1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71
24 1. Visio 2020 28 Kolari on palveleva 29 Asiakkaita palvellaan joustavasti, joutuisasti ja ystävällisesti. Palvelun kehittämiseen käytetään vuosittain resursseja esimerkiksi kehittämällä osaamista ja ottamalla käyttöön uusia erityisesti digitaalisia palvelujen 30 tuottamisen tapoja. 31 ja välittävä kunta 32 Kolarin kunta on yhteisö, jossa yhteisön jäsenistä ja vieraista välitetään. Yhteisöllisyys on kunnassa hyvinvointia luova voimavara. 33 joka kehittää suunnitelmallisesti elinvoimaisuuttaan 34 Kunnan päätöksenteko ja toiminta on vastuullista, suunnitelmallista ja ennakoivaa. Päättäjät ja viranhaltijat sitoutuvat yhteisesti sovittujen suunnitelmien toteuttamiseen. Kuntaan syntyy uusia työpaikkoja ja 35 yrityksiä. Kolari houkuttelee työikäistä väestöä ja kunnassa on terve ikärakenne. 36 luontoa ja perinteitä vaalien. 37 Ympäristöarvot huomioidaan kunnan toiminnassa. Kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa pyritään pitkäjänteisyyteen. Kunta investoi kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaan. 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 KOLARI ON PALVELEVA JA VÄLITTÄVÄ KUNTA, JOKA KEHITTÄÄ SUUNNITELMALLISESTI ELINVOIMAISUUTTAAN LUONTOA JA PERINTEITÄ VAALIEN2.6 25 27
51 2. Strategiset tavoitteet 2020 MUUTOSVOIMAT ILMIÖT JA STRATEGISET TAVOITTEET TOIMENPITEET TULOKSET MITTARIT MAHDOLLISTAJAT Digitalisaatio Ikääntyvän väestön määrän ja palvelutarpeiden kasvu Kaivoshankkeen valmistelu Korkea työttömyys Ylläksen matkailun laskeva kehitys Turvapaikanhakijoide n tulo Kolariin Nuoremman väestön keskittyminen kunnan pohjoisosiin Vanhusväestön sijainti hajallaan kunnan alueella Älykkään liikenteen testaustoiminta Tunturi- Lapissa Kalastusmatkailun viriävä kehitys Sosiaali- ja terveydenhuollon 1. Kuntalaisten hyvinvointi paranee. 2. Kuntalaisten omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta vahvistuu. Lasten ja nuorten leikki- ja toimintaympäristöjä kehitetään. Kulttuuri- ja vapaaajan toiminnan monipuolisuutta tuetaan kaiken ikäisille. Kunta vaikuttaa aktiivisesti soteuudistuksen alueelliseen toteutukseen. Tietoliikenneyhteyksie n toimivuutta kehitetään Kotoutetaan turvapaikanhakijat. Yhteisöavustusten myöntäminen kuntalaisten hyvinvointia tukevaan toimintaan Toteutetaan kylätoiminnan edellytyksiä parantava hanke Vahvistetaan kylien omaehtoista kehittämistä. Lapsilla ja nuorilla on turvallisia ja toimivia leikki- ja liikuntaympäristöjä. Päiväkoti- ja koulutilat ovat turvalliset ja tukevat oppimista ja niiden sijainti mahdollistaa kohtuulliset koulumatkat. Kotikunnassa on mahdollisuus opiskella esikoulusta toisen asteen loppuun asti. Kaikenikäisille kuntalaisille on tarjolla monipuolisesti kulttuuri-, liikunta- ja muuta vapaa-ajan toimintaa. Sote-palvelut toteutuvat kunnan tavoitteiden mukaisesti. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä kasvaa ja hoidon saatavuus paranee. Kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden yhteiselo on sujuvaa. Kuntalaisten hyvinvointia tukeva toiminta lisääntyy. Kylätoimijoiden käyttöön saadaan riittävä siirrettävä infrastruktuuri tapahtumien järjestämistä varten. Kyläneuvosto ja kyläyhteisöt toimivat aktiivisesti esimerkiksi Leaderhankkeiden kautta. Hyvinvointikertomus Ovatko valtuuston kouluverkkopäätökset toteutuneet 2. asteen koulutuksen tarjonta Kolarissa Kulttuuritarjonnan kehittyminen Onko 75 vuotta täyttäneiden säännöllisen kotihoidon piirissä olevien osalta saavutettu suositettua tasoa ja onko saatavuus parantunut Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutuminen Kolarin kaikissa kylissä on toimiva tietoliikenneyhteys. Yhteisöavustuksen hakijamäärät ja myönnetyt summat Hankkeiden toteutuminen Verkosto: Toimiva sidosryhmäyhteistyö Organisaatio ja infrastruktuuri: Kokeilu- ja kehittämismyönteinen sekä tuloshakuinen toimintatapa Toimintaympäristö: Taloudellisen taantuman helpottaminen Yhteisöllisyyden lisääntyminen
