TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO 4

TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO 4 2. OPETUSTOIMEN TUNNUSLUVUT PORIN KAUPUNKISEUDULLA 5 2.1 Peruskoululaisten oppilasennusteet 5 2.2 Lukio-opiskelijoiden oppilasennusteet 6 2.3 Opetustoimen taloudelliset tunnusluvut 8 3. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN PORIN KAUPUNKISEUDULLA 11 3.1 Luvia 11 3.2 Merikarvia 12 3.3 Nakkila 12 3.4 Noormarkku 12 3.5 Pomarkku 13 3.6 Pori 13 3.7 Siikainen 14 3.8 Ulvila 14 4. ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN PORIN KAUPUNKISEUDULLA 15 4.1 Omassa kunnassa järjestettävä erityisopetus 16 4.2 Erityiskoulut Porin kaupunkiseudulla 16 4.3 Sopimuspohjainen erityisopetus Porin kaupunkiseudulla 17 5. LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN PORIN KAUPUNKISEUDULLA 17 6. KUNTIEN VARAUTUMINEN PIENENEVIIN IKÄLUOKKIIN 18 6.1 Kouluverkkojen kehittämisnäkymät kunnissa 19 6.2 Suunnitteilla olevat yhtenäiskouluratkaisut 20 7. KOULUTUSPALVELUJEN TARVE VUONNA 2015 21 7.1 Opetustoimen henkilökunnan rekrytointitarve 22 8. KUNTARAJAT YLITTÄVÄT KOULUTUSPALVELUT 22 8.1 Kuntarajat ylittävien palvelujen käytön nykytila 22 8.2 Kuntarajat ylittävien palvelujen kehittämistarpeet 23 8.3 Työryhmän esitys kuntarajat ylittävistä palveluista 25 8.3.1 Toimenpide-ehdotus 25 8.3.2 Aikataulu 27 LIITTEET: Liite 1 Liite 2

3 Tiivistelmä Porin kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelutyöryhmä antoi koulutuksen alatyöryhmälle tehtäväksi laatia 30.3.2007 mennessä esityksen kouluverkosta, joka palvelee tulevaisuuden laadullisia tarpeita. Tehtäväksi anto koski perusopetusta ja lukiokoulutusta. Porin kaupunkiseudulla on selvästi nähtävissä palvelutarpeen väheneminen sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Peruskoululaisten määrä on laskenut koko 2000 luvun ajan ja kehitys näyttää jatkuvan saman suuntaisena ainakin vuoteen 2015 saakka. Tämän jälkeen oppilasmäärissä tapahtuu jonkin verran kasvua. Nuorisoikäluokkien kohdalla ikäluokan pieneneminen käynnistyy vuoden 2012 jälkeen. Palvelutarpeessa ei näytä tapahtuvan enää suuria muutoksia vuoden 2015 jälkeen. Vuonna 2015 Porin kaupunkiseudulla tulee olemaan 12 peruskoulua nykyistä vähemmän ja lukioverkko tiivistyy 2 oppilaitoksella. Vuoteen 2015 mennessä Porin kaupunkiseudun kouluista siirtyy eläkkeelle lähes 600 opettajaa. Uusien opettajien saaminen eläkkeelle siirtyvien tilalle tulee olemaan yksi koulutoimen haasteellisimmista tehtävistä lähitulevaisuudessa. Porin kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa muodostavat koulutuspalvelujen tuottamisen kannalta sopivan suuruisen alueen. Koulutuspalvelujen parantamiseksi alueesta tulisi muodostaa yhteistoiminta-alue. Tätä kautta pystyttäisiin parhaiten vastaamaan tulevaisuuden tuomiin haasteisiin. Koulutuspalvelujen ohjaus tulee työryhmän näkemyksen mukaan keskittää seudulliseen opetuspalvelukeskukseen. Näin pystytään parhaiten varmistamaan palvelujen saatavuus, laatu ja tehokkuus. Seudullisen opetuspalvelukeskuksen kautta pystytään turvaamaan tasapuoliset koulutuspalvelut koko alueella ja varmistamaan pätevän opetushenkilökunnan saanti. Alueellinen ohjausmalli antaa paremmat edellytykset pitkäjänteiselle koulutuspalvelujen kehittämistoiminnalle. Henkilökunnan tehtävät voidaan jakaa selkeisiin vastuualueisiin ja hyödyntää erikoisosaamista Porin kaupunkiseudun lukioiden tulevaisuuden haasteena tulee olemaan kova kilpailu vähenevistä opiskelijoista. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden kasvu tekee tehtävästä vieläkin haasteellisemman. Lukiokoulutuksen osalta tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota alueen lukioiden yhteistyön lisäämiseen ja yhteisen kurssitarjonnan aikaan saamiseen. Myös monimuoto-opetuksen ja nykyaikaisen opetusteknologian hyödyntämistä tulisi lisätä. Seutulukioverkoston muodostaminen olisi yksi keino parantaa lukiokoulutuksen laatua ja tehokkuutta sekä lisätä vetovoimaisuutta. Lisäksi yhteistyötä tulisi lisätä ammatillisen koulutuksen, Porin yliopistokeskuksen ja alueen korkeakoulujen kanssa.

4 1. JOHDANTO Porin kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelutyöryhmä antoi koulutuksen alatyöryhmälle tehtäväksi laatia 30.3.2007 mennessä esityksen kouluverkosta, joka palvelee tulevaisuuden laadullisia tarpeita. Työryhmän tuli löytää uudet toimintatavat kuntarajat ylittävien opetuspalvelujen toteuttamiseksi, löytää keinot pieneneviin ikäluokkiin varautumiseen sekä löytää ratkaisut taloudellisesti toteutettujen laadukkaiden opetuspalvelujen saamiseksi tulevaisuudessa. Valmistelutyöryhmän antama tehtävä: 1. Kouluverkko, joka palvelee tulevaisuuden tarpeita 2. Lukioverkon tiivistäminen 3. Toisen asteen ammatillinen järjestelmä maakunnalliselta pohjalta Koulutuksen alatyöryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: koulutoimenjohtaja Juha Karvonen Ulvila ( pj.), rehtori Tapio Yli-Karro Luvia, rehtori Pasi Koski Merikarvia, koulutoimenjohtaja Pekka Varheensalo Nakkila, sivistystoimenjohtaja Esa Kohtamäki Noormarkku, koulutoimenjohtaja Lasse Viitanen Pomarkku, koulutoimenjohtaja Jari Leinonen Pori ja hallintojohtaja Päivi Rantanen Siikainen. Työryhmän sihteerinä ovat toimineet suunnittelupäällikkö Harri Peltoniemi Porista ja vs. suunnittelupäällikkö Tomi Lähteenmäki. Selvitystyön tavoitteet: 1. Tehdä valmistelutyöryhmälle esitys kouluverkosta, joka palvelee tulevaisuuden laadullisia tarpeita. 2. Löytää uudet toimintatavat kuntarajat ylittävien opetuspalvelujen toteuttamiseksi. 3. Löytää keinot varautumiseen pieneneviin ikäluokkiin. 4. Löytää ratkaisut taloudellisesti tuotettujen laadukkaiden opetuspalvelujen saamiseksi tulevaisuudessa. Porin kaupunkiseudun opetustoimen haasteet liittyvät peruskouluikäisten määrän pienenemiseen, erityisoppilaiden määrän kasvuun, nuorisoikäluokkien pienenemiseen, taloudellisen tehokkuuden heikkenemiseen ja opettajien eläköitymiseen. Ratkaisuvaihtoehtoja voivat olla kouluverkon tiivistäminen, kuntarajat ylittävät palvelut, syvällisempi kuntien välinen yhteistyö, yhtenäiskouluratkaisut tai kokonaan uudet toimintamallit. Tulevaisuuden haasteet: Peruskouluikäisten määrän pieneneminen Erityisoppilaiden määrän kasvu Nuorisoikäluokkien pieneneminen Taloudellisen tehokkuuden heikkeneminen Eläköitymisestä johtuva rekrytoinnin kasvu

