LIITE 1 09.02.2010 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 Sisällysluettelo 16.9 HUS-Servis liikelaitos 3 16.9.1. Katsaus toimintaan 3 16.9.2. Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät 4 16.9.3. Sisäisen valvonnan järjestäminen 5 16.9.4. Strategiset päämäärät 6 16.9.5. Strategisten tavoitteiden toteutuminen 6 16.9.6. Tuloslaskelma ja tase 10 16.9.7. Investointien toteutuminen 12 16.9.8. Rahoitusosan toteutuminen 12 16.9.9. HUS-Servisin johtokunta 13 16.9.10. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 14 16.9.11. Tuloslaskelman liitetiedot 14 16.9.12. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 15 16.9.13. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 15 16.9.14. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 16 16.9.15. Tilikauden tuloksen käsittely 17 16.9.16. Tilinpäätöksen allekirjoitus 17
16.9 HUS-Servis liikelaitos 16.9.1. Katsaus toimintaan HUS-Servis aloitti toimintansa 1.1.2009 kunnallisena liikelaitoksena. Toiminta-ajatuksena on auttaa HUS:ä onnistumaan perustehtävässään kilpailukykyisillä asiakirja-, asiointi-, henkilöstö- ja talouspalveluilla. Näihin tukipalveluihin liittyy selvitysten mukaan huomattavaa tehostamispotentiaalia HUS-tasolla. Tehostaminen voidaan toteuttaa yhtenäistämällä toimintatapoja, keskittämällä toimintoja ja hyödyntämällä paremmin tietojärjestelmiä. Tarkoituksena on, että HUS-Servis toimii yhtenäisten toimintamallien ja -prosessien mukaisesti koko HUS-alueella ja tuottaa tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti palvelusopimuksessa sovittuja palveluita asiakkailleen. Palvelut on organisoitu 14:ään ydinprosessiin. Liikelaitos tuotti vuonna 2009 mm.1 688 000 dokumentoitua sanelua, 938 000 potilasasiakirjahakua, 355 000 palkanmaksua, 929 000 potilaslaskua ja 159 000 ostolaskua. Palvelukeskusmallisena aloittaneen liikelaitoksen kehitystä voidaan kuvata vaiheina: valmisteluvaiheen pohjalta tapahtunut toimintojen siirto, muodonmuutos vanhoista toimintamalleista tavoitetilaan ja jatkuva toiminnan kehitys. Ensimmäisenä toimintavuonna keskityttiin toiminnan siirtoihin ja organisointiin sekä uudistettiin toimintatapoja. Toiminta painottui palvelukonseptien luomiseen ja prosessien tehostamiseen sekä niitä tukevien tietojärjestelmien kehittämiseen. Vuoden 2010 aikana pyritään jatkuvaan palvelutuotannon kehittämiseen. Liikelaitoksen palvelukseen siirtyi toiminnan alkaessa 929 henkilöä eri puolilta HUS-konsernia. Toiminnan tehostumisen myötä henkilöstömäärä vähentyi vuoden aikana 44 henkilöllä. Henkilöstön väheneminen toteutui eläköitymisen, muun vaihtuvuuden ja toiminnan järjestelyjen kautta. Sisäinen myyntilaskutus jäi 0,3 milj. euroa alle palvelusopimusten mukaisen talousarvion. Toimintakulut vastaavasti alittuivat 2,5 milj. eurolla, josta henkilöstökulujen osuus 1,7 milj. euroa. Tilikauden tulos muodostui 2,6 milj. euroa ylijäämäiseksi, josta palautettiin sisäisille asiakkaille asiakashyvityksenä 1,3 milj. euroa. Asiakirjapalvelut organisoitiin potilas- ja hallintoasiakirjapalveluihin sekä tekstinkäsittelypalveluihin. Potilasasiakirjapalveluissa valmistauduttiin vaihtamaan vanhentunut potilaskertomusten hallintajärjestelmä uuteen. Järjestelmä otetaan tuotantoon vuoden 2010 alussa. Hallintoasiakirjapalveluissa asianhallintajärjestelmä Dynasty päivitettiin uuteen versioon. Tehostetulla käyttäjäkoulutuksella asiakasta ohjattiin sähköiseen asianhallintaan. Tekstinkäsittelypalvelut tarjoavat analogisen sanelupurun HUS-alueella lukuun ottamatta Porvoon ja Tammisaaren sairaanhoitoalueita ja joitakin yksittäisiä yksiköitä Hyks-alueella. Tekstinkäsittelypalveluissa otettiin vuoden 2009 alusta käyttöön uusi ohjelmistosovellus, joka mahdollisti päivittäisen toiminnanohjauksen. Tekstinkäsittelypalveluita kehitetään edelleen