uudistus Tiukkeneva kuntatalous Kuntalaisten elämyksellinen kulttuurija liikuntatoiminta 3. Työttömyys vähenee. Myönnetään yrityksille ja yhteisöille työllistämistukea Suunnitellaan toimenpiteet työttömyyden vähentämiseksi. Varataan riittävät resurssit työllistämiseen ja työpajatoimintaan Uudelleen organisoidaan työllistämisasioid 4. Kolariin syntyy uusia yrityksiä Kolariin tuleville ja jo ja työpaikkoja eri toimialoille. toimiville yrityksille tarjotaan kattavaa tukea ja neuvontaa. Kolaria markkinoidaan yrityksille sijoittumispaikaksi. Työttömyys vähenee suunnitellusti. Matkailun, kaivostoiminnan ja muiden elinkeinojen kehitys luo kuntaan uusia työpaikkoja. Kolarin malli työttömyyden vähentämiseksi on otettu käyttöön ja resursoitu riittävästi. Kunnan tuki avaa työttömille pääsyn työmarkkinoille. Paikallinen työvoima työllistyy myös matkailualalle. Kolariin sijoittuu/perustetaan vuodessa x yritystä. Työpaikkojen määrä kasvaa. Yritykset ovat tyytyväisiä elinkeinotoimen palveluihin. Työttömyys-% alle 15 Yhdistysten kunnan tuella työllistämien henkilöiden määrä. Onko suunnitelma laadittu ja pantu täytäntöön Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä Työpaikkojen määrän kehitys Yritysten määrän kehitys Kunnassa toimivien yritysten määrä kasvaa Työpaikkojen määrä Verotulojen kehitys Kysely yrityksille Verkosto: Toimiva sidosryhmäyhteistyö Organisaatio ja infrastruktuuri: Kokeilu- ja kehittämismyönteinen sekä tuloshakuinen toimintatapa Toimintaympäristö: Taloudellisen taantuman helpottaminen Yhteisöllisyyden lisääntyminen 5. Kolari on kuntana houkutteleva asuinympäristö. Kunnan asuinympäristöjen viihtyisyyttä kehitetään. Kirkonkylän viihtyisyysprojektia viedään eteenpäin. Kolarin kylät houkuttelevat muuttajia. Kirkonkylän viihtyisyysprojekti on merkittäviltä osin toteutettu. Tulomuutto suurempi kuin lähtömuutto. Viihtyisyysprojektin toteutuminen.
Digitalisaatio Ikääntyvän väestön määrän ja palvelutarpeiden kasvu Kaivoshankkeen valmistelu Korkea työttömyys Ylläksen matkailun laskeva kehitys Turvapaikanhakijoide n tulo Kolariin Nuoremman väestön keskittyminen kunnan pohjoisosiin 6. Yritystoiminta kasvaa ja kehittyy. Luonto-, kylä- ja kalastusmatkailun toimintaedellytyksiä kehitetään. Ylläksen vetovoiman parantamiseksi investoidaan markkinointiin, ympäristöön ja yhteistyöhön. Toteutetaan kaivoshankkeen kestävää toteutusta ja intressien yhteensovittamista tukeva hanke Panostetaan kolarilaisen pienteollisuuden synnyttämiseen. Matkailuelinkeinoon syntyy kasvuyrityksiä Kylämatkailu, Ylläksen matkailu ja kalastusmatkailu kasvavat Kuntaan syntyy kaivostoimintaan liittyvää yritystoimintaa ja työpaikkoja Kaivostoiminta toteutuu ihmisen, ympäristön ja muiden elinkeinojen kannalta kestävällä tavalla Matkailuelinkeino ei häiriinny kaivostoiminnasta Tornion-Muonionjoen lohenkalastuksesta kasvaa kansainvälinen brändi Ylläksen yhteistyö- ja markkinointistrategian toteutuminen Kalastusmatkailustrategian toteutuminen Ylläksen matkailun kasvu-% Uusien työpaikkojen määrä Kylämatkailun kehitys Verkosto: Toimiva sidosryhmäyhteistyö Organisaatio ja infrastruktuuri: Kokeilu- ja kehittämismyönteinen sekä tuloshakuinen toimintatapa Toimintaympäristö: Taloudellisen taantuman helpottaminen Yhteisöllisyyden lisääntyminen Vanhusväestön sijainti hajallaan kunnan alueella Älykkään liikenteen testaustoiminta Tunturi- Lapissa Kalastusmatkailun viriävä kehitys Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Tiukkeneva kuntatalous Kuntalaisten elämyksellinen kulttuurija liikuntatoiminta 7. Kunnan maankäyttöpolitiikka tukee kunnan kehittymistä ja ottaa huomioon kuntakonsernin kokonaisedun. 