Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen

Samankaltaiset tiedostot
Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

IUCN:n arviointimenetelmä: IUCN Red List of Ecosystems Categories and Criteria

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden 2. arviointi

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Arvioinnin dokumentointi

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

Puustoisten soiden uhanalaisuus

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Arvioinnin yleisperiaatteet

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Itämeren luontotyypit ja uuden tiedon tulva. Lasse Kurvinen Metsähallitus Luontopalvelut Lutu-seminaari

Luontotyyppien tila ja trendit. Tytti Kontula SