu TA 2014 Menot Verotulot Uusi valtionosuusjärjestelmä merkitsee sitä, että Kemiönsaari saa kaksi miljoonaa euroa vähemmän valtionosuuksia. Vähennys on 290 euroa asukasta kohden viisivuotisen siirtymäkauden aikana. Valtionosuuksien leikkaus yhdistettynä siihen, ettei kunnallisverotuloissa tapahdu kasvua, tarkoittaa sitä, että taloudessa ei ole minkäänlaista pelivaraa. Raju talouden heikkeneminen odottaa oven takana. Käyttömenot on sopeutettava vastaamaan näitä edellytyksiä. Samalla kunnan kiinteistömassan korjausvelka on suuri. Tulevien vuosien investointitarve on merkittävä. Lisäksi taloussuunnitelman vuosikate heikkenee pienentyneen verotulojen kasvun ja valtionosuusleikkausten seurauksena. Koska verokehitys ei ole väliaikaista, vaan se perustuu pysyvään trendiin, täytyy käyttötalous voida sopeuttaa pienentyneisiin tuloihin. Käyttötaloudessa ei voida saavuttaa tarpeeksi suuria kustannusvähennyksiä säästöjen kautta, vaan tarvitaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia, joista on taloudellista hyötyä monen vuoden tähtäimellä. 2.3 Kemiönsaaren kunnan talousstrategia vuosille 2015 2017 Kunnan talous uhkaa syöksyä Vuonna 2014 Kemiönsaaren kunnan talous on vielä kutakuinkin tasapainossa. Ennuste näyttää aika lähelle nollatulosta. Vuonna 2014 kunta siirtyy ylijäämäkaudesta alijäämäkauteen. Vuoden 2015 talousarvio näyttää noin 860 000 euroa alijäämäiseltä. Vuonna 2016 alijäämän suuruudeksi arvioidaan lähes 2 miljoonaa euroa ja vuoden 2017 taloussuunnitelmassa alijäämä on jo yli 3 miljoonaa euroa. Syöksyn välttämiseksi tarvitaan perinpohjaisia toimenpiteitä. 10

3 000 000 Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017 2 000 000 1 000 000 0-1 000 000-2 000 000-3 000 000-4 000 000 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Ennuste 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kustannukset nousevat yleisesti, ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon puolella. Samalla kun kustannukset nousevat, kunnan verotulot ovat pienentyneet, ja ennusteiden mukaan ne eivät nouse myöskään lähivuosien aikana työpaikkojen määrän vähentyessä. Valtionosuuksien tasainen kasvu viime vuosina on edesauttanut kunnan talouden tasapainon ylläpitoa. Vuonna 2014 valtionosuuksien määrä on huipussaan. Vuodesta 2015 lähtien valtionosuudet vähenevät vuosi vuodelta valtionosuusjärjestelmän uudistuksen myötä. Kunta menettää yhteensä runsaat kaksi miljoonaa euroa vuosina 2015 2019. Lisää valtionosuuksien leikkauksia on tiedossa, kun valtio vähentää kuntien peruspalvelujen rahoitusta noin 30 prosentista noin 25 prosenttiin. Kun katsotaan eteenpäin, voidaan selvästi todeta, että taloudellisen kehityksen myötä kunnan on pakko alkaa tuottaa palveluita aiempaa tehokkaammin. Kunnan talousarvio muodostuu kustannuksista, joihin voimme vaikuttaa sekä kustannuksista, joihin emme voi suoraan vaikuttaa. Esimerkkejä jälkimmäisestä ovat suuret kuntayhtymät tai yhteistyöalueet, joiden jäsen kunta on. Lähes neljäsosa kustannuksista on sellaisia, joihin emme voi vaikuttaa. Edessä on vaikeita päätöksiä Kemiönsaari saattaa olla ennennäkemättömien leikkausten edessä. Kunnan talous täytyy sopeuttaa, huolimatta tulevasta kuntauudistuksesta ja sote-uudistuksesta. Kunta on aktiivisesti sopeuttanut kustannuksiaan, ja on ratkaisevan tärkeää kunnan olemassaolon kannalta tulevaisuudessa, että sopeuttamista jatketaan. Kunnan talouden tasapainossa pitäminen jatkossakin vaatii lisää aktiivisia sopeuttamistoimenpiteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa koko toiminnan tarkastelua; henkilöstön määrää, tilatarpeita ja palveluprosesseja. Tulevat leikkaukset tulevat vaikuttamaan kuntalaisten arkeen. Palvelut saatetaan tulevaisuudessa sijoittaa eri paikkaan. Toiminnan tehostaminen vaatii konkreettisia muutoksia ja nykyisten toimintamallien hiominen ei enää riitä. Kunnan kyky tehdä leikkauspäätöksiä ratkaisee sen, voiko Kemiönsaari jatkaa itsenäisenä kuntana. Itsenäinen kunta edellyttää tasapainoista taloutta. Investoinnit ja lainat Kunnan investointitaso on ollut kohtuullinen usean vuoden ajan. Tämä johtuu muun muassa siitä, että osa hankkeista (esim. uusi päiväkoti) on viivästynyt. Lähivuosina useita hankkeita tullaan toteuttamaan samanaikaisesti. Hankkeet ovat välttämättömiä, jotta toimintaa voitaisiin harjoittaa tarkoituksenmukaisissa ja ajanmukaisissa tiloissa. 11

