Maantien 3864 (Ylämaantien) parantaminen välillä Sipari - Pulsa, Lappeenranta. Tiesuunnitelmaselostus 1.2T

Maantien 3864 (Ylämaantien) parantaminen välillä Sipari - Pulsa, Lappeenranta Tiesuunnitelmaselostus 1.2T 28.02.2019

2 Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT... 5 1.1 Suunnittelukohteen sijainti ja hankkeen perustelut... 5 1.2 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun, kaavoitukseen ja rakentamiseen... 5 1.3 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä... 6 1.3.1 Liikenneturvallisuus... 7 1.3.2 Nykyinen ajoneuvoliikenne ja liikenne-ennusteet... 8 1.3.3 Tievalaistus... 8 1.3.4 Kevyen liikenteen järjestelyt... 8 1.3.5 Joukkoliikenne... 8 1.3.6 Erikoiskuljetukset... 9 1.3.7 Sillat... 9 1.4 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset... 9 1.4.1 MT 3864 parantaminen välillä Sipari Pulsa, Tarveselvitys 2000 9 1.4.2 Kyläyhdistyksen aloitteet... 9 1.4.3 MT 3864 (Ylämaantien) parantaminen välillä Yllikkälä Vilkjärvi. Toimenpideselvitys... 9 1.5 Maankäyttö ja kaavoitus... 10 1.5.1 Maakuntakaava... 10 1.5.2 Yleiskaavat ja osayleiskaavat... 12 1.5.3 Asutus ja muu rakennuskanta... 14 1.6 Ympäristö... 14 1.6.1 Ympäristövaikutusselvitysten asettamat tavoitteet... 14 1.6.2 Maisemakuva... 14 1.6.3 Kulttuuriperintö... 14 1.6.4 Luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö... 15 1.6.5 Vesistöt... 16 1.6.6 Pinta- ja pohjavedet... 16 1.6.7 Maaperä- ja pohjaolosuhteet... 17 1.6.8 Pilaantuneet maat... 18 1.7 Hankkeelle asetetut tavoitteet... 19 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS... 20

3 2.1 Hanketyöskentely ja vuoropuhelu... 20 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY... 21 3.1 Tiejärjestelyt... 21 3.1.1 Ajoneuvoliikenne... 21 3.1.2 Joukkoliikenne, reitit ja pysäkit... 21 3.1.3 Kevyen liikenteen järjestelyt... 22 3.1.4 Tasoliittymien poistaminen... 22 3.1.5 Teiden hallinnolliset järjestelyt... 22 3.2 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt... 22 3.3 Tekniset ratkaisut ja mitoitus... 22 3.3.1 Väylien liikennetekninen ja rakenteellinen mitoitus... 22 3.4 Kuivatus... 22 3.5 Tieympäristön käsittely... 23 3.6 Meluntorjunta... 23 3.7 Tievalaistus... 23 3.8 Sillat... 23 3.9 Massatalous sekä läjitys- ja maa-ainesalueet... 23 3.10 Työnaikainen liikenteen hoito... 24 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT... 24 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA... 25 6 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET... 26 6.1 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen... 26 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen... 26 6.3 Meluvaikutukset, vaikutukset ilmanlaatuun sekä tärinävaikutukset 26 6.4 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön... 26 6.5 Vaikutukset vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin... 26 6.6 Vaikutukset maa-ainesvaroihin... 27 6.7 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin... 27 6.8 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 27 6.9 Kiinteistövaikutukset... 27 6.10 Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset... 28

4 6.11 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 28 7 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT VESIVÄYLÄT JA LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT... 29 7.1 Laskuojat... 29 7.2 Johto- ja laitesiirrot... 29 8 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET 29 9 HYVÄKSYMISEHDOTUS JA JATKOTOIMENPITEET... 30 9.1 Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi... 30 9.1.1 Maantiet... 30 9.1.2 Tiealue... 30 9.1.3 Näkemä- ja suoja-alueet... 30 9.1.4 Teiden hallinnolliset järjestelyt... 30 9.1.5 Yksityistieliittymät ja maatalousliittymät maanteille... 30 9.1.6 Laskuoja-alueet... 34 9.1.7 Sillat (tiesuunnitelmaselostus, kohta 3.8)... 35 9.2 Jatkotoimenpiteet... 35 10 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT... 36 projektivastaava, rkm. Hannu Moilanen,... 36 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Salpausselänkatu 22 45100 Kouvola puh. 0295 029 191 hannu.moilanen@ely-keskus.fi... 36

5 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUS- TELUT 1.1 Suunnittelukohteen sijainti ja hankkeen perustelut Tapavainola - Ylämaa maantie 3864 (Ylämaantie) sijaitsee Etelä-Karjalassa Lappeenrannan kaupungin länsipuolisella alueella. Parannettava tieosuus alkaa Siparin kylän kohdalta ja päättyy Pulsan aseman risteysalueelle ennen Luumäki-Vainikkala rataosuuden ylikulkusiltaa. Parannettava tiejakso käsittää nykyisen sorapintaisen tieosuuden, tierekisteriosoite 3864/2/473 3864/3/3757. Tieosuuden pituus on noin 9 kilometriä. Suunnitteluosuuden sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 Kohteen sijainti (Lähde: http://www.liikennevirasto.fi/kartat/tiekartat). Tieosuuden parantaminen on nähty tarpeelliseksi, sillä soratien pysty- ja vaakageometriassa sekä tien rakenteessa ja kuivatuksessa on paikoin vakavia puutteita. Kapea poikkileikkaus ja lukuisat yksityistieliittymät heikkoine näkemineen muodostavat ympärivuotisen liikenneturvallisuusriskin. Tien yleinen liikennöitävyys ja kunnossapidettävyys on heikko. 1.2 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun, kaavoitukseen ja rakentamiseen Hankkeen lähipiirissä ei aktiivisesti ole käynnissä asemakaava- tai yleiskaavahankkeita tai muita suunnitelmia.

6 1.3 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä Maantie 3864 on toiminnalliselta luokaltaan yhdystie, joka muodostaa maantien 387 länsipuolisena rinnakkaisverkkoyhteytenä paikallisesti merkittävän aluekokoojayhteyden valtatien 6 Selkäharjun eritasoliittymän ja maantiehen 387 liittyvän Ylämaan taajaman välillä. Maantieverkkoon liittyy em. osuudella yhteensä 6 muuta paikallista liikennettä kokoavaa maantietä. Tien leveys vaihtelee tierekisteritietojen perusteella 6-7,5 metrin välillä. Alle 7 metrin osuuksia on tierekisteritietojen perusteella noin 1,7 kilometrin matkalla (2/4700-3/400 ja 3/3500-3757). Tieosuudella on myös todettu useita pistemäisiä puutteita tien leveydessä. Nopeusrajoitus Siparin kylän kohdalla on 60 km/h ja Vilkjärven sekä Pulsan kylien kohdalla 50 km/h. Muutoin tieosalla on voimassa yleisrajoitus 80 km/h. Tien vaaka- ja pystygeometriassa on puutteita ja tien geometria noudattaa suurimmalla osalla vain 40-50 km/h mitoitusnopeutta. Tieosuutta on pidetty tähän asti yllä lähinnä kunnossapitotoimenpitein ilman laajempia parannustoimia. Sorapintaisen tien rakenteen kantavuus on paikoitellen heikko. Sivuja laskuojien puutteet heikentävät osaltaan tierakenteen kantavuutta. Tieosalla on lukuisia yksityistieliittymiä, joissa on paikoin hyvin puutteelliset näkemät tien nopeustasoon nähden. Soratieosuuden tyydyttävän kunnossapitotason saavuttaminen etenkin kelirikkokaudella ja talviaikaan on haastavaa tienpitäjälle. Soratien geometria- ja kuntopuutteet sekä ajoneuvojen likaantuminen muodostavat jatkuvan haitan tieosan liikennöitävyydelle. Suunnitteluosuudella on kunnostustarpeessa oleva silta (KAS 118).

7 Kuva 2. Kuvia suunnittelualueen ongelmista 1.3.1 Liikenneturvallisuus Suunnitteluosuudella on tapahtunut vuosina 2013-2018 kuusi liikenneonnettomuutta (Tierekisteri 15.11.2018). Näistä kolme onnettomuutta on johtanut

8 henkilö- ja kolme omaisuusvahinkoihin. Onnettomuuksista kaksi on ollut eläinonnettomuuksia, yksi kohtaamisonnettomuus ja loput yksittäisonnettomuuksia (suistuminen tieltä). Kaksi loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista on tapahtunut Vilkjärven kylän kohdalla, jossa tieosuutta on osittain perusparannettu ja valaistu 1990-luvulla. 1.3.2 Nykyinen ajoneuvoliikenne ja liikenne-ennusteet Virheellisestä mittauspisteen sijainnista johtuen tierekisterissä on virheelliset ja liian pienet liikennemäärät. Lisäksi koneellisilla liikennelaskennoilla on saatu erisuuruisia ja ristiriitaisia tuloksia. Suunnittelualueella on tehty liikennelaskenta 3.7.2018. Tieosan 2 laskenta on suoritettu tieosuuden alkuosalla, jossa liikennemäärät eroavat osan muilla osuuksilla. Näiden pohjalta on laskettu keskimääräinen vuorokausiliikenne tieosilta: Tieosa 2: KVL 703 ajon./vrk ja KVLraskaat 46 ajon./vrk (yhdistelmiä 7) Tieosa 3: KVL 136 ajon./vrk ja KVLraskaat 10 ajon./vrk (yhdistelmiä 4) Näiden liikennemäärien mukaiset liikenne-ennusteet ovat Etelä-Karjalan yhdystien normaalilla kasvuennusteella vuonna 2030 seuraavat: Tieosa 2: KVL 745 ajon./vrk ja KVLraskaat 48 ajon./vrk Tieosa 3: KVL 144 ajon./vrk ja KVLraskaat 10 ajon./vrk 1.3.3 Tievalaistus Maantiellä on nykyinen vuonna 2014 rakennettu tievalaistus, jonka ylläpitäjänä toimii Lappeenrannan kaupunki. Tievalaistus sijaitsee Vilkajärven kylän kohdalla paaluvälillä 4140 5260. Nykyinen tievalaistuskeskus sijaitsee Ylämaantien ja Jukkalantien risteyskohdassa. 1.3.4 Kevyen liikenteen järjestelyt Suunnittelualueella ei ole erillisiä kevytväyliä, jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat maantiellä. Näiden osalta ei ole tehty liikennelaskentoja. Maantie 3864 on osa Etelä-Karjalan laajempaa maakunnallista pyöräilyn reittiverkostoa. 1.3.5 Joukkoliikenne Suunnitteluosuudella kulkee säännöllinen linja-autoliikenne kouluvuoden aikana. Lähiliikenteen linja A ajaa aamulla kerran Ylämaalta Lappeenrantaan ja iltapäivällä takaisin Ylämaalle. Suunnitteluosuudella on kaksi linja-autopysäkkiä, Vilkjärven ja Siparin kylien kohdalla. Lisäksi linja-auto poimii tarvittaessa matkustajia muualtakin tien varresta. Kyläyhdistykset ovat tehneet talkootöinä pysäkkikatokset Vilkjärven kylän kohdalla Huomontien linja-autopysäkille, sekä Jukkalantien liittymään.

9 Suunnitteluosuudella toimii myös kaupungin järjestämä koulukyyti. Koululaisia poimitaan kyytiin myös Ylämaantieltä Hounintien, Jukkalantien ja Ravatuntien liittymistä. Etäisyyksien ollessa pitkät Ylämaantielle, noudetaan koululaisia kyytiin myös läheltä kotiovea. 1.3.6 Erikoiskuljetukset Suunnitteluosuus ei kuulu erikoiskuljetusten reittiin. Tieosuutta käytetään runsaasti alueen puutavarakuljetuksiin. 1.3.7 Sillat Suunnitteluosuudella on yksi silta, KaS-118 Uusisilta (Vesistösilta), joka on kivinen holvisilta. Sillan kokonaisleveys on 12,6 m ja hyödyllinen leveys 6,5 m. Silta on valmistunut vuonna 1915 ja sillan perusparannus on tehty 1974. Vanha kiviholvirakenne on levennetty molemmin puolin betonisella laattakehärakenteella. 1.4 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset 1.4.1 MT 3864 parantaminen välillä Sipari Pulsa, Tarveselvitys 2000 Vuonna 2000 laaditussa tarveselvityksessä tien parannustoimenpiteiksi esitettiin rakenteen parantamista, päällystämistä sekä pahimpien tienkohtien vaaka- ja pystygeometrian parantamista. Parannukset ehdotettiin tehtäväksi kahdessa osassa välille Sipari Vilkjärvi ja Vilkjärvi Pulsa. Arvioitu kustannusarvio oli n. 9,5 Mmk (Tr.ind: 144). Tarveselvityksestä tehtiin toimenpidepäätös vuonna 2000, mutta hankkeelle ei ole ollut osoitettavissa rahoitusta, minkä takia jatkosuunnittelu ei ole myöskään edennyt. 1.4.2 Kyläyhdistyksen aloitteet Pulsan Tanin ja Sipari-Myllylä-Vilkjärven kylätoimikunnat ovat aktiivisesti ajaneet Ylämaantien perusparantamista jo 1990-luvulta saakka. Kyläyhdistys on lähestynyt Lappeenrannan kaupunkia ja Tiehallintoa/KAS ELY-keskusta useaan kertaan hankerahoituksen saamiseksi. Tien kunnossapidon puutteista on annettu säännöllisesti palautetta KAS ELY-keskukseen. Aloitteita kyläyhdistysten lisäksi ovat allekirjoittaneet kylällä toimivat yritykset, elinkeino- ja kuljetusyrittäjät sekä yksityishenkilöt. 1.4.3 MT 3864 (Ylämaantien) parantaminen välillä Yllikkälä Vilkjärvi. Toimenpideselvitys Maaliskuussa 2018 on valmistunut toimenpideselvitys, jonka parannustoimenpiteissä esitettiin maantien suuntauksen ja rakenteen parantamista, liittymäpaikkojen tarkentamista, valaistuksen sekä taajamaporttien lisäämistä ja linja-autopysäkkien järjestelyitä. Hankkeen alustava kustannusarvio toimenpideselvityksessä oli n. 2,5 M (MAKU 110,60 (2010=100)).

10 Hankkeelle myönnettiin vuoden 2017 lopussa rahoitus suunnittelutyön käynnistämiseksi. Rahoitus mahdollisti tie- ja rakennussuunnitelman laatimisen vuosina 2018-2019. 1.5 Maankäyttö ja kaavoitus Hankkeen suunnittelualueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava sekä Myllylä-Sipari-Vilkjärven osayleiskaava Pulsa-Tanin osayleiskaava. Suunnittelualueella ei sijaitse asemakaavoitettua aluetta. 1.5.1 Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntakaava on vahvistettu 21.12.2011 ympäristöministeriössä. Maakuntakaavaa täydentää 19.10.2015 ympäristöministeriössä vahvistettu Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavassa maantie 3864 on esitetty yhdystienä ja Vilkjärven kylä merkinnällä at/mk (muu kehittyvä kyläalue). Kaavassa on myös esitetty uusi pääratayhteys Mökkikylän pohjoispuolelta poikittaissuunnassa maantiehen nähden. Nykyinen rata on esitetty merkittävästi kehitettäväksi radaksi. Pulsan rautatieasema-alue on merkitty kaavassa valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi.