digitalisoimalla sanelupalvelut. Digisanelupalvelun hankintaprosessi käynnistyi syksyllä 2009 ja tavoitteena on saada päätös hankinnasta kevään 2010 kuluessa. Asiointipalvelut muodostettiin neljästä yksiköstä (aula-, puhelin-, posti- ja potilaskuljetuspalvelut). Puhelinvaihteessa rakennettiin tiimiorganisaatio palvelun parantamiseksi ja rajapintaa HUS-Tietotekniikan kanssa selkiytettiin. Potilastoimistot, jotka ovat olleet ennen osa talouspalveluita, liitettiin osaksi aulapalveluja. Potilaskuljetukseen hankittiin uusi tilausjärjestelmä, joka tehostaa potilaan tilaus- ja kuljetusprosessia. Järjestelmä tulee käyttöön vuoden 2010 aikana. HUS-Servis tuottaa aulapalvelut syksyllä toimintansa aloittaneelle Haartmanin sairaalalle. Henkilöstöpalvelujen toiminta aloitettiin neljän ydinprosessin kokonaisuutena (palkkapalvelut, palvelussuhdeasiat, rekrytointipalvelut, koulutuspalvelut) yhdistämällä eri tulosalueilla olleet henkilöstöhallinnon toiminnot ja henkilöstö.
Palkkapalvelujen keskittäminen integroi koko HUS-kuntayhtymän palkanlaskennan, sosiaalivakuutus- ja työtapaturma-asioiden hoidon sekä palkkakirjanpidon yhteen toimipisteeseen. Palkka-asioiden neuvonta keskitettiin yhteen palvelunumeroon ja sähköpostiin. Palvelussuhdeasioiden palvelut perustettiin tukemaan kuntayhtymässä alkuvuodesta käyttöönotettua henkilöstöhallinnon toiminnanohjausjärjestelmää (HUS Plus). Tehtäviin kuului HUS Plussan pääkäyttö, käyttäjien koulutukset sekä puhelin- ja sähköpostineuvonta. Lisäksi tulosalueille tuotettiin muita palvelussuhdeasiain palveluja, kuten palvelujaksojen perustaminen HUS Plus -järjestelmässä ja työsopimusten tulostaminen esimiehen allekirjoitettavaksi. Palvelussuhdepalveluja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa paremmin esimiesten tarpeita vastaaviksi. Rekrytointipalvelujen toiminta siirtyi HUS-Servisin palveluksi ilman suuria palvelumuutoksia, keskittyen HUS:n näkyvyyden ja houkuttelevuuden lisäämiseen työnantajana sekä sähköisen rekrytoinnin tukemiseen. Yksikkö oli vuoden aikana myös aktiivisesti suunnittelemassa rekrytoinnin ideaaliprosessia ja palvelumallia konsernin henkilöstöjohdon ohjaamassa työryhmässä. Koulutuspalveluissa kehitettiin asiakkaita palveleva toimintamalli ja toteutettiin mm. hoitohenkilöstön suonensisäisen lääkehoidon koulutusten sarja, johon osallistui lähes 2 000 koulutettavaa HUS:stä. Talouspalvelut muodostettiin HYKS-sairaanhoitoalueen tukipalveluyksikön talouspalveluista ja muiden sairaanhoitoalueiden (Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon) taloustoimistoista. Vastuualueella otettiin käyttöön keskitetyn toimiston malli, joka mahdollistaa tehokkaat työprosessit ja niiden kehittämisen. Potilaiden laskutusasioiden selvittelyä ja palvelua parantamaan otettiin alkuvuodesta käyttöön keskitetty palvelunumero. HUS Plus:n käyttöönoton jälkeen matka- ja kululaskujen käsittely automatisoitui. Potilaslaskutuksessa saatiin vuoden lopussa käyttöön eräpoiminta, jolla automatisoitiin potilaiden laskutettavien tapahtumien haku potilastietojärjestelmästä laskutusjärjestelmään. Myös HUSLAB:n yksityispotilaiden laskutus automatisoitiin ja siirrettiin talouspalveluihin. HYKS-sairaanhoitoalueella sijainneet kassapisteet lopetettiin ja niiden sijaan perustettiin keskitetty asiakaspalvelupiste. HUS:n talousraportointia kehitettiin kuukausittain tarkemmin kohdistuvaksi konsernin talousjohdon kanssa. Talouspalveluiden edustajat osallistuivat useiden taloushallinnon tietojärjestelmien (NRTMynla, konserniraportointi, johdon tietojärjestelmät ja sähköisen laskutus) kehittämishankkeisiin. 16.9.2. Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Liikelaitoksen merkittävimmät strategiset ja toiminnalliset riskit liittyvät toimintaympäristön äkillisiin tai pitkäkestoisiin muutoksiin, yhteistyökumppanuusmuutoksiin sekä omaan liiketoiminnalliseen osaamiseen ja resursointiin. Merkittäviä riskejä pyritään hallitsemaan ylläpitämällä ja kehittämällä liikelaitoksen omaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä ennakoida ja hallita liiketoimintamuutoksia sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että palvelujen kehittämisessä tarkastellaan asiakkaiden kanssa kokonaisprosesseja HUS-tasoisesti ja vältetään siten osaoptimointia. Liikelaitoksen tavoitteiden toteutuminen on sidoksissa sairaanhoidon puolella tapahtuvien muutosten, esimerkiksi tietojärjestelmien käyttöönottojen aikatauluihin. Tavoitteena on hallita näitä epävarmuustekijöitä tiiviillä yhteistyöllä, tarvittavilla varasuunnitelmilla ja joustavilla palvelumalleilla. Yhteistyökumppaniriskiä pyritään minimoimaan hakemalla alan johtavia toimijoita yhteistyökumppaneiksi sekä solmimalla ja rakentamalla pitkäkestoisia kumppanuuksia. Liiketoiminnan kannattavuusriskiä pienennetään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä
kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla. Palvelutoiminnan laatuun ja sujuvuuteen kohdistuu henkilöstöön liittyviä riskejä. Toiminnan uudistaminen ja henkilöstön eläköityminen vaikuttaa osaamiseen ja palvelutoiminnan sujuvuuteen. Henkilöstön osaamista vahvistetaan koulutuksen, kehityksen ja kriittiset osaamiset turvaavien rekrytointien avulla. Liikelaitoksen palvelut sisältävät tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä riskejä. Sähköisen asioinnin laajentuminen ja tietotekniikan hyödyntäminen palveluprosesseissa edistävät tuottavuutta. Samanaikaisesti palvelujen riippuvuus tietotekniikasta ja alttius mahdollisille häiriöille kasvavat, mikä edellyttää vahvaa toiminnan sujuvuuden ja jatkuvuuden varmistamista erilaisten häiriötilanteiden varalta. Varautuminen ja riskienhallinta tapahtuu yhteistyössä HUS:n konsernin tietoturva- ja riskienhallintaorganisaation kanssa. Tietosuojaohjeistuksen tuntemusta ja noudattamisen valvontaa tehostettiin esimiestyössä. Vuonna 2010 laaditaan erillinen riskienhallintasuunnitelma konsernin ohjeistuksen mukaisesti. 16.9.3. Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäinen valvonta on osa johtamista ja siihen sisältyy kaikki ne toiminnat, joilla tavoitellaan liikelaitokselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista säädösten ja ohjeistuksen mukaisesti. HUS-Servis liikelaitoksen päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan lakia, HUS:n hallintosääntöä, liikelaitoksen johtosääntöä ja sisäistä toimintaohjetta sekä konsernin oheistusta. Palvelukuvauksissa on kuvattu tehtävät ja vastuut asiakkaiden ja HUS-Servisin välillä. Prosessien kehittämisessä panostetaan laadun varmistukseen. Sisäisessä valvonnassa noudatetaan konsernin sisäisen tarkastusyksikön ohjeistusta. Sisäisen valvonnan kannalta keskeisiä toimintoja ovat päätöksentekomenettely, sopimukset ja hankintatoimi sekä laskutus ja niihin liittyvät järjestelmät. Päättyneellä tilikaudella suoritettiin tarkastus ulkopuolisen tarkastusyhteisön toimesta. Tarkastuksessa seurattiin johtokunnan tekemien päätösten toteuttamista ja perehdyttiin taloushallinnon sisäisen valvonnan järjestelyihin. Tarkastus käsitti sisäisen ja ulkoisen myynti- ja hankintatoiminnan, palkanlaskennan ja pysyvien vastaavien tarkastuksen. Tarkastuksessa ei tullut ilmi merkittäviä puutteita. Sisäisen valvonnan ohjeistus tarkistetaan vuonna 2010 konsernin ohjeistuksen mukaisesti. Hankintatoimessa noudatetaan hankintalakia ja HUSin hankintaohjetta sekä hyödynnetään HUS-Logistiikan hankintalakimiehen palveluja. Digitaalisen saneluratkaisun hankinnan markkinaoikeuskäsittely ratkaistiin HUSin hyväksi, sitä seuranneen korkeimpaan hallinto-oikeuteen lähetetyn valituksen käsittely on kesken.
