Vlöiörven hqupungin liihuntqpqlveluien

Vlöiörven hqupungin liihuntqpqlveluien a ll a sisöinen quditointi G Ari Koskinen äneen Liikunta ja Urheilu

0

Slsälllsluettelo o I fohdanto l. I Tausta 1.2 Tavoitteet 2 Elinvoimainen kunta murroksessa 2.1 Toimintaympäristön muutokset jaylöiärvi 2.1.1 Kaupungin voimakas kasvu osanatampereen kaupunkiseutua ja väestörakenteen muutos 2.1.2 Taloudellisen tilanteen kiristyminen 2.2 Ylöjärven kaupungin erityispiirteiden aiheuttamat haasteet liikuntapalveluiden näkökulmasta 2.2.1 Kaupungin laaja pinta-ala ja asutuken haianaisuus 2.2.2 Huomio liikuntaan 3 Liikuntapalvelujen nyþtilaylöjärvellä 3.1 Kunnallista liikuntatoimintaa säätelevä lainsäädäntö 3.l.l Liikuntalaki 3.1.2 Liikunta on kunnan peruspalvelu 3.2 Kaupungin toimialakohtaiset vastuualueet ja keskeiset toimintasisällöt 3.2. I Kaupunginvaltuusto ia -hallitus 3.2.2 Perustu rvalautakunta ja sosiaali- ia terveyspalvelut 3.2.3 Vapaa-aikalautakunta 3.2.4 Liikuntapalvelut 3.2.5 Tampereen seudun työväenopisto 3.2.6 Tekninen lauøkunta ia kunnallistekniset palvelut 3.2.7 Horisontaalinen yhteistoiminta 3.3 Kolmannen sektorin toimijat liikuntapalveluiden tuottaiina 3.3.1 Urheiluseurat 3.3.2 Muut 3.4 Yritysten tuottamat liikuntapalvelut 3.5 Seudullinen yhteistyö liikuntapalveluissa 4 Liikuntapalveluiden rahoituksen kehitys ja nykytila 4.1 Ylöjärven kaupungin liikuntapalveluiden rahoitus 4. l. I Liikuntatoimi ja Urheilutalo 4.1.2 Urheilu- ja ulkoilualueet 5 5 5 I 9 9 il t2 t2 t4 t5 t5 t5 t5 l6 t6 t6 t7 t8 t9 20 2t 2t 2t 22 22 24 25 26 27 29 3

4.1.3 Työväenopisto 4.2 Mittarit 4.2. I Liikuntatoimen ja urheilutalon tunnusluvut 2013 4.2.2 Kunnallisteknisten palvelujen tunnusluvut 201 3 4.2.3 Työväenopiston tunnusluvut 20 I 3 4.3 Tuloksellisuus 5 Kehittämisehdotukset ó Lopuksi 7 Lähteet I Liitteet 5.1 Kohti parempaa liikuntahallintoa - isojen kokonaisuukien hallinta 5. I. I Uudistunut käsitys kaupunkistrategiasta 5. 1.2 Asiakaslähtöisyyden vahvistaminen 5. I.3 Hallintorakenteen toimivuus 5. 1.4 Liikuntapoliittisen ohjelman luominen 5. I.5 Budjettitekniset muutokset 5.2 Pienillä muutoksilla säästöjä 5.2. I Harjoitusvuorojen jakaminen 5.2.2 Arviointityö 5.3 Yhteistyö arvoa tuottavana toimintana 5.3. I Urheiluseurayhteistyö 5.3.2 Kaupungin sisäinen "horisontaalinen" yhteistyö 5.3.3 Yritysyhteistyö 5.3.4 Seutukunnallinen toiminta 30 30 30 3t 32 32 33 33 33 34 35 36 38 39 39 39 40 40 4t 42 42 43 44 48 o 4

I lohdanto l.l Tausta Ylöjärven kaupunginhallitus päätti 28.1.2013 tilata kaupungin liikuntapalveluiden auditointityön Hämeen Liikunta ia Urheilu ry:ltá (Ylöjärven kaupunginhallituksen pö äkirja, 28.1.2013, 4l$). Hämeen Liikunta ia Urheilu ry (HLU ry) on Pirkanmaan la Kanta-Hämeen maakuntien alueella toimiva puolueeton liikunnan palvelu- ja kehitysyksikkö. Ylöjärven kaupungin liikuntapalveluiden sisäinen auditointi olivapaa-aikalautakunnan toiminnallinen tavoite vuodelle 2012ia lisäksi yksi kaupunginhallituksen päättämistä saman vuoden auditointikohteista. Auditoinnin toteuttaminen vuonna 20 I 3 oli lautakunnan mukaan tarkoituksenmukaista, sillä toimenpidesuosituksia voidaan sen arvion mukaisesti käyttâä apuna paitsi Urheilutalon saneerauksen jälkeistá toimintaa suunniteltaessa, myös laaiemmin liikuntapalveluien ko ko nais u utta keh itetgáessä. Tässä auditoinnissa tarkastellaan kokonaisvaltaisestiylöjärven kaupungin liikuntapalveluiden nyk ilaa, tariotâan vaihtoehtoisia kehitrimislinjoja ia esitetcän konkreettisia toimenpide-esityksiä liikuntapalveluiden kehitcámiseksi. Sisäinen auditointi sisältää työnjaon ja tehtáväkuvauksien tarkastelua erityisesti hallinnollisesta näkökulmasta ia kokonaisuudessaan se rajattiin koskemaan pääasiallisesti hallintokä änteiti. 1.2 Tavoitteet o Tämän auditoinnin tarkoituksen on tuottaa päätökentekijöille liikuntapalvelujen toteuttamiseen toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla kaupunki voi tulevaisuudessa vastata rajallisin resurssein jatkuvasti kasvavaan þsyntään. Keskeiseen rooliin nousevat tállöin optimaalisesti toimiva hallinto ja operationaalisen toiminnan tehokas toteutütminen. Liikuntapalveluiden tulee jatkossakin toteuttaa niird liikuntapoliittisia linjaukia, joita kaupungin luottamus- ia operatiivinen johto ovat gálle toimialueelle osoittaneet. Kaupungin omaa toimintakulttuuria ia historiaa tulee kunnioittaa' mutta sen ei tule est'áä kaupunkia kehittymästä uusien haasteiden mukana. Täl lainen tavoitetietoinen ia ratkaisukeskeinen toi mintatapa vaati i. toiminnalle määritellyt selkeät tâvoitteet. vahvistetut arviointimittarit. tavoitteiden ja resurssien balanssin. avoimen ja luottamukseen perustuvan ilmapiirin ja. asenneilmaston, ioka mahdollistaa tarvittaessa myös muutokset toiminnassa Huomioiden edellä esitetp seikat määritellään tämän sisäisen auditoinnin keskeisimmäksi kysymykseksi se, miten Ylöjärven kaupungin liikuntapalveluja tulisi, erityisesti hallinnollisesta näkökulmasta, kehitráä kustânnustehokkaan ia optimaalisen palvelutuotannon tarioamiseksi. 5