11 Kuva 3 Ote epävirallisesta yhdistelmäkaavakartasta (Lähde: http://www.ekarjala.fi/liitto/suunnittelu-ja-kehittaminen/maankayton-suunnittelu/maakuntakaavayhdistelma/).

12 1.5.2 Yleiskaavat ja osayleiskaavat Hanke sijaitsee kahden osayleiskaavan vaikutusalueella. Myllylä-Sipari-Vilkjärven osayleiskaava on voimassa suunnittelualueella paaluvälillä 260-6780 ja Pulsa-Tanin osayleiskaava paaluvälillä 7470-9500. Maantien 3864 varsi on Myllylä-Sipari-Vilkjärven osayleiskaavassa pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Kaavassa on myös maantiehen rajautuvia erillispientalojen sekä maatilojen talouskeskusten alueita. Vilkjärven rannalla Lensulantien kohdalla on merkitty uimaranta. Myllylä-Sipari-Vilkjärven osayleiskaavassa on myös esitetty varaus uudelle tielinjaukselle kahdessa kohtaa maantietä 3864. Yksi varaus sijaitsee suunnitelman paaluilla 2100-2300. Toinen varaus sijaitsee Jukkalantien ja Ollinpellontien välissä paaluvälillä 4900-5900. Kuva 4 Ote Myllylä-Sipari-Vilkjärven osayleiskaavasta (Lähde: https://kartta.lappeenranta.fi/ims/).

13 Suunnittelualueen Pulsan puoleinen osuus on Pulsa-Tanin osayleiskaavaalueella. Myös tällä alueella tiehen rajautuvat alueet ovat suurilta osin maaja metsätalousvaltaista aluetta, mutta suunnittelualueen loppuosa on erillissekä asuinpientalojen aluetta. Kaaprontien liittymän itäpuolella on sen lisäksi säilytettävä asuin- ja liikekiinteistöjen alue. Pulsa-Tanin osayleiskaavassa on myöskin esitetty varaus uudelle tielinjaukselle kahdessa kohtaa maantietä 3864. Yksi varaus sijaitsee suunnitelman paaluilla 7660-7900. Toinen varaus alkaa juuri suunnitelman rajalta jatkuen rautatien yli. Kuva 5 Ote Pulsa-Tanin osayleiskaavasta (Lähde: https://kartta.lappeenranta.fi/ims/).

14 1.5.3 Asutus ja muu rakennuskanta Suunnittelualueella on kyläalueita ja asukaskeskittymiä välittömästi tien läheisyydessä Siparin, Vilkjärven ja Pulsan alueilla. Suunnittelualueella ei ole kuitenkaan kauppaa eikä toimivaa koulua. Suunnittelualueella on maa- ja metsätaloutta ja muuta yritystoimintaa, joista liikenteellisesti merkittävin on Pulsan Asema. 1.6 Ympäristö 1.6.1 Ympäristövaikutusselvitysten asettamat tavoitteet Hankkeessa ei ole erityisiä ympäristövaikutusselvityksien asettamia tavoitteita. 1.6.2 Maisemakuva Tieympäristö muodostuu avoimista peltoalueista, osittain pensoittuneiden peltojen ja niittyjen muodostamista alueista sekä erityyppisistä metsäalueista mm. kuiva kangas, tiheät kuusimetsäalueet, osittain kuivaneet vanhat metsittyneet suoalueet. Tieosuus kulkee paikoin pienten asutuskeskittymien halki, jotka muodostavat osaltaan herkkiä asumismiljöitä ja kokonaisuuksia. 1.6.3 Kulttuuriperintö Pulsan rautatieasema on Museoviraston suojelukohde yhtenä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Suunnitteluosuudella on laadittu muinaisjäännösinventointi vuoden 2018 loppupuolella. Inventointi toteutettiin maantien 3864 (Ylämaantie) molemmin puolin noin 30m metrin etäisyydeltä tarkoituksena selvittää sijaitseeko tien parantamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä muinaisjäännöksiä tai muita suojeltavaksi katsottavia arkeologisia jäänteitä. Inventoinnin tuloksena todetaan, että lähialueelta ei tunneta muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia suojelukohteita. Tie on merkitty v. 1767 kartalle ja se lienee sitä huomattavastikin vanhempi ja linjaukseltaan ilmeisesti alkuperäinen. Tien varren kolmen kylän vanhat tonttimaat selvitettiin. Yksi vanhoista tonttimaista ulottuu Vilkjärvellä tien lähelle mutta sen kohdalla ei ole mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Vilkjärven koillispuolella tien varteen ulottuu Salpalinjan varustuksia: kaksi taisteluhautaa ja panssarieste. Varustukset ovat varsin huonokuntoisia jäännöksiä, mutta ne ovat Museoviraston ohjeistuksien mukaan maankäyttö- ja rakennuslain perusteella suojeltavia sotahistoriallisia kohteita. Muualla tien varrella ei havaittu mitään suojeltavaksi arvioitavaa.

15 Kuva 6 Ote vuoden 2018 muinaisjäännösinventoinnista 1.6.4 Luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö Suunnitteluosuudella on laadittu luontoselvitys vuonna 2017, jota on päivitetty lokakuussa 2018. Suunnitteluosuudella tai tien välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa merkittäviä Natura-ohjelmaan kuuluvia kohteita. Suunnitteluosuudella tien välittömässä läheisyydessä on muutama liito-oravalle soveltuva elinympäristö, mutta alueilta ei ole tuoreita papanahavaintoja, eikä niitä voida pitää luonnonsuojelulain 49 mukaisina liito-oravan lisääntymis- tai levähdysalueina. Laajojen hakkuiden välttäminen näillä alueilla on kuitenkin suositeltavaa liito-oravan kulkumahdollisuuksien säilyttämiseksi. Lisäksi ns. Ropon mutkien läheisyydessä, noin tierekisteripaalulla 2/2300 on pohjavesivaikutteisen noron vedenjuoksu-uoma, joka on luonnontilaisen kaltainen. Noro on vesilain suojelema, sekä sitä ympäröivät metsät ja suot metsälain 10 suojelemia kohteita. Tällä alueella tulee välttää toimenpiteitä, jotka muuttavat alueen luonnollista vesiolosuhteita.

16 Luontoselvityksessä havaittuja uhanalaisia lajeja olivat töyhtötiainen ja musta-apila, joihin tien parannuksella ei ole vaikutusta. Selvityksessä havaittiin myös uhanalaista kangasvuokkoa, jolla on kuitenkin sen kasvupaikalla hyvin vähäinen merkitys luonnon monimuotoisuudelle tai lajin säilymiselle, eikä niiden säästäminen ole järkevää. Suunnittelualueella on myös tien ja pihapiirin välissä sijaitseva maisemakuusi, jolle haettiin rauhoitusta. Lainsäädäntö: Luonnonsuojelulailla suojellaan avointa maisemaa hallitsevia yksittäisiä puita ja enintään viiden puun puuryhmiä, jotka ovat järeärunkoisia, iäkkäitä, usein monihaaraisia ja laajalatvuksisia. Kuusen rungon läpimitta on 1,3 metrin korkeudella vähintään 60 senttimetriä. Avoimella paikalla ei tarkoiteta metsätaloudellisia uudisaloja. Kuusi, jolle rauhoitusta haettiin täyttäisi kriteerit, mutta sijainti maantien suoja-alueella on ongelmallinen, sillä puusta voidaan joutua poistamaan tien päälle ulottuvia alaoksia liikenneturvallisuuden ja kunnossapitotarpeiden takia. Lappeenrannan kaupungin lupalautakunta antoi 6.11.2018 kielteisen päätöksen luonnonmuistomerkin rauhoitushakemuksesta. Kuusi tulee säästymään tienparannushankkeessa. 1.6.5 Vesistöt Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevia järviä ovat Kaarlampi, Vilkjärvi, Keskimmäinen, Kaupinlampi Leppälampi sekä Lavoslampi. Maantien 3864 suunnittelualueella alittavia merkittäviä jokia ovat Lammasoja ja Uusijoki. 1.6.6 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue sijaitsee Tittaran valuma-alueella, joka on 3. jakovaiheen vesistöalue Vilajoen päävesistössä.

