Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa



Samankaltaiset tiedostot
VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Ei kai taas kaappiin?

Työssäoppimassa Tanskassa

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää:

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Isän kohtaamisen periaatteita

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

Pienten lasten kerho Tiukuset

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

parasta aikaa päiväkodissa


Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari Tampereella

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Lähidemokratian vahvistaminen

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma

Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

KESKIVIIKKO Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

Nyhkälä luokat ohjaava opettaja Sari Metsäkivi luokat ohjaava opettaja Heidi Rouvali

-kunniavieras tai troubleshoooter: kriittinen onnistuminen. Jos pelinjohtaja ei tunnista kumpiakaan, eivät hahmot voi onnistua kriittisesti.

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Lapset netissä Opas vanhemmille. Yhteistyössä

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

10/23/2012 Olli Määttä

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

OPPILASKUNTAKANSIO SASTAMALAN KAUPUNKI

o l l a käydä Samir kertoo:

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Transkriptio:

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla, että heillä on erityistarpeita. Tämä pitäneekin osittain paikkansa, mutta olisiko hyvä pohtia hieman sitä onko varsinaisten tarpeiden kohdalla sinällään kyse mistään erityisestä? Vai onko pääsääntöisesti kyse ihan niistä samoista tarpeista joita neurotyypillisillä ihmisilläkin on elämässään? Onko kuitenkin enemmän kyse siitä, että lähinnä keinot jotka toimivat autismin kirjon henkilön kohdalla ovat ne jotka tulisi miettiä yksilöllisemmin ei niinkään varsinaiset tarpeet? Vuorovaikutuksen, ohjaamisen, kuntoutuksen tulisi olla osallistavaa ja omatoimisuuteen ohjaavaa. Onkin tärkeä miettiä mitä ja miten me mahdollistamme sen. Joskus hyvääkin tarkoittavat tavat toimia voivat olla melkoista vallankäyttöä jotka eivät lisää autismin kirjon ihmisen taitoja ja/ tai osallisuutta omaan elämään. Vallankäyttöä olisikin hyvä pohtia, koska sitä tapahtuu huomaamatta ja tahtomattakin helposti hyvin paljon. 2 29.9.2014

Mahdollistammeko omatoimisuutta vai avustammeko avuttomuuteen? Menen autismikokoontumiseen ja autistinen poika tulee juttelemaan kanssani ja hänen äitinsä on se, joka hoitaa kaiken puhumisen. Haluan kuulla mitä pojalla on sanottavana. Sanon: `Okei, harjoitellaan kättelyä ja poika ei tiedä kuinka kätellään. No, se on naurettavaa. Toinen asia jota haluan painottaa on työtaitojen opettaminen -Temple Grandin- (suom. Sanna Laitamaa) Kokouksissa kuulee usein autismikirjolaisten huokaisevan, etteivät he tajua mistä puhutaan tai sitten heidän ruumiinkielestään ja käytöksestään huomaa, ettei kaikki ole hyvin. Tämä kielii, että kokousta ei ole järjestetty esteettömäksi, autismikirjon ihmisten tarpeet huomioon ottavaksi. Jos halutaan, että autismikirjolaisten omavoimaisuus ja valtaistuminen etenevät, on aivan ensiarvoisen tärkeää muokata kokouskäytäntöjä sellaisiksi, että he voivat ottaa osaa niihin ja olla mukana päättämässä omaa elämäänsä koskevista asioista. -Meri Lähteenoksaartikkelissaan: Esteettömyyttä kokouksiin! Autismi 2/2011 3 29.9.2014

https://www.youtube.com/watch?v=kmdgvquzn2k Parhaimmillakaan tarkoituksilla varustettu olettamus toisen toiveista, ajatuksista ja kokemuksista ei ole tietoa. Juuri siksi on niin valtavan tärkeä tukea vuorovaikutusta ja kommunikaatiota sekä opettaa taitoja jotka mahdollistavat omien itsenäisten valintojen tekemisen. Ihmisten välinen vuorovaikutus ei voi koskaan olla tasa-arvoista, jos vain osalla on mahdollisuus kommunikoida tasavertaisesti. Kuva: Papunetin kuvapankki, Elina Vanninen 4 29.9.2014