5 Ratkaisuvaihtoehdot: Kuntarajat ylittävät palvelut Kouluverkon tiivistäminen Laajempi kuntien ja oppilaitosten välinen yhteistyö Laajemmat oppilaaksiottoalueet Yhtenäiskouluratkaisut Alueellisen ohjausmallin kehittäminen Uudet toimintamallit 2. OPETUSTOIMEN TUNNUSLUVUT PORIN KAUPUNKISEUDULLA Selvityksessä käytetyt oppilasennusteet perustuvat Tilastokeskuksen laatimiin väestöennusteisiin vuodelta 2004. Tilastokeskuksen ennusteet poikkeavat jossain määrin väestörekisterissä olevista tiedoista. Tilastokeskus päivittää omat väestöennusteensa toukokuussa 2007. Tällöin on tarkoitus päivittää oppilastiedot vastaamaan uusia ennusteita. Taloudelliset tunnusluvut perustuvat Opetushallituksen julkaisemiin kustannusraportteihin. 2.1 Peruskoululaisten oppilasennusteet Vuonna 2006 peruskoulua käyvien oppilaiden määrä Porin kaupunkiseudulla oli yhteensä 11 668 oppilasta. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan vuoteen 2015 mennessä peruskouluikäisten oppilaiden määrä Porin kaupunkiseudulla vähenee 1 276 oppilaalla 10 392 peruskoululaiseen. Vähennystä on 10,9 %. Tämä vaikuttaa myös palvelutarpeen vähenemiseen. Vuoteen 2015 mennessä peruskoulua käyvien määrä näyttää ennusteiden mukaan laskevan kaikissa muissa Porin kaupunkiseudun kunnissa Pomarkkua (+4,4%) lukuun ottamatta. Suurimat muutokset ovat Siikaisissa (-26,4 %), Merikarvialla (-23,1 %), ja Nakkilassa (-17,7%).

6 Kuvio 1: Peruskouluikäisten (7-15 v.) oppilasmääräennuste Porin kaupunkiseudulla 2003-2040. Karttakuvassa olevat prosenttiluvut kuvaavat oppilasmäärien muutoksia vuodesta 2006 vuoteen 2015. (Lähde Tilastokeskus) Kuvio 2: Peruskouluikäisten ikäluokkien muutokset Porin kaupunkiseudulla 2003-2040 2.2 Lukio-opiskelijoiden oppilasennusteet Kuviosta 3 voidaan nähdä, miten Porin kaupunkiseudulla lukiolaisten määrä on vähentynyt 2000 luvulla 2 867 opiskelijasta 2 295 lukiolaiseen. Vuosituhannen alusta vuoteen 2006 vähennystä on ollut 572 opiskelijaa eli lähes 20 prosenttia. Trendiennusteen mukaan lukiolaisten määrä on vuonna 2010 noin 30 % pienempi kuin 2000-luvun alussa.

7 Kuvio 3: Lukiolaisten oppilasennustetrendi vuoteen 2010 Porin kaupunkiseudulla 60 58 56,4 56,2 58,9 56,4 56 54 52,3 52 49,9 50 48 46 44 2000 1 2001 2 2002 3 2003 4 2004 5 2005 6 Kuvio 4: Lukiolaisten osuus nuorisoikäluokasta (päivälukiot) Viime vuosina lukiokoulutukseen hakeutuneiden määrä on vähentynyt. Asiaan on osaltaan vaikuttanut ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden kasvu. Kuviossa 4 on kuvattu peruskoulunsa päättäneiden sijoittumista lukiokoulutukseen. Vuonna 2002 nuorisoikäluokasta 58,9 % sijoittui lukiokoulutukseen. Tämän jälkeen lukioon hakeutuneiden opiskelijoiden osuus on laskenut. Vuonna 2005 nuorisoikäluokasta hieman alle 50 % hakeutui lukiokoulutukseen. Toisen asteen koulutuksessa olevien nuorten määrä kasvaa vielä muutaman seuraavana vuoden aikana. Nuorisoikäluokat alkavat kuitenkin pienentyä vuoden 2012 jälkeen. Vuonna 2006 nuorisoikäluokan koko oli 4 208. Vuoteen 2015 mennessä nuorisoikäluokkien määrä laskee 4 208:sta 3 649:ään eli 13,28 %. Ennusteiden mukaan

8 nuorisoikäluokkien väheneminen näyttää olevan pienintä Porissa (-10,9 %) ja suurinta Merikarvialla (-38,7 %), Siikaisissa (-25,0 %) ja Noormarkussa (-22,1%). Lukiolaisten määrään vaikuttaa vähentävästi myös se, että yhä suurempi osa nuorista näyttää hakeutuvan ammatilliseen koulutukseen. Kuvio 5: Nuorisoikäluokkien (16-18 v.) Porin kaupunkiseudulla 2003-2040 2.3 Opetustoimen taloudelliset tunnusluvut Perusopetuksen kustannukset Porin kaupunkiseudulla perusopetuksen kustannukset v. 2005 olivat keskimäärin 5 484 euroa/opp. Vertailtaessa 16 kaupunkiseudun kustannuksia keskenään Porin kaupunkiseutu sijoittuu neljänneksi. Halvimmalla perusopetuspalvelut tuottaa Hämeenlinnan kaupunkiseutu (5 205 /opp.). Seuraavana ovat Tampereen (5 297 /opp.) ja Lahden (5 444 /opp.) kaupunkiseudut.

9 Kaupunkiseutujen perusopetuksen keskimääräiset kustannukset v. 2005 6200 6000 5800 5600 5400 5200 5000 4800 4600 Turku Porvoo Pori Hämeenlinna Tampere Lahti Kotka Lappeenranta Mikkeli Kuopio Joensuu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Kokkola Oulu Kuvio 6: Kaupunkiseutujen keskimääräiset perusopetuksen kustannukset/opp. Alla olevassa taulukossa on esitetty perusopetuksen kustannukset kunnittain vuonna 2005. Tiedot perustuvat Opetushallituksen kustannusraporttiin. Perusopetuksen kustannukset vaihtelevat kunnittain paikallisten olosuhteiden mukaisesti taulukon 4 osoittamalla tavalla. Kunta Oppilaita Kustannukset /oppilas Kokonaiskustannukset Luvia Merikarvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Siikainen Ulvila 389 384 679,5 748 228,5 7281 182 1678 5 666 6 969 5 869 5 269 7 129 5 298 8 429 5 305 2 204 000 2 679 000 3 988 000 3 941 000 1 629 000 38 574 000 1 534 000 8 902 000 Yhteensä 11 570 5 484 63 448 000 Taulukko 1: Perusopetuksen kustannukset Porin kaupunkiseudun kunnissa v. 2005 (lähde OPH:n kustannusraportti) Lukiokoulutuksen kustannukset Vertailtaessa 16 kaupunkiseudun lukiokoulutuksen kustannuksia keskenään voidaan todeta, että vuonna 2005 lukiopalvelut tuotettiin edullisimmin Mikkelin kaupunkiseudulla. Siellä keskimääräiset kustannukset opiskelijaa kohden olivat 4 110 euroa. Kalleinta lukiokoulutuksen järjestäminen oli Lahden kaupunkiseudulla, jossa kustannukset olivat

10 5 335 euroa/opiskelija. Porin kaupunkiseutu sijoittui kustannusvertailussa perusopetusta heikommin olleen 12. sijalla. Pori kaupunkiseudulla keskimääräiset kustannukset opiskelijaa kohti olivat 5 110 euroa. 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Turku Porvoo Kaupunkiseutujen lukiokoulutuksen keskimääräiset kustannukset v. 2005 Pori Hämeenlinna Tampere Lahti Kotka Lappeenranta Mikkeli Kuopio Joensuu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Kokkola Oulu Kuvio 7: Kaupunkiseutujen keskimääräiset lukiokoulutuksen kustannukset/opp. (lähde OPH:n kustannusraportti) Alla olevassa taulukossa on esitetty niiden Porin kaupunkiseudun kuntien lukiokoulutuksesta aiheutuneet kustannukset, jotka järjestävät lukiokoulutusta. Tiedot ovat vuodelta 2005. Kunta Opiskelijamäärä Kustannukset /opp. Kokonaiskustannukset Pori 1 738,1 4 877 8 476 000 Merikarvia 74,8 7 082 530 000 Nakkila 120,4 6 644 800 000 Pomarkku 55,9 9 174 513 000 Ulvila 309,3 4 611 1 426 000 Yhteensä 2 298,5 5 110 11 745 000 Taulukko 2: Lukiokoulutuksen kustannukset Porin kaupunkiseudun kunnissa v. 2005 (lähde OPH:n kustannusraportti)

11 3. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN PORIN KAUPUNKISEUDULLA Kaikissa Porin kaupunkiseudun kunnissa perusopetus on järjestetty lähipalveluna. Myös yläasteen koulupalvelut löytyvät jokaisesta kunnasta. Yhtenäiskouluratkaisuja on toteutettu Luvialla ja Porissa. Noormarkussa ja Siikaisissa on suunnitteilla yhtenäiskoulun toteuttaminen. Porin kaupunkiseudun kahdeksassa kunnassa on 66 peruskoulua, joista 5 erityiskoulua. Oppilaita peruskouluissa on yhteensä n. 11 200. Eniten peruskoululaisia on Porissa, jossa koulua käy 7 094 lasta. Erityiskouluja on Porissa 4 ja Ulvilassa yksi. Kuvio 8: Porin kaupunkiseudun peruskouluverkko 3.1 Luvia Luvialla on yksi koulu. Peruskoulu toimii yhtenä koulupiirinä yhtenäiskouluperiaatteella. Opetus tapahtuu kolmessa eri toimipisteessä siten, että luokat 1-2 ja 5-9 toimivat kirkonkylän koulukeskuksessa. 3.-4. luokkien opetus on järjestetty Niemenkylän ja Peränkylän toimipisteissä. Peruskoulua suorittaa kaikkiaan 374 oppilasta. Vuosiluokilla 1-6 oppilaita on 236 ja 7.-9. luokilla 138 oppilasta. Kirkonkylän koulukeskuksessa koulua käy kaikkiaan 288 oppilasta. Niemenkylän toimipisteessä on 52 ja Peränkylässä 34 oppilasta. Ennusteen mukaan perusopetuksen oppilasmäärässä ei Luvialla tule suuriakaan muutoksia, joten koulu tullee säilymään edelleen 2-sarjaisena. Peruskoulun hallinnosta vastaavat rehtori, apulaisrehtori sekä toimistosihteeri.

12 3.2 Merikarvia Merikarvialla on 5 peruskoulua ja lukio. Peruskoulua suorittaa tällä hetkellä 340 oppilasta. Alakouluissa oppilaita on 209 ja yläasteella 131. Opetusta annetaan neljällä alakoululla ja yhdessä yläasteen koulussa. Alakouluja ovat Ylikylä-Ahlströmin, Kuvaskankaan, Lammelan ja Tuorilan koulut. Merikarvian yläasteella annetaan vuosiluokkien 7-9 opetusta. Kunnassa on valtuuston periaatepäätös kouluverkon supistamisesta ensi vaalikauden alusta siten, että kuntaan jää vain yksi alaluokkien koulu. 3.3 Nakkila Nakkilan kunnassa on 7 peruskoulua ja yksi lukio. Tällä hetkellä peruskoulua suorittaa yhteensä 651 oppilasta. Ala-asteella oppilaita on yhteensä 434 ja yläasteella 217 oppilasta. Alakouluja on yhteensä kuusi, joista viisi on kolmeopettajaisia ja yksi kahdeksanopettajainen koulu. Suurin koulu on Kirkonseudun koulu, jossa peruskoulua käy 155 oppilasta. Lisäksi koulussa toimii kolme erityisopetuksen pienopetusryhmää ja yksi esiopetusryhmä. Kolmeopettajaisia kouluja ovat Kukonharjun, Matomäen, Ruskilan, Tattaran ja Viikkalan koulut. Yläasteikäisten opetus tapahtuu Nakkilan yhteiskoulussa. Erityisopetusta antavat luokat on sijoitettu Kirkonseudun koulun yhteyteen. Opetusta annetaan kolmessa erityisopetuksen pienopetusryhmässä. Eritysopetuksessa olevien oppilaiden määrä on 20. Lisäksi kunnassa on kaksi osa-aikaista erityisopetusta antavaa erityisopettajaa. Kunnalla on vammaiskoulutussopimukset Porin, Ulvilan ja Harjavallan kanssa. Ennusteiden mukaan lukuvuonna 2011-12 peruskouluikäisten määrä laskee 592 oppilaaseen. Kouluissa on luottamustoimiset rehtorit paitsi 7-9 vl:n koulussa virkarehtori. Hallintoelimenä on koululautakunta. 3.4 Noormarkku Noormarkussa on 5 alakoulua ja yksi yläkoulu. Peruskoululaisia on yhtensä 718. Näistä alakoulussa on 478 ja yläasteella 240 oppilasta. Kaksiopettajaisia kouluja on Harjankankaalla ja Lassilassa. Söörmarkussa toimii kolmeopettajainen koulu. Suurimmat alakoulut ovat kahdeksanopettajainen Kankaan koulu ja Finpyyn koulu, jossa on kymmenen perusopetusryhmää. Kaikki yläasteikäiset suorittavat yläkoulun Noormarkun yhteiskoulussa. Erityisopetus on keskitetty Finpyyn koulukeskukseen. Mukautettua erityisopetusta annetaan pienryhmäopetuksessa Finpyyn koulussa ja Noormarkun yhteiskoulussa. Lisäksi yhteiskoulussa on ns. klinikkaopetusta antava laaja-alaisen erityisopetuksen luokka. Kiertävä erityisopettaja huolehtii alakoulujen oppimisvaikeuksissa olevien oppilaiden tukemisesta. Muu erityisopetus hoidetaan Porissa tehdyn sopimuksen mukaan. Kunnassa on meneillään kouluverkkoselvityksen tekeminen. Eläkkeelle siirtyneiden tilalle ei ole palkattu uusia opettajia. Tätä kautta opetusryhmien määrää on vähennetty keskuskoulussa. Yhteisten opettajien määrä on lisätty. Rehtoritilanne on laitettu kriitti-

13 seen tarkasteluun. Tuntikehyksiä on tarkasteltu ja osittain pienennetty. Vuoden 2007 talousarvio on yli 3 % pienempi kuin vuoden 2006 talousarvio. Esiopetuksen piirissä on tällä hetkellä 73 lasta. Näistä 23 suorittaa esiopetusta koulutoimen puolella ja loput sosiaalitoimessa. Taajama-alueiden osalta esiopetusta annetaan päiväkodeissa ja haja-asutusalueiden osalta kyläkouluissa. 3.5 Pomarkku Pomarkussa on kolme peruskoulua ja lukio. Peruskoulua omassa kunnassa käyvien oppilaiden määrä on yhteensä 226. Kunta on yhtenä koulupiirinä. Alakoulua käy normaaliluokilla 147 oppilasta ja yläkoulua 74 oppilasta. Alakoululaisista 122 käy Kirkonkylän koulua ja 25 Honkakosken koulua. Kaikki yläasteikäiset suorittavat yläkoulun Pomarkun yläasteella. Keskimääräinen ryhmäkoko vuosiluokilla 1-6 on n. 16 ja vuosiluokilla 7-9 n. 14. Yhtenäiskouluratkaisua ei ole toteutettu. Erityisopetuksen järjestämiseksi Kirkonkylän koululla toimii harjaantumisluokka (EHA), jossa on viisi oppilasta. Harjaantumisluokassa on yksi erityisluokanopettaja ja kaksi koulunkäyntiavustajaa. Normaaliluokille on integroitu yhdeksän erityisoppilasta. Kunnassa on yksi koulujen yhteinen laaja-alainen erityisopettaja, joka hoitaa myös lukion erityisopetuksen. Yläasteella on myös päätoimisena yksi ns. rinnakkaisopettaja, joka antaa tukiopetuksen luonteista samanaikaisopetusta. Kunnalla on sopimukset luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestämisestä Porin ja Kankaanpään kanssa. Oman kunnan ulkopuolella erityisopetuksessa käy yhteensä 19 oppilasta. Ennusteen mukaan v. 2015 perusopetuksessa on 218 oppilasta (129 oppilasta vuosiluokilla 1-6, 89 oppilasta vuosiluokilla 7-9 ja erityisluokalla omassa kunnassa 11 oppilasta). Honkakosken ja Kirkonkylän kouluilla on kummallakin rehtori ja oma johtokunta, yläasteella on yhteinen rehtori ja johtokunta lukion kanssa. Perusopetuksen luottamushenkilöhallinto, keskeinen päätöksenteko ja toiminnan valvonta kuuluvat yhdeksänjäseniselle sivistyslautakunnalle. 3.6 Pori Porin koulutoimessa on 20 ala-asteen koulua, 7 yläastetta ja 1 yhtenäiskoulu. Lukioopetus Porissa järjestetään 5 eri lukiossa, joista 3 on erityistehtävälukioita. Lukioverkkoa vahvistaa aikuislukio, jossa annetaan myös aineopetusta sekä opetusta perusopetuksen opinnoissa. Porissa perusopetuksen piirissä on kaikkiaan 7 094 oppilasta. Perusopetuksen oppilasmäärä ala-asteilla on 4 437 oppilasta ja yläasteella 2 287. Nykyisellään porilaisten ala-asteen koulujen keskikoko on 232 oppilasta ja yläasteella 336. Opetusryhmien keskikoot kouluasteittain ovat ala-asteella 20,5 oppilasta, yläasteella 22,8 oppilasta. Erityisopetusta annetaan 4 koulussa, joista yhtenä on sairaalakoulu. Lisäksi erityisiä erityisopetuksen toimipaikkoja on pajaopetuksessa ja nivelopetuksessa. Molemmat on