Taloussuunnitelmassa on noin 20 miljoonan euron investoinnit vuosille 2015 2017. Kaikki investoinnit on tarkoitus toteuttaa lainarahalla. Huolimatta siitä, että investointitasoon saatetaan tehdä tiettyjä tarkistuksia, edellyttää jo pelkästään rakennusten korjaaminen suurta investointisummaa lähivuosina. Rahoitusanalyysi osoittaa, että kunnan täytyy ottaa lainaa jo vuonna 2016, jotta se selviää vanhojen lainojen lyhennyksistä, ja vuodesta 2017 lähtien vuosikate lähentelee nollaa. Mikäli vuosikate laskee nollan alle, täytyy päivittäisten käyttökustannusten kattamiseksi ottaa lainaa. 6 000 Lainat / asukas 2009-2017 5 000 4 829 4 000 3 426 3 981 3 000 2 000 2 799 2 842 2 320 2 070 2 305 2 866 2 291 1 000 0 Kunta on voimassa olevien suositusten mukaisesti hyväksynyt uuden poistosuunnitelman, joka tuli voimaan 1.1.2013. Uusi suunnitelma on vanhaa huomattavasti tiukempi. Rakennusten poistoaikaa on lyhennetty 30 vuodesta 20 vuoteen, ja suunnitelmaan on tehty myös muita samankaltaisia tiukennuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että uusien hankkeiden poistot nousevat. Analyysi Lähestulkoon kaikki maamme kunnat ovat ajautuneet vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Kemiönsaari on tähän saakka selviytynyt erittäin hyvin, mutta nyt tarvitaan toimenpiteitä taloudellisen syöksyn estämiseksi. Vuosikate heikkenee roimasti vuodesta 2017, ellei toimenpiteisiin ryhdytä. Mikäli muutoksia ei tehdä nopealla aikataululla, kunta voi ajautua erittäin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Mitä suuremmaksi vuosittaiset alijäämät kasvavat, sitä vaikeampi on päästä jälleen tasapainoon. Verojen korottaminen ei yksistään ratkaise talousmurheita, vaan toiminta vaatii rakennemuutosta. Taloussuunnitelmakauden alijäämän kattaminen vaatisi veroprosentin korottamista noin kolmella prosenttiyksiköllä nykyisestä 19,75 prosentista 22,75 prosenttiin. Tällaista korotusta ei voida pitää perusteltuna tai realistisena, kun toimintaa on mahdollista tehostaa. Syyt Syitä siihen, miksi isoja leikkauksia täytyy tehdä: - Verotulot eivät nouse, koska työpaikat ja väestömäärä vähenevät. - Valtionosuudet vähenevät merkittävästi sen seurauksena, kun valtio toteuttaa uudistuksia. Lisääntyneet valtionosuudet ovat aiemmin pitäneet kunnan talouden tasapainossa. - Kustannukset lisääntyvät vain maltillisesti (0,5 % vuonna 2015, 1 % vuonna 2016 ja 1,6 % vuonna 2017). Maltillinen lisäys ei kuitenkaan riitä, vaan kustannuksia on vähennettävä pysyvästi. - Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ei ole sopeutettu vähentyneeseen väestöpohjaan. 12