HYP huomioivaa yhdessäoloa vuorovaikutukseen HYP-toimintamallissa perusajatuksena on, että jokainen ihminen tarvitsee vuorovaikutusta toisten kanssa ja että onnistuneet yhdessäolon kokemukset kannustavat kaikkia osapuolia lisäämään yhdessäoloa entisestään. Vuorovaikutuksessa paljon tukea tarvitsevan ihmisen vuorovaikutustarpeet ja -keinot ovat hyvin yksilöllisiä ja hienovaraisia. On riski, että niitä ei huomata tai ymmärretä, ja ihminen jää ilman vuorovaikutusta. Toimintamalli ohjaa työntekijät varaamaan päivittäin kymmenen minuuttia mukavaan yhdessäoloon vuorovaikutuksessa tukea tarvitsevan ihmisen kanssa. http://papunet.net/materiaalia/hyp-huomioiva-yhdessaolo 5 29.9.2014

Joitain kommentteja Kyllä nyt hyvät tavat pitää olla! Eihän muuten tuu mitään! Sä siis haluat, että henkilökunta on hakattavana Ei se oo tähän ikään mennessä muualle kaivannut niin ei nyt enää lähdetä ihmistä kiusaamaan Kyllä mä tiedän jo pelkästä ilmeestä mitä se haluaa ja ajattelee Se on ihan tyytyväinen elämäänsä. Helpommalla päästään kaikki kun ei vaadi liikaa 6 29.9.2014

Toisenlaisia kommentteja Oiskohan tän kaverin jo korkea aika saada tässä iässä ite päättää juoko toisen kupin kahvia vai ei No, jos ei ole aiemmin opetettu (suihkussa itsenäisesti peseytymistä) niin kyllä nyt viimeistään on korkea aika Mä ainakin haluaisin tietää mitä Matti oikeasti haluaa ja ajattelee Se onnellinen, ylpeä ilme, kun oli käynyt pizzan tilaamassa kuvien avulla avustajan kanssa ja tuli sen kanssa kotiin. Kaveri oli kasvanut ainakin metrin. Miks ei muka vois oppia. Tietenkin voi! 7 29.9.2014

Huomiota itsetunnon tukemiseen Autismin kirjon aikuisilla voi usein olla erittäin huono näkemys itsestään, omista taidoistaan ja ihan siitä kuinka arvokas ja tärkeä hän on. He ovat usein saattaneet kuulla, että mitä he tekevät ja jopa ajattelevat on vääriin, outoa, epänormaalia jne. Tai heidän erilainen tapansa ymmärtää asiat, usein konkreettisesti, ovat saattaneet aiheuttaa heille sellaisen käsityksen, kun ympäristö ei ole osannut/tiennyt kommunikoida asioita selkeämmin. Myötätunto itseään kohtaan on tärkeä hyvinvoinnin kannalta ja jotta se voi rakentua on tärkeä saada kokea olevansa tarpeeksi hyvä omana itsenään. Kykenevä ja hyvä olemaan osallinen omassa elämässään. Myötätunto itseä kohtaan korreloi ikääntyneillä positiivisesti psykologisen hyvinvoinnin ja negatiivisesti ahdistuksen kanssa (Lauri Parkkinen. Luento 2013., Phillips & Ferguson) 8 29.9.2014

Esimerkkejä validoivasta ja ei validoivasta Validointi ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on sitä, että kommunikoidaan ymmärrys / hyväksyntä toisen henkilön kokemuksesta. Validointi ei tarkoita, että meidän pitäisi olla kaikesta samaa mieltä, myöntyä kaikkeen, mutta emme voi myöskään kieltää tai vähätellä toisen henkilön sisäistä kokemusta. (Alan E. Fruzetti. Luento Tampereella 2013) Validoivaa Ei-validoivaa * huomioi, on läsnä * ei huomioi, ajatukset muualla * kysyy, on kiinnostunut * olettaa pahinta, ei kysele * tunnustaa, tiedostaa, kuvailee * tuomitseva, vähättelevä * pyrkii antamaan mahdollisuuden * keskittyy siihen mikä huonosti * kunnioittava, ei ylimielinen tai alentava * ylimielinen, epäkunnioittava * positiiviset strategiat ja ratkaisut * rankaisu /seuraamus (Alan E. Fruzetti. 2013.) Suom. Sanna Laitamaa 9 29.9.2014

Kesällä 2005 Tampereella järjestettiin melkein täysin autismin kirjon henkilöiden voimin Autistic Spectrum Insights konferenssi. Konferenssin tärkein anti oli tieto ja kokemus siitä, että henkilöt joilla on autismin kirjoa ovat vahvoja ja toimivia kansalaisia, jotka pystyvät kehittämään itseään ja olosuhteitaan yhteiskunnassa Mirjami Hagman.Toimintarajoite Miten se vaikuttaa elämääsi.2007 10 29.9.2014