AMMATTISTARTTI verkostoseminaari 24.-25.11.2010
AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen ja Vähentää ammatillisen koulutuksen alkuvaiheen keskeyttämistä Tarkoitettu sellaisille perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen ja jotka ovat siitä syystä vaarassa jäädä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle ja syrjäytyä.
Kokeilun kautta tuodaan uusia mahdollisuuksia näille nuorille koulutus- ja ammatinvalinnan tueksi. Koulutus ei ole tarkoitettu erityisopetuksen tarpeessa oleville opiskelijoille. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutuskokeilu ei kuulu yhteishakuun. Koulutuksen järjestäjät voivat käyttää erilaisia hakumenettelyjä. Koulutuksesta tiedottamisessa ja opiskelijavalinnoissa koulutuksen järjestäjät tekevät yhteistyötä peruskoulujen oppilaanohjaajien, työvoimaviranomaisten ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Koulutuksen laajuus on opiskelijan tarpeiden mukaan 20 40 opintoviikkoa. Koulutuksesta saa 3 lisäpistettä yhteishaussa Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta opiskelija voi hakea tai siirtyä joustavasti tutkintoon johtavaan koulutukseen siinä vaiheessa, kun se on opiskelijan kannalta tarkoituksenmukaista.
Hakeutuminen tutkintotavoitteiseen koulutukseen tulee hoitaa yhteistyössä vastaanottavan oppilaitoksen kanssa ja valinnoissa sovelletaan opetusministeriön asetuksella vahvistettuja valintakriteerejä. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa on tunnistettava ja hyväksi luettava se tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvä osaaminen, minkä opiskelija on ohjaavan ja valmistavan koulutuksen aikana saavuttanut. kokeilu ei ole oikotie suosituille koulutusaloille! Esim. valintakokeita ei voi välttää kokeilulla Koulutuksen järjestäjän tulee noudattaa kokeilussa Opetushallituksen laatimaa kokeiluohjelmaa. Koulutuksen järjestäjä laatii oman opetussuunnitelman koulutuksen toteuttamiseksi.
Tilanne vakinaistumisen jälkeen syksyllä 2010 ammattistarttijärjestäjiä oli 49, joista kaksi järjestäjää ruotsinkielisiä ja yksi kaksikielinen järjestäjä kummallakaan ruotsinkielisellä järjestäjällä eikä kolmella suomenkielisellä järjestäjällä ollut opiskelijaryhmää 20.9. tietojen perusteella opiskelijoita ammattistartilla opiskeli (20.9.) oli yhteensä 1473 eniten opiskelijoita on Uudellamaalla rahoitusasetus1766/2009 4 : Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 :n nojalla säädettyä ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa kerrottuna luvulla 0.70. VN vahvisti 30.9.2010 yksikköhinnat vuodelle 2011: Ammatillinen koulutus (euroa/opiskelija) 10 624,23. Eli tästä laskien 0.70 x 10 624,23 = 7 436,96
Mitäs nyt? kokeilun loppuraportti sivistysvaliokunnalle tiedot vuoden 2010 koulutukseen osallistuvien määrästä ja koulutuksen alueellisesta saatavuudesta Valiokunnan lausuma: "Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ammatilliseen koulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen pääsyä, koulutuksen määrää, alueellisen saatavuuden kattavuutta ja koulutuksen vaikuttavuutta ja antaa asiasta selvityksen sivistysvaliokunnalle vuonna 2012." => seuranta jatkuu..
Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen keväällä 2010 hakijoita toisen asteen koulutukseen (lukio+am) oli yhteishaussa 100 529, joista 78 166 (77,8 %) sai opiskelupaikan kesäkuun valinnassa peruskoulun 2010 päättävistä haki yhteishaussa 63 893, joista 1. vaiheessa valittiin 57 748 (90,4%). kevään haussa peruskoulun päättävistä jäi valitsematta 6145 (9,6 %) 16.6.2010 jälkeen vapaita paikkoja oli 10 240 (lukioissa 8 500 ja AMkoulutuksessa 1720) täydennyshakua varten valitsematta jääneitä hakijoita kaikkiaan oli 22 300, joista ensisijaisesti AMkoulutukseen haki 20 700
täydennyshaussa perusopetuksen ja 10-luokan päättäneitä hakijoita oli 2553. Heistä n. 600 nuorta sai paikan. täydennyshaun jälkeen (12.8.) perusopetuksen päättäneistä ilman opiskelupaikkaa oli vielä 700 eniten ilman opiskelupaikkaa oli Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Lapissa peruskoulupohjalla hakevista hakijoista oli keväällä 2010 ilman opiskelupaikkaa n. 10 000 (sis. siis myös aikaisempina vuosina pk:n päättäneet) opiskelupaikkoja on tarjolla myös yhteishaun ulkopuolisessa koulutuksessa
ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on vähentynyt tasaisesti 2000- luvulla; yleisintä keskeyttäminen on luonnonvara- ja ympäristöalalla, matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla sekä luonnontieteiden alalla tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 6 prosenttia keskeytti opinnot eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuoden 2007/2008 aikana. Nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 4,5, nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa 10, ammattikorkeakoulukoulutuksessa 9 ja yliopistokoulutuksessa 6 prosenttia.
Koulutusmahdollisuuksien turvaaminen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriä on lisätty merkittävästi; vuoden 2008 alusta opiskelijamääriä lisättiin n. 2 200 opiskelijalla ja vuoden 2009 aikana n. 4 950 opiskelijalla. Vuonna 2010 opiskelijamääriä on lisätty noin 4000 opiskelijalla. Kokonaislisäys on näin ollen vuodesta 2008 lukien noin 11 200 vuosiopiskelijapaikkaa 2010 opiskelijapaikkojen lisäys eri koulutuksen järjestäjille perustui ensisijaisesti kevään 2009 yhteishaun tilastoihin ensisijaisista hakijoista, paikan vastaanottaneista ja koulutuksen ulkopuolelle jääneistä. Maakuntakohtaiseen jakoesitykseen vaikuttivat myös vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 20 24 -vuotiaiden nuorten määrät maakunnissa sekä alle 25 -vuotiaiden työttömien määrät maakunnissa/te-keskuksissa.
VALMISTAUDUTAAN UUTEEN HALLITUSOHJELMAAN JA UUTEEN KESUUN..
Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus Hallinnonalojen tulevaisuuskatsaukset Valtioneuvoston kanslia kokoaa yhteen ministeriöiden hallinnonaloja koskevat tulevaisuuskatsaukset. Tulevaisuuskatsaukset valmistellaan virkamiestyönä ministeriön kansliapäällikön johdolla. Niiden tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita yhteiskunnan tilasta ja poliittista päätöksentekoa edellyttävistä kysymyksistä. Katsauksen tarkasteluajanjakso ulottuu 8-10 vuoden päähän. Valtioneuvoston kanslia on koonnut uudet tulevaisuuskatsaukset yhteen ja toimittanut ne kaikille eduskunnassa edustettuna oleville puolueille syyskuussa 2010. http://www.vnk.fi/toiminta/hallitusohjelmanseuranta/tulevaisuuskatsaukset/fi.jsp
Osaava ja luova Suomi Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:15 Toimintaympäristöstä Suomessa pitkät koulutusurat suuret koulutustasoerot vanhemman ja nuoremman väestön, sukupuolten ja eri alueiden kesken osa nuorista jää työmarkkinoiden ulkopuolelle koulutusjärjestelmän tehokkuus
Elinikäistä oppimista edistetään elinikäinen oppiminen edellyttää, että yksilöillä on tiedolliset, taidolliset ja taloudelliset mahdollisuudet uuden oppimiseen koko elämänkaaren ajan koulutusjärjestelmä tarjoaa kaikille erilaisille opiskelijaryhmille heille sopivia tapoja osaamisen kehittämiseen => koulutuksen sujuvuus ja yksilölliset opintopolut koulutuksen järjestäjärakennetta kehitetään vastaamaan koulutuksen laatuvaatimuksia turvataan opiskelupaikka kaikille perusasteen päättäville
Elinikäinen ohjaus yhteistyöryhmä, jossa edustajat aluehallintovirastosta, ELY-keskuksesta, TEM:stä, CIMO:sta, Elinikäisen oppimisen neuvostosta, SM:stä, OPH:sta, STM:stä ja OKM:stä aloittanut toimintansa syyskuussa tukee elinikäisen oppimisen tavoitteita ja elinikäisen oppimisen neuvoston työtä esitys elinikäisen ohjauksen valtakunnalliseksi strategiaksi 28.2.2011 mennessä yhteistyöryhmä 31.12.2013 asti verkkohaastattelu OKM:n sivuilla!!!
Istuuko ammattistartti uuteen aikaan? Madaltaako siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen? Varmistaako onnistuneen koulutusvalinnan? Vähentääkö ammatillisen koulutuksen alkuvaiheen keskeyttämistä? Tehostaako opintojen suorittamista tavoiteajassa (tehostaa läpäisyä)? Tunnistetaanko ja tunnustetaanko ammattistartilla opittu? Tukeeko elinikäisen oppimisen taitojen kehittymistä?