Kysymykseen vastataan tarjoamallaylöjärven kaupungille toimenpide-esityksiä, jotka esitellään tämän työn viidennessä (5) luvussa.aineistona työssä on käytetty muun muassa Kuntaliiton ja valtionhallinnon materiaaleia, kaupungin omia toiminta- ja taloussuunnitelmia sekä toimintakertomuksia tilinpäätöstietoineen. Lisäksi hyödynnettiin kaupungin hyväksymiä ohjelma-asiakirjoja,laadittuja strategioita ja toimialojen johtavien viranhaltijoiden haastatteluja ja useita internet-lähteici. Haastâttelut toteutettiin toukokuussa 2013. Kaikkien haastateltavien toimenkuvat liitt)rvät suoraan tai välillisesti kaupungin liikuntapalveluihin. Koupunginjohtajo Pe tti Sivunen Ka ivìr+ø Motti Hu sti Tekninen johtojo Seppo Heljo lghitys- jø loskentopäiìllìkjrö Riku Siren Yapoa-oikojohtojo SomìYlì-Pihlojo Lìíkuntokoo dinoottori Sini Ktl<konen Tyìþäöllil<l<ö Hannu Myllynen _ a=. Liì ku nto p o ì l<ko m esto rì lyrkitonhuonpöö Toimitusjohtojo Romi Honkolo, Jööholli Oy Kuvo I Hoostotellut vironholtijot 6

Pääluvussa kaksi (2) käsitellään lyhyesti kuntakentän murrosta ja erityisestiylöjärven kaupungin toimintaympärístön nykyrilaa, ja tarkastellaan niihin kohdistuvia lähitulevaisuuden muutospaineita.tämän iälkeen tarkastellaan kaupungin erityispiirteiden merkitystä liikunøpalvelujen järiesrámisen tulevaisuudessa. Kolmannessa (3) pääluvussa esitetään liikuntapalvelujen nykytila-analyysi,tarkastellaan lainsäädännön asettamia ehtoia kunnalliselle liikuntatoiminnalle ia käsitellään liikuntaa peruspalveluna' Tämän jälkeen kuvataan tiiviisti tehtâvänjakoaylöjärven kaupungin hallinnossa liikunnan osalta. Määritellään toimiioi' den nykyiset vastuualueet ja toimenkuvat aina keskushallinnosta operatiivisista toimista vastaaviin liikuntapalveluihin ja kunnallisteknisiin palveluihin asti. Pääluvun päättää kuvaus seurojen,yritysten ja muiden yhteistyökumppanien nykyrooleista. Lopuksi avataan io olemassa olevaa kaupungin sisäisrá horisontaalista yhteistoimintaa ja alueellistatampereen seudun kuntien välistá yhteistoimintaa. Neljännessä (4) pääluvussa keskit) siän liikuntapalveluiden rahoituken tarkasteluun. Esitesáän liikuntaan käytetyn rahoituksen kehittymistâ ja jakautumista, arvioidaan tuloksellisuuden mittaamiseen käytettyiä mittareita ia lopuksi pohditaan toiminnan kokonaisvaltaista tuloksellisuutta. Näiden edellä esitettyjen rieto en pohjalta esitetiän pääluvussa viisi (5) toimenpide-esityksiä Ylöiärven kaupungin liikuntapalvelujen kehittämiseksi. Kehitrámistoimenpiteitä tarkastellaan laaia-alaisesti käsitt'áen hallinnolliset,taloudelli' set ja operatiivisen näkökulmat Myös toteutustapoihin,vaikuttamiseen, johtamiseen, kolmannen sektorin toimintaan, yritystoimintaan ja ylikunnalliseen työhön liittyvät mahdollisuudet otetaan huomioon. Ç 7

I Elinvoimalnen kunta murrolsessa Kuntaperustaisen järjestelmän säilytráminen ja vahvistaminen vaatii sekä vahvoja kuntia etcd käyttäjälähtöisestitoimivia kuntien yhteistoimintaorganisaatioita. Kunnat säil)rttävät tulevaisuudessakin asemansa suomalaisen demokratian ia hyvinvointiyhteiskunnan perustana ja paikallisen elinvoiman vahvistajana. Kuntahallinnon tulee kuitenkin itse olla aktiivinen ja kehittyä toimintaympäristön muutosten mukana ia olla myös osaltaan vaikuttamassa muutoksiin. Sen tehtävät, vastuut ja rooli yhteiskunnassamme muodostuu historian lisäksi vallitsevien arvojemme mukaiseksi. Kuntauudistus on kokonaisuus, joka sisält,dä kuntarakennelain, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen, valtionosuusjärjestelmän uudistamisen, kuntalain kokonaisuudistuksen sekä kunnan tehtävien kartoituksen Keskeistã on tarkastella kuntarakennetta ja kuntaperusteista palvelujärjestelmää kokonaisuutena, asukkaiden ja palveluiden toimivuuden näkökulmasta - ei sektorikohtaisen osaoptimoinnin kautta.tärkeää on yhdistää valtakunnallinen, alueellinen sekä paikallinen näkökulma ja vuorovaikutus, jotta uudistuminen onnistuu. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen ohella arvioitavakija kehittämistoimien kohteiksi tulevat myös palveluprosessit ja tuottavu uskeh itys. Ku nta 20 I 7-vis io kuu I uukin: "Elinvoimaisillo jo toimintal<ykyisillö kunnillo on elävö itsehollinto, joko þerustuu kuntoloisten vohvoon osolísuuteen. Nrïlkj on vostuun edellyuömö toimivolto jo resurssit turvato kuntoyhteisön lakonoisetu, hyvinvointi jo kestövö kehitys. Kuntien þolvelut jo loodukos elinymþöristö on turvortu kestövöllö tovollo koko moosso köyæöen kuntien eriloistuviin toimintoymþöristöihin soveltuvio rokenteito,toimintotaþojo jo innovootioito." (Uusi kunø 2017 - visio, Suomen Kuntaliiao.) Liikuntapalvelujen osalta työó ako julkisen vallan ja järjestöjen osalta on ollut selkeä.julkisen vallan tehtávänä on luoda liikunnalle olosuhteet ja tukea kansalaistoimintaa, jolloin järjestöt toteuttâvat itse liikuntatoiminnan. Liikuntalaki (L 20. I I.20091902) 2 $: " Edellytysten luominen topohtuu Þoikollisto jo olueellisto yhteistyötö sekä,,--,t terveyttö edistövöö tükuntoo kehinömöltö,konsoloistoimintoo tukemollo,lükuntopoikkojo torjoomotlo sekö jörjes- b/ tämöllö läkuntoo myös erityisryhmöt huomioiden." Kuntien liikuntapalvelut ioutuvat tai ovat jo joutuneet osaltaan arvioimaan perinteisiä toimintatapojaan. Rajalliset resurssit, kuntien välinen voimakas polarisaatio, huoltosuhteen nopea heikkeneminen ja merkittávä keski-iän nousu vaatívat sekä rakenteellisia etrá toiminnallisia ratkaisuja kohølaisen nopealla aikajänteellä. Valmisteilla oleva liikuntalain muutos tuskin tuo muutoksia liikuntapalvelujen perusvastuisiin, joten olosuhteiden luominen ja järjestötoiminnan tukeminen sekä erityisryhmien liikuntapalveluvastuut tulevat säilymään kuntien vastuulla edelleen. Keskeisimpiä lähiajan kysymyksiä liikuntapalvelujen alueella kunnille ovat ainakin:. Mitkä ovat ne liikunnan peruspalvelut, joita kunta tuottaa?. Millaisia uusia yhteistyömalleja on kolmannen sektorin ja kunnan väliseen kanssakäymiseenl. Mitkä ovat kolmannen sektorin saamien suorien ja välillisten tukien painopisteet sekä tulevaisuus?. M kä on liikunnan rooli kasvatuksessa, syrjäytymisen ehkäisemisessä, yhteisöllisyyden ja identiteetin rakentaiana, suvaitsevaisuuden lisääjänä, kansantaloudessa ja kansanterveystyössä, harrastusmahdollisuuksien luojana, mielikuva ja imagetekijänä sekä urheilun toteutustyössäl I

