Kaavoituskatsaus 2019
Sisällysluettelo 1 Kaavoitusjohtajan katsaus... 3 2 Maakuntakaavat ja seudullinen suunnittelu... 4 2.1 Voimassa olevat maakuntakaavat... 4 2.2 Vireillä olevat maakuntakaavat... 5 2.3 Muu seudullinen suunnittelu... 5 3 Yleiskaavoitus... 5 3.1 Mäntsälän yleiskaava 2050... 6 4 Asemakaavoitus... 10 4.1 Vireillä olevat asuinalueiden asemakaavahankkeet... 10 4.2 Vireillä olevat ja tulevat yritys- ja palvelualueiden asemakaavahankkeet... 14 5 Muita hankkeita ja suunnitelmia... 15 6 Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä... 15 7 Osallistuminen kaavaprosessiin... 16
1 Kaavoitusjohtajan katsaus Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kaavoituskatsauksen laatimisvelvoitteesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 7 :ssä: Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. ELY-keskusten rooli muuttui 1.5.2017 konsultoivaksi. Ne eivät jatkossa enää ohjaa kuntien alueidenkäyttöä ja rakennustoimen järjestämistä. Jatkossa ELY-keskusten valvontatehtävä ja valitusoikeus koskevat ainoastaan ratkaisuja, joilla on valtakunnallisia tai maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia. Tämä tuo kunnille lisää valtaa päättää maankäytöstään, mutta lisää myös vastuuta päätösten järkevyydestä ja lainmukaisuudesta. Tässä kaavoituskatsauksessa selostetaan Mäntsälän kunnan kaavoitustilannetta ja esitellään kaavoitusohjelmaa vuodelle 2019-2020. Lisäksi kerrotaan yleisesti kaavoituksen ohjauksesta, kaavahankkeiden etenemisestä ja kaavojen ajantasaisuudesta. Vuoden 2018 alussa käynnistetty koko kuntaa koskeva yleiskaavan laadinta jatkuu vuosien 2019 ja 2020 aikana. Hanke on tärkein kuntakehityspalveluiden tavoitteista. Hanketta on esitelty jäljempänä tarkemmin. Asuntojen kysyntä ja rakentaminen on 2018 ja 2019 painottunut vuokra-asuntojen tuotantoon. Erityisesti ARA-tuettu tuotanto on nyt suosiossa ja se on hyvä asia myös MAL-aiesopimuksen toteutumisen kannalta. Kaavavaranto asunnoille on edelleenkin riittävä, mutta yritystonttien suhteen varanto on vähenemässä ja kaavoituksen painopiste onkin jatkossa keskustan kehittämisen lisäksi yritystonttien lisäämisessä. Vesiliikuntakeskuksen paikka ei vielä tätä kirjoitettaessa ole varmistunut ja paikan varmistuttua on mahdollisesti tarvittavan asemakaavan muutoksen läpivienti ykköstavoite yleiskaavan ohella. Lauri Pouru, kaavoitusjohtaja KAAVOITUSKATSAUS 3
2 Maakuntakaavat ja seudullinen suunnittelu 2.1 Voimassa olevat maakuntakaavat Uudenmaan maakuntakaava on kokonaismaakuntakaava ja sisältää kaikki maankäyttömuodot Uudellemaalle (lukuun ottamatta Itä-Uusimaata). Kaava on vahvistettu vuonna 2006 ja sai lainvoiman vuonna 2007. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Maakuntakaava on ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaessa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueilla, mutta on ohjeena yleiskaavaa muutettaessa ja alueita muutoinkin suunniteltaessa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava kattaa koko Uudenmaan, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta. Teemoja on viisi: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne sekä kulttuuriympäristöt. Näiden lisäksi kaavassa käsitellään muita ajankohtaisia aiheita kuten Malmin lentokenttää ja pääradan uusia asemanseutuja. Kaava on vahvistettu ja tullut voimaan vuonna 2017. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava keskittyy ympäristöhäiriöitä käsitteleviin teemoihin ja täydentää kokonaismaakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarataalueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava on vahvistettu vuonna 2010 ja sai lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava yhdistää aiemmat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavat. Kaavalla on uudistettu, täydennetty ja tarkistettu voimassa olevia kaavoja mm. alue- ja yhdyskuntarakenteen, liikenteen, kaupan ja haja-asutuksen aihepiirien osalta. Kaava vahvistettiin vuonna 2014 ja se sai lainvoiman vuonna 2016. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava määrittelee jätevedenpuhdistamon paikan Espoossa. KAAVOITUSKATSAUS 4
2.2 Vireillä olevat maakuntakaavat Uusimaa-kaava 2050 Uusimaa-kaavan 2050 valmistelu on käynnistetty Uudenmaan liitossa keväällä 2016. Kaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaava kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. MAL-sopimuksen toimenpiteitä on toteutettu yhteistyössä eri tahojen kanssa. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnittelu on käynnissä ja sen on määrä valmistua 2019. MAL 2019 -suunnitelmassa kuvataan, miten seutua pitäisi kehittää vuosina 2019 2050. Maakuntakaavan kokonaisuus tehdään ensi kertaa kaksiportaisena. Kaava koostuu koko Uuttamaata koskevasta yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennesuunnitelmasta sekä sitä tarkentavista Helsingin seudun, läntisen ja itäisen Uudenmaan vaihemaakuntakaavoista. Uusimaa-kaava on tällä hetkellä ehdotusvaiheessa ja sen on tarkoitus tulla nähtäville syksyllä 2019. Tavoitteena on saada kaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2019 aikana. 2.3 Muu seudullinen suunnittelu Helsingin seudun yhteinen Maankäyttösuunnitelma ja MAL-sopimus Helsingin seudun 14 kuntaa, Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä (HSL) ja valtio ovat kesällä 2016 solmineet maankäyttöä, liikennettä ja asumista koskevan MAL-sopimuksen vuosille 2016-19. Sopimus on jatkoa aiemmalle aiesopimukselle. Se pohjautuu vuonna 2015 valmistuneisiin Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelmaan 2050 (MASU), Asuntostrategiaan 2025 (ASTRA) ja Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ 2015), jotka hyväksyttiin Helsingin seudun yhteistyökokouksessa (HSYK) 12.3.2015 ja KUUMA-johtokunnassa 16.4.2015. Suunnitelmat laadittiin tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien, HSL:n, MAL-neuvottelukunnan ja Helsingin seudun yhteistyökokouksen kanssa. Mäntsälä osallistui suunnitelmien laadintaan erityisesti KUUMA-yhteistyön kautta. 3 Yleiskaavoitus Yleiskaava on maankäytön yleispiirteinen suunnitelma, joka ohjaa kunnan kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen. Sen tehtävänä on määrittää tulevan kehityksen suuret linjat ja ratkaista yleisellä tasolla yhdyskuntarakenteen eri toimintojen, kuten asumisen, palvelujen, liikenteen, työpaikkojen ja viheralueiden sijoittuminen ja yhteensovittaminen. Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. KAAVOITUSKATSAUS 5
3.1 Mäntsälän yleiskaava 2050 (Mika Ahonen, Outi Kampman ja Sara Dahlström) Yleiskaavaa valmistellaan yhdessä asukkaiden ja toimijoiden kanssa Koko kunnan yleiskaavan laatiminen käynnistettiin maaliskuussa 2018 (kh 5.3.2018) Mäntsälän yleiskaavoitus on haluttu ohjelmoida uudella tavalla, sillä kunnalta puuttuu oma, pitkän tähtäimen suunnitelma maankäytölle. Tällä hetkellä maankäyttöä ja rakentamista ohjaa ajantasainen osayleiskaava vain viidesosassa kuntaa. Yleiskaavan laatiminen koko kuntaan nähdään tärkeänä muuttuvassa toimintaympäristössä, kun tulossa on mm. muutoksia Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kaavahierarkiaan. Yhdistämällä käynnissä olevia hankkeita saadaan myös synergiaetua ja säästetään resursseja, kun esimerkiksi vireillä olevat osayleiskaavatyöt yhdistetään samaan kaava- ja vuorovaikutusprosessiin. Yleiskaavatyön aikana hankitaan koko kuntaan kattavat perusselvitykset. Koko kunnan yleiskaavaa koskeva kaavatyö ja siihen liittyvä päätöksenteko on ohjelmoitu valtuustokaudelle 2017-2021. Tavoitteena on saada kaavaehdotus kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2021. Yleiskaavan tavoitevuosi on 2050. Yleiskaavatyön tarkoituksena on ennakoida tulevaisuuden tarpeita, auttaa kuntaa varautumaan muutoksiin sekä määrittää suuret linjat kehittymiselle mm. asumisen ja elinkeinojen näkökulmasta. Koko kunnan yleiskaavatyö on kaksivaiheinen Ensimmäisessä vaiheessa määritellään tulevaisuustarkastelujen, arvokeskustelun ja analyysien kautta koko kuntaan erilaiset vyöhykkeet ja asetetaan tavoitteet niiden maankäytölle, elinkeinorakenteelle ja ympäristönlaadulle. Toisessa vaiheessa keskitytään alueisiin, joilla tarvitaan tarkempaa maankäytön ohjausta ja suunnitellaan maankäyttöä asemakaava-alueilla ja kyläkeskuksissa. Tärkeä osa yleiskaavatyötä on löytää Mäntsälälle sopiva yleiskaavamalli, joka katsoo strategisesti riittävän pitkälle ja ohjaa kunnan kehitystä sopivalla tarkkuudella. Kaavatyön aikana tutkitaan myös mahdollisuutta ja tarvetta valtuustokausittain päivitettävään yleiskaavan. Mäntsälän yleiskaava 2050:n Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä kesällä 2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, mitkä ovat kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, miten kaavan vaikutuksia arvioidaan, miten suunnittelutyöhön voi osallistua, miten kaavatyö etenee, kuka kaavasta päättää, miten kaavan valmistelusta tiedotetaan ja mistä saa lisätietoa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehdään tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä kaavatyön aikana. Nettisivuille täydennetään työn aikana valmistuvaa aineistoa. KAAVOITUSKATSAUS 6
Kunnan yleiskaavoitus Sälinkää-Soukkio 2016 Marjala 2007 Kirkonkylä 2004 Numminen-Onkimaa 1994 Hyökännummi 2005 Arola-Jokelanseutu 2008 Nummisten koulu OYK 2011 Andersbergin koulu OYK 2018 Voimassa oleva osayleiskaava Käynnissä oleva yleiskaavatyö ± 1:150 000 Pohjakartta: Mäntsälän kunta
± Asemakaavahanke Pohjakartta: Mäntsälän kunta 1:20 000
4 Asemakaavahankkeet 4.1 Vireillä olevat asuinalueiden asemakaavahankkeet (Tapio Sillfors) 1 Huvitie Asemakaavassa tarkastelukokonaisuuksina ovat: 1) Tori Seurojentalo - lämpökeskuksen niemi 2) Huvitien länsiosa Mäntsälänjokiranta, sekä Linja-autoasema ja raivaajapuisto 3) Torin lähikortteleiden kehitysmahdollisuudet 4) Keskustan toiminnat, liikenne ja miljöö 2 Kivistöntie Kivistöntien asemakaava tutkii Kunnantalon, lukion, Hirvenkruunun ja Sepäntien rajaaman alueen uudistamista. Alue on pääosin kunnan omistuksessa. Kaavalla tutkitaan keskustan pohjoisen sisääntulon miljöön vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville 2020 aikana. Kaavamuutoksena on käynnissä tori ja jatkotyönä ovat puistot, liikerakentaminen ja asuinkerrostalot. Autopaikat toteutettanee toriparkkina. Asemakaavan runkotarkastelut ja Seurojentalon niemen asemakaava asetetaan nähtäville 2019. 3 Karhulanmäki Mäntsäläntien ja Keskuskadun väliselle alueelle vanhan S-marketin kortteliin on tavoitteena rakentaa asumista, kaupallisia ja julkisia palveluja. Itäosa on vahvistunut ja länsiosa etenee vahvistettavaksi syksyllä 2019. KAAVOITUSKATSAUS 10
4 Aspelund Kirkon eteläpuolella olevan alueen omistaa Mäntsälän seurakunta. Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuutta tiivistävään täydennysrakentamiseen asuinpien- tai rivitaloin. Kaavaa laajennetaan hautausmaan eteläosassa yhdistäen Kirkonmäen RKY-alueen tarkasteluun. Asemakaava tulee hyväksymiskäsittelyyn 2019. 6 Vuolteenpelto Alue sijoittuu Kirkonkylän asemakaavan eteläreunaan Lahdentien ja Mäntsälänjoen väliin. Alueen koko on 14,5 ha. Mäntsälän keskustaan on matkaa n. 2,5 km, rautatieasemalle n. 3,7 km ja kouluille n. 3,5-4,2 km. Alue täydentää taajamaa Linnamäen asuntoalueen laajennuksena. Turvalliset kevyen liikenteen yhteydet keskustaan ovat valmiina. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville 2019. 5 Erikin puisto Kirkon eteläpuolelle sijoittuu luonnonkaunis mäki Isonniityntien pohjoispäähän. Tarkoituksena on toteuttaa tiivis luhtitalokortteli, joka toteutetaan kertakohteena. Alueen omistaa Mäntsälän kunta ja kaavaluonnos asetetaan nähtäville 2019. 7 Mustamäki Mustamäen aluetta uudistetaan asuinpientalojen rakentamisella pääasiassa nykyisen rakennetun alueen ja moottoritien välisellä kallioalueella sekä muutetaan nykyiset toteutumattomat tai uudistettavat kerrostalotontit rivi- ja luhtitaloille soveltuviksi. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville 2020. KAAVOITUSKATSAUS 11
10 Eskonkuja 8 Kaunislaakso Kaunismäen ja Männikön asuinalueiden väliin on aiemmin v. 2005 suunniteltu ratsastuskeskusta, jonka toteutuminen ei ole mahdollista. Alue on rautieaseman vieressä ja kunnallistekniikka on valmiina. Asumiskäyttöön kerrostaloin rakennettaessa saataisiin samalla melusuojausta jo rakennetuille Kaunismäen, Anttilan ja Männikön alueille. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville syksyllä 2019. Peltolantien ja Sälinkääntien väliin tutkitaan mahdollisuutta perinteisen puukaupungin jalankulkukortteleiden toteuttamiselle. Asemakaavamuutoksesta tehdään kaavoitussopimus maanomistajan kanssa ja kaavaluonnos tullee nähtäville 2020. LEPPÄMÄKI KARTANON- METSÄ 11 Kartanonmetsä ja 11 Leppämäki 9 Lempelä Lempelä 2,5 ha sijoittuu Riihenmäen- ja Liedontien risteykseen koulun viereen. Lempelän asemakaava on ollut valmistelussa 3 vuotta ja sen pohjoisosa Riihenmäentien varressa on vahvistunut 2016. Keski- ja eteäosan asemakaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä 2020. Kartanonmetsän ja Leppämäen asemakaavamuutoksella tutkitaan Kirkonmäen rakentamisen uudelleenjärjestelyä siten, että Kirkonmäen merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (valtakunnallinen RKY-alue) rauhoitettaisiin lisärakentamiselta. Rakennusoikeus siirrettäisiin Leppämäen alueelle. Asemakaavamuutoksesta tehdään kaavoitussopimusta ja asemakaavaluonnokset tulevat nähtäville aikaisintaan syksyllä 2019. KAAVOITUSKATSAUS 12
12 Hyökännummen rakennuskaavan muutos ja laajennus/pyydyskorven asemakaava (Mari Niinistö) Taruma II hankkeena alkanut kaavatyö on käynnistetty laajentuneena helmikuussa 2019. Kaavatyö käsittää kunnan omistuksessa olevat maat Pyydyskorven ja ns. Taruman kolmion alueella. Kaavan tavoitteena on osoittaa alueelle asumista ja lähivirkistysalueita sekä tarpeelliset ja riittävät liikenneyhteydet Taruman ja Hyökännummen koulun välille. Kaavaluonnokset (3 kpl) ovat nähtävillä kesäkuun ajan. Luonnoksissa osoitetaan likimääräiset sijainnit ja mitoitukset kulkuväylille ja asumiseen. Jokaisessa vaihtoehdossa osoitetaan kokoojakatu Tarumasta Nummelantielle sekä erillinen kevyen liikenteen väylä. Alueelle mahdollistuu asuinpientalojen kortteleita 16-26 asunnon rakentamiseen. Kaavaehdotus valmistuu syksyllä 2019. 13 Roinilantien asemakaavat 1, 2 ja 3 (Mari Niinistö) Hyökännummen taajamaa kehitetään lähivuosina Roinilantien ympäristöön. Kunta omistaa alueelta asumiseen soveliasta maata. Koska suunnittelualue on suuri (yhteensä lähes 20 ha), suunnittelutyö jaetaan kolmeen osahankkeeseen. Vaikka osahankkeet käynnistetään erillisinä kaavatöinä, tulee suunnittelussa ottaa huomioon toisten osahankkeiden tavoitteet, aikataulutus ja toteutus. Esimerkiksi asuminen ja liikenneyhteydet tulee suunnitella likimääräisesti koko alueelle, vaikka alueet toteutuvat vaiheittain pitkällä aikavälillä. Ensimmäisessä vaiheessa (osahanke 1, asemakaavan muutos) suunnitellaan Roinilantien ympäristöä Linjatien ja Tasalantien välisellä alueella. Alueelle pyritään osoittamaan asumista pientaloissa ja/tai pienkerrostaloissa. Asemakaavanmuutos käynnistetään kesällä 2019. Kaavan toteuttamisajankohta on vuosina 2021-25. Toisessa vaiheessa (osahanke 2, uusi asemakaava) suunnitellaan Tasalantien ja Hyökännummen koulun välistä aluetta. Alueelle osoitetaan asumista ja palveluiden ja työpaikkojen KAAVOITUSKATSAUS 13
korttelialueita. Kaavatyö käynnistetään vuonna 2020. Kolmannessa vaiheessa (osahanke 3, asemakaavan muutos) suunnitellaan ja toteutetaan asuinalueita ja koulua yhdistävä kokoojakatu uuteen liittymään Linjatielle. Linjatien kevyenliikenteen väylän toteuttamisen yleissuunnitelma ja muut Linjatien muuttamista/käyttöä koskevat suunnitelmat tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Asemakaavan muutos käynnistetään osahankkeen 2 edettyä ehdotusvaiheeseen. 4.2 Vireillä olevat ja tulevat yritys- ja palvelualueiden asemakaavahankkeet 15 Liikuntahalli Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia rakennuspaikka liikuntahallin tai vapaa-ajantoimintojen rakennuksen sijoittamiselle. Alue sijoittuu Mustanmäen, Meijerinpellon ja Puirojan asuinalueiden väliin Hepolan koulun viereen. Moottoritien ja radan ylitse johtaa silta rautatieasemalle ja Kapulin yritysalueille. Kaavatyö aloitettiin 2013 ja tulee kunnanvaltuuston käsittelyyn vuonna 2020. 14 Kapuli V Kaavamuutoksella tutkitaan Isolammintien länsipuolen rakentamismahdollisuutta täyttömäen kohdalla. Yrityskorttelille olisi valmiina kaikki tarvittava kunnallistekniikka. Maaperätutkimukset valmistuvat syksyllä 2019 ja mahdollinen kaavaluonnos asetetaan nähtäville 2020. 16 Linnala etelä Linnalan yritysalue on lähes täyteen rakennettu ja osayleiskaava osoittaa kasvusuunnaksi Helsingintie Mt140 ja Moottoritien välisen alueen. Kunta omistaa pääosan alueesta Tuuliruusulle asti. Tavoitteena on työpaikkavaltaisten yritystonttien kaavoittaminen. Kaavatyö alkaa vuonna 2019. KAAVOITUSKATSAUS 14
6 Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyönä on vuonna 2016 uudistettu MAL 2016-2019 toteutusohjelma. Aiesopimuksen mukaan Mäntsälän asuntotuotantotavoite vuosille 2016 2019 on 192 asuntoa vuodessa. Näistä 20 % eli 39 kpl tulisi olla valtion tukemia vuokra-asuntoja. 17 Poikkitien teollisuusalue Poikkitien yritysalueen täydentäminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli keskisuurille tuotantoyrityksille syntyy tarvetta Veturin alueen tullessa täyteen rakennetuksi. Kunta omistaa lähes koko alueen. 5 Muita hankkeita ja suunnitelmia Rakennusjärjestys 2019 Mäntsälän kunnan rakennusjärjestys tuli voimaan 12.3.2019. Rakennusjärjestys uusiutui rakenteeltaan ja sai uutta ajankohtaista sisältöä. Rakennusjärjestys on nyt myös entistä helppolukuisempi ja kattavampi lupajärjestelmän kuvaus. Rakennusjärjestys määrittää suunnittelutarvealueen. Koko kunta on suunnittelutarvealuetta lukuun ottamatta asemakaavoitettuja alueita ja Maitoisten, Sulkavan ja Nikinojan maarekisterikyliä. Vuonna 2018 valmistui 151 asuntoa ja aloitettiin 104 asunnon rakentaminen. Vuoden 2019 alussa omakotitalotontteja oli vapaana 51 ja rivitalotontteja 5 kpl. Kunnassa on käytetty vuodesta 2005 lähtien korotettua (3%) kiinteistöveroa omakoti- ja rivitaloton- teille, jotka olisivat välittömästi liitettävissä kunnallistekniikkaan. 1.1.2019 tällaisia tontteja oli 140. Vuoden 2018 aikana korotetun kiinteistöveron tontteja rakentui 22. MAL-aiesopimuksen seurantatietojen mukaan Mäntsälän keskustan asemakaava-alueilla oli rakentamatonta asemakaavavarantoa 31.12.2018 seuraavasti: kerrostaloille noin 55 600 k-m² ja pientaloille noin 149 000 k-m². Asemakaavavarantoa voidaan pitää riittävänä suhteessa asuntotuotantotavoitteisiin. Rakennusjärjestyksen muutoksien johdosta on tarpeen muuttaa myös rakennusvalvonnan lupaja valvontatehtävistä ja muista viranomaistehtävistä suoritettavia maksuja. Kuntakehityspalvelujen hinnasto päivitetään kesällä 2019. KAAVOITUSKATSAUS 15
7 Osallistuminen kaavaprosessiin Mäntsälässä kaavoituksen aloittamisen ja valmistelun vastuutaho on kuntakehityspalveluiden henkilökunnan ohella kuntakehityslautakunta, joka kokoontuu yleensä kuukausittain heinäkuuta lukuun ottamatta. Kunnanhallitus hyväksyy vaikutuksiltaan vähäiset kaavat ja kaavamuutokset; muiden kaavojen hyväksyminen on kunnanvaltuuston päätettävissä. Kaavan vireille tulosta, mahdollisesta rakennuskiellosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta, kaavan hyväksymisestä sekä voimaantulosta tiedotetaan osallisille ja kuntalaisille paikallislehdessä sekä kunnan verkkosivuilla. Kaavaa valmisteltaessa käytetään - kaavahankkeesta riippuen - erilaisia osallistumismuotoja (asukastilaisuudet, kyselyt, työpajat yms.), joista tiedotetaan asianmukaisesti. Osalliset ja kuntalaiset voivat ilmaista mielipiteensä kaavaluonnoksesta sen ollessa nähtävillä ja jättää muistutuksensa kaavan ollessa nähtävillä ehdotuksena. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Jokaisesta kaavasta tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet. Suunnitelmassa selvitetään myös, miten kaavan vaikutuksia on tarkoitus tutkia sekä kuinka kaavoitukseen voi osallistua ja vaikuttaa. Ottamalla yhteyttä kaavoittajaan voi antaa palautetta OAS:sta. Kaavoituksen etenemistä voi seurata myös kunnan verkkosivuilta. Valitusmahdollisuus KHO Aloitus Mielipiteet luonnoksesta Kaava- luonnos Kaava- ehdotus Lausunnot ja muistutukset Mielipiteet osallisuus- ja arviointisuunnitelmasta Valitusmahdollisuus hallintooikeuteen Hyväksyminen Voimaantulo KAAVOITUSKATSAUS 16
KAAVOITUKSEN HENKILÖKUNTA Lauri Pouru kaavoitusjohtaja p. 040 3145 450 Tapio Sillfors asemakaavainsinööri p. 040 3145 454 Mika Ahonen yleiskaava-arkkitehti p. 040 3145 437 Mari Niinistö kaavasuunnittelija p. 040 3145 968 Outi Kampman kaavasuunnittelija p. 040 3145 457 Sara Dahlström kaavasuunnittelija p. 040 3145 455 Sara Kaartti suunnitteluavustaja p. 040 3145 458 Joonas Törrönen suunnitteluavustaja p. 040 3146 721 KUNTAKEHITYSLAUTAKUNNAN JÄSENET 2017 2021 Jyrki Kosonen, pj. Tytti Laine, vpj. Juha-Matti Inkinen Markku Helenius Marja Teppinen Annika Warras-Stjernvall Ulla Linjama-Lehtinen Hans Kanerva Tero Toivonen Mäntsälän kunta, Kuntakehityspalvelut Heikinkuja 4, 04600 MÄNTSÄLÄ Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@mantsala.fi www.mantsala.fi