1 700 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin nuorten koulutustakuun toteuttamiseksi

Transkriptio

1 Koulutuspolitiikan osasto PM Ammatillisen koulutuksen vastuualue opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin nuorten koulutustakuun toteuttamiseksi Taustaa Hallitusohjelman mukaan nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan siten, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Kehittämissuunnitelman mukaan osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu, jossa jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuun toteuttamiseksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää lisätään alueille, joilla ammatillista koulutusta on nuorisoikäluokkaan nähden muita alueita vähemmän, painottuen metropolialueelle. Valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti vuodelle 2013 opiskelijamäärää lisätään vuoden 2012 talousarvioon verrattuna opiskelijalla. Hallituksen eduskunnalle antaman vuoden 2012 toisen lisätalousarvioesityksen perusteella koulutustakuun toteutusta on tarkoitus aikaistaa kohdentamalla opiskelijan lisäys jo kuluvalle vuodelle. Edellisen perusteella ammatillisen koulutuksen järjestäjien järjestämislupien enimmäisopiskelijamääriä esitetään lisättäväksi opiskelijalla lukien ja edelleen 500 opiskelijalla lukien. Näillä toimilla voidaan ministeriön arvion mukaan tarjota kuluvan syksyn ja ensi vuoden aikana yhteensä noin uutta aloituspaikka perusopetuksen päättäneille ja muille ilman opiskelupaikkaa oleville nuorille. Tilannearvio nuorten koulutukseen pääsystä syksyllä alkavaan koulutukseen Ammatillinen koulutus on edelleen suosittua nuorten keskuudessa. Ensisijaisia hakijoita ammatilliseen koulutukseen oli tämän kevään yhteishaussa yhteensä , joista 68 % sai tässä vaiheessa koulutuspaikan (liki sama suhde kuin viime vuonna, mutta hakijoita oli silloin noin enemmän). Peruskoulun 9. tai 10. luokan tänä keväänä päättäneitä hakijoita oli noin ja heistä valituksi tuli tässä vaiheessa noin 86 % (26 700). Viime vuonna ensisijaisia 9. tai 10. luokan päättäneitä hakijoita oli noin ja heistä valittiin lähes 85 % (27 500). Ylioppilaspohjalta ammatilliseen koulutukseen haki noin ja heistä lähes 53 % (6 000) sai paikan (vastaa viime vuoden määriä). Perusopetuksen päättävän ikäluokan koko on viime vuosina kääntynyt laskuun. Tänä vuonna 16- vuotiaita on noin vähemmän kuin viime vuonna ja vuonna 2013 ikäluokka vähenee edelleen noin 1 200:lla. Tästä johtuen nyt lisättävällä koulutustarjonnalla on mahdollista saada merkittävästi pienennettyä vuosittain vailla koulutuspaikkaa jäävien nuorten määrää. Tässä vaiheessa ammatilli-