Hyvää vointia. Opiskelijahuollon toteutuminen, sen käytännöt ja kehittäminen toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Koulutuksen arviointineuvosto julkaisuja 49.
Tuloksista arviointiin osallistuneista (n=123) koulutuksen järjestäjistä 37,5% ylitti arviointiryhmän asettaman tavoitetason ja 62,5% alitti ko. tavoitetason koulutuksen järjestäjistä 11,7% ylitti tavoitetason kaikilla arviointitasoilla koulutuksen järjestäjistä 27,5% ei ylittänyt tavoitetasoa millään arvioidulla tasolla järjestäjien väliset erot olivat suuret (arviointipisteinä 10 158 pistettä, maksimipistemäärä 175) kaikilla arviointialueilla tavoitetason ylittäneet järjestäjät olivat taustoiltaan hyvin erilaisia
TAVOITETASON KAIKISSA ARVIOINTIKOHTEISSA YLITTÄNEET (14) Axxell Utbildning AB Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Hengitysliitto Heli ry Invalidiliitto ry Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Kainuun maakunta kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Korpisaaren säätiö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Kuopion talouskoulun kannatusyhdistys ry Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Savon koulutuskuntayhtymä Uusikaupunki
Yleiskäsitys opiskelijahuollosta ja opiskelijoiden hyvinvoinnista opiskelijahuollon tarpeet kasvaneet => opiskelijahuollon palvelut laajentuneet ja monipuolistuneet koulutuksen järjestäjät ovat kohdistaneet paljon taloudellisia ja henkisiä voimavaroja opiskelijahuoltoon, yhteisöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen opiskelijoiden hyvinvointia pidetään tärkeänä järjestäjien välillä suuria eroja siinä, miten opiskelijahuolto ymmärretään; opiskelijahuolto-käsite? erityisesti painotetaan turvallisuutta sekä kiusaamisen ja keskeyttämisen ennaltaehkäisyä opiskelijahuolto on ongelmalähtöistä ja toimenpidekeskeistä, ennaltaehkäisevä työ ei ole luonteva osa käytännön opiskelijahuoltoa
opiskelijahuoltoryhmät keskeisiä toimijoita; opinto-ohjaajilla merkittävä rooli ryhmävastaavat lähiaikuisia, mutta eivät paljon mukana opiskelijahuoltoryhmien toiminnassa nivelvaiheiden merkitys tiedostetaan ja käytännöt nivelvaiheissa jo sujuvia kodin ja oppilaitoksen yhteistyö melko hyvällä tasolla; hyviä käytäntöjä runsaasti yhteistyö muiden opiskelijahuollollisten kumppaneiden kanssa vaihtelee paljon; osalla järjestäjistä tai oppilaitoksista toimivat ja monipuoliset verkostot oppilaskuntatoiminta vahvistunut, mutta sitä tulee tehostaa edelleen (opiskelijoiden osallisuuden lisääminen)
- suuri vaihtelu järjestäjien välillä; uusia kuntayhtymiä, joissa opiskelijahuolto delegoitu oppilaitoksille ilman järjestäjän linjauksia ja periaatteita. Kuntayhtymiä, joissa tavoitellaan yhdistettyjen oppilaitosten yhteistä opiskelijapalveluiden määrittämistä, koordinointia, suunnittelua ja kaiken tämän kytkemistä ops-työhön - ongelmallista pitkien välimatkojen päässä sijaitsevat yksiköt ja tasapuolisten opiskelijahuoltopalveluiden turvaaminen - oppilaitos- ja alakohtaista ajattelua; eroja opiskelijahuollon ymmärtämisessä, tavoitteissa ja palveluissa
Johtaminen kokonaisuutena opiskelijahuollon johtaminen on hajanaista johtamiseen vaikuttaa suuresti järjestäjän koko ja yksiköiden määrä johtamisessa korostetaan usein "yhdessä sopimista ja päättämistä" yksittäisellä työntekijällä suuri vastuu "toimenkuvansa mukaisista" ratkaisuista ja päätöksistä (korostuu pienissä yksiköissä) rehtori, apulaisrehtori, koulutusalajohtaja/yksikön johtaja usein päätöksen tekijä (opiskelijavalinta, opintojen keskeytyminen, eroaminen, rangaistukset) isoilla järjestäjillä opiskelijapalveluyksiköitä, joilla johtaja (kuraattori-, opintojen ohjaus, opiskelijahallinto, asuntola- ja vapaa-aikatoiminta, erityisopetus yms.) Johtaja mahdollisesti joryn jäsen ja yhteys laajempaan suunnitteluun mahdollista
Suunnittelu, seuranta ja arviointi - muutamalla isoilla koulutuksen järjestäjillä määritelty opiskelijahuollolle visio, strategia ja tavoitteet - pienillä järjestäjillä päivittäinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyys korvaa suunnittelun - strategisen suunnittelun asemasta opiskelijahuollon kohdalla korostuu toiminnan suunnittelu (esim. vuosikellot) - yleensä ei määritelty määrärahoja opiskelijahuollon toimintaan; kustannuksia ei seurattu eikä oltu selvillä toiminnan kustannustehokkuudesta. - paljon erilaisia suunnitelmia, jotka tehty eri aikoina eri tavoitteisiin => pirstaleisuus
opiskelijahuollolle ei yleensä asetettu mittavia tavoitteita opiskelijahuollon henkilöstön määrää, osaamista tai koulutusta ei juurikaan suunnitella, arvioida tai kehitetä. Opiskelijahuollon henkilöstö kouluttautuu yleensä oman alansa tilaisuuksissa; yhteinen näkemys opiskelijahuollosta? opiskelijahuoltoa ei hahmoteta tulostavoitteisena kokonaistoimintana vain harvalla järjestäjällä määritelty laatukriteerit opiskelijahuollon palveluille
seurantaindikaattorit painottuvat keskeyttämiseen ja läpäisyasteeseen arviointi painottuu opiskelijoiden tyytyväisyyden kartoitukseen ja opiskelijahuoltoryhmien keskusteluihin kansallinen seuranta vähäistä toiminnan merkittävyyteen nähden opiskelijahuollon tavoitteet epäselvät - myös kehittäminen epäsystemaattista ja seuranta sekä toiminnan arviointi mahdotonta
Opiskeluterveydenhuollon suunnittelu - opiskeluterveydenhuollon suunnitteluvastuuta ei koeta kuuluvaksi koulutuksen järjestäjälle, vaan vastuu katsotaan olevan oppilaitoksen sijaintikunnalla - koulutuksen järjestäjillä ei juurikaan roolia terveystoimen yhteistyökumppanina tai opiskelijoiden "asianajajana" - yhteistyö käytännössä terveydenhoitajan / -hoitajien varassa - yhteisiä suunnittelukäytäntöjä vain muutamilla järjestäjillä - yksittäisen opiskelijan asioissa tehdään tarvittaessa yhteistyötä
terveystarkastuksia ei tehdä kaikille opiskelijoille, lääkäripalvelut harvinaisia opiskelijoiden terveystietojen hyödyntäminen olematonta kouluterveyskyselyn tuloksia ei vielä osata hyödyntää riittävästi kuraattori- ja psykologipalvelut eivät vastaa tarpeita terveystietoa ei mielletä hyvinvoinnin aspektiksi ammattiin liittyvä terveystieto otettu hyvin huomioon, samoin työturvallisuuteen liittyvät asiat
ARVIOINNISSA LÖYTYNEET KEHITTÄMISKOHTEET Opiskelijan kannalta elämänhallinta, yhteisöllisyys, terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy koko henkilöstön roolin vahvistaminen ja koko henkilöstön yhteistyö opiskeluympäristön terveellisyys huomioitava opiskelijahuoltopalveluiden saatavuuden varmistaminen ja tasainen laatu henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen tarve; opiskelijoiden yksilöllisyys
Järjestäjä tasolla opiskelijahuollon johtaminen, yhteistyön johtaminen "hyvinvointisuunnitelma" kokoamaan suunnitelma- ja ohjeviidakkoa opiskelijahuollon strategia, vuosisuunnitelmat; yhdensuuntaisuus ja palveluiden koordinointi opiskelijahuollon vaikuttavuuden seuranta ja arviointi opiskelijoiden hyvinvointia koskevien tietojen hyödyntäminen ennaltaehkäisevän työn ja suunnittelun/kehittämisen tueksi osaamistarpeisiin perustuva henkilöstökoulutus hallinnon rajat ylittävän yhteistyön toimintamallit
OPISKELUTERVEYDENHUOLTO koulutuksen järjestäjä = opiskelijoiden asianajaja huolehtiminen palveluista yhteistyö kuntien terveystoimen edustajien kanssa; neuvottelut ja sopimukset palveluista terveydenhuollon toiminnan ja johtamisen selkeyttäminen opiskelijoiden tarpeiden selvittäminen säännöllisesti kouluterveyskyselyjen hyödyntäminen