14 tarkoitettu lähinnä sopeutumattomien oppilaiden opetukseen. Jokaisella yläasteen koululla on lisäksi kahden erityisopettajan panostus. Erityisopetuksen oppilaita on 426 sisältäen myös vieraskuntalaiset vammaisopetuksen oppilaat. Lisäksi integroidussa erityisopetuksessa omilla kouluillaan on n. 150 oppilasta. Erityisopetuksessa opetusryhmien keskimääräinen koko on 8,3 oppilasta. Oppilasmäärät tulevat seuraavien vuosien aikana perusopetuksessa laskemaan noin 100 oppilasta /vuosi. Koulutoimen hallintoa hoitaa koulutusvirasto, jota johtaa koulutoimenjohtaja apunaan opetuspäällikkö. Koulutusvirastoon kuuluu myös opetusteknologiakeskus. Perusopetuksen ja lukion kouluilla on omat rehtorinsa. 3.7 Siikainen Siikaisissa on 3 peruskoulua. Ala-asteen opetusta annetaan kahdessa koulussa, Kirkonkylän koulussa ja Leväsjoen koulussa. 7-9 luokkien opetusta annetaan Siikaisten yläasteella. Peruskoululaisia on kaikkiaan 178 oppilasta, joista 120 käy koulua alaasteella ja 58 suorittaa yläastetta. Erityisopetuksen järjestämistä varten kunnassa on kiertävän erityisopettajan virka. Viisi erityisoppilasta käy koulua Kankaanpäässä Kangasmetsän koulussa. Lisäksi kaksi oppilasta suorittaa oppivelvollisuutta Porissa Herttuan koulussa. Omassa koulussa on integroituna yksi näkövammainen oppilas. Kunnassa on lakkautettu kolme pientä kyläkoulua syksystä 2006 lukien ja keskitetty opetus vain kahteen kouluun. Suunnitelmissa on koulun muuttaminen yhtenäiskouluksi syksystä 2007 lähtien, jolloin pystyttäisiin paremmin varmistamaan myös 7-9 luokkien opetuksen säilyminen omassa kunnassa. 3.8 Ulvila Ulvilan kaupungissa on 9 peruskoulua, yksi erityiskoulu ja yksi lukio. Peruskoulua käy 1 622 oppilasta. Näistä ala-asteella on 1 061 oppilasta ja yläasteella 561 oppilasta. Vuosiluokkien 1-6 koulut on jaettu koulunkäyntialueisiin, joista oppilaat tulevat tiettyyn kouluun. Ulvilan keskustan osalta Friitala ja Vanhakylä muodostavat yhden suuren oppilaaksiottoalueen. Suurin ala-asteen koulu ovat Friitalan koulu, jossa oppilaita 393. Vanhakylän koulussa oppilaita on 334. Pienin on Paluksen 1-opettajainen koulu, jossa on 10 oppilasta. Lisäksi Ulvilassa on kaksi 6 -opettajaista koulua, jotka ovat Harjunpään ja Koskin koulut. Kaasmarkun ja Suomeren koulut ovat 3-opettajaisia. Leineperissä toimii 2-opettajainen koulu. Ennusteen mukaan peruskouluikäisten (7-15 v.) oppilaiden määrä laskee Ulvilassa vuoteen 2015 mennessä 1 657:stä 1 537 oppilaaseen. Vähennystä on 7,2 %. Ulvilan ja Kullaan kuntaliitosta koskevassa sopimuksessa on sovittu Kullaan kouluverkon säilyt-

15 tämisestä vuosina 2005-2009. Vuosikymmenen lopulla jouduttaneen kouluverkkoa tiivistämään ja vähentämään koulujen määrää. Eritysopetuspalvelut on keskitetty Olavin kouluun. Koululla on seitsemän opetusryhmää. Oppilaita on kaikkiaan 63. Erityisluokissa on vakinaisesti yksi kehitysvammaohjaaja ja kuusi koulunkäyntiavustajaa. Olavin koulussa annetaan opetusta erilaajuisista oppimisvaikeuksista kärsiville oppilaille sekä käytöshäiriöisille ja sopeutumattomille oppilaille. Ulvilan yhteiskoulussa annetaan luokkamuotoista erityisopetusta oppilaille, joilla on sopeutumisen ja keskittymisen vaikeuksia. Osa-aikaista erityisopetusta varten koulussa on kaksi erityisopettajaa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan Ulvilassa kaikissa kouluissa. Tätä varten kunnassa toimii kolme erityisopettajaa. Ulvila käyttää myös jossain määrin Porin kaupungin eritysopetuspalveluita. Oppilaita on lähinnä Herttuan koulussa. Perusopetuksen ongelma-alueita oppilasmäärien väheneminen ja kouluverkko taloudellisen tehokkuuden heikkeneminen yhtenäiskouluratkaisujen hyödyntäminen on melko vähäistä opettajavarannon heikkeneminen oppilaaksiottaalueet eräiltä osin liian pieniä 4. ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN PORIN KAUPUNKISEUDULLA Päinvastoin kuin perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa, erityisopetuksessa oppilaiden määrä Porin kaupunkiseudulla kasvaa. Vuodesta 2000 vuoteen 2006 erityisoppilaiden määrä on noussut 504:stä 759:ään oppilaaseen. Tämä aiheuttaa kunnille menojen lisäystä. Kuntiin joudutaan perustamaan uusia erityisopetusryhmiä ja lisäämään erityisopetuksen resursseja. Yleisopetukseen integroidut oppilaat vaativat useissa tapauksissa tuekseen koulunkäyntiavustajan. Kunta 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Luvia 12 14 19 14 22 26 31 Merikarvia 23 21 21 24 20 21 22 Nakkila 28 36 29 37 38 33 34 Noormarkku 21 35 30 33 28 31 37 Pomarkku 8 11 14 14 12 12 12 Pori 369 402 436 459 483 514 509 Siikainen 0 3 4 2 9 8 6 Ulvila 43 55 47 77 93 105 108 YHTEENSÄ 504 577 600 660 705 750 759 Taulukko 3: Erityisoppilaiden kokonaismäärä 2000-2006

16 Erityisoppilaiden määrä Porin kaupunkiseudulla 2000-2006 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1 2 3 4 5 6 7 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuvio 9: Erityisoppilaiden määrän kasvu 50,6 % vuodesta 2000 vuoteen 2006 (kasvu 255 opp.) 4.1 Omassa kunnassa järjestettävä erityisopetus Kaikki Porin kaupunkiseudun kunnat huolehtivat itse osa-aikaisen eritysopetuksen järjestämisestä ja suurimmaksi osaksi niistä erityisopetukseen siirretyistä oppilaista, joilla on 9-vuotinen oppivelvollisuus. Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Useimmissa kunnissa tätä varten on palkattu koulujen yhteinen ns. kiertävä erityisopettaja. Erityisopetukseen siirretyt ja 9-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat oppilaat pyritään mahdollisuuksien mukaan integroimaan yleisopetuksen luokkiin. Erityisopetussiirtoja tehtäessä integrointi on aina ensisijainen ratkaisu. Integrointi onnistuu, jos opetusryhmät eivät ole liian suuria ja oppilas saa riittävät tukipalvelut. Useimmissa Porin kaupunkiseudun kunnissa annetaan myös luokkamuotoista erityisopetusta. Erityisopetusta antavat luokat ovat muiden koulujen yhteydessä. Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan etupäässä 9-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin kuuluville erityisoppilaille. Oppilaita opettaa erityisluokanopettaja. Opetuksessa painotetaan yksilöllisiä tavoitteita ja laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Tältä osin Porin kaupunkiseudun kunnissa järjestetty eritysopetus on etupäässä ns. mukautettua opetusta (EMU). Sopeutumattomille oppilaille (ESY) tarkoitettuja omia pienopetusryhmiä on Porissa ja Ulvilassa. 4.2 Erityiskoulut Porin kaupunkiseudulla Porin kaupunkiseudulla erityiskouluja on Porissa ja Ulvilassa. Porissa ovat Kallelan, Herttuan ja Koivulan erityiskoulut. Lisäksi Satakunnan keskussairaalan yhteydessä toimii sairaalakoulu. Ulvilassa toimii puolestaan Olavin erityiskoulu.

17 4.3 Sopimuspohjainen erityisopetus Porin kaupunkiseudulla Yli kuntarajojen tapahtuva erityisopetuspalvelujen tarjonta perustuu kuntien välisiin sopimuksiin. Porin kaupungilla on vammaisopetuksen järjestämisestä sopimus ympäristökuntien kanssa. 11-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden opetus on keskittynyt Herttuan ja Koivulan kouluihin. Vuonna 2006 Herttuan koulussa oli oppilaita yhteensä 234, joista vieraskuntalaisia oli 49 eli 20,94 %. Koivulan koulussa oppilaita on 70. Näistä vieraskuntalaisia on 9 eli 12,86 %. Vieraskuntalaiset erityisoppilaat ovat lähes kaikki Karhukuntien alueelta. Eniten Porin erityisopetuspalveluja käyttää Noormarkku, josta erityiskoulua käy Porissa yhteensä 18 oppilasta. Myös Ulvilan kaupungilla on vastaavanlainen sopimus vammaisopetuksen järjestämisestä joidenkin kuntien kanssa. Sopimuspohjaisessa erityisopetuksessa pääperiaatteena on, että koulutuksen järjestäjä laskuttaa sopijakuntia valtionosuuden yli menevien kustannusten osalta. Kuljetuskustannukset laskutetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan. Kustannuksissa huomioidaan valtionosuuden laskennallinen osuus kuljetuskustannuksista. Viime vuosina myös ympäristökunnat ovat perustaneet omia erityisopetusryhmiä vammaisoppilaille. Erityisopetuksen ongelma-alueita erityisoppilaiden määrän kasvu pätevän henkilöstön saanti sopimuspohjainen erityisopetus raskasta vastuukunnalle erityisopetusyhteistyö liian suppeaa koulukäyntiavustajien määrän kasvu 5. LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN PORIN KAUPUNKISEUDULLA Porin kaupunkiseudulla on yhteensä 9 lukiota ja yksi aikuislukio. Päivälukioissa opiskelijoita on yhteensä 2 027 ja aikuislukiossa 268. Lukiokoulutusta Porin kaupunkiseudun kunnista järjestävät Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori ja Ulvila. Suurimmat lukiot ovat yli 300 sadan oppilaan oppilaitoksia ja pienimmät lukiot ovat noin 70 opiskelijan oppilaitoksia. Porin kaupunkiseudun kunnista omaa lukiota ei ole Noormarkussa, Luvialla eikä Siikaisissa. Noormarkusta lukiolaiset käyvät lukiota etupäässä Porissa ja jossain määrin Pomarkussa. Luvialaiset lukioon menijät hakeutuvat opiskelemaan pääsääntöisesti Poriin tai Eurajoelle. Siikaisista lukiota käydään Honkajoella, Merikarvialla, Kankaanpäässä tai Pomarkussa. Porin päivälukioista naapurikunnista käy yhteensä 248 opiskelijaa eli 17,11 % Porin lukioiden kaikista opiskelijoista. Eniten Porin lukioihin tulee opiskelijoita Noormarkusta (119 opisk.) ja Luvialta (43 opisk.). Kolmanneksi eniten lukiolaisia tulee Ulvilasta (34 opisk. ) Vastaavasti Ulvilan lukiossa käy 20 opiskelijaa Porista. Porin aikuislukion opiskelijoista suurin osa on porilaisia (212 opisk.) Vieraskuntalaisia aikuislukioissa on yhteensä 53 eli noin 20 % koko opiskelijamäärästä. Ympäristökunnista opiskelijoita tulee eniten Ulvilasta (16 ), Harjavallasta (8), Nakkilasta (7) ja Noormarkusta 5.

18 Kuvio 10: Porin kaupunkiseudun lukioverkko Lukiokoulutuksen ongelma-alueita opiskelijamäärien väheneminen ja tiheä lukioverkko lukioiden välisen yhteistyön puuttuminen koordinoidun verkko-opetuksen puuttuminen yhteisen kurssitarjonnan puuttuminen etäopetuksen jäsentymättömyys ja samanaikaisopetuksen puuttuminen 6. KUNTIEN VARAUTUMINEN PIENENEVIIN IKÄLUOKIIN Koulutuksen alatyöryhmän jäsenille tehdyssä kyselyssä kartoitettiin kuntien varautumista pieneneviin ikäluokkiin. Annettujen vastusten perusteella voidaan todeta, että kunnissa on huomioitu oppilas- ja opiskelijamäärissä tapahtuvat muutokset. Luvia: Oppilasennusteiden mukaan oppilasmääriin ei Luvialla ole tulossa suuria muutoksia eikä näin ollen opetusjärjestelyihinkään. Toiminnallisuuden, opetuksen tehokkuuden ja taloudellisuuden kannalta viranhaltijatasolla nähdään perustelluksi siirtää perusopetus kokonaan Kirkonkylän toimipisteeseen.

19 Merikarvia: Kunnassa on olemassa valtuuston periaatepäätös kouluverkon supistamisesta ensi vaalikauden alusta siten, että kuntaan jää vain yksi alaluokkien koulu. Lukion osalta opetuksen järjestäminen pyritään turvaamaan muun muassa samanaikaisopetuksena yhteistyössä muiden lukioiden kanssa. Nakkila: Perusopetuksen kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 2006. Suunnitelmassa on esitetty kahden koulun lakkauttamista lv:een 2009-2010 mennessä. Asiasta ei ole valtuustotasoista päätöstä. Lukion osalta on tehty vastaava kehittämissuunnitelma. Noormarkku: Kunnassa on parhaillaan menossa kouluverkkoselvityksen tekeminen. Eläkkeelle siirtyneiden opettajien tilalle ei ole palkattu uusia opettajia. Perusopetusryhmien määrää on vähennetty ja lisätty yhteisten opettajien määrää. Rehtoritilannetta tarkastellaan kriittisesti. Tuntikehyksiä on osittain pienennetty. Vuoden 2007 talousarvio on yli 3 % pienempi kuin talousarvio v. 2006. Pomarkku: Ennusteen mukaan Pomarkun ikäluokat eivät lähivuosina oleellisesti pienene. Pikemminkin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa ikäluokat ovat olleet suurempia kuin sitä ennen. Lukion toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa ratkaisevasti muista kunnista tulevien opiskelijoiden määrä. Kunta panostaa lukion kehittämiseen, yhteistyöhön muiden lukioiden kanssa, markkinointiin jne. Kunnan kannalta ovat merkittäviä kaikki Paras-hankkeen yhteydessä tehtävät alueelliset ratkaisut. Pori: Porin koulutoimella on rakennemuutossuunnitelma, joka on hyväksytty keväällä 2006. Suunnitelma sisältää yhtenäiskoulujen toteuttamisen Itä- ja Pohjois-Poriin sekä Kuninkaanhakaan. Tavoitteena on myös lukioverkon karsiminen yhdellä lukiolla. Peruskoulujen oppilasmäärät ovat pääosin yli 100 oppilasta. 50-100 oppilaan kouluja on 5 kappaletta. Tähän perustuen ala-asteen lähikouluverkko on päätetty säilyttää nykyisellään. Siikainen: Kunnassa on lakkautettu kolme pientä kyläkoulua syksystä 2006 lukien ja keskitetty opetus vain kahteen kouluun. Suunnitelmissa on koulun muuttaminen yhtenäiskouluksi syksyllä 2007. Tätä kautta pystyttäisiin paremmin turvaamaan 7-9 luokkien opetuksen säilyminen omassa kunnassa. Ulvila: Ulvilassa peruskouluikäisten oppilaiden määrä laskee vuoteen 2015 mennessä 7,8 %. Vuosikymmenen lopulla joudutaan kouluverkkoa tiivistämään ja vähentämään koulujen määrää 1-2:lla koululla. Tällä hetkellä pieneneviin oppilasmääriin varaudutaan riittävän laajoilla oppilaaksiottoalueilla ja tarkoituksenmukaisella lähikouluohjauksella. 6.1 Kouluverkkojen kehittämisnäkymät kunnissa Työryhmän jäseniltä tiedusteltiin näkemyksiä siitä, miten kunnan kouluverkkoa tullaan kehittämään tulevaisuudessa. Vastausten perusteella voidaan todeta, että vuoteen 2015 mennessä noin 12 peruskoulua lopettaa toimintansa. Suurin osa 2- tai 3- opettajaisia kouluja. Lukioiden osalta suunnitelmissa on yhden tai kahden lukion toiminnan lopettaminen. Oheisena kooste työryhmän jäsenten antamista vastauksista:

20 Luvia: Viranhaltijatasolla uskotaan, että poliittista tahtoa alkaa seuraavalla valtuustokaudella olla siihen, että ainakin aloitetaan valmistelut yhteen toimipisteeseen siirtymisestä. Merikarvia: Kouluverkkoa tullaan supistamaan. Nakkila: Perusopetuksen kouluverkko tulee harvenemaan todennäköisesti kahdella koululla. Lukiokoulutuksessa tehdään yhteistyötä kurssitarjonnassa ja opettajien yhteiskäytössä. Ammatillisessa koulutuksessa Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen ylläpito siirtyy maakunnalliselle toimijalle. Noormarkku: Kahden kyläkoulun toiminta lopetetaan. Koulunkäyntialueet muuttuvat yli kuntarajojen (lähikouluperiaate). Erityisopetus muuttuu seudulliseksi. Pomarkku: Vuoteen 2012 ulottuvan kuntastrategian mukaan molemmat vuosiluokkien 1-6 koulut säilytetään. Niinikään kunta haluaa säilyttää oman lukion. Kirkonkylän koululle tehtävän peruskorjauksen jälkeen koulun yhteyteen perustetaan toinen erityisluokka, jolloin osa Porissa ja Kankaanpäässä käyvistä oppilaista voidaan sijoittaa omaan kuntaan. Pori: Pyrkimyksenä on säilyttää perusopetuksen ala-asteen lähikouluverkko. Vastaavasti yläasteen opetuksen osalta pyritään alueelliseen opetuksen turvaamiseen. Tämän puitteissa edistetään yhtenäiskoulujen rakentumista niille alueille, joilla oppilasmäärät vähenevät. Opiskelijamäärien vähenemisestä johtuen lukioverkkoa supistetaan yhdellä lukiolla. Siikainen: Suunnitelmissa on yhtenäiskouluun siirtyminen v. 2007 syksyllä. Leväsjoen koulu todennäköisesti jatkaa toimintaansa niin kauan kuin oppilasraja (KV asettanut rajaksi 24) ylittyy eli ainakin vuoteen 2012. Ulvila: Vuosikymmenen lopulla ala-asteen koulujen määrää vähennetään 1-2 koululla. 7.-9. vuosiluokkien opetus keskittyy yhteen yli 500 oppilaan yläasteeseen. Lähikouluperiaate pohjautuu laajoihin oppilaaksiottoalueisiin, jotka mahdollistavat oppilaiden optimaalisen sijoittamisen kouluihin ja tarkoituksenmukaisten opetusryhmien muodostamisen. Tavoitteena on säilyttää lukio vetovoimaisena yli 300 opiskelijan oppilaitoksena. Lukioiden välistä yhteistyötä lisätään muiden lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. 6.2 Suunnitteilla olevat yhtenäiskouluratkaisut Työryhmässä nähtiin yhtenäiskouluratkaisujen toteuttaminen yhtenä keinona perusopetuspalvelujen saatavuuden varmistamisessa. Yhtenäiskouluratkaisuja on tarkoituksenmukaista toteuttaa niillä alueilla, jossa oppilasmäärät pienenevät. Muun muassa Siikaisissa on mietitty yhtenäiskouluratkaisun toteuttamista. Luvialla yhtenäiskoulun osalta pyritään siirtymään yhteen toimipisteeseen. Noormarkussa yhtenäiskouluratkaisua mietitään koulukeskuksen osalta. Porissa yhtenäiskoulua suunnitellaan Itä- ja Pohjois- Poriin sekä Kuninkaanhakaan.

21 7. KOULUTUSPALVELUJEN TARVE VUONNA 2015 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palvelutarve vähenee. Vuonna 2015 Porin kaupunkiseudulla tulee olemaan 12 peruskoulua nykyistä vähemmän ja lukioverkko tiivistyy 2 oppilaitoksella. Kuviossa 11 perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palvelutarvetta kuvaava indeksi laskee Porin kaupunkiseudulla vuoden 2005 tasosta, joka on merkitty 100:lla. Vuoteen 2010 mennessä indeksi laskee 94:ään ja vuoteen 2015 mennessä 88:aan. Tämän jälkeen palvelutarpeessa ei näytä tapahtuvan muutoksia. Palvelutarpeen ennakoinnin lähtökohtana on ollut, että palvelutarve ikäluokan asukasta kohti säilyy nykyisen kaltaisena. Porin seutu Palvelutarpeiden kehitys, 2005=100 180 160 140 120 100 80 2005 2010 2015 2020 2025 Päivähoito ja esiopetus 100 100 100 99 97 Perusopetus ja lukio 100 94 88 88 88 Vanhusten hoito 100 108 120 135 168 Perusterveydenhuolto, avo 100 101 102 103 103 Erikoissairaanhoito 100 102 106 109 113 Muut tehtävät 100 100 100 99 99 Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. yleishallinnon ja kulttuuripalvelut. 'Muut tehtävät' luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä. Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen hoito ja kotisairaanhoito Kuvio 11: Palvelutarpeiden kehitys Porin kaupunkiseudulla (lähde Efeko) 7.1 Opetustoimen henkilökunnan rekrytointitarve Huolimatta siitä, että opetustoimen palvelutarpeessa tapahtuu laskua, on opettajien rekrytointitarve kuitenkin varsin suurta. Vuoteen 2015 mennessä Porin kaupunkiseudun kouluista siirtyy eläkkeelle lähes 600 opettajaa. Uusien opettajien saaminen eläkkeelle siirtyvien tilalle tulee olemaan yksi koulutoimen haasteellisimmista tehtävistä lähitulevaisuudessa. Uusien opettajia joudutaan palkkaamaan vuodesta 2008 vuoteen 2015 keskimäärin 42 uutta opettajaa joka vuosi.

22 Porin seutu Opettajat* Eläkkeelle siirtyminen, henkilöstötarpeen muutos ja rekrytointitarve 80,0 Henkilöstömäärä 31.12.2003 oli 1870 70,0 60,0 Henkilöä/ vuosi 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Rekrytointitarve 25,6 28,4 23,5 30,0 40,8 43,2 37,3 46,1 38,5 49,0 53,0 50,2 58,1 42,7 59,8 53,0 Eläkkeelle siirtyvät 48,5 51,1 45,9 52,1 62,7 65,0 59,0 67,5 59,6 63,1 60,0 50,3 58,2 42,8 60,0 53,2 Tarpeen muutos -22,9-22,7-22,4-22,1-22,0-21,8-21,7-21,4-21,2-14,1-7,0-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1 Henkilöstötarpeen oletetaan muuttuvan samalla tavalla kuin 7-18 -vuotiaiden määrän. *Perusopetus, lukiokoulutus ja kuntien omat keskiasteen oppilaitokset (ei kuntayhtyhtymiä). Kuvio 12: Opettajien eläkkeelle siirtyminen, henkilöstötarpeen muutos ja rekrytointitarve Porin kaupunkiseudulla (lähde Efeko) 8. KUNTARAJAT YLITTÄVÄT KOULUTUSPALVELUT 8.1 Kuntarajat ylittävien palvelujen käytön nykytila Kuntien raja-alueiden yhteistyö Porin kaupunkiseudun kuntien raja-alueyhteistyö on hoidettu tarkoituksenmukaisella tavalla. Mikäli lähin peruskoulu on toisen kunnan alueella, oppilas voi käydä koulua vieraassa kunnassa. Esimerkiksi Porin Niittymaalta käydään koulua Luvialla. Merikarvialla peruskouluun ja lukioon tulee oppilaita jossain määrin Siikaisista ja Pomarkusta. Merikarvian ja Pomarkun kuntien kesken on sovittu, että Pomarkun länsilaidalla asuvat oppilaat käyvät peruskoulua Merikarvialla ja Pomarkku maksaa valtionosuuden ulkopuolelle jäävät kustannukset. Lisäksi Merikarvialla suunnitellaan yhteistyötä Kristiinan kanssa. Harmaalinnan alueelta porilaisia oppilaita käy koulua Ulvilassa. Seutuyhteistyö Porin kaupunkiseudun kunnista kaikki kunnat Siikaisten kuntaa lukuun ottamatta kuuluvat Karhukuntiin. Alueella on seudullista yhteistyötä tehty vuodesta 1999 lähtien. Yh-

23 teistyö perustuu seutusopimukseen ja vuonna 2004 hyväksyttyyn palvelustrategiaan. Seutuyhteistyön tavoitteena on koota seudun kuntien voimavaroja, varmistaa palvelutuotannon saatavuus, laadukkuus ja taloudellisuus sekä edistää toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta. Karhukuntien koulutusyhteistyö pohjautuu seudulliseen koulutusstrategiaan ja koulutustyöryhmän näkemykseen kulloinkin kehitettävistä ja toteutettavista palveluista. Karhukuntien koulutustyöryhmä on asettanut vuodelle 2007 painopistealueiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, päätöksen tekemisen alueellisen kansalaisopiston käynnistämisestä, lukiokoulutuksen yhteistyön kehittämisen ja selvitystyön tekemisen yhteisestä opetuspalvelukeskuksesta. Karhukuntayhteistyö lisäksi kunnat ovat mukana muiden kuntien ja alueiden kanssa tehtävässä koulutusyhteistyössä. Pomarkku, Siikainen ja Merikarvia tekevät yhteistyötä Pohjois-Satakunnan kuntien kanssa. Pomarkku on jäsenenä Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymässä. Nakkilan kunta tekee yhteistyötä Keski-Satakunnan kuntien kanssa. Ulvilan kaupunki on mukana Kokemäenjokilaakson koulutuskuntayhtymässä. Seutuyhteistyön kautta tuotetut koulutuspalvelut: englannin kielinen opetus vammaisopetus ja osin muu erityisopetus sairaalaopetus Muu seudullinen koulutusyhteistyö: täydennyskoulutus hankintayhteistyö yhteiset kehittämishankkeet (työhyvinvointi, opinto-ohjaus, kansainvälisyys) seudulliset selvitykset kollegayhteistyö opettajien muuntokoulutus Seutuyhteistyön ongelma-alueita vaikuttavuus jäänyt melko vähäiseksi ei ole löydetty uusia toimintatapoja palvelujen tuottamiseen sitoutumisen puute resurssien puuttuminen fokus hämärtynyt 8.2 Kuntarajat ylittävien palvelujen kehittämistarpeet Vaikka Porin seudulla on tehty pitkää palvelustrategiaan perustuvaa seudullista koulutusyhteistyötä, ovat sen vaikutukset jääneet kuitenkin melko vähäisiksi. Näyttää siltä, että seutuyhteistyön kautta ei pystytä riittävissä määrin vaikuttamaan palvelurakenteisiin ja tehokkuuden lisäämiseen. Porin kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa muodostavat koulutuspalvelujen tuottamisen kannalta sopivan suuruisen alueen. Koulutuspalve-

24 lujen parantamiseksi alueesta tulisi muodostaa yhteistoiminta-alue. Tätä kautta pystyttäisiin parhaiten vastaamaan tulevaisuuden tuomiin haasteisiin. Seudullinen opetuspalvelukeskus Koulutuspalvelujen ohjaus tulee keskittää seudulliseen opetuspalvelukeskukseen. Tätä kautta pystytään parhaiten varmistamaan palvelujen saatavuus, laatu ja tehokkuus. Seudullisen opetuspalvelukeskuksen kautta pystytään turvaamaan tasapuoliset koulutuspalvelut koko alueella ja varmistamaan pätevän opetushenkilökunnan saanti. Alueellinen ohjausmalli antaa paremmat edellytykset pitkäjänteiselle koulutuspalvelujen kehittämistoiminnalle. Henkilökunnan tehtävät voidaan jakaa selkeisiin vastuualueisiin ja hyödyntää erikoisosaamista. Tällöin opetuspalvelujen järjestämisestä vastaisi Porin kaupunkiseudun yhteinen yleissivistävän koulutuksen lautakunta. Sen alaisuuteen kuuluisivat perusopetuksen, lukiokoulutus ja vapaa sivistystyö. Ylikunnallinen lautakunta toimisi samalla periaatteella kuin Satakunnan ammattikorkeakoulun ja oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä vastaavat lautakunnat. Hallinnollisena lähtökohtana olisi isäntäkuntamalli, jossa Porin kaupunki vastaa koko alueen opetuspalvelujen tuottamisesta. Perustettavan opetuspalvelukeskuksen tehtävänä olisi ydinpalvelujen tuottaminen: opetus ja siihen kiinteästi liittyvät tehtävät, opetustoimen hallinto, henkilöstöhallinto ja rekrytointi. Peruskuntien tehtävänä olisi palvelujen tilaaminen. Peruskunnat vastaisivat kouluverkon kehittämisestä, tilapalveluista, kiinteistöjen hoidosta, ruokapalveluista ja muista tarvittavista tukipalveluista. Perusopetus Perusopetuspalvelujen järjestämisen lähtökohtana tulee olla, että kahdeksan kunnan alueella kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet käydä peruskoulua. Asuinpaikkaa lähinnä olevan koulun tulee olla oppilaan lähikouluna kuntarajoista riippumatta, ns. kuntarajat ylittävä lähikouluperiaate. Kaikissa kuntakeskuksissa tulee olla ainakin yksi peruskoulun vuosiluokat (1-9) käsittävä koulu. Alakoulun tulee olla mahdollisimman lähellä oppilasta. Lähipalvelupisteiden määrän ratkaisee jokainen kunta itse. Kouluverkkoa tulee tarkastella ja kehittää seudullisesta näkökulmasta, mutta päätöksenteko tehdään kunnissa. Vammaisopetus ja muu vaativampi erityisopetus keskitetään nykyisen mallin mukaisesti Poriin ja palvelut tuotetaan sopimuspohjaisesti. Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen osalta keskeisenä tavoitteena on Porin kaupunkiseudun oppilaitosten välisen yhteistyön tiivistäminen. Lukiopalvelut on tarkoituksenmukaisinta tuottaa yhteistyössä seutulukioverkoston kautta hyödyntämällä nykyaikaista opetusteknologiaa ja monimuoto-opetusta. Alueen lukioille luodaan yhteinen kurssitarjonta. Osa kursseista on mahdollista toteuttaa verkossa. Joidenkin kurssien osalta käytetään hyödyksi samanaikaisopetusta. Alueen lukiot tekevät tiivistä yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa ja hyödyntävät tehokkaasti toistensa kurssitarjontaa.

25 Kuvio 13: Verkostoyhteistyöhön perustuva seutulukio Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista on Satakunnassa pohdittu maakuntaliiton rahoittamassa hankkeessa, joka käynnistyi 1.7. 2006. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista pohtinut ohjausryhmä esittää, että yhden koulutuksen järjestäjän malliin siirrytään vaiheittain. Tämä tapahtuu vapaaehtoisten yhdistymisten kautta joko pikaisella aikataululla vuosina 2007-2008 tai jos joku koulutuksen järjestäjä ei ole tähän valmis, vaiheittain vuosina 2009-2012 siten, että yksi yhteinen koulutuksen järjestäjä voi aloittaa viimeistään vuoden 2013 alussa. Malli on ajoitukseltaan yhteensopiva kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain kanssa. Koulutuksen järjestäjien ja kuntien kannanottoa ammatillisen koulutuksen järjestämisestä on pyydetty 31.5.2007 mennessä. 8.3 Työryhmän esitys kuntarajat ylittävistä palveluista 8.3.1 Toimenpide-ehdotus Vaihe 1. 1. Puitelain mukaisen yhteistoiminta-alueen muodostaminen Koulutuspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi sekä taloudellisesti tuotettujen ja laadukkaiden opetuspalvelujen saamiseksi Porin kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa muodostavat yhteistoiminta-alueen, jolla koulutuspalvelut tuotetaan yhteistyössä.

26 Vaihe 2. 2. Menettelytavoista sopiminen ja toiminnan organisointi Sovitaan yhteisten koulutuspalvelujen tuottamiseen liittyvistä menettelytavoista ja toiminnan organisoinnista. Sovitaan toimenpiteistä ja keskeisistä periaatteista yhteisen palvelutuotannon käynnistämiseksi. Vaihe 3. 3. Seudullisen opetuspalvelukeskuksen perustaminen Opetustoimen palvelujen ohjaus keskitetään seudulliseen opetuspalvelukeskukseen. Palvelukeskus toimii osana Porin kaupungin organisaatiota. Tarvittava henkilöstöresurssi saadaan muiden kuntien vapautuvasta opetustoimen hallintohenkilökunnasta. Hallintomallina on isäntäkuntamalli. Palvelujen järjestämisestä vastaa yhteislautakunta. Vaihe 4. 4. Seutulukion muodostaminen Porin kaupunkiseudun lukioista muodostetaan seutulukio, jonka toiminta perustuu tiiviiseen verkostoyhteistyöhön. Alueen lukioille luodaan yhteinen kurssitarjonta ja edellytykset monimuoto-opetukselle ja opetusteknologian laajamittaiselle hyödyntämiselle: verkkokurssit, samanaikaisopetus, etäopetus jne. Vaihe 5. 5. Ammatillisen koulutuksen järjestäminen Ammatillisen koulutuksen järjestäminen toteutetaan maakuntamallin pohjalta kuntien ja koulutuksen järjestäjien hyväksymän aikataulun mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen järjestämistä selvittänyt työryhmä esittää maakunnalliseen koulutuksen järjestämismalliin siirtymistä viimeistään v. 2013 kahden välivaiheen kautta.

27 8.3.2 Aikataulu 1. Toimenpiteet koulutuspalvelujen yhteistoiminta-alueen perustamiseksi 9/2007. 2. Ohjausryhmän nimeäminen yhteistoiminta-alueella tuotettavien koulutuspalvelujen toteuttamiseksi ja kehittämistoimenpiteiden käynnistämiseksi 9/2007. 3. Opetustoimen henkilöstön kuuleminen ja tiedottaminen 9-10/2007. 4. Strategisen suunnittelun ja kehittämistyön käynnistäminen 9/2007. 5. Selvityksen tekeminen seutulukiotoiminnan käynnistämisestä 9/2007 1/2008. 6. Valmistelevat toimenpiteet selvityksen pohjalta seutulukiotoiminnan aloittamiseksi 1-7/2008. 7. Seutulukion toiminnan käynnistäminen 8/2008. 8. Selvityksen tekeminen opetuspalvelukeskuksen perustamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä 12/2007-5/2008. 9. Tilaaja-tuottaja mallin kehittäminen: palvelujen järjestämisvastuun ja palvelujen tuottamisen eriyttäminen 1-5/2008. 10. Tarvittavien palvelusopimusten valmistelu ja hyväksyntä 5/2008 10/2008. 11. Seudullisen opetuspalvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen v.2009. 12. Ammatillisen koulutuksen maakunnallisen mallin käyttöön ottaminen v. 2013.

28 Kuntien näkemykset seutuyhteistyöstä Liite 1 Luvia: Henkilöresurssien puutteen takia kunnan osallistuminen seutuyhteistyöhön on ollut melko vähäistä. Opettajat ovat osallistuneet seudullisiin koulutustilaisuuksiin. Kunnassa uskotaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lisäävän kuntien välistä yhteistyötä. Luvia hankkii musiikkiopistopalvelut Porista Palmgren-konservatoriosta. Kunnalla on 16 opiskelijan kiintiö. Otsolan kansalaisopiston piirejä toimii myös Luvialla. Karhukuntien järjestämään englanninkielellä tapahtuvaan opetukseen osallistuu yksi oppilas. Vammaisopetus ja muun erityisopetus toteutetaan yhteistyössä Porin kanssa. Merikarvia: Merikarvian lukio ja yläaste tekevät yhteistyötä Pohjois-Satakunnan kuntien kanssa. Porin seudun tarjoamia koulutuspalveluja ja hankintarenkaan mahdollisuuksia käytetään hyväksi. Musiikinopetus, osin opettajien täydennyskoulutus ja osin erityisopetus toteutetaan seutuyhteistyön kautta. Nakkila: Nakkila osallistuu Karhukuntien puitteissa tehtävään seudulliseen yhteistyöhön. Kunnalla on sopimus BSS:n kanssa ruotsinkielisen opetuksen järjestämiseksi. Hankintayhteistyötä tehdään elintarvike-, oppikirja- ja koulutarvikehankinnoissa. Musiikinopetus, osin opettajien täydennyskoulutus ja osin erityisopetus toteutetaan seudullisesti. Noormarkku: Kunta on mukana yhteisissä seudullisissa kehittämishankkeissa. Seudullisista palveluista kunta käyttää sairaalakoulua ja vaativampaa erityisopetusta. Kunta osallistuu seudulliseen hankintayhteistyöhön. Pomarkku: Kunnalla on sopimukset luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestämisestä Kankaanpään ja Porin kanssa. Oman kunnan ulkopuolella erityisluokilla käy yhteensä 22 oppilasta. Kunta on jäsenenä Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymässä. Kunta on yhdessä muiden Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymän kuntien kanssa mukana peruskoulun jälkeisen koulutuksen alueellisessa kehittämisessä. Yhteistyöhön osallistuvat Pohjois-Satakunnan ammatti-instituutti, alueella toimivat lukiot ja kansalaisopistot. Lukio osallistuu Pohjois-Satakunnan osaamisen kehittämishankkeeseen, johon kuuluvat mm. etäopetustoiminta ja yhteisen kurssitarjonnan lisääminen. Kunnalla on sopimus kansalaisopistopalvelujen ostamisesta Pohjois-Satakunnan alueopistolta. Pomarkussa toimii Kansalaisopiston paikallisosasto. Kunnalla on sopimukset musiikin opetuksen järjestämisestä Kankaanpään musiikkiopiston ja Porin Palmgren-opiston kanssa. Kunta osallistuu Karhukuntien kesken tehtävään yhteistyöhön ja siinä toteutettaviin hankkeisiin ja projekteihin sekä yhteiseen hankintatoimintaan. Pori: Koulutoimella on vammaisopetuksesta sopimukset muiden satakuntalaisten kuntien kanssa. Koulutoimi on järjestänyt henkilöstökoulutusta, joka on ollut avointa kaikille Karhukunnille. Koulutoimea seudullisessa Karhukuntayhteistyössä edustaa koulutuspäällikkö. Siikainen: Tällä hetkellä seudullinen yhteistyö toimii lukion ja erityisopetuksen osalta. Lisäksi lähinnä yläaste (7-9 luokkien koulu) on mukana joissakin seudullisissa yhteishankkeissa. Suunnitelmissa on ensi syksystä lähtien käyttää tarvittaessa yhteisiä aineenopettajia naapurikuntien kanssa. Ulvila: Ulvila osallistuu Karhukuntien seudullisiin hankkeisiin ja koulutusyhteistyöhön. Yhteistyötä tehdään muun muassa täydennyskoulutuksessa, erityisopetuksessa, oppikirja-, koulutarvike- ja elintarvikehankinnoissa sekä ruotsinkielisessä ja englannin kielellä tapahtuvassa opetuksessa.