2 2 sen koulutuksen ulkopuolelle näyttää jääneen noin keväällä peruskoulun 9. tai 10. luokan päättänyttä hakijaa, mikä on noin 700 vähemmän kuin viime vuonna. Tilanne paranee kuitenkin vielä pitkälle syksyyn. Kesän aikana valitsematta jääneitä hakijoita valitaan varasijoilta koulutukseen ja heinäkuun puolessa välissä järjestetään täydennyshaku vapaiksi jääneille opiskelupaikoille. Koulutuksen järjestäjillä on tällöin käytössään tiedot nyt saamistaan lisäpaikoista, jolloin täydennyshaussa tarjontaa on mahdollista lisätä tarpeen mukaan. Lisäksi koulutuksen järjestäjät voivat saamiensa lisäpaikkojen turvin järjestää syksyllä ammattistarttikoulutukseen lisäpaikkoja niille nuorille, jotka eivät ole päässeet mihinkään yhteishaussa mukana olevaan koulutukseen. Päätösesitys Opetus- ja kulttuuriministeriö linjasi kirjeessään koulutuksen järjestäjille, että koulutustakuun toteuttamiseksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää tullaan lisäämään alueille, joilla ammatillista koulutusta on nuorisoikäluokkaan nähden muita alueita vähemmän, painottuen metropolialueelle ja painavasta syystä muihin kasvukeskuksiin. Lisäpaikkojen kohdentamista alueille, joille lähivuosina kohdentuu suurimmat paineet koulutustarjonnan sopeuttamiseen, pidettiin epätarkoituksenmukaisena. Haettavaksi asetettiin yhteensä opiskelijapaikkaa. Koulutuksen järjestäjiä pyydettiin toimittamaan opiskelijamäärän lisäyshakemuksensa ministeriölle mennessä. Hakemuksia tuli 62 koulutuksen järjestäjältä ja näissä hakemuksissa lisättäväksi esitettiin yhteensä opiskelijapaikkaa. Tämän lisäksi kuusi koulutuksen järjestäjää on aikaisemmin hakenut muussa yhteydessä opiskelijamääränsä lisäämistä yhteensä 345 opiskelijalla. Nämä hakemukset esitetään ratkaistavaksi tässä samassa yhteydessä. Eniten nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen koulutuspaikkoja haettiin Uudellemaalle (3 093 paikkaa), Pohjois-Pohjanmaalle (760 paikkaa), Pirkanmaalle (650 paikkaa), Varsinais-Suomeen (458 paikkaa) ja Päijät-Hämeeseen (252 paikkaa). Päätösesityksen mukaan valtaosa opiskelijamäärälisäyksistä (1 170 paikkaa) esitetään kohdennettavaksi metropolialueelle (70 % kun huomioon otetaan myös Länsirannikon koulutus Oy:lle kohdennettava 20 opiskelijan lisäys metsäkoneenkuljettajakoulutuksen järjestämiseen Uudellamaalla). Muihin kasvukeskuksiin esitetään seuraavia lisäyksiä: Tampereen seudulle 120 paikkaa (7 %), Turun seudulle 120 paikkaa (7 %), Oulun seudulle 100 paikkaa (6 %), Lahden seudulle 50 paikkaa (3 %) ja Jyväskylän seudulle 50 paikkaa (3 %). Lisäksi pienehköjä opiskelijamäärän lisäyksiä esitetään Satakunnassa toimivalle koulutuksen järjestäjälle (Länsirannikon koulutus Oy:lle) edellä kuvattuun Uudellamaalla järjestettävään koulutukseen (20 paikkaa) sekä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 20 paikkaa perusteena koulutuksen järjestäjän useita maakuntia palveleva laaja toiminta-alue ja alueilla sovittu keskinäinen työnjako. Niin ikään Pohjois-Savoon (Kuopion seutu) ja Kymenlaaksoon (Kotka-Haminan seutu) esitetään molempiin 20 paikan lisäystä ensisijaisesti kevään yhteishaun tulosten ja nuorten syrjäytymistä kuvaavien tilastojen perusteella sekä Kanta-Hämeeseen 10 paikkaa kohdentuen erityisopetukseen. Opiskelijamäärää esitetään lisättäväksi kaikkiaan 29 koulutuksen järjestäjälle. Päätösesityksen mukainen opiskelijapaikan lisäys esitetään kohdennettavaksi maakuntiin ja koulutuksen järjestäjille liitteenä olevan taulukon mukaisesti. Taulukosta ilmenevät tiedot myös lisäysesitysten porrastamisesta ja lukien.

3 3 Esityksen perustelut Käytetyt kriteerit Esitys opiskelijapaikkojen kohdentamisesta suuralueille ja maakuntiin perustuu seuraaviin pääasiallisiin kriteereihin: perusopetuksen päättäneiden koulutukseen pääsy (ilman koulutuspaikkaa jääneet kevään 2012 yhteishaussa - tilanne 14.6.) koulutustarjonnan riittävyys alueen nuorisoikäluokille (toisen asteen koulutuksen tarjonta suhteessa perusopetuksen päättävään ikäluokkaan/ammatillisen koulutuksen tarjonta suhteessa vuotiaiden keskimääräiseen ikäluokkaan). Lisäksi on tarkasteltu alueella järjestettävän koulutuksen vetovoimaa ja opiskelijoiden liikkuvuutta maakuntien välillä koulutukseen hakeuduttaessa sekä alueiden nuorisoikäluokkien koulutustasoa (vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien määriä) ja nuorisotyöttömyyttä. Esitys alueelle kohdennettavien opiskelijapaikkojen kohdentamisesta koulutuksen järjestäjille perustuu lisäksi seuraaviin asioihin: koulutuksen järjestäjien esittämät suunnitelmat haettujen lisäpaikkojen kohdentamisesta perusopetuksen päättäneille ja muille ilman koulutuspaikkaa jääneille nuorille (hakemusten perustelut) koulutuksen järjestäjien esittämät koulutusalat/koulutukset, joille lisäpaikkoja on tarkoitus kohdentaa (hakemusten perustelut) koulutuksen järjestäjän rooli alueen nuorisoikäluokkien kouluttajana (mm. opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen osuus järjestäjän peruskoulutuksen kokonaisvolyymista ja vailla kotikuntaa olevien osuus koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärästä) koulutuskapasiteetin käytön tehokkuus (järjestämislupien täyttöaste ja enimmäisopiskelijamäärien ylitykset/alitukset) koulutuksen järjestäjän vetovoima yhteishaussa (ensisijaiset hakijat suhteessa aloituspaikkoihin). Niin ikään tarkastelussa on arvioitu koulutuksen järjestäjän aikaisempaa toimintaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä käytetty muita toiminnan tuloksellisuutta kuvaavia tilastotietoja, kuten koulutuksen läpäisyä ja tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Yhteenvetoa maakuntakohtaisesta perusteluaineistosta Koulutustakuun toteuttamiseen liittyvät opiskelijamäärälisäykset ovat osa ammatillisen koulutuksen tarjonnan uudelleenkohdentamista, jota tullaan toteuttamaan väestökehityksen ja työvoimatarpeen muutosten mukaisesti vuosina Tämän vuoksi tarkastelussa on otettu huomioon laajasti myös muita kuin suoraan koulutustakuun toteutumiseen liittyviä näkökohtia. Tässä kuvataan lyhyestä päätösesityksen kannalta keskeisimpiä tilastotietoja. Ammatillisen koulutuksen tarjonta ja vetovoima kevään 2012 yhteishaussa Kevään 2012 yhteishakuaineiston perusteella tarkasteltiin, kuinka paljon maakunnissa oli ammatilliseen koulutukseen ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden. Kärjessä olivat Päijät-Häme (1,82), Uusimaa (1,62), Pohjois-Pohjanmaa (1,61) ja Pirkanmaa (1,58). Vähiten hakijoita aloituspaikkaa kohden oli Etelä-Savossa (0,98) sekä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (molemmissa 1,07).

4 4 Perusopetuksen päättäneiden koulutukseen pääsy kevään 2012 yhteishaussa Kevään 2012 yhteishaun varsinaisen haun valintatulosten jälkeen (14.6.) näyttäisi siltä, että samana keväänä perusopetuksen päättäneiden ammatilliseen koulutukseen pääsy on hieman helpottumassa viime vuotiseen verrattuna. Tässä vaiheessa ammatilliseen koulutukseen ensisijaisesti hakeneita ilman koulutuspaikkaa jääneitä on noin (13 %), kun viime vuonna tässä vaiheessa ulkopuolelle jääneitä oli lähes (15 %). Suhteellisesti eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä perusopetuksen päättäneitä hakijoita oli Päijät-Hämeessä (27 %), Kainuussa (19,7 %) ja Uudellamaalla (17,9 %); vähiten Pohjanmaalla (0,3 %), Etelä-Pohjanmaalla (4,2 %), Satakunnassa (7,6 %) ja Pohjois-Karjalassa (7,7 %). Lukumäärällisesti eniten keväällä perusopetuksen päättäneitä ulkopuolelle jääneitä hakijoita oli Uudellamaalla (1 170), Pohjois-Pohjanmaalla (419), Päijät-Hämeessä (348) ja Pirkanmaalla (329). Opiskelijoiden liikkuvuus maakuntien välillä kevään 2012 yhteishaussa Kevään 2012 yhteishakuaineiston perusteella maakuntien välillä tapahtuva liikkuvuus koulutukseen hakeuduttaessa näyttää pysyneen pitkälti edellisten vuosien mukaisena. Prosentuaalisesti eniten muista maakunnista tulleita hakijoita maakunnassa järjestettävään koulutukseen oli Keski- Pohjanmaalla (39 %), Kanta-Hämeessä (32 %), Päijät-Hämeessä (28 %), Etelä-Savossa (23 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (20 %). Vähiten muualta hakeuduttiin Etelä-Karjalassa järjestettävään koulutukseen (9 %). Toisaalta tarkasteltaessa koulutukseen hakeutumista hakijoiden kotimaakunnan mukaan suhteellisesti eniten muualle kuin omaan kotimaakuntaan hakeneita oli Etelä-Savossa (31 %), Kanta-Hämeessä (30 %), Kainuussa (27 %) ja Etelä-Karjalassa (25 %). Vähiten muualle hakeuduttiin Uudeltamaalta (11 %) ja Päijät-Hämeestä (13 %). Absoluuttisina lukuina tarkasteltaessa Pirkanmaalle, Päijät-Hämeeseen ja Keski-Pohjanmaalle hakeuduttiin selvästi enemmän opiskelemaan muista maakunnista kuin niistä lähdettiin muualle opiskelemaan. Maakuntien välisessä liikkuvuudessa selkeästi tappiolle jääviä maakuntia olivat sitä vastoin Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Karjala, Pohjanmaa, Etelä-Savo, Varsinais-Suomi ja Kymenlaakso. Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat suhteessa vuotiaiden keskimääräiseen ikäluokkaan vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa uusia opiskelijoita oli noin vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan koko oli noin Ammatillisen koulutuksen tarjontaa oli näin ollen noin 75 %:lle nuorisoikäluokasta. Maakunnittain ammatillisen koulutuksen tarjonta suhteessa nuorisoikäluokkaan vaihtelee kuitenkin suuresti. Eniten tarjontaa ikäluokkaa kohden oli Lapissa (96 %), Keski-Pohjanmaalla (93 %) ja Etelä-Savossa (90 %). Vähiten tarjontaa taas oli Uudellamaalla (61 %) ja Kainuussa (62 %). Toisen asteen koulutuksen uudet opiskelijat suhteessa 16 vuotiaiden ikäluokkaan vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa uusia opiskelijoita oli yhteensä noin vuotiaiden ikäluokan koko oli noin Toisen asteen koulutuksen tarjontaa oli näin ollen noin 130 %:lle perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Maakunnittain tarjontaa suhteessa 16-vuotiaiden ikäluokkaan oli eniten Keski-Pohjanmaalla (150 %), Päijät-Hämeessä (144 %), Lapissa (143 %) ja Pohjois- Karjalassa (142 %). Vähiten tarjontaa taas oli Etelä-Karjalassa (112 %), Kainuussa (119 %), Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla (molemmissa 120 %) sekä Uudellamaalla (123 %). Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuksen ulkopuolella olevien vuotiaiden nuorten määrä vuonna 2009 Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia vuotiaita nuoria, jotka eivät myöskään olleet opiskelemassa ammatillisessa koulutuksessa, oli vuonna 2009 noin Absoluuttisesti eniten

5 5 näitä nuoria oli Uudellamaalla (17 200), Pirkanmaalla (3 800), Varsinais-Suomessa (3 700) ja Pohjois-Pohjanmaalla (2 850). Prosentuaalisesti tarkasteltuna heikoin tilanne oli Uudellamaalla (18 %) sekä Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa (molemmissa yli 16 %), kun koko maan keskiarvo oli 13,7 %. Paras tilanne oli Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa vain noin 7 % vuotiaista nuorista oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa eikä opiskellut ammatillisessa koulutuksessa. Alle 25 -vuotiaiden työttömien määrä helmikuussa 2012 Alle 25 -vuotiaita työttömiä oli TEM:n kuukausitilaston mukaan kuluvan vuoden helmikuussa koko maassa yhteensä noin (5,3 % vuotiaasta väestöstä). Absoluuttisesti eniten työttömiä nuoria oli Uudellamaalla (5 600), Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla (molemmissa 3 300) sekä Varsinais-Suomessa (2 600). Alle 25 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden suhteellinen osuus vuotiaiden ikäluokasta oli suurin Kymenlaaksossa (8,5 %), Keski-Suomessa ja Lapissa (molemmissa 7,3 %) sekä Päijät-Hämeessä (7,1 %). Vähiten työttömiä nuoria ikäluokkaan suhteutettuna oli Uudellamaalla (3,2 %) ja Pohjanmaalla (3,3 %).

6 Opetus- ja kulttuuriministerö KOPO/AM NUORTEN YHTEISKUNTATAKUUPAIKAT Opiskelijamäärälisäykset Lisäykset lukien lukien yhteensä KOKO MAA Uusimaa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö Helsingin kaupunki Hyria koulutus Oy Invalidisäätiö Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Maalariammattikoulun Kannatusyhdistys ry Suomen Kirkon Seurakuntaopiston säätiö Vantaan kaupunki Kanta-Häme Kiipulasäätiö Päijät-Häme Päijät-Hämeen koulutuskonserni Pirkanmaa Pirkanmaan koulutuskonserni -kuntayhtymä Tampereen kaupunki Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Keski-Suomi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Varsinais-Suomi Raision seudun koulutuskuntayhtymä Salon koulutuskuntayhtymä Turun Ammattiopistosäätiö Turun kaupunki Satakunta Länsirannikon koulutus Oy Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Pohjois-Savo Savon koulutuskuntayhtymä Kymenlaakso Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaa Oulun seudun koulutuskuntayhtymä