16.9.4. Strategiset päämäärät HUS-Servisin strategiset päämäärät ovat: 1. Tasapainoinen talous ja tuottavuus toimialan parhaimmistoa 2. Olemme haluttu kumppani 3. Toimialan kilpailukykyisimmät palvelut 4. Teemme yhteistyötä alan parhaiden toimijoiden kanssa 5. Vakioidut ja nokkelat prosessit takaavat edelläkävijyyden 6. Henkilöstön ja johdon palvelukyky, ammattitaito ja kehittämisinto ovat onnistumisen perusta 16.9.5. Strategisten tavoitteiden toteutuminen Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus HUS-Servisin menestystekijöitä ovat asiakaspalvelukulttuurin rakentaminen ja asiakaslähtöinen toimintatapa. Asiakkuudenhallinnan ensivaiheessa liikelaitokselle luotiin asiakkaiden kanssa yhteistyössä palvelukuvaukset ja asiakaskohtaiset palvelujen käyttöä kuvaavat liitteet sekä seurantaa varten asiakaskohtaiset talous- ja suoriteraportit palveluittain. Palveluiden kehittämiseksi asiakkaan kanssa osallistutaan tilaajatiimitoimintaan. Palveluiden kehittämiseksi ja yhteistyön turvaamiseksi on nimetty eri palveluille yhteyshenkilöt. Keskitetty palautteiden hallinta otettiin käyttöön ja laadun seurantaa sekä palvelutasojen määritystä tehtiin yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakaslähtöisyys merkitsee uudenlaisen palvelukulttuurin omaksumista jokaiselle HUS-Servisin työntekijälle. Asiakaslähtöisyyden omaksumiseen julkaistiin liikelaitoksen työntekijöille asiakaspalvelussa toimiminen ohjeistus esimiesten toimeenpantavaksi. Asiakastapaamisia ja eri sidosryhmien yhteistyötä ja asiakassuhteiden hoitoa parannetaan edelleen vuonna 2010. HUS-Servisin ensimmäisen asiakastyytyväisyysmittauksen toteutti Taloustutkimus Oy. Internet-kyselynä toteutettuun tutkimukseen vastasi yhteensä 1137 (3633) HUS-Servisin asiakasta loka-marraskuussa 2009. Kyselyn vastausprosentti oli 31. Taloustutkimuksen mukaan vastausprosenttia voidaan pitää Internet-kyselyssä hyvänä. Kokonaistyytyväisyys HUS-Servisiin on 3,55, tuloskortin tavoitteen ollessa 4 (asteikolla 1-5). HUS-Servisin vahvuuksia olivat palkkapalvelut ja lähettipalvelut, joissa kokonaistyytyväisyys oli erittäin hyvä (>4). Tyytyväisyys oli korkeaa tasoa myös potilasasiakirjapalveluissa ja aulapalveluissa. Haasteina ovat palvelussuhdeasiat ja hallintoasiakirjat, joissa tyytyväisyys on kohtalainen. Erityisesti järjestelmien käytettävyys ja toimivuus herätti tyytymättömyyttä. Tyytyväisyyden parantamisen keinoina nähdään mm. tietojärjestelmäsovellusten toimivuuteen, käytettävyyteen ja käyttäjien valmiuksiin sekä yhteistyön toimivuuteen panostaminen. Tietojärjestelmiä kehitetään yhteistyössä järjestelmien konserniomistajien sekä tietojärjestelmäpalvelut tuottavan HUS-Tietotekniikka liikelaitoksen kanssa.
HUS-Servisin tavoitteet ja mittarit 2009 Tulokset 2009 Asiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset toteutuvat Palvelusopimukset tehty 28.2.2009 mennessä Palvelusopimukset tarkistettu 1-6/2009 toteutumien perusteella toteutui: tarkennetut sopimukset toimitettiin allekirjoitettaviksi 6/2009 Asiakas kokee saaneensa hyötyä Asiakastyytyväisyysmittari laadittu (tilaaja-käyttäjä) 0-mittaus tehty 30.9.2009 mennessä ei toteutunut: kysely toteutettiin loka-marraskuussa, tulokset raportoitiin 12/2009 Prosessit ja rakenteet HUS-Servisin 14:ää eri palvelua (potilas- ja hallintoasiakirja- ja tekstinkäsittelypalvelut; aula-, puhelin-, lähetti- ja potilaskuljetuspalvelut; palkka-, palvelussuhde-, rekrytointi- ja koulutuspalvelut; osto- ja myyntireskontra- sekä kirjanpitopalvelut) kutsutaan ydinprosesseiksi. Ydinprosessien tuottavuuden, taloudellisuuden ja laadun mittarit sekä tavoitearvot määriteltiin ja ne ovat käytössä. Systemaattinen prosessijohtaminen vaatii kuitenkin edelleen kehittämisponnisteluja. Jokainen ydinprosessi kuvattiin ylätasolla ja osa alemmalla tasolla. Prosessien kuvaamisen lähtökohtana oli selvittää rajapinnat asiakkaan tehtävien kanssa ja tehostaa omien prosessien toimintaa. Erityisesti kiinnitettiin huomioita manuaaliprosessien automatisointiin ja kehitystoimenpiteisiin. Näitä olivat muun muassa digitaalisen saneluratkaisun kuvaus, potilaskuljetuksen tilausjärjestelmän kuvaus, koulutus- ja palkkapalvelujen prosessikuvaukset sekä keskitettyjen puhelinpalvelujen käyttöönotto. HUS-Servisin tavoitteet ja mittarit 2009 Tulokset 2009 Suorituskykymme kehittyy Ydinprosessien (14 kpl) tuottavuus: suorite/henkilötyövuosi taloudellisuus: kustannus/suorite laatu: automaatioaste, virheiden osuus, läpimeno- ja vasteaika 1) Mittarit määritetty ja käytössä 1-3/2009 tiedoilla 2) Tavoitteen mukainen trendi kaikilla valituilla mittareilla 10/14 prosesseista toteutui: 1) Mittarit käytössä ja raportoitu 1-3/2009 tiedoilla 4/2009 2) Mittareiden käsittely joryssä 4 krt./vuosi, palvelualueiden ohjausryhmissä kuukausittain.
Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta HUS-Servisin merkittävät projektit ovat osana HUS:n projektisalkkua ja kehittämistoimintaa. Projektisalkun tilannetta seurattiin kolmannesvuosittain liikelaitoksen johtoryhmässä. Tärkeimmät projektit olivat digisanelun palveluhankinta, keskitettyjen neuvontapalvelujen käyttöönotto, prosessien suoriutumismittareiden kehittäminen, henkilöstön hyvinvointiin ja asiakkuuksien kehittämiseen liittyvä tiimien palveluinnovaatioiden kehittämishanke. Palveluinnovaatiohankkeessa tehdään tutkimusyhteistyötä kumppanien, mm. Työterveyslaitoksen tutkijoiden kanssa. Lisäksi oltiin mukana aktiivisesti konsernitason tai muiden liikelaitosten projekteissa: johtamisen ja toiminnanohjauksen raportoinnin hanke, yleistilausjärjestelmä -hanke ja sähköisen laskutuksen kehittäminen. Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen Liikelaitoksen ensimmäisenä vuonna muutoksia koettiin melkein kaikissa yksiköissä. Suurella osalla työntekijöistä vaihtui lähiesimies ja toimintatavat muuttuivat monessa työyhteisössä. Uuden liikelaitoksen onnistumisen edellytyksenä on, että henkilöstö innostuu ja sitoutuu palvelutoimintaan. Yhteistoiminta henkilöstön kanssa käynnistettiin jo liikelaitoksen valmisteluvaiheessa. Yhteistyötoimikunta kokoontui yhdeksän kertaa. Esimiesvalmennus toteutettiin 90%:sti koko liikelaitoksessa ja asiakaspalveluosaamisen toimintamalli luotiin. Sairauspoissaolot ylittyivät tavoitteesta, joka asetettiin ilman vertailutietoa edellisestä vuodesta. Eniten oli keskipitkiä, 4-16 vrk kestäviä sairauspoissaoloja. Toimenpiteinä on käynnistetty työkyvyn tukiprosessin mukaiset ja muut työkyvyn tukitoimenpiteet. Omana kokonaisuutena aloitettiin syksyllä yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa Työsuojelurahaston tukemana tiimien palveluinnovaatioiden kehittämishanke. Kehittämishankeen tavoitteena oli luoda tiimeille yhteinen toimintatapa kehittää palveluja läheisessä vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa, tukea henkilöstön hyvinvointia sekä motivoida ja innostaa työntekijöitä, ja tuottaa henkilöstön hyvinvoinnin ja tiimien toiminnan kehittymistä kartoittava mittari. Hanke jatkuu vuoden 2010 puolelle, jolloin hankkeen hyödyt alkavat toteutua ja jatkopäätökset tehdään. Servisin henkilöstön työn imu (4,2) oli kansallista tasoa (4,0) korkeampi. Oppilaitosyhteistyö käynnistettiin syksyllä ammattikorkeakoulu Haaga-Helian kanssa. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä laaja-alaisesti kehittämisen, erilaisten projektien ja harjoittelun merkeissä. Työolobarometrin esimiesindeksin tavoitteena oli 3,4 HUSin vuoden 2008 keskiarvon perusteella. Syksyllä tehdyssä työolobarometrissä tavoiteltu esimiesindeksi lähestulkoon saavutettiin ja indeksilukuna oli 3,35. Servisin esimiesindeksi oli kuitenkin matalampi kuin koko konsernin esimiesindeksi 3,52. Työolobarometrissä korostui muutosjohtaminen. Verrattuna vuonna 2008 tehtyyn työolobarometriin niiltä osin kuin se oli mahdollista parannusta oli tapahtunut lähes kaikilla barometrin osa-alueilla lähes kaikilla vastuualueilla. HUS-Servisin tavoitteet ja mittarit 2009 Tulokset 2009 Perustaso palveluosaamisessa on saavutettu Hyväksytty arvosana peruskoulutuksesta 100 % henkilöstöstä toteutui: Toimintamalli toimeenpantu esimieslinjassa 9/2009 Henkilöstö innostuu ja sitoutuu palvelutoimintaan Toimintamuutoksiin johtaneet palkitut kehittämisideat Kriteeristö ja periaatteet sovittu 6/2009 toteutui: Käsitelty joryssä 6/2009
Mielekkäät työtehtävät ja hyvä yhteistyö tiimeissä 1) Työolobarometrin esimiestyöindeksi 3,4 2) Tiimin toimivuus mittari määritetty ja lähtömittaus tehty 9/2009 toteutui osittain: 1) Työolobarometrin esimiestyöindeksi 3,35 2) lähtömittaus toteutettu 8/2009 Talous Ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena oli peruspääoman koron (3 %) ja tilikauden nollatulos-tavoitteen lisäksi liikelaitoksen tehokas käynnistyminen. Tilikauden ylijäämäinen tulos perustui parantuneeseen tuottavuuteen ja toimintakulujen alitukseen. Merkittävin alitus talousarvioon nähden oli henkilöstökuluissa. Alitus perustuu henkilöstön määrän vähentymiseen. Muu alitus on seurausta erittäin tiukasta kulukontrollista. HUS-Servisin toiminta tehostui vuoden 2009 aikana 8,1 % kun huomioidaan talousarvioon sisällytetty 2 % tuottavuustavoite sekä sisäisten asiakkaiden vähennykset myyntitarjoukseen 2009 nähden. Sisäisen laskutuksen näkökulmasta tehostumisesta saavutettu hyöty asiakkaille oli 3 milj. euroa (6 %) asiakashyvitys huomioiden. Tasapainoinen talous HUS-Servisin tavoitteet ja mittarit 2009 Tulokset 2009 Tilikauden tulos 0 euroa toteutui: Tilikauden tulos 1 274 555,61 euroa ylijäämäinen (asiakashyvityksen n.1,3 miljoonaan euroa) jälkeen. Parantunut tuottavuus ja kustannustehokkuus toteutui: 1) jalostusarvo/henkilöstökulut 2) myyntituotot/henkilötyövuodet 3) henkilöstökulut/myyntituotot 4) toimintakulut/henkilötyövuodet 5) painotettu suoritemäärä/henkilötyövuodet Tunnusluvut käytössä kattaen 80 % toiminnasta ja raportoitavissa 3/2009. Tavoitteen mukainen trendi neljännesvuosittain. 1) toteutui: 1,09 (1,01) 2) ei toteutunut: 68 402 (68 923) 3) toteutui: 0,59 (0,62) 4) toteutui: 65 005 (68 757) 5) ei toteutunut: lähtötiedot puutteelliset Tunnusluvut raportoitiin 1-3/2009 tiedoilla 4/2009 Luvut eivät sisällä asiakashyvitystä
16.9.6. Tuloslaskelma ja tase TULOSLASKELMA Tuloslaskelma TP 2008 TA 2009 TP 2009 Muutos-% (tuhansina euroina) TP 09/TA 09 Toimintatuotot 0 49 831 48 481 97,3 Myyntituotot 0 49 831 48 387 97,1 Maksutuotot 0 0 4 0,0 Tuet ja avustukset 0 0 64 0,0 Muut toimintatuotot 0 0 26 0,0 Toimintakulut 0 49 711 47 194 94,9 Henkilöstökulut 0 31 066 29 348 94,5 Palvelujen ostot 0 13 640 13 159 96,5 Aineet tarvikkeet ja tavarat 0 1 234 877 71,0
Muut toimintakulut 0 3 771 3 811 101,1 Toimintakate 0 120 1 287 1072,4 Rahoitustuotot ja -kulut 0-73 -31 43,1 Vuosikate 0 193 1 318 683,0 Poistot ja arvonalentumiset 0 193 43 22,5 Tilikauden tulos 0 0 1 275 0,0 1.1.2009-31.12.2009 Liikevaihto 48 390 317,47 Liiketoiminnan muut tuotot 90 346,59 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -876 597,21 Palvelujen ostot -13 158 825,14-14 035 422,35 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -23 635 051,56 Henkilösivukulut Eläkekulut -4 276 756,48 Muut henkilösivukulut -1 436 162,70-29 347 970,74 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -43 390,88 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat -3 796 379,73 Muut kulut -14 393,65-3 810 773,38 Liikeylijäämä 1 243 106,71 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot kuntayhtymältä 31 663,87 Muut rahoitustuotot 3 542,64 Kuntayhtymälle maksetut korkokulut -856,38 Korvaus peruspääomasta -2 421,27 Muut rahoituskulut -479,96 31 448,90 Tilikauden ylijäämä 1 274 555,61 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 177,97 Kuntayhtymän sijoittaman pääoman tuotto, % 177,86 Voitto, % 2,63
TASE VASTAAVAA 31.12.2009 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 101 396,99 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 39 921,50 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 141 318,49 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 128 616,21 Saamiset kuntayhtymältä* 6 956 663,41 Muut saamiset 231 577,29 Siirtosaamiset 144 523,94 Saamiset yhteensä 7 461 380,85 Rahat ja pankkisaamiset 36 750,05 VASTAAVAA YHTEENSÄ 7 639 449,39 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 80 709,05 Tilikauden ylijäämä 1 274 555,61 Oma pääoma yhteensä 1 355 264,66 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 1 131 876,21 Muut velat 438 653,54 Siirtovelat 4 713 654,98 Vieras pääoma yhteensä 6 284 184,73 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 7 639 449,39 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 17,74 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 12,96
* sisäinen clearing-tili
16.9.7. Investointien toteutuminen HUS-Servisin investoinnit ovat toiminnan luonteesta johtuen pienet. Investointien toteutumisaste oli 65 %. Vuonna 2009 hankittiin Meilahden sairaalan arkistoon siirtohyllyt ja postikeskukseen lajitteluhyllyt. Tietohallintohankkeita olivat titania-sinfo -integrointi ja potilaskuljetuksen tilausjärjestelmä. INVESTOINNIT (1 000 euroa) TP 2008 TA 2009 TP 2009 Poikk. TP 09/ TA 09 Alle 500 000 euron investoinnit Laitehankkeet (10 000 500 000 euroa) 110 64-46 Tietohallintohankkeet 50 40-10 Rakennushankkeet (ulkopuolisissa tiloissa) 500 000 euron tai sen ylittävät investoinnit hankekohtaisesti INVESTOINNIT YHTEENSÄ 160 104-56 16.9.8. Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSLASKELMA Liikeylijäämästä johtuen toiminnan ja investointien rahavirta on ylijäämäinen ja ylitti talousarviossa arvioidun summan (33 000 euroa). Vuoden 2009 aikana ei tarvittu pitkäaikaista rahoitusta.
1.1.-31.12.2009 Liikelaitoksen toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 1 243 106,71 Poistot ja arvonalentumiset 43 390,88 Rahoitustuotot ja -kulut 31 448,90 1317946,49 Investointien rahavirta Investointimenot -104 000,32 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 213 946,17 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kuntayhtymältä -2 810 632,15 Saamisten muutos muilta -504 717,44 Korottomien velkojen muutos muilta 2 138 153,47-1 177 196,12 Rahoituksen rahavirta -1 177 196,12 Rahavarojen muutos 36 750,05 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 36 750,05 Rahavarat 1.1. 0,00 36 750,05 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 1 267,25 Kassan riittävyys, pv* 53,68 Quick ratio* 1,19 Current ratio* 1,19
16.9.9. HUS-Servisin johtokunta Liikelaitoksella on johtokunta, johon kuuluu viisi jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus nimittää johtokunnan valtuuston toimikaudeksi. Johtokunnassa tulee johtosäännön mukaan olla edustettuna toimialan ja liikkeenjohdon kokemusta ja osaamista sekä kunnallishallinnon asiantuntemusta. Henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. HUS-Servisin johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Aarno Turunen (varahenkilö John Liljelund), varapuheenjohtajana Sami Heistaro (varahenkilö Mirja Halonen) sekä jäseninä Mikko Kärkkäinen (varahenkilö Anita Lehtinen-Toivola), Riitta Lahtela-Mällinen (varahenkilö Mikko Leppänen) ja Terhi Mäki (varahenkilö Karita Toijonen). Henkilöstön edustajana oli Anja Lehtosaari. Esittelijänä johtokunnan kokouksissa toimi liikelaitoksen toimitusjohtaja Leena Koponen. Johtokunnan sihteerinä toimi talouspäällikkö Teo Tammi. Johtokunta kokoontui vuoden 2009 aikana kuusi kertaa. Alkusyksystä järjestettiin johtokunnan ja johtoryhmän yhteinen seminaari, jossa käsiteltiin mm. liikelaitoksen strategiaa, tavoitteita ja toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT HUS-SERVIS 16.9.10. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeiden käyttöönottokuukaudesta alkaen. Poistoajat ovat: Muut pitkävaikutteiset menot 3-7 vuotta Koneet ja kalusto 3-10 vuotta Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoonsa tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen jaksotus Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu kuluksi niiden syntymisvuonna. Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Edellisen tilikauden taseen jaottelua on muutettu vastaamaan kuluvan tilikauden jaottelua. HUS:n sisäisen clearing-tilin saldo on siirretty vertailutaseessa rahavaroista saamisiin. 16.9.11. Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuottojen erittely TOIMINTATUOTOT 2009 euroa 2008 euroa Myyntituotot muusta toiminnasta 48 330 273,99 0,00 josta sisäinen myynti 47 881 012,17 0,00 ulkoinen myynti 449 261,82 0,00 jäsenkunnille 182 512,63 0,00 muille 266 749,19 0,00 Myyntituotot muusta toiminnasta 5 650,00 0,00 Muut myyntituotot 50 697,39 0,00 MYYNTITUOTOT YHTEENSÄ 48 386 621,38 0,00 TUET JA AVUSTUKSET 3 696,09 0,00 MUUT TOIMINTATUOTOT 64 483,31 0,00 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 48 480 664,06 0,00 Poistot ja arvonalentumiset Tase-eräkohtainen poistoerittely on esitetty tasevastaavien liitetiedoissa.
16.9.12. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet PYSYVÄT VASTAAVAT Koneet ja Keskeneräiset Yhteensä kalusto hankinnat Poistamaton hankintameno 01.01.2009 80 709,05 80 709,05 Lisäykset tilikauden aikana 16 513,82 87 486,50 104 000,32 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Keh aktivoinnit 47 565,00-47 565,00 0,00 Siirrot erien välillä Tilikauden poisto -43 390,88-43 390,88 Poistamaton hankintameno 31.12.2009 101 396,99 39 921,50 141 318,49 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12.2009 101 396,99 39 921,50 141 318,49 Lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä, osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä 2009 2008 Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 46 509,38 0,00 Yhteensä 46 509,38 0,00 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2009 2008 Muut tulojäämät 144 523,94 0,00 Yhteensä 144 523,94 0,00 16.9.13. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Lyhytaikaiset velat saman tytäryhteisöille, osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille 2009 2008 euroa euroa Velat tytäryhteisöille Ostovelat 21 626,60 0,00 Yhteensä 21 626,60 12 048,77
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2009 2008 euroa euroa Palkkojen ja sivukulujen jaksotukset 4 713 654,98 0,00 Yhteensä 4 713 654,98 0,00 16.9.14. Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12. tehtäväalueittain Lukumäärä 31.12.2009 Lukumäärä 31.12.2008 Hoitohenkilökunta 6 0 Muu henkilökunta 879 0 Yhteensä 885 0 Henkilöstökulujen erittely Vuosi 2009 euroa Vuosi 2008 euroa Palkat ja palkkiot 23 945 928,09 0,00 Lomapalkkavelan muutos -33 589,68 0,00 Henkilöstösivukulut 5 712 919,18 0,00 Henkilöstökorvaukset -344 466,21 0,00 Henkilöstökulut yhteensä 29 280 791,38 0,00
16.9.15. Tilikauden tuloksen käsittely HUS-Servisin johtokunta esittää, että tilikauden tulos 1 274 555,61 euroa siirretään edellisten tilikausien ylijäämä -tilille. 16.9.16. Tilinpäätöksen allekirjoitus HUS-Servis liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt vuoden 2009 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja siihen sisältyvän esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä sekä varmentanut tilinpäätöksen kuntayhtymän hallitukselle esittämistä varten. Helsingissä 23. päivänä helmikuuta 2010 Aarno Turunen Sami Heistaro Anita Lehtinen-Toivola Riitta Lahtela-Mällinen Terhi Mäki Leena Koponen