17 Kuva 7 Ote ympäristökarttapalvelu Karpalon valuma- ja pohjavesialuetiedoista (Lähde: https://wwwp2.ymparisto.fi/karpalo/silverlightviewer.aspx). Suunnittelualueella ei ole vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltuja pohjavesialueita. 1.6.7 Maaperä- ja pohjaolosuhteet Suunnittelualueen maasto vaihtelee korkeustasojen +68-91 välillä. Maaperäkartan mukaan alavilla alueilla pohjamaa on hiekkaa, silttiä tai savea. Hiekkavaltaisia jäätikköjokimuodostumia esiintyy suunnittelualueen pohjois- ja eteläpäässä sekä Vilkjärven eteläisellä alueella. Maaston korkeammilla kohdilla mäet ovat kallio -tai hiekkamoreenirinteitä. Suunnittelualueelle ohjelmoitiin 59 painokairausta, 2 siipikairausta, 38 häiriintynyttä näytettä sekä 25 porakonekairausta. Lisäksi ikkunakairalla otettiin 87 rakennenäytettä. Pohjatutkimusten perusteella maaperä on hiekka- ja hiekkamoreenivaltaista. Alavilla kohdilla on silttiä ja hiekkaista silttiä, jonka alapuolella on hiekkainen kerros. Kallionpinta vaihtelee suunnittelualueella runsaasti, ja kallionpinnan taso vaihtelee tasolta +60 tasolle +90. Suunnittelualueella on useita kohtia, missä tie on rakennettu suoraan kallion päälle ja kallionpinta näkyy laskuojissa. Kallionpinta tarkentuu maatutkausluotauksella jatkosuunnittelussa.

18 1.6.8 Pilaantuneet maat Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee neljä pilaantuneiden maiden kohdetta. Näistä kaksi sijaitsee varsinaisella toimenpidealueella, joista on toimitettu kohderaportit. Toimenpidealueella osoitteessa Ylämaantien 480 on toiminut Huttusen kauppa niminen polttonesteiden jakeluasema. Jakelu on lopetettu ja se vaatii selvityksen maaperän mahdollisesta pilaantumisesta. Alue on pinnoittamaton ja siinä on ollut jakelutoimintaa pitkään. Pulsan aseman kohdalla on toiminut Pulsan kauppa niminen polttonesteiden jakeluasema. Jakelu on lopetettu vuonna 1991. Jakeluaseman maaperä on tutkittu Soili-ohjelmassa, eikä maaperässä havaittu pilaantumista. Kohde ei siis vaadi puhdistusta. Kuva 8 Ote ympäristökarttapalvelu Karpalon pilaantuneiden maiden tiedoista (Lähde: https://wwwp2.ymparisto.fi/karpalo/silverlightviewer.aspx).

19 1.7 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa tiejakson yleistä liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta sekä ympärivuotista liikennöitävyyttä erityisesti elinkeinoelämän ja alueellisen yritystoiminnan kuljetustarpeet huomioiden. Tien mitoitusnopeus valitaan siten, että tien suuntaus tukee yleisrajoitusta alhaisempaa nopeustasoa. Maankäytöllisenä tavoitteena on tukea osaltaan kyläseutujen täydennysrakentamista sekä alueen yritys- ja elinkeinotoiminnan harjoittamista ja turvata haja-asutusalueen toiminta- ja kasvumahdollisuudet. Ympäristöllisenä tavoitteena on tuottaa tien parantamisella luonnolle, rakennetulle ympäristölle, ihmisille ja yhteisöille mahdollisimman vähän haittaa. Tienpitäjän tavoitteena on kunnossapitokustannusten pienentäminen sekä toimivien ja taloudellisten ratkaisujen löytäminen ja niiden varmentaminen rakennussuunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Laadittava tiesuunnitelma tulee voida hyväksyä liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaisesti ja sen tulee täyttää riittävässä määrin asetetut liikenteelliset tavoitteet ja olla teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoinen hankkeen toteutukseen käytettävissä olevan kustannuskehyksen puitteissa.

20 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 2.1 Hanketyöskentely ja vuoropuhelu Hankkeen suunnittelua varten on perustettu hankeryhmä, jonka toimintaan on osallistunut suunnittelukonsultin lisäksi edustus Etelä-Karjalan maakuntaliitosta, Lappeenrannan kaupungilta, alueen molemmista kylätoimikunnista sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Hankeryhmä on kokoontunut tiesuunnitelman aikana kolme kertaa. Hankeryhmän yhteinen tahtotila on että hanke toteutetaan pikaisesti yhtenä kokonaisuutena koko soratieosuudelta, tällöin pitkäaikainen tieongelma poistuu kerralla ja ratkaisu on yhdenvertainen molempien kyläkeskusten kannalta. Hankkeen aloituskuulutus on julkaistu Etelä-Saimaassa 5.2.2018 ja Kaakonkulmassa 8.2.2018. Hankkeesta on järjestetty yleisölle avoin yleisötilaisuus. Siitä on kuulutettu Etelä-Saimaassa 2.9.2018. Tilaisuus pidettiin 11.09.2018 Vilkjärven kylätalolla klo 17:00-19:00. Tilaisuuteen osallistui noin 35-45 henkilöä sekä esittelijät. Kirjallisia palautteita tuli yhteensä 9 kappaletta. Palautteet koskivat tien geometriaa, pysäkkisuunnitelmaa, liittymien turvallisuutta ja muuntajan siirtoa. Hankkeen loppuvaiheessa pidettiin myös epävirallinen yleisötilaisuus 18.12.2018 Vilkjärven kylätalolla. Myös tästä tilaisuudesta saadut palautteet on käsitelty suunnitelman viimeistelyn yhteydessä. Hankkeesta on tiedotettu koko suunnittelutyön ajan KAS ELY-keskuksen/Väyläviraston Etelä-Karjalan suunnitteluhankesivuilla. Hankkeella on ollut käytössä myös oma Facebook-sivu: https://www.facebook.com/mt3864/. Lisäksi kylätoimikunnat ovat keskuudessaan laajasti tiedottaneet hankkeen etenemisestä ia osallistuneet aktiivisesti hankesuunnittelun ohjaukseen. Johto- ja laitesiirtotarpeiden vähäisyydestä johtuen muutostarpeita koskeva omistajapalaveri järjestetään rakennussuunnittelun yhteydessä tiesuunnitelmasta pyydettävän lausunnon perusteella.