Ulkoiset kustannukset, verotulot ja valtionosuudet 2009-2017 60,00 50,00 40,00 41,00 42,29 43,78 45,39 47,25 47,75 48,16 48,88 49,71 Milj. 30,00 20,00 10,00 21,07 20,98 21,47 18,96 17,78 15,97 20,75 20,71 22,59 21,91 22,40 22,00 21,21 21,64 21,74 21,84 21,70 21,14 Kustannukset Verotulot 0,00 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Ennuste 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Valtionosuudet Talouden suuntaviivat Valtuusto vahvistaa seuraavat kunnan talouden suuntaviivat vuosille 2015 2017: 1) Kunta myy jatkossakin aktiivisesti kiinteistöjä, jotka ovat toiminnan kannalta tarpeettomia. 2) Kunta tekee kevään aikana toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena toimintakustannusten vähentäminen pysyvästi pitkällä tähtäimellä. Suunnitelma toimii pohjana tulevien vuosien toiminnan ja palvelutason priorisoinnissa. Suunnitelma on välttämätön myös kustannusten sopeuttamiseksi, kun viidesosa kunnan henkilöstöstä jää eläkkeelle viiden lähivuoden aikana. Kunnanhallitus saa tehtäväkseen laatia toimintasuunnitelman ja pyytää ehdotuksia säästötoimenpiteistä kaikilta lautakunnilta. Kunnanhallitus esittelee toimintasuunnitelman valtuustolle, niin että päätös voidaan tehdä viimeistään kesäkuussa 2015. 3) Investointeja, jotka eivät sisälly taloussuunnitelmaan, tehdään ainoastaan erityisen perustelluista syistä. Peruspalvelun tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma toteutetaan. Näiden lisäksi kaikkien toimialojen tulee tarkastella toimintaansa. 4) Kunnan alijäämä on enintään yksi miljoona euroa vuonna 2016 ja vuonna 2017 talousarvion mukaan. Alijäämän mahdollistaa aiemmilta vuosilta kertynyt yli yhden miljoonan euron ylijäämä.5) Kunta selvittää sekä kunnallisveron että kiinteistöveron korottamista vuonna 2016. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Taso/tavoite Investoinnit 2015-2017 Velkataakka enintään 30 milj. Velkataakka Vuoden 2017 lopussa n. 4 300 euroa/asukas Ylijäämä/alijäämä Yhteensä enintään 3 miljoonaa v. 2015 17 Kassa Päivien määrä 18 päivää 13

3 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 3.1 Toimintatavoitteet Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnan ja talouden toimintatavoitteet. Tavoitteet ovat sitovia kunnan elimille ja muodostavat osan siitä talousarviosta, jota kunnan tulee toiminnassaan ja taloudenpidossaan seurata. Kun valtuutetut päättävät talousarviosta, tulee siitä selvästi ilmetä mitkä toimintatavoitteet valtuusto on hyväksynyt sitoviksi tavoitteiksi. Toimintatavoitteiden määrittelemiseen yksiköt ja osastot käyttävät määrällisiä, laadullisia, taloudellisia ja tuottavuuteen perustuvia tavoitteita. Tavoitteet pohjautuvat tulosajatteluun ja esitetään sanallisesti avainlukujen ja tulosmittausten avulla. Jokaiselle tavoitteelle on lisäksi ilmoitettava tavoiteltava taso ja seurantamenetelmät. 3.2 Tuloperusteet Useita vuosia jatkunut yhteiskunnan epävarma taloustilanne jatkuu edelleen ja vaikuttaa myös Kemiönsaaren kuntaan. Tulevina vuosina Kemiönsaaren kunnan taloutta varjostavat useat epävarmuustekijät. Tulevan taloussuunnitelmakauden toimintaa, veroja ja valtionosuuksia on vaikea arvioida. Tämä johtuu yhteiskunnan heikosta talouskasvusta, työpaikkojen vähenemisestä niin Kemiönsaarella kuin valtakunnallisesti sekä tulevan sote-uudistuksen aiheuttamasta epävarmuudesta. Uusi kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmän uudistus tulevat voimaan 1.1.2015. Uuden valtionosuusjärjestelmän myötä Kemiönsaari saa kaksi miljoonaa euroa vähemmän valtionosuuksia viiden vuoden siirtymäkauden aikana. Verotulot Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu 19,75 prosentin tuloveroprosentin mukaan. Kunnallisverojen arvioidaan tuovan 18 miljoonaa euroa vuonna 2015. Vuonna 2013 kunnallisverotulot olivat lähes 19,4 miljoonaa euroa. Tämä on erityisen paljon, mikä johtui osittain verotusteknisistä syistä. Vuotta 2014 koskevassa ennusteessa ja vuoden 2015 talousarviossa kunnallisverotulot näyttäisivät palaavan vuosien 2010 2011 tasolle eli noin 17,5 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa sitä, että viiden vuoden aikana kunnallisverossa ei ole periaatteessa tapahtunut minkäänlaista kasvua. Yhteisöverotuloiksi on arvioitu 640 000 euroa vuonna 2015, mikä tarkoittaa pientä laskua vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveron ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron osalta vuonna 2015. Yleisen kiinteistöveroprosentin uusi vaihteluväli on 0,8 1,55 % ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin 0,37 0,8 %. Vuoden 2015 ja taloussuunnitelmakauden kiinteistövero on laskettu 1,1 yleisen kiinteistöveroprosentin ja 0,37 vakituisten asuinrakennusten veroprosentin mukaan. Kemiönsaaren kohdalla vakituisten asuinrakennusten veroprosentin alarajan nostaminen merkitsee yli 71 000 euroa lisäystä tuloihin. Muutoksen tuomat tulot eliminoituvat kuitenkin kuntakohtaisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kiinteistöverotulojen arvioidaan nousevan 3 miljoonaan euroon vuonna 2015. Verotuloihin ei ole odotettavissa suurempaa kasvua taloussuunnitelmakaudella. Verolaji 1 000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 MUUTETTU TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Kunnallisvero 17 464 17 888 17 643 19 384 17 350 18 000 18 000 18 000 Yhteisövero 1 202 1 213 620 633 680 640 640 640 Kiinteistövero 2 316 2 372 2 449 2 573 2 910 3 000 3 100 3 200 Yhteensä 20 982 21 473 20 712 22 590 20 940 21 640 21 740 21 840 14

25 000 000 Verotulot 2011-2017 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Muutettu TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Valtionosuusuudistus Valtionosuusuudistus tulee voimaan 1.1.2015. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Tähän uudistukseen ei sisälly toisen asteen koulutusta. Tätä valmistellaan erillisissä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmissä. Lain muutokset tältä osin tullevat voimaan 1.1.2015 ja rahoitusperusteiden muutosten osalta todennäköisesti 1.1.2017. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat: - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset - sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet 15

Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Nykyinen yleinen asukaskohtainen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosat. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmänuudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuudenmuutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/-50 euroa asukasta kohti. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus vuodelle 2015 Talousarvioesityksen mukaan laskettu valtionosuusprosentti on 29,32 % ja kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus 307,40 euroa asukasta kohti. Rahoitusosuus pienenee vuodelta 2014 arviolta 40 euroa asukasta kohti johtuen ammattikorkeakoulujen yksityistämisestä ja siirtämisestä pois kuntien valtionosuusjärjestelmästä. Toisaalta lukion ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintoihin kohdistuu säästöjä, jotka pienentävät laskennallisten yksikköhintojen mukaan kertyvää summaa. Kuten monien muiden kuntien kohdalla, tämä valtionosuus on Kemiönsaaren kunnalla negatiivinen. Tiedot Kemiönsaaren kunnan vuoden 2015 valtionosuuksista perustuvat valtion talousarvioesitykseen ja Kuntaliiton tietoihin, ja ne on arvioitu 1.1.2015 voimaan tulevan lain mukaisesti. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on huomioitu vuoden 2014 kustannustason muutos, ts. 0,6 prosentin indeksikorotus. Kemiönsaaren vuoden 2015 valtionosuuksiksi on arvioitu 22 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakaudella on huomioitu yhteensä 290 euron leikkaus asukasta kohden viiden vuoden siirtymäkauden aikana. 23 000 Valtionosuudet tilinpäätös 2010 - taloussuunnitelma 2017 22 000 21 000 20 746 21 908 22 100 22 000 21 700 21 139 20 000 19 000 18 959 18 000 17 777 17 000 16

Toiminnan tuotot nousevat 1 prosentilla verrattuna vuoteen 2014. Tuloihin kuuluu sisäinen vuokra. Sisäinen vuokra sisältää mm. kunnan rakennusten pääomakustannukset. Vuodesta 2011 lähtien kunnalla on ollut 274 000 euron kunnossapitoerä, johon varataan rahaa tuleviin kunnostuksiin ja korjauksiin. Sisäinen vuokra tuloutetaan kiinteistöyksikön tuloihin, koska kiinteistöyksiköllä on kaikki kiinteistökulut. Kiinteistöyksikkö ei saa käyttää vuokratuloja toimintamenoihin, vaan tulot tulee varata mm. poistoihin. Rahoitustuottojen arvioidaan olevan 16 000 euroa pienemmät kuin talousarviossa 2014. Alhaiset markkinakorot vaikuttavat myös peruspääoman korkotuloihin kuntayhtymiltä. Kunnan puolella rahoitustuottoihin kirjataan vesiliikelaitoksen korvaus peruspääomasta. Korvaus peruspääomasta lasketaan edeltävän vuoden 1. syyskuun 12 kuukauden euribor-noteerauksen mukaan. Vuoden 2015 tuotto nousee 12 866 euroon. 3.3 Menoperusteet Toimintakate nousee 1,7 prosenttia vuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon ja 0,9 prosenttia muutettuun talousarvioon verrattuna. Henkilöstökulujen arvioidaan nousevan 330 000 euroa tai 1,3 prosenttia, samalla kun ostopalvelujen arvioidaan vähenevän hieman vuoden 2014 muutettuun talousarvioon verrattuna. Lainojen korot ovat jo pitkään olleet poikkeuksellisen alhaisella tasolla, vaikka lainamarginaalit ovatkin eläneet. Ulkoisten korkokulujen määräksi arvioidaan 386 000 euroa vuonna 2015. Vesiliikelaitoksen kunnan sisäisten lainojen korkokuluiksi arvioidaan 35 000 euroa. Vuosikate ei kata poistoja. Vuosikate on 2,04 miljoonaa euroa. Se ei riitä kattamaan 2,05 miljoonan euron lainanlyhennyksiä eikä 9,65 miljoonan euron nettoinvestointeja. Tämä tarkoittaa, että kunnan täytyy nostaa 9,8 miljoonaa euroa lainaa vuonna 2015. Velkataakan arvioidaan olevan yhteensä 23,8 miljoonaa euroa tai 3 426 euroa asukasta kohden vuoden 2015 lopussa. Summaan sisältyy Kemiönsaaren Vesi, jolla on 5,96 miljoonaa euroa ulkoista lainaa per 31.12.2015. Vesiliikelaitoksen sisäiset lainat kunnalta ovat 3,56 miljoonaa euroa per 31.12.2015. Lainaus 35 000 000 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Lainaus Lainakanta Vuoden 2014 muutetun talousarvion mukaan Kemiönsaaren kunnan tase on arviolta noin 11,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen 1.1.2015. Ennusteiden mukaan vuoden 2014 tuloksesta saattaa tulla hieman budjetoitua parempi, ja kertynyt ylijäämä voi nousta täpärästi yli 12 miljoonaan euroon. Vuoden 2015 talousarviossa ylijäämä pienenee 862 644 eurolla. 17

3.4 Henkilöstö Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunnan henkilöstöstrategiaa päivitettiin vuonna 2013, ja päivitetty strategia on voimassa vuodet 2013 2016. Yhteinen arvopohjamme perustuu avoimuuteen, aktiivisuuteen ja uudistumiskykyyn. Niin työntekijät, johtajat kuin poliitikotkin soveltavat näitä arvoja arkielämässään ja päätöksenteossa. Kemiönsaaren kunnan henkilöstöpolitiikkaa ohjaa valtuuston hyväksymä henkilöstöstrategia. Strategia toimii apuvälineenä henkilöstöjohtamisessa sekä päätöksenteon pohjana henkilöstöä koskevissa kysymyksissä eri tasoilla. Työterveyshuolto Suurin yksittäinen panostus henkilökuntaan on työterveyshuolto, joka ostetaan Dalmed Ab Oy:ltä. Syksyn 2014 aikana työterveyspalveluista tehdään hankinta kaksivuotiskaudeksi sekä yhdeksi optiovuodeksi. Palvelut kattavat laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuollon terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapia sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Osana työterveyshuoltoa on laadittu varhaisen tukemisen ja välittämisen malli, jossa käydään läpi kunnan tarjoamia työkaluja työterveyden hyväksi. 18

Henkilöstömäärän kehitys Henkilötyövuosien määrä nousee kahdella 484:stä 486:een vuoden 2014 talousarviosta vuoden 2015 talousarvioon. Muutokset osastoittain: Hallinto 0,8 Kehitys 0 Sivistys + 0,8 Peruspalvelu + 3,5 (suurimmat muutokset: vanhustenhuolto + 2,6, terveydenhuolto + 0,7) YjT 1,0 (suurimmat muutokset: kiinteistöyksikkö 1) 19

Tulevan viiden vuoden aikana, vuoteen 2019 mennessä, ennusteiden mukaan noin 115 120 henkilöä eli suunnilleen 20 prosenttia kunnan henkilöstöstä jää eläkkeelle. Vuonna 2015 eläkkeelle jää erityisen moni, vajaat 30 henkeä. Jokaista eläkkeelle jäämistä ja mahdollisia uusia rekrytointeja täytyy tarkastella kriittisesti, toisaalta suhteessa tulevaan sote-uudistukseen, toisaalta suhteessa heikentyneeseen kuntatalouteen. 20