. Millaisia ovat kuntien, kolmannen sektorin ja yritystoiminnan toteuttamien liikuntapalvelutoimintoien ia omatoim isen liikkumisen muutostrendit? 2.1 Toimintaympäristön muutokset iaylöiärvi 2. l. I Kaupungin voimakas kasvu osanatampereen kaupunkiseutua ja väestörakenteen muutos Ylöjärven väkiluku on trállä hetkellä 3 I 590 (Kuntien asukasluvut suuruusjäriestykessä,30.4.201 3,Väestörekisterikeskus). Se on kasvanut tasaisesti viimeisten kuudenkymmenen vuoden ajan ja sen on arvioitu kasvavan noin 33 prosentilla vuoreen 2030 mennessä (Ylöjärven kaupungin talousarvio 2013, l3).viimeaikaiseen väestönkasvuun ovat osaltaan vaikuttaneer kuntaliitoksetviljakkalan (2007)ja Kurun (2009) kanssa (Perustietoa,Ylöjärven kaupunki). Kuntaliitokset ovat kasvattan eet kau pu ngi n pi nta-alaa m erkitt'ivästi. o Kuvo 2 Räikììn kenttäolue:kappole kouneìnta Suorneo. Ylöjärven kaupunki on tiivisti mukana Tampereen kaupunkiseudun seutuyhteistyössä, johon osallistuvat Ylöiärven lisäksitampere, Nokia, Lempäälä, Kangasala, Pirkkala,Vesilahd ja Orivesi. Kuntien muodostama kaupunkiseudun kuntayhtymä toimiitampereen seudulla seutuyhteistyötä toteutøvana organisaationa,ionka tehtdvänä on sovittaa yhteen asumisen ja liikkumisen tarpeita seudulla,luoda kuntarajat ylittäviä palvelula sekä houkutella entisestään yrityksiä ia osaajia seudulle. (Seutuyhteistyö,Ylöjärven kaupunki.)väkilukutampereen kaupunkiseudulla oli ioulukuun loppuun mennessä noin 365 000 (Väestö ja väestön muutokset 2012,25.8.2013,Tampereen kaupunki). Lisäksi alueellista yhteistyötä tehdään Pirkanmaan liiton kanssa. Pirkanmaan liitto vastaa alueensa aluekehittämisestä, maakuntakaavoituksesta ja edunvalvonnasta. (Seutuyhteistyö,Ylöiärven kaupunki.) Asukasluvun kasvun lisäksi kaupungin ikärakenne muuttuu nopeast.asukkaista kaikkein nuorimpien ia vanhimpien osuus kaupungin väestöstä kasvaa huomattavasti työikäisten väestöä nopeammin, mikä iohtaa nopeaan huoltosuhteen heikkenemiseen (Ylöjärvi 2020 - Hyvässä kunnossa,ylöjärven kaupun kistrategia, 4). 9

Tilanne on kansallisesti vertailtuna kuitenkin hyvä, sillä huolimatta siitä, että suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, rakentuu väestöpohja vankasti myös 0- l9-vuotiaista (kuva 3). Silti nopeimmin kasvava ikäluokka ovat yli 65-vuotiaat, sillä heidän määränsä kasvaa lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä (taulukko l). SamanaikaisestiYlöjärven kaupungin työssäkäyvän väestön määrä suhteessa edellísiin pienenee, iolloin huoltosuhde väkisinkin heikkenee seuraavien vuosikymmenten aikana.vaikka 0- l4-vuotiaiden ikäryhmä kasvaa, on olemassa riski siirá, ettá he eivät lää lopullisesti Ylöjärvelle,vaan muuttavat opiskelun tai työn perássä muualle.tämä vaikuttaa siihen,ettei heidän osuutensa kaupungin väestösgi ole arvioitu kasvavan yhrá nopeasti kuin l5-24-vuotiaiden (taulukko l). Väestön ikä- ja sukupuol rakenne Ylöjäwellä 2012 95-90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 o-4 lkäryhrnä I 400 I 200 I 000 800 600 I 400 200 0 200 400 600 800 I 000 I 200 1 400 Miehel rneis6t Seutulrlet Vuoden 2013 alu rajat Lähde: Tllastokêskus^/äestö Kuvo 3Ylöjönen koupungín ikä- ja sukupuolirokenne 2012 (Tompercen koupunkiseutu -Vöestö Vöestön ikä- jo sukupuolirokenne 2012). I Taulukko: Väestön ikärakenteen kehitys 20ll-2030 (Lähde: Tilastokeskus) Muutos 2030./...2011 yhteensä Muutos 2030.t.-2011 vuodessa Tot.201l 2013 20t5 2020 2025 2030 þl % þl % Asukasluku 30 943 32924 34 132 36 964 39 310 4t 070 t0 127 32,7 533 1,7 Ikärakenne kpl 0...14-vuotiaat ó 888 7 456 7 832 8 544 8 901 9 000 2 ll2 ill 1,6 15...24-vttotiaat 3 120 3 259 3 278 3 501 3 902 4 221 I tol ( s, _ 58 1,8 25...64-vuotiaat 16 484 17 267 17 681 18 616 t9 244 19 709 3 225 170 1,0 Yli 65-wotiaat 4 450 4 942 5 341 6 303 7 263 8 140 3 690 ( tz,o 194 4,4 Toulul<ko I Ylöjärven kouþungin ikä økenteen kehitys 20r l-2030 (Yiöjiìrven køupungìn tolouso vìo 2013, l2). t0

2. 1.2 Taloudellisen tilanteen kiristyminen Talous Suomen kunnissa on ennakoitua huonommassa kunnossa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate laski peräti750 miljoonaa euroa vuodesta 201 l.tämä summa kattaa vain 75 prosenttia poistoisø.toimintakuluien ja - tuottojen kasvusta ei víelä ole lopullisia tietoja, mutta rállä hetkellä näyttää silsá, etsá kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvoivat noin 5,5 prosenttia ja toimintatuotot noin 3,8 prosenttia. Samalla lainakanta on kasvanut runsaat I 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja ollen nyt lähes l4 millardia euroa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat kuitenkin lisänneet kaikesta huolimatta investointeja (+ 6,5 prosenttia). (Kuntien tilinpäätökset ennakko-odotusten mukaíset, Kunølehti, 8/20 I 3.) MyösYlöjärven kaupungin talous on kiristymässä, mihin vaikuttaa osittain valtion kuntiin kohdistama valtionosuusleikkaus, joka tarkoittaaylöjärven kohdalla 4,4 miljoonan euron menetystä. Lisäksi kaupunki on velkaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, niin etri tällä hetkellä velkaa on noin 2000 euroa asukasta kohti. (Ylöiärven kaupungin talousarvio 2013,2ç21.) Ylöjärvi tekikin vuonna 2012 historiansa heikoimman taloudellisen tuloksen (Ylöiärven kaupungin tilinpäätös 20 12, l9). Taulukossa yksi (l) esitetdän kahden viime vuoden kehitys tiettyjen taloudellisten tunnuslukujen osalta.ylöiärven kaupungin tuloveroprosentti on säilyn samana, mutta samalla väestön kasvaessa verotulot ovat hieman lisääntyneet. Suurimmat muutokset ovat havaittavissa ylijäämän ja vuosikatteen kohdalla.vuosikatteella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon rahaa on käytetrãvissä investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin toimintatuottoien, to mintakuluien, verotulojen, valtionosuuksien, rahoitustuottoien ja kulujen jälkeen. Perusoletuksena on, että vuosikatteen tulisi olla käyttöomaisuuden poistojen suuruinen.ylöjärven vuosikate vuonna 2012 ei kata käyttöomaisuuden poistoia, iotka olivat noin 10,6 miljoonaa euroa (Ylöjärven kaupungin tilinpäätös 2012,27-28). Ylöiärvi 20 I Ylöiärvi 2012 Muutos (+/-) Tuloveroprosentti % 19,75 19,75 0 Verotulot e/asukas 3 338 3 560 222 Valtionosuus e/asukas I t99 I t75-24 Ylijäämä e/asukas I 047 824-223 Vuosikate e/asukas 454 t88-263 o Toulultko ZYlöjäwen koupungin tunnusluvut 201, & 2012 (Kuntien tolouden tunnuslukujo vuodelto 2012,2013 &, Kuntìen tolouden tunnuslukujo vuodelto 2011,2012). Vuosikate on vaihdellut paljon vuosien I 993 ja 201 I välillä (kuva 4), joten ei voida ennustaa, että laskeva kehityskulku tulisi vältsámätrá jatkumaan myös vuonna 2013. Kansallinen talouden kehityssuuntâ vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei taloudellinen taantuma ole vielä ohi. Ylölärven kaupunki on kaiken kaikkiaan iäänyt talouden osalt vuonna 2012 pahasti aikaisemmin asettamista tavoitteistaan.vuosikatteen tavoitearvo oli 400 euroa asukasta kohti, mutta kuten taulukosta kaksi (2) näkyy, iäätiin kauas tisgd tavoitteesta.arviointikertomuksen mukaan vuosikate kattoi vain 16,4 prosenttia kaupungin nettoinvestoinneista, kun tavoitteena oli 70 prosenttia. Koko tilikauden tulos oli 9 miljoonaa euroa asetetlua tavoitettâ heikompi. (Arviointikertomus vuodelta 20 12, 8.) On selvää, että kaupungin taloudellinen liikkumavara on hyvin rajallinen. Menestyvä kunta tarvitsee vahvan talouden ja hyvän palvelukyvyn. Priorisointi, arvovalinnat, johtaminen ja optimaalinen resurssien käyttö yhdessä uusien toimintatapojen ja - käytänteiden kanssa mahdollistavat, ettäylöiärvi on hyvässä kunnossa - kuten sen visiokin kuuluu.

Vuosikate 1993-201t Ylöjärvi 500 500 450 450 400 400 350 350 300 300 250 250 200 200 150 150 100 t00 50 I 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 20(X 2001 2002 2003 2004 2005 200ô 2007 2008 2009 2010 2011 Vuoslkato euma,/asukas lllaslokerku!, Kuntlen la kuntsyhgmí.n l lous Ja lolmlnt Kuvo 4 Ylöjärven køupungìn vuosíkote 1 993-20 1 l. 2.2 Ylöjärven kaupungin er ty spiirteiden aiheuttamat haasteet Iiikuntapalyeluiden näkökulmasta Ylöjärven kaupungin liikuntapalvelujen vahvuuksina pidetáän erity sesti osaavaa Çövoimaa, korkeaa palvelutasoa, hyviä olosuhteita ja aktiivista seuratoimintaa. Haasteita liikuntapalveluille taas tuottavat laaja maantieteellinen alue, asutuken hajanaisuus, toimialoien välisen yhteistyön vähäisyys, vähäinen keskinäinen viestintä, talouden tiukentuminen ja liikunnan arvostuken puute. Organisaatioiden ja siellä toimivien ihmisten välisen luottamuksen ja keskinäisen arvostuken puuttuminen sekä vähäinen yhteistoiminta organisaatioiden ja niiden asiakkaiden välillä muodostavat suunnitelmallisen kehittämisen näkökulmasta ongelman. Liikuntapalvelujen kokonaisvaltainen kehitystyö ja tavoitteelliset tulokset voidaan saavuttâa vain etsimällä muutoksia, joilla nykyisen toiminnan vahvuudet säilytetáän ja olemassa olevat haasteet voitetaan. Näihin sisältöihin palaamme auditoinnin viidennessä (5) pääluvussa. 2.2.1 Kaupungin laaja pinta-ala ja asutuksen hajanaisuus Ylöjärven kaupungin pinta-ala on todella laaja, johtuen osittain kuntaliitoksista Viljakkalan ja Kurun kanssa. Kuten taulukosta kolme (3) näkyy,ylöjärven kaupungin maant eteellinen hajanaisuus on muihin samankokoisiin pirkanmaalaisiin kuntiin verrattuna huomattavaa. Kunta/kaupunki Väkiluku (3r.r2.20r2) Kokonaispinta-ala (km') Kangasala 30 t26 870,85 45,8 Nokia 32354 347,75 I t2,3 Ylöiärvi 3tsrs I 324 28,3 Asukkaita/ maakm2 Toulul<ko 3 Kangasølon,NokÌon jøylöjiírven vökiluvun,kokonaìspinto-olon jo osukkoitolmookm2 vertoilu (Pintd-ølot ja osukostiheydet 201 3, I. I.20 13, Suomen Kuntot tto). t2

o T'löjãmn M tk] Y Kuva 5 Ylöjärven kauþung n ølueet vöestömiíärittiìin 20 I 2. Ylöjärven kartta (kuva 5) havainnollistâa kaupungin hajanaisuutta hyvin.asutus on selkeästi keskittynyt kaupungin eteläiseen osaanylöjärven keskustaan ja sen ympärysalueille,mutta keskittymiä on myös Kurun iaviljakkalan keskustataajamissa. Näiden asutuskeskittymien väliset alueet ovat kuitenkin harvaanasuttuia ia välimatkat niiden välillä ovat melko pitkät. Ylöjärven kaupungin hajanaisuus tulee ottaa huomioon myös liikuntapalveluja järjestetrdessä. Kaupungin haianaisuus pakottaaylöjärven kaupungin arvioimaan resurssiensa jakoa silti kannalta, mird liikuntapalveluia se tarioaa kaikille asukkaille ja miltä osin se keskittää palvelujaan. Kaupungin kasvaessa valmistuu jatkuvasti uusia asuinalueita, ioihin kohdistuu luonnollisesti paine luoda ainakin lähiliikuntapaikkaverkosto.toisaalta perinteisten asuinalueiden asukkaat haluavat pitää kiinnijo olemassa olevista palveluistaan. Lähiliikuntapaikkojen ja kevyenliikenteenväylien merkitys korostui haastatteluissa, ja Íárkeänä pideaiin myös sird, että ihmiset kokevat liikuntapalveluiden saavutettavuuden helpoksi. t3

Hajanainen kaupunkirakenne tarkoittaa välimatkojen pidentymistä.tällöin keskeiseksi kysymykseksi nousee myös kauempana sijaitsevien liikuntapaikkojen saavutettavuus. Julkisen liikenteen toimivuus ja kevyenliikenteen väylästö mahdollistavat cdllaisten liikuntapaikkojen paremman saavutettavuuden. 2.2.2 Huomio liikuntaan Lasten ja nuorten suuri osuus lisää painetta liikunnallisen elämäntavan juurruttamiseen ja modernin liikuntapalvelusisällön tuottamiseen. Kaupungin tulee tarjota esimerkiksi lapsiperheille laadukkaat ja turvalliset lähiliikuntapaikat, jotta kaupungin vetovoimaisuus säil eráän. Liikuntaan panostaminen on erityisesti nyt a ankohtaista a huomionarvoista, kun terveys- ja sosiaalitoimen menot ovat kuntâsektorilla kasvaneet viimeisten vuosikymmenten aikana huomattavasti. Menot eivät varmasti tule vähenemään suurten ikäluokkien iäädessä eläkkeelle.tämä tarkoitønee lisääntyviä kustannuksia kuntien sosiaali- ja terveysmenoihin. Liikunta on yksi parhaista sairauksia ennaltaehkäisevistä keinoista, sillä sen vaikutukset ihmisen terveyteen ovat lähes poikkeuksetta positiivisia. Erityisesti helppo ja matalasykkeinen terveysliikunta vähentáä sairastumisen riskiä ja edistää terve)'ttä muun muassa painoa laskemalla. Myös koululiikuntaan panostaminen on kunnille ajankohtaista, sillä ylipainoisten lasten osuus on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvanut myös Suomessa.Ylipainoinen lapsi on usein myös ylipainoinen aikuinen. Haastatelluista valtaosa oli sisá mieltä, että liikunnan edistäminen on tirkeä asíaylöjärvellä. Useiden mielesti liikunta on kuitenkin jäänp sivurooliin etenkin nyt kun kaupungin talous on tiukoilla. Liikuntaan panostaminen nähtiin keskeisenä ennakoivana toimenpiteenä, johon tulee panostaa ihmisten hyvinvoinnin sekä ølousvaikutusten vuoksi. Yhteistyö liikuntapalveluja suunniteltaessa ja järjestettäessä on haastateltavien mukaan ollut vähäistá sekä kaupungin sisällä etsá seudullisesti.yhteistyö eri toimielinten ja ykiköiden sekä kuntien välillä voisi kuitenkin tuoda arvokkaita säästöjä. Haastateltavilla oli iaelläänkin konkreettisia muutosehdotuksia siitä, miten yhteistoimintaa olisi mahdollista kehittdä. O t4