8. Konsernia ohjataan selkeiden omistajalinjausten mukaisesti ja yhtenäisillä omistajapoliittisilla tavoitteilla. Maankäyttöstrategia n laatiminen. Kaavoituksen kokonaiskustannust en tekeminen näkyväksi. Rakentamisen toteuttaminen kustannustehokkaas ti kunnan toiminnan kannalta. Edistetään Kunnanvaltuusto määrittelee konserniyhtiöille tavoitteet. Konsernijohto ja konserniyhtiöiden hallitukset koulutetaan tehtäviinsä. Konsernin riskit ovat hallinnassa. Rakentamiskäytännöt ovat joustavia ja mahdollistavia. Kunnan maankäyttö perustuu laadittuihin strategisiin linjauksiin. Konsernin kokonaisetu ja yhtiöille asetetut tavoitteet toteutuvat. Konsernijohto ja konserniyhtiöiden hallitusten jäsenet on koulutettu tehtäviinsä. Konsernilla on selkeä riskienhallintapolitiikka. Konserniyhtiöt raportoivat säännöllisesti konsernijohdolle. Myytyjen tonttien määrä Rakennuslupien määrä Rakennusneliöiden määrä Maankäyttöstrategian laatiminen Kaavoituksen kokonaiskustannusten näkyminen kaavoituspäätöksissä Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen Koulutuspäivien määrä/vuosi Onko riskienhallintapolitiikka laadittu
9. Kunnan organisaatio toimii ketterästi, joustavasti ja jatkuvasti toimintaansa kehittäen. Arvioidaan soteuudistuksen vaikutus toimintaan ja talouteen sekä uudistetaan organisaatio. Otetaan käyttöön kaikilla sektoreilla uusia tuottavuutta parantavia toimintatapoja ja informaatioteknologi sia sovelluksia. Tukipalveluiden tuottaminen käydään läpi ja organisoidaan tarvittaessa uudelleen. Henkilöstön työnantajan tavoitteiden mukaista osaamisen kehittämistä tuetaan. Kunnan organisaatio on valmis sote-uudistuksen käynnistyessä 1.1.2019. Hallintokuntien välinen työnjako on selkeää ja yhteistyö toimii. Organisaatiossa kokeillaan uusia toimintatapoja ja informaatioteknologian sovellutuksia ja haetaan tapoja tuottavuuden parantamiseen. Tukipalveluja tuotetaan joustavasti sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Työhyvinvointi on hyvällä tasolla. Kunta on vetovoimainen ja luotettava työnantaja. Jokaisella sektorilla kehitetään toimintatapoja ja käytetään ajanmukaisia työvälineitä. Raportointi uusista toimintatavoista ja työvälineistä toimintakertomuksen yhteydessä. Sairauspoissaolojen määrä Työhyvinvointikysely Keskimääräinen eläkkeellejäämisikä Koulutuspäivien määrä/työntekijä.
10. Kunnan taloudellinen asema on riittävän vahva palveluiden ja kunnan kehittämisen kannalta. Toimintakatteen kasvu sopeutetaan verotulojen ja valtionosuuksien kehitykseen Investoinnit toteutetaan tulorahoituksella Kunnan tuleva taloudellinen asema soteuudistuksen käynnistyessä arvioidaan ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet. Tilikausien tulos on positiivinen Kunnan pitkäaikaisen lainan määrä ei kasva Tilikauden tulos Toimintakatteen kasvu-% alle verotulojen ja valtionosuuksien muutos-%, k/e Lainamäärä/asukas Investointien tulorahoitus-% 52 3. Strategian toteuttaminen 53 Tämän strategian toteutuksen keskeisin työväline on vuosittainen toiminta- ja taloussuunnitelma. Strategisista päämääristä johdetaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan osastokohtaisia tavoitteita ja mittareita. Näin 54 toimimalla strategiset päämäärät viedään mahdollisimman tehokkaasti toteutettavaksi osastotasolla. Koska tarkastuslautakunta, lautakunnat, kunnanhallitus ja valtuusto seuraavat toiminta- ja taloussuunnitelman 55 toteutumista, toteutuu tätä kautta osittain myös strategian toteutumisen seuranta. 56 Strategian toteutumista arvioidaan kunnanvaltuuston toimesta vuosittain loppukeväästä järjestettävässä strategiaseminaarissa. Vaikka strategia tähtää vuoteen 2020, voidaan strategiaa päivittää vuosittain tarpeen 57 mukaan esimerkiksi toimintaympäristön muutosten vaatiessa strategian tarkistamista.