21 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 Tiejärjestelyt 3.1.1 Ajoneuvoliikenne Hankkeessa parannetaan maantietä noin 9 km pituudelta. Maantietä kunnostetaan paikallaan tai suoristetaan pääosin nykyisessä tiekäytävässä parantamalla vaaka- ja pystygeometriaa. Geometriakorjauksia tehdään siten, että tiegeometrian arvot saavuttavat vähintään mitoitusnopeuden arvot, jotka esitetään alla olevassa taulukossa. Metsäisillä ja liittymätiheydeltään harvemmilla osuuksilla pyritään saavuttamaan 70 km/h mitoitusnopeuden välttävät arvot. Väli Mitoitusnopeus Sipari Pistokallionmäki 50 km/h Pistokallionmäki 60 km/h Vilkjärvi Vilkjärven kohta 50 km/h Vilkjärvi Mökkikylä 60 km/h Mökkikylä 50 km/h Pulsa Suuntauksen parantaminen aiheuttaa paikoin tasauksen nostamista ja laskemista sekä maaleikkauksia. Tielinjausta muutetaan paikoitellen siten, että kaarresäteet saavuttavat vähintään osuuden minimiarvot mitoitusnopeudelle. Tien reunaympäristöä pehmennetään loiventamalla sisäluiskat 1:3 kaltevuuteen, samalla myös tien sivuojia syvennetään ja laskuojia laajennetaan rakenteen kantavuuden säilyttämiseksi ja kuivatustarpeiden parantamiseksi. Nykyinen sorapäällysteinen maantie 3864 päällystetään PAB-V kestopäällysteellä koko soratieosuuden matkalta. Poikkileikkaukseksi on valittu 7,0/6,0. Vilkjärven kylän kohdalle molemmissa päissä valaistuille alueille esitetään asennettavaksi taajamaportit kuvaamaan saapumista kyläalueelle ja ohjaamaan hitaampaan ajoon. Taajamaportit suunnitellaan rakennussuunnitelmavaiheessa. Alustavasti porttien rakentamis- sekä hoito- ja ylläpitokustannuksista vastaa kyläyhdistys. 3.1.2 Joukkoliikenne, reitit ja pysäkit Suunnittelualueelle rakennetaan 9 pysäkkiparia, joista osa tehdään olattomina liittymiin ja osa olallisina. Pysäkit sijaitsevat kylien ja asutusta sisältävien liittymien kohdalla, jotta etenkin koululaisten noutaminen pysäkeiltä on turvallista. Kyläyhdistysten rakentamat katokset siirretään pysäkkien mukaisesti. Kyläyhdistyksellä on mahdollisuus jatkossa toteuttaa kustannuksellaan myös lisää katoksia uusille pysäkeille.

22 Uusien katosten sijoittamiseen on haettava rakennussuunnitelmavaiheen jälkeen ELY-keskuksen lupa, jossa katosten hoito- ja ylläpitovastuu siirtyy kyläyhdistykselle. 3.1.3 Kevyen liikenteen järjestelyt Hankkeessa ei rakenneta kevyen liikenteen väyliä. Kevyt liikenne kulkee edelleen maantien pientareella. Tielinjauksen korjaukset ja tiensuuntaisnäkemien parantaminen kohentaa myös kevyen liikenteen liikkumisolosuhteita. 3.1.4 Tasoliittymien poistaminen Hankkeessa pyritään vähentämään turhia tasoliittymiä ja mahdollisuuksien mukaan vähentämään liittymät yhteen kiinteistöä kohden. Liittymien määrä säilyy kuitenkin runsaana tien linjauksesta, kiinteistöjen sijoittumisesta ja hankkeen tiukasta kustannuskehyksestä johtuen. 3.1.5 Teiden hallinnolliset järjestelyt Hanke ei sisällä muutoksia hallinnollisiin järjestelyihin. Uutta tiealuetta lunastetaan poikkileikkauskohtaisten tarpeiden mukaisesti. 3.2 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt Suunnitelmassa on useita yksityistie- ja maatalousliittymiä maantieltä 3864. Maantien parantaminen aiheuttaa moniin liittymiin toimenpiteitä ja samalla liittymien suuntauksia ja näkemiä pyritään parantamaan nykyisestä. Liittymänäkemät pyritään saamaan vähintään tyydyttävälle tasolle. 3.3 Tekniset ratkaisut ja mitoitus 3.3.1 Väylien liikennetekninen ja rakenteellinen mitoitus Tierakenteiden rakenteellinen mitoitus on tehty Liikenneviraston Tierakenteen suunnittelu -ohjeen 38/2018 mukaisesti. Taulukko 1. Maantien kuormitus- ja routavaatimusluokka Maantie M1 0.4 PAB-V V5-1600 Maantien M1 leveys on 7,0 metriä ja päällysteen leveys 6,5 metriä. Liikennetekniset poikkileikkaukset on esitetty asiakirjassa 4T-1. 3.4 Kuivatus Tien kuivatusta parannetaan monilta osin. Tien pintakuivatus hoidetaan riittävin pituuskaltevuuksin sekä sivukaltevuuksin. Sivuojat rakennetaan riittävän syviksi, jotta nykyisenkin tierakenteen kuivatus varmistuu. Sivuojien vedet ohjataan tiesuunnitelmassa määriteltyjen perattavien laskuoja-alueiden kautta olemassa oleviin laskuojiin ja sitä kautta lopulta lähei-

23 siin vesistöihin. Perattavien ojien esteenä olevat kalliopaljastumat poistetaan. Nykyiset säilytettävät rummut puhdistetaan. Leikkauksissa tierakenteeseen valuvien vesien kuivatus hoidetaan tarvittaessa sala- tai suoto-ojin. 3.5 Tieympäristön käsittely Tieympäristö pyritään säilyttämään parantamiseen tarvittavan tiealueen ja siihen liittyvien piha- sekä pelto- ja metsäalueiden osalta luonnonmukaisena ja mahdollisimman paljon nykyisen kaltaisena. Tarpeen mukaan tehdään näkemäraivauksia turvallisempien näkemien varmistamiseksi. Käsiteltävät tieluiskat nurmetetaan mahdollisimman luonnonmukaisiksi; maisemanurmi 2. Uusia istutuksia tehdään nykyisen tien syrjään jäävien osien maisemoinnin osalta. Istutukset tehdään sekametsityksinä näkemäalueiden ulkopuolelle jääviltä osin. Näkemäalueilla maisemointi tehdään nurmetuksin. Hankkeen ainoa purettava rakennus on paalulla 4850 oleva lato. 3.6 Meluntorjunta Suunnitelmassa ei esitetä tielinjaukseen sellaisia nykyisen nopeustason muutoksia, jotka synnyttäisivät todennettavissa olevaa nykytilanteesta poikkeavaa meluhaittaa ja edellyttäisivät rakennettavaksi meluntorjuntaa. 3.7 Tievalaistus Nykyinen tievalaistus säilytetään, mutta siirretään tien uuden linjauksen mukaiseksi. Lisäksi tievalaistusta jatketaan pohjois- ja eteläpäässä, valaistuksen yleiskartan 11T-1 mukaisesti. Valaistuksen hallinnointi ja ylläpito esitetään säilyvän nykyisellään (Lappeenrannan kaupunki). Uudet valaisimet ovat samanlaisia kuin nykyiset valaisimet, eli Sitecon SC 50 valaisimia ST-150S lampuilla. Maantien valaistusluokka on M5. Nykyinen siirrettävä valaistus ja uusi valaistus toteutetaan myötäävin puupylväin ja maakaapelein. Nykyinen tievalaistuskeskus siirretään Ylämaantien ja Jukkalantien risteyksessä linja-autopysäkin alta pois Jukkalantien itäpuolelle. 3.8 Sillat Suunnitelmassa nykyinen KaS-118 Uusisilta pl 5640 esitetään uusittavaksi. Uusi siltarumpu rakennetaan nykyisen sillan viereen. Siltakohteen yksityiskohtainen jatkosuunnittelu mahdollisine vesioikeuslupaprosesseineen tehdään KAS ELY-keskuksen toimesta erillisenä siltakohteena vuoden 2019 aikana tiesuunnitelman mukaisen tiealuevarauksen puitteissa. 3.9 Massatalous sekä läjitys- ja maa-ainesalueet Kaikki käyttökelpoiset leikkausmassat käytetään tierakenteisiin, luiskatäyttöihin sekä tiealueen maisemointeihin. Massatalous hankkeessa on tästä huolimatta ylijäämäinen, noin 48 500 m3. Tiesuunnitelmassa ei esitetä erillisiä läjitysaluevarauksia, aluevaraukset tehdään rakennusurakoitsijan toimesta rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävän alustavan selvityksen pohjalta.