I LllkuntapalveluJcn ntlrytlla Ylöiärvcllä 3. I Kunnallista liikuntatoimintaa säätelevä Iainsäädäntö 3.l. I Liikuntalaki Liikuntalaki tuli voimaan I. I. I 980, jonka jälkeen sitä on tdydennetty useaan kertaan.tällä hetkellä voimassa olevan liikuntalain (L20091902,2 $) mukaan, kunnan tulee yhdessä valtion kanssa luoda yleiset edellytykset liikunnalle. ltse liikunnan järjestämisestä vastuussa ovat liikuntalain mukaan pääasiallisesti liikuntaiärjestöt. Edellytysten luominen tapahtuu paikallista ja alueellista yhteistyöti sekä terve) ttä edissávää liikuntaa kehittämällä, kansalaistoimintaa tukemalla,liikuntapaikkoja tarjoamalla seki järjestámällä liikuntaa myös erityisryhmät huomioiden (L 2009/902,2 $). Liikuntalain sisältöä muutetâan jälleen alkaneen hallituskauden aikana. Kulttuuri- ja urheiluministeri on asettanut työryhmän, joka valmistelee liikuntalain uudistamista. Uudistuksessa huomioidaan erityisesti liikuntaläriestöien val' tionavustusjärjestelmän kehitriminen ja liikunnan peruspalveluaseman vahvistuminen. 3.1.2 Liikunta on kunnan peruspalvelu C Liikunta on peruspalvelu, joka kuuluu jokaisen kunnan perustehtáviin. Perustuslain (L I 1.6.19991731, l6 $) mukaan liikunta on yksi sivistyksellisistä perusoikeuksista ja julkinen valta on velvoitettu luomaan edellytyksiä liikunnalle. Kunnar ovat lähimpänä kansalaisia, joten niiden tehtáväksi jää rimän tehtivän toteuttaminen. Lisäksi kuntalaki (L 17.3.19951365) velvoittaa kuntia huolehtimaan liikunnan edellytysten järjestdmisestri kuntalaisille. Myös kansanterveyslain (L 28.1.1972166) mukaan kunnilla on vastuu kansanterveystyöstá kuten yksilöihin, väestöön ia elinympäris' töön kohdistuvasta terveyden edistámisescá. Alueellisesti liikunnan toteutumista peruspalveluna valvovat alueelliset El i nkeino-, I ii ken ne- ja ym päristökesku kset (ELY-keskukset). Koska liikunta on peruspalvelu,tulee eriq/isest sen tasa-arvoiseen toteuttamiseen kiinnittää huomiota. Peruspalveluhan on jotain, joka tulee tarjota kaikille kansalaisille. Siksi lähiliikuntapaikat ja kevyenliikenteenväylät ovat keskeisessä asemassa kunnan liikuntapalveluja suunniteltaessaylölärven kaupungin tapaukessa näiden rooli korostuu alueen ollessa keskimäärdisrá hajanaisempi. Liikuntaolosuhteiden tarjoaminen jokaiselle kaupunkilaiselle on kuntien velvollisuus,ioten Ylöiärvi ei voi vedota alueensa hajanaisuuden aiheuttamiin haasteisiin ja ylläpitää ainoastaan taaiamien liikuntapaikkola. t5

Kår Sjöhôlm 2010 Kuvo 6 L kuntoon voikuttovo lainsäädöntö (Korì Sjöholm, 20 I 0, Lìikunnon osema loìnsöädönnössä). 3.2 Kaupungin toimialakohtaiset yastuualueet ja keskeiset toimintasisällöt Tällä hetkelläylöjärven kaupungin liikuntapalvelut on organisoitu hajauttamalla toiminnallisia sisältöjä ja vastuita useille eri hallinnonaloille.täsgá on seurannut osin tuotettavan palvelun kokonaiskuvan la - kustannusten hämärtyminen sekä toisaalta korostetun yhteistoim nnan tarve, jonka toteutumisessa on monia heikkouksia tai suoranaisia Puutte ta. 3.2. I Kaupunginvaltuusto ia -hallitus Ylöjärven kaupunginvaltuusto päättää viime kädessä liikuntaan osoitettavista resursseista hyväksymällä talousarvion, jonka perusteella määräytyvät taloudelliset raamit myös liikuntapalveluiden toteuttamiselle ja urheilu- ja ulkoilupaikkojen rakentamiselle sekä niiden kunnossapidolle. Lisäksi keskushallinto vahvistaa kaupungin merkittävimmät suunnirelmat kuten kaupungin strategian ja toimialastrategiat (esimerkiksi Hyvinvointisuunnitelma 2013 ja Vapaaaikapalvelujen kokonaissuunnitelma 20 I 3). Lisäksi kaupunginvaltuustossa pääteráän kaavoitusratkaisut, joilla on olennainen vaikutus liikuntapaikkarakentamisen kannalta. Liikuntapaikkarakentaminen taas luo edellytykiä itse liikunnalle. Kaupunginvaltuusto tekee lopulliset päätökset niistá kokonaisresursseista ja painotuksista, joilla valittua liikuntapolitiikkaa toteutetaan operatiivisessa toiminnassa. 3.2.2 Perusturvalautakunta ja sosiaali- ja terveyspalvelut L.) Perusturvalautakunnan alaisuudessa toimiiylölärven perusturvaosasto, joka käsittáä sosiaali- ja terveyspalvelut.tavoitteena perusturvaosastolla on edistiä kuntalaistensa hyvinvointia, sosiaalista turvallisuutta, terveyttä la itsenäistá toimintakykyä moniammatillisen yhteistyön avulla (Perusturvaosaston johtosääntö, l$). Ylöjärven kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisen hyvinvointiohjelman vuonna 2003, minkä jälkeen Perusturvaosaston johdolla perustettiin hyvinvointiryhmä vuonna 2004. Hyvinvointiryhmä toimii poikkihallinnollisesti tavoitteenaan Ylöjärveläisten hyvinvoinnin ediscáminen. (Hyvinvointisuunnitelma 2013, 8.) Perusturvaosaston alaisuudessa työskentelee tällä hetkellä yksi erityisliikunnanohjaaja, jonka työ jakautuu 70 prosentrisesri perusturvaosastolle ja 30 prosenttisesti liikuntapalveluille. Kesän jälkeen työskentely siirtyy 70 prosenttisesti liikuntapalveluiden puolelle ja vuonna 2014 erityisliikunnanohjaaja työskentelee táysipäiväisesti liikuntapalveluiden alaisuudessa.tällä hetkellä hänen toimenkuvansa painottuu yksilölliseen kuntoutusohjaukseen, mutta vuonna20l4 erityisliikunnanohjaajan toimenkuva tulee koostumaan enemmän erityisryhmien liikunnanohiauksesta. t6

Kuvo 7 Koko konsøn lììku ntopoikl<o Ylöjiìrvellö. Sosiaali- ja terveyspalvelut osallistuvat li kunnan kehitrámiseen myös lääkäri- ja hoitaiatasolla. Lääkärikunnalla on käpössä liikuntaresepti, jonka avulla asiakasta voidaan kehottaa lisäämään liikuntaa ariessa. Lääkärit ja hoitajat voivat ohjata asiakkaan henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan, iossa annetaan henkilökohtaista ohjausta liikunnallisen elämäntavan löyrámiseen ja esitelläänylöjärvellä tarjolla olevia terveysliikuntapalveluia.asiakas voi hakeutua l ikuntaneuvojan vastaanotolle myös itse. Liikuntaneuvontapalvelu on tarkoitettu kuitenkin ainoastaan terveyden kannalta riitcámättömästi liikkuville kaupunkilaisille. Liikuntaneuvonta toteutetaan yhteistyössätampereen seudun työväenopiston kanssa. þrjosalo Päivi,Tampereen seudun työväenopisto.) a \=- Lisäksi perusturvaosasto ylläpiíáä Kauppakeskus Elossa toimivaa terveyskioskia.terveyskioski on matalan kynnyksen terveydenhuollon toimipiste, josta on mahdollista saada terveysneuvontaa, pien muotoista vastaanottotoimintaa (esimerkiksi verenpaine- ja verensokerimittausta sekä oman sairastavuuden arviointia), rokotukia ia palveluohiausta. Osa palveluista on tarjolla vain ylöjärveläisille. Lisäksi terveyskioskissa järjestetáän teemapäiviä myös liikuntaan liittyen. (Têrveyskioski,Ylöjärven kaupunki.) 3.2.3 Vapaa-ai kalautakunta Sivistysosaston hallinto ja toiminta jaetaan kahteen toimialaan, koulutuslautakuntâan ia vapaa-aikalautakuntaanyapaaaikalautakunnan toimialaan kuuluvat kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä Länsi-Pirkanmaan musiikkiopisto ia Tampereen seudun työväenopisto. Vapaa-aikalautaku nta tehsâviä toimialal laan I iiku ntaan I i ittyen ovat: l. Päätr,áä toiminnan järjestámisessä noudatettavista yleisisrâ ohjeista (esimerkiksiylöjärven kaupungin hallinnassa olevien sisäliikuntatilojen käyttövuorojen iakoperusteet ja säännöt). 2. PääLlráà liikuntapalveluista ja - tiloista peritrávisrá maksuista ja maksujen perusteista (vain sisäliikuntâtilat). 3. Päätr,áä sopimusten tekemisestä lukuun ottamatca seudullisia sopimuksia, iotka hyväksyy kaupunginhallitus. l7

4. Vastaa hanki nnoista kaupungin hal I ituksen han kintaohjeiden m ukaan. 5. Päättää irtaimen omaisuuden myymisestä tai vuokraamisesta. 6. Pä&rÁä määrärahojen siirrosta yksiköiden välillä kaupunginvaltuuston hyväksymien sitovuusperiaatteiden mukaisesti. 7. Päättàä liikuntaan myönnettäviscá toiminta- ja kohdeavustuksista yhdistyksille sekä ykityisille henkilöille. 8. Hyväksyy tehriväalueiden toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset. (esimerkiksivapaa-aikapalveluien kokonaissuunnitelma 20 I 3). (Sivistysosaston johtosääntö mukaillusti, 20 I 3, 4$.) Vapaa-aikalautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikajohtaja, jonka tehtrávänkuva on määritelty Sivistysosaston johtosäännössä (7$). Hän muun muassa päättdä koulukiinteistöjen liikuntasalien koko kaudelle haetuista, koulutyön ulkopuolelle sijoittuvista käyttövuoroista ja Urheilutalojen kdyttövuoroista. 3.2.4 Liikuntapalvelut Ylöjärven kaupungin liikunøpalvelut toimivat vapaa-aikalauøkunnan alaisuudessaylöjärven kaupungin liikuntapalvelujen toimintasuunnitelman (2013) mukaan "Ylöjärven kaupungin liikuntapalvelujen tehrcvänä on toimia yksikkönä, jolla on kokonaisnäkemys alueen liikuntapalveluist ". Liikuntapalvelut koordinoivat erityisesti julkishallinnon ja kolmannen sektorin prosesseja sekä pyrkivät ohjaamaan kokonaisuutta tarkoituksenmukaisesti. (ïbimintasuunnitelma,ylöjärven kaupungin liikuntapalveluq 20 I 3.) Liikuntapalvelujen toimintaan kuuluvat kä ännön tasolla muun muassa erilaiset liikunnanohjauspalvelut, sisäliikuntatilolen vuokraaminen ja yhteistyö alueen liikuntajärjestöjen kanssa sekd kaupungin muiden toim ioiden kanssa. Liikunnanohjaustâ iärjestet'áän keskusta-alueella ja erikseen Kurun javiljakkalan alueillavuonna 2013 keskusta-alueella järjestettávä ohjaustoiminta perustuu hyväksitodettuun liikuntapassi-käytäntöön. Liikuntapassilla voi osallistua liikuntapalvelujen tarjoamaan ryhmäliikuntaohjaukseen pois lukien kuntosali- ja vesijumppaohjaukset. o Kuva 8 Ku un kuntosolillø kelpoa ho ostoo. r8

Ylöjärvellä on käytössä kolme kaupungin liíkuntapalveluiden ylläpitämää kuntosalia: Urheilutalon kuntosali, Kurun urheilutalon kuntosali javiljakkalan kuntosali. Kuntosalien lisäksi liikuntapalvelut vuokraavat koulujen liikuntasalien, Urheilutalo- Uimahallin ja Kurun urheilutalon käyttövuoroja seurojen, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden käyttöön. Vuoroja on saatavilla yhteensä l3:sta eri liikuntasalista ympäri kaupunkia. Muita Urheilutalon tiloja ovat palloiluhalli, monitoi m isal i, yksityinen kei lahal I i ja sq uash-kentrá. 3.2.5 Tampereen seudun työväenopisto Ylöjärven työväenopisto jatampereen työväenopisto yhdistyivät l. 1.2013, ja nyt alueellisia liikuntapalvelujaylöjärvellä tarjoaa uudelta nimelt'däntampereen seudun työnväenopisto, joltaylöjärven kaupunki ostaa palvelun.ylöjärven kaupunki on antânut yhte stoimintasopimuksen mukaisesti työväenopiston tehcávättampereen kaupungin järjestettâväksi. Yhdistymisen lähtökohtana oli, etsá tuntimäärät ja kurssien laatu pysyvätylöjärvellä vähinráän entisellä tasollaan ja niin tulee olemaan myös jatkossa. þrjosalo Päivi,Tampereen seudun työväenopisto). Ylöjärvellä järjestett'ávä terveyden edistämisen kurssitarjonta sisältää muun muassa tanssia, joogaa,lasten jumppia sekä venyttelyä.ylöjärven toimisto sijaitsee KoulutuskeskusValossa, mutta ohjaukset toteutetaan eri puolilla kaupunkia. (Kurssitarjonta,Tampereen seudun työväenopisto). Työväenopisto on kehittänyt terveysliikuntapalvelujaan jo useamman vuoden ajan erilaisten hankeavustusmäärárahojen avullavuosina200ç2010 toteutettiin Opetushallituksen rahoittamaterveysliikunnan opintojen kehitgimisen -hanke. Toimintaa on kehitetty edelleen Opetushallituksen laatu- ja kehituámisavustuksen turvin vuosina 2010-2011 sekä 2011-2012.Yuodesta 2008 lähtien työväenopiston tarjoamat kurssit on ryhmitelty kuormittavuuden ja taitotason mukaan. Ryhmittely tehtiin yhteistyössäylöjärven kaupungin kanssa. þ{osalo Päivi,Tampereen seudun työväenopisto). Vuodesta 2008 lähtien työväenopisto on tarjonnut maksutonta liikuntaneuvontaaylöjärvellä yhteistyössä kaupungin perusturvaosaston kanssa. Käyránnössä palvelu on t)röväenopiston tarjoama, mutta tilat tulevat perusturvaosastolta, joka vastaa myös ajanvarauksista. Liikuntâneuvonnasta on vastannut kokonaisuudessaan työväenopiston terveysliikunnanohjaaja, jonka vastaanotto on aukiylöjärven keskustassa joka perlantaija Kurussa sekäviljakkalassa kerran kuussa. (Varjosalo Päivi, Tampereen seudun työväenopisto). C Osuus kokonaiskurssi Vuosi Kunseja määrëstä Opetustunnit Osuus kokonaistunti määrästä Opiskeliiat Osuus kokonaisopiskelija määrästä Miehiä 2008 tì1 3to/ n38,92 200Á 2491 439/, 281 2009 145 t4yn 2324,66 22tñ 2il2 4p.96 311 20L0 154 340/a ts22,57 2L96 3275 48% 4s0 2077 162 38% 2461,29 2394' 336'1 52% 470 2012 169 4ûo/i 26t8,92 25016 3515 5s% 520 Toulul<ko 4Työväenopiston terveyden edicörnisen opetustorionto yuos no 2008-20r2 (Votjosolo Piììvì,Tompereen seudun työvöe nopisto). Kuten taulukosta neljä näkyy, on terveyden edistämisen osuus niin kokonaiskurssimäärästä, kokonaistuntimääräscá kuin kokonaisopiskelijamäärässikin kasvanut vuosina 200È20 12. Tilintarkastuslautakunnan tekemän arviointikertomuksen mukaan työväenopisto saavutti vuonna 20 l2 hyvin toiminnalliset tavoitteensa, lotka liittyivät muun muassa seudulliseen yhteistyöhön la terveysliikuntaan. (Arviointikertomus vuodelta 2012,12). t9

3.2.ó Tekninen lautakunta ja kunnallistekniset palvelut Teknisen lautakunnan tehcáviä toimialallaan liikuntapaikkoihin liittyen ovat: l. Vastaa kaupungin omistaman tai kolmannen taholta vuokraaman rakennuskannan vuokrauksesta ja ylläpidosta. 2. Valmistelee kaupungin merkittävimpien rakennusinvestointien hankesuunniffelua yhteistyössä käyttäjähallintokunnan kanssa (esimerkiksi Urheilutalo- Uimahalli yhteistyössä liikuntapalveluiden kanssa). 3. Päättää toimialaansa kuuluvien hankkeiden suunnittelustâ ja toteuttamisesta. 4. Pääæää hallinnassaan olevien alueiden vuokrauksesta, irtaimen omaisuuden käytöstä poistamisesta, myymisestä ja vuokrauksesta seki rakennusten ja rakennelmien purkamisesta. 5. Hyväksyy katusuunnitelmat ja niiden muutokset. 6. Päättáä toimialaansa koskevista yksityiskohtaisista taksojen perusteista, taksoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista. (Teknisen osaston fohtosääntö mukaillusti, 2013, 55 & 65.) Tekninen osasto toimii teknisen lautakunnan alaisuudessa.teknisen osaston perustehrávä noudattaaylöjärven kaupungin strategiassa määriteltyä kaupungin perustehtävää.teknisen osaston perustehtävänä on " edistää ylöjärveläisten hyvinvointia ja kestávää kehitystd alueellaan" (Têknisen osaston johtosääntö, 2013, l$). Teknisten palvelujen alaisuudessa toimii urheilu- ja ulkoilualueista vastaava yksikkö kunnallistekniset palvelut. Se vastaa seuraavista ulkoliikuntapaikoista: hiihtoladut ja kuntoradat,iääkiekkokaukalot,luistinradat,tenniskentät, uimarannat sekä urheilu- ja palloilukentät. Lisäksi sen vastuualueeseen kuuluvat mattojenpesupaikat sekä laituri- ja soutuvenepaikat. Suurimmat urheilukent'át Ylöjärvellä ovat Räikän urheilukentt'i ja Ansomäen urheilukeskuksessa sijaitseva kenttâ. Räikän urheilukentán lisäksi lalkapalloon tarkoitettuja nurmikenttiä on yksi,aron nurmikenttä. Nurmikenttien lisäksi Ylöjärvellä on l4 hiekkakenttää.ylöjärven kaupunkiin valmistuivuonna 2009 myös Soppeenharjun tekonurmikentsá. Kaupungin hoidossa on edellisten lisäksi kaki tenniskenttää, iotka sijaitsevatvuorentaustassa ja Kurussa sekä Beach Volley - kenttä muiden Aron kenttien yhteydessä. (Ulkokentät Ylôjärven kaupunki.) Lisäksi kunnallístekniset palvelut vastaavat kuntoreittien kunnossapidosta.valaistuja kuntoreittejä kaupungilla on yhteensä 32 kilometriä. (Ladut ja kuntoradat,ylöjärven kaupunki.) o Kuvo 9 Kunto otoverkostosto voimme ollo ylpeitä. 20