24 Tielinjalta louhitaan kalliota noin 28 500 m3. 3.10 Työnaikainen liikenteen hoito Maantien parantaminen aiheuttaa ajoneuvoliikenteelle poikkeavia liikennejärjestelyjä, jotka hidastavat liikennettä ja saattavat heikentää liikenneturvallisuutta. Rakennustyöstä tiedotetaan jatkossa mahdollisimman kattavasti eri tavoin, jotta tienkäyttäjät voivat käyttää muita sujuvampia reittejä. Niille, joiden on rakennustyön aikana käytettävä juuri tätä tieosuutta, pyritään järjestämään mahdollisimman häiriötön kulkuyhteys ensisijaisesti yleistä tietä pitkin. Lyhytaikaisiin pysäytystarpeisiin on kuitenkin syytä varautua esim. louhintakohteiden yhteydessä. Hyväksytty tiesuunnitelma antaa oikeuden käyttää alueen yksityistieverkkoa käyttökelpoisilta osin yleisen liikenteen kiertotienä rakennustyön aikana. Kyseiset tiet palautetaan käytön jälkeen asianmukaiseen kuntoon KAS ELYkeskuksen kustannuksella. 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT Tiesuunnitelmaa edeltäneessä toimenpideselvityksessä tutkittiin eri linjausvaihtoehtoja tien parantamiseksi. Ratkaisut luokiteltiin tärkeydeltään luokkiin A-C. Toimenpideselvityksen suosituksena on ollut, että luokan A ja B toimenpiteet toteutetaan ja rahoituksen tarkentuessa luokan C toimenpiteet voidaan jättää toteuttamatta tai parantaa ne paikallaan. Toimenpideselvityksen A ja B luokan toimenpiteiden vaihtoehtoja on tutkittu tiesuunnitelmassa tarkemmin mm. vuoropuhelutapahtumissa sekä hankeryhmässä saatujen palautteiden perusteella. Linjauksia on myös päivitetty tarkentuneiden lähtötietojen perusteella kustannustehokkaammiksi. Vaihtoehtotarkasteluja on käsitelty hankeryhmän kokouksissa ja vuoropuhelutapahtumissa. Päätökset jatkosuunnitteluun esitetyistä suunnitelmaratkaisuista on tehty suunnittelua ohjanneessa hankeryhmässä tekniset reunaehdot ja lähtökohdat huomioiden.

25 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTE- LYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA Hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä säädetyn lain (468/1994) mukaista menettelyä. Hanke ei kuulu edellä mainitun lain nojalla annetun Valtioneuvoston asetuksen (Asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, 713/2006) hankeluetteloon, eikä hanke edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ottaen huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Hankkeesta ei ole laadittu yleissuunnitelmaa.

26 6 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen Ajoneuvoliikenteen ja kuljetusten turvallisuus ja liikenteellinen sujuvuus paranevat selkeästi tiegeometrian kohentumisen, tierakenteen ja sen kuivatusjärjestelyjen kunnostuksen sekä tien kestopäällystämisen myötä. Yksityisteiden kulku- ja liittymäyhteydet maantielle ovat turvalliset ja jäsentyneitä. Tieosuuden kunnostaminen parantaa alueellisen elinkeino- ja yritystoiminnan saavutettavuutta, erityisesti maa- ja metsätalouden sekä matkailun toimintaedellytyksiä. Tieosuuden parantaminen mahdollistaa tieosuuden hyödyntämisen osana maakunnallista pyöräilyn reittiverkostoa. Tienpitäjään kohdistuva taloudellinen vaikutus näkyy lähinnä jatkossa kunnossapitokustannusten alentumisena. 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Maantien uusi linjaus sijoittuu pääosin vanhan tiekäytävän mukaiselle tiealueelle ja muuttaa alueen asukkaiden lähiympäristöä vähäisesti. Suurimmat vaikutukset ovat muutamien tien välittömässä läheisyydessä sijaitsevan asuintalon tai maataloustontin kohdalla, jossa tien suoristaminen tulee lähemmäksi pihapiirejä. Pihapiirien lähin ympäristö säilyy kuitenkin pääsääntöisesti ennallaan esim. kasvillisuuden ja piha-aitojen osalta. 6.3 Meluvaikutukset, vaikutukset ilmanlaatuun sekä tärinävaikutukset Nykyiselle maantielle ei tehdä toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat oleellisesti tai mitattavasti todettavasti melutason nousuun tai ilmanlaadun heikkenemiseen. 6.4 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön ovat vähäiset, koska parantamistoimenpiteet sijaitsevat nykyisessä tiekäytävässä. Kasvi- ja eläinalueet on huomioitu suunnitelmassa siten, että tielinjauksesta aiheutuvat vaikutukset säilyvät ennallaan tai ovat mahdollisimman vähäiset. Hankkeen tielinjauksien vähäisissä oikaisuissa on otettu huomioon luontoselvityksessä todetut luontoarvot ja pyritty minimoimaan vaikutukset niihin. Merkittävät luontokohteet on esitetty suunnitelmakartoilla. 6.5 Vaikutukset vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin Suunnittelualueella ei ole suojausta vaativia pohjavesialueita, suojelukohteita tai vedenottamoita.

27 Tien rakentaminen, käyttö ja ylläpito eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia alueen pinta- tai pohjavesien muodostumiseen, laatuun tai vesieliöstön elinolosuhteisiin. 6.6 Vaikutukset maa-ainesvaroihin Hankkeesta syntyvät maaleikkausmassat pyritään käyttämään hankkeen penger-, luiska- ja maisemointitäyttöihin. Ylijäävät maavarat toimitetaan luvanmukaisesti läjitettäväksi tiesuunnitelmaselostuksen kohdan 3.9 mukaisesti. Hankkeessa louhittava kallio pyritään käyttämään ensisijaisesti hankkeen rakenteissa. Rakennussuunnitelmavaiheessa selvitetään tarkemmin vielä mahdollisuus Ylämaan alueen louhimoiden sivukiviaineksen käyttöön siitä saatavan kustannushyödyn osalta. 6.7 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin Joiltain osin vaikutukset maisemaan ovat väistämättömiä tien turvallisuuden parantamiseksi, mutta ne on pyritty pitämään mahdollisimman vähäisinä ja tiealueen puitteissa. Kokonaisuutena tielinjauksen yleinen ulkoasu säilyy lähes ennallaan. Muinaismuistoinventoinnissa löydetyt Salpalinjan varustukset sijaitsevat tien läheisyydessä pl 4000 ja pl 4200. Näillä kohdin tien tasaus nousee hieman nykyisestä ja ojaa syvennetään. Tästä johtuen oletettua panssariestekaivantoa jää tien parannuksen alle n. 33 m2 ja taisteluhautojen reunaa n. 65 m2. Vaikutuksia pyritään minimoimaan vielä rakennussuunnitteluvaiheessa yhteistyössä Museoviranomaisten kanssa. 6.8 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat pääosin myönteisiä. Tehtävät tiejärjestelyt parantavat liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta etenkin kelirikko- ja talvikuukausina. Tien parantaminen helpottaa asukkaiden ja muiden tienkäyttäjien jokapäiväistä liikkumista. Tien päällystäminen poistaa soratiestä syntyvät ympäristöön ja ajoneuvoihin kohdistuvat pölyämis- ja likaantumishaitat. 6.9 Kiinteistövaikutukset Tiealue lunastetaan suunnittelualueella lopullisen tierakenteen vaatimassa laajuudessa. Tiealueen raja on esitetty suunnitelmakartoilla. Lisäksi varataan laskuoja-alueita. Tiealueella olevan puuston poistosta sovitaan kiinteistökohtaisesti ennen hankkeen rakentamisen käynnistymistä pidettävän tietoimitus- ja haltuunottoprosessin yhteydessä.

28 Alueen maanomistus on kerrottu maanomistajaluettelossa (1.4T) ja uudet tiealueen sekä laskuoja-alueiden rajat suunnitelmakartoilta (3T-1..6). 6.10 Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 3,05 milj. (alv 0 %) (MAKU-indeksi 115.7 (2010 = 100), sis. yhteiskustannukset 21 %, alv = 0 %). Kustannusarvio ja eri osapuolten osuudet kustannuksista on esitetty asiakirjassa 1.5T-1. Lappeenrannan kaupungin mahdollinen kustannusjako-osuus tulee tarkentumaan lopullisesti hankkeen lisärahoitustarveneuvottelujen yhteydessä. Kylätoimikuntien kustannusosuudet taajamaporttien ja erillisten pysäkkikattosten osalta tarkennetaan rakennussuunnittelun aikana. 6.11 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Työnaikaisia järjestelyjä joudutaan tekemään, mutta vaikutukset ovat väliaikaisia ja vähäisiä. Rakentaminen voi aiheuttaa työaikaisia maisema-, melu-, tärinä- ja pölyhaittoja. Väliaikaiset liikennejärjestelyt hidastavat liikennettä ja saattavat lisätä myös liikenneonnettomuusriskiä. Kokonaisuutena rakennustyön arvioitu kestoaika on noin 8 kk ja ajoittuu pääosin yhteen kesäkauteen. Maankaivutyössä tulee ottaa huomioon muinaismuistolain 14, jonka mukaisesti kaivutyöt tulee pysäyttää, mikäli maata kaivettaessa löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Löydöistä tulee ottaa viipymättä yhteys museoviranomaisiin tarvittavien jatkotoimenpiteiden arvioimista varten. Rakentamisaikaiset järjestelyt tarkentuvat keväällä 2019 valmistuvassa rakennussuunnitelmissa ja tulevissa urakka-asiakirjoissa.

29 7 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT VESI- VÄYLÄT JA LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAIT- TEIDEN SIIRROT 7.1 Laskuojat Hankkeessa on tarvetta varata laskuoja-alueita. Alueet on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1...6. 7.2 Johto- ja laitesiirrot Suunnittelualueella olevat muiden omistamat johdot ja laitteet on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1...6. Alueen johto- ja laiteomistajilta pyydetään tiesuunnitelmassa esitetyistä ratkaisuista lausunnot ja yksityiskohtaiset jatkotoimenpiteet ja niiden tarkka ajoitus sovitaan rakennussuunnittelun yhteydessä. 8 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET Tiesuunnitelma ei sisällä erillisiä lupia eikä sopimuksia.

30 9 HYVÄKSYMISEHDOTUS JA JATKOTOIMENPITEET 9.1 Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi KAS ELY-keskus esittää tiesuunnitelman hyväksyttäväksi seuraavasti: 9.1.1 Maantiet Maantie 3864 Tie ja paaluväli Pituus, m Poikkileikkaus ja päällyste Kartta M1 plv 360-9400 9140 7/6 ABP 3T-1 6 Maantien M1 korkeusasemat on ilmoitettu graafisella tarkkuudella pituusleikkauksissa 5T-1...6. 9.1.2 Tiealue Tien rakentamista varten hyväksytään ja otetaan haltuun suunnitelmakarttoihin graafisella tarkkuudella merkitty alue. 9.1.3 Näkemä- ja suoja-alueet Asemakaavoittamattomilla alueilla rakentamista rajoittavina alueina osoitetaan suunnitelmakarttojen mukaiset liittymien näkemäalueet ja maantien suoja-alueet. Maantie 3864 suoja-alue ulotetaan 20 metrin etäisyydelle tien mittalinjasta. Näkemä- ja suoja-alueet jäävät maanomistajan omistukseen. Suoja- ja näkemäalueilla on voimassa rakentamiskielto. Perustelluista syistä KAS ELY-keskus voi antaa luvan poiketa tästä rakentamisrajoituksesta. Suoja-alueella ennestään oleva rakennus saa jäädä paikoilleen, ellei sitä ole esitetty purettavaksi suunnitelmakartassa. 9.1.4 Teiden hallinnolliset järjestelyt Tiesuunnitelmassa ei esitetä nykyiselle tieverkolle hallinnollisia muutoksia. Nykyinen syrjään jäävä maantien 3864 tiealue lakkaa rakentamistoimenpiteiden jälkeen tiealueena ja liitetään viereisiin kiinteistöihin. 9.1.5 Yksityistieliittymät ja maatalousliittymät maanteille Yksityistieliittymät ja maatalousliittymät maantielle 3864 esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti: Yksityistieliittymät maantielle Tunnus Sijainti (Mx Pituus (m) Poikkileikkaus ja Kartta pl.) päällyste Y1 M1 pl. 598 22 4,0 Sr 3T-1 Y2 M1 pl. 803 19 4,0 Sr 3T-1 Y3 M1 pl. 804 15 4,0 Sr 3T-1 Y4 M1 pl. 947 19 5,0 Sr 3T-1

31 Y5 Y6 Y7 Y8 Y10 Y11 Y12 Y13 Y14 Y15 Y17 Y57 Y18 Y59 Y19 Y20 Y21 Y22 Y23 Y24 Y25 Y26 Y74 Y27 Y9 Y28 Y29 M1 pl. 946 M1 pl. 984 M1 pl. 1309 M1 pl. 1397 M1 pl. 1515 M1 pl. 1610 M1 pl. 1703 M1 pl. 1956 M1 pl. 1956 M1 pl. 2048 M1 pl. 2105 M1 pl. 2109 M1 pl. 2251 M1 pl. 2781 M1 pl. 2848 M1 pl. 3489 M1 pl. 3490 M1 pl. 3732 M1 pl. 3984 M1 pl. 4121 M1 pl. 4265 M1 pl. 4270 M1 pl. 4462 M1 pl 4470 M1 pl. 4526 M1 pl. 4617 15 6,0 Sr 3T-1 18 4,0 Sr 3T-1 24 5,0 Sr 3T-1 12 4,0 Sr 3T-1 23 3,5 Sr 3T-1 31 5,0 Sr 3T-1 17 4,0 Sr 3T-1 26 3,0 Sr 3T-2 14 4,0 Sr 3T-2 11 4,0 Sr 3T-2 12 3,0 Sr 3T-2 23 3T-2 25, 36 4,0 Sr, 3,0 Sr 3T-2 30 4,0 Sr 3T-2 20 3,0 Sr 3T-2 16 4,0 Sr 3T-2 20 4,0 Sr 3T-2 27 3,0 Sr 3T-3 17 4,0 Sr 3T-3 14 4,0 Sr 3T-3 52 6,0 Sr 3T-3 10 7,0 Sr 3T-3 24 4,0 Sr 3T-3 31 4,0 Sr 3T-3 19 4,0 Sr 3T-3 18 4,0 Sr 3T-3

32 Y30 Y31 Y58 Y69 Y32 Y33 Y34 Y35 Y70 Y36 Y37 M1 pl. 4687 M1 pl. 4724 M1 pl. 4848 M1 pl. 4931 M1 pl. 4941 M1 pl. 5121 M1 pl. 5248 M1 pl. 5249 M1 pl. 5289 M1 pl. 5323 M1 pl. 5356 21 4,0 Sr 3T-3 18 4,0 Sr 3T-3 15 4,0 Sr 3T-3 16 3,0 Sr 3T-3 23 4,0 Sr 3T-3 39 4,0 Sr 3T-3 23 4,0 Sr 3T-3 13 4,0 Sr 3T-3 15 3,0 Sr 3T-3 19 4,0 Sr 19 4,0 Sr Y38 M1 pl. 5380 22 3,0 Sr Y60 Y62 Y16 Y39 Y41 Y40 Y42 Y43 Y44 Y46 Y64 Y65 Y66 Y67 M1 pl. 5423 M1 pl. 5569 M1 pl. 5615 M1 pl. 5632 M1 pl. 5864 M1 pl. 5902 M1 pl. 6152 M1 pl. 6377 M1 pl. 6600 M1 pl. 7538 M1 pl. 7979 M1 pl. 8014 M1 pl. 8060 M1 pl. 8099 22 3,0 Sr 3T-3 3T-4 3T-3 3T-4 3T-3 3T-4 3T-3 3T-4 17 3,0 Sr 3T-4 21 3,0 Sr 3T-4 30 3,0 Sr 3T-4 28 4,0 Sr 3T-4 18 3,5 Sr 3T-4 46 4,0 Sr 3T-4 38 3,0 Sr 3T-4 35 4,0 Sr 3T-4 23 4,0 Sr 3T-5 14 3,0 Sr 3T-5 12 3,0 Sr 3T-5 19 3,0 Sr 3T-5 16 3,0 Sr 3T-5

33 Y47 Y48 Y73 Y49 Y71 Y51 Y52 Y53 Y54 Y55 Y72 M1 pl. 8138 M1 pl. 8291 M1 pl. 8410 M1 pl. 8412 M1 pl. 8598 M1 pl. 8694 M1 pl. 8857 M1 pl. 9062 M1 pl. 9299 M1 pl. 9322 M1 pl. 9332 74 4,0 Sr 3T-5 26 3,0 Sr 3T-5 12 4,0 Sr 3T-5 41 4,0 Sr 3T-5 32 4,0 Sr 3T-5 52 4,0 Sr 3T-5 68 5,0 Sr 3T-5 3T-6 27 4,0 Sr 3T-6 25 4,0 Sr 3T-6 25 4,0 Sr 3T-6 15 6,0 Sr 3T-6 Maatalousliittymät on esitetty ohjeellisina suunnitelmakartoilla. Uusien, edellä mainitusta poikkeavien liittymien perustaminen maantielle sekä nykyisten liittymien käyttötarkoituksen muuttaminen on mahdollista ainoastaan liittymälupahakemuksella. Nykyisiä maantien liittymiä katkaistaan seuraavasti: Katkaistavat yksityisten teiden liittymät Sijainti (M1 Korvaava yhteys Kartta pl.) pl. 2030 oik Y15, Y57 3T-2 pl. 2105 vas Y17 3T-2 pl. 2230 vas Y18, Y59 3T-2 pl. 6015 oik Y42 3T-4 pl. 8155 vas Y47 3T-5 pl. 8500 oik Y51, Y61 3T-5 pl. 8890 oik Y52 3T-5 3T-6 Pl. 9360 oik Y55 3T-6 Muut yksityisten teiden liittymiä ja maatalousliittymiä koskevat asiat: Valtio rakentaa liittymät ja yksityiset tiet sekä katkaisee päätöksen vastaiset liittymät kustannuksellaan. Yksityistiellä Y2 rasiteoikeuden muutos. Tieltä katkaistaan maatalousliittymä viereiselle kiinteistölle, korvataan maatalousliittymällä maantieltä.

34 9.1.6 Laskuoja-alueet Laskuojat on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1 6. Ne tehdään oheisen taulukon mukaisesti. Laskuojat Tunnus Sijainti (M1 pl.) Pituus, m Kartta L1 286 77 3T-1 L2 295 76 3T-1 L3 313 19 3T-1 L4 412 17 3T-1 L5 514 20 3T-1 L6 796 21 3T-1 L7 796 27 3T-1 L8 904 17 3T-1 L9 1287 94 3T-1 L10 1383 21 3T-1 L11 1385 25 3T-1 L12 1545 23 3T-1 L13 1720 71 3T-1 L14 1718 11 3T-1 L15 1818 14 3T-1 L16 2215 29 3T-2 L17 2220 64 3T-2 L18 2257 102 3T-2 L19 2260 25 3T-2 L20 2280 23 3T-2 L21 3078 127 3T-2 L22 3078 54 3T-2 L23 3286 50 3T-2 L24 3286 65 3T-2 L25 3785 68 3T-3 L26 3785 37 3T-3 L27 3785 57 3T-3 L53 4324 20 3T-3 L28 4335 9 3T-3 L29 4420 18 3T-3 L30 4426 12 3T-3 L31 4480 12 3T-3 L32 4696 22 3T-3 L51 4805 16 3T-3 L52 4848 27 3T-3 L33 5140 85 3T-3 L34 5140 42 3T-3 L35 5540 22 3T-3 L36 5785 17 3T-4 L37 6118 19 3T-4 L38 6118 51 3T-4 L39 6832 50 3T-4 L40 6832 47 3T-4 L41 7102 25 3T-4 L42 7138 52 3T-4 L43 7347 72 3T-5

35 L44 7455 101 3T-5 L45 7760 43 3T-5 L46 7760 32 3T-5 L47 8540 150 3T-5 L48 8834 95 3T-5 L49 8095 175 3T-6 L50 9292 58 3T-6 Hyväksytyn tiesuunnitelman perusteella tienpitäjällä on pysyvä käyttöoikeus ojaan ja oikeus liikkua merkityllä alueella. 9.1.7 Sillat (tiesuunnitelmaselostus, kohta 3.8) Silta esitetään hyväksyttäväksi jatkossa seuraavasti: Sillat Sillan tunnus ja nimi: KaS-118 Uusisilta Alittava vesistö: Uusijoki Sijainti: M1, pl. 5645 Kokonaispituus: 12,6 m Ylittävän tien leveys (HL): 6,5 m Alittavan vesiväylän aukko (B x 2,07 m x 1,0m H): Kartta: 3T-4 Kustannusarvio (sis. yhteiskust. 25 %): 0.103 M 9.2 Jatkotoimenpiteet Tiesuunnitelmavaihetta seuraa rakennussuunnitelma, joka valmistuu kevään 2019 aikana. Rakennussuunnitelma sisältää yksityiskohtaiset piirustukset ja työtapaohjeet rakennustyötä varten. Rakennussuunnitelmassa voidaan vielä tehdä tiealueen puitteissa pieniä muutoksia tien linjaukseen kustannustehokkaimman ratkaisun löytämiseksi. Rakennussuunnitelmassa ratkaisua tarkennetaan vielä mm. kallion pintatarkkuuden osalta maatutkaluotauksella. Hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen on jo myönnetty rahoitusosuudet vuoden 2017 ja vuoden 2018 lisätalousarvioissa, yhteensä 1,5 M. Hankkeen toteutus kokonaan tiesuunnitelman mukaisessa laajuudessa edellyttää lainvoimaisen tiesuunnitelman lisäksi myös vielä puuttuvan loppurahoitusosuuden myöntämistä. Hankkeen rakentaminen on mahdollista aloittaa vuonna 2020. Hankekokonaisuutta on myös mahdollista jakaa eri toteutusjaksoihin. Päätökset mahdollisista erillisistä toteutusvaiheista tehdään vuoden 2019 loppuun mennessä, mikäli tarvittava lisärahoitus ei toteudu.

36 10 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT Tiesuunnitelma on laadittu Kaakkois-Suomen Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen (KAS ELY-keskus) toimeksiannosta. Suunnitelman on laatinut Finnmap Infra Oy alikonsultteineen. Lisätietoja suunnitelmasta antavat: projektivastaava, rkm. Hannu Moilanen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Salpausselänkatu 22 45100 Kouvola puh. 0295 029 191 hannu.moilanen@ely-keskus.fi projektipäällikkö Teemu Tuhkanen, Finnmap Infra Oy PL 114, 00521 Helsinki puh. 09 8565 3837 teemu.tuhkanen@finnmap-infra.fi Kouvolassa 28. päivänä helmikuuta 2019 Hannu Moilanen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Teemu Tuhkanen Finnmap Infra Oy Tiesuunnitelma-aineisto ja muu hankkeen jatkotoimenpiteitä koskeva tiedotusmateriaali on jatkossa nähtävillä Väyläviraston Etelä-Karjalan suunnitteluhankeet - sivustolla, osoitteessa: https://vayla.fi/etela-karjalassa-suunnitteilla/tapavainola-ylamaa-maantien- 3864-parantaminenvalilla-sipari-pulsa#.XID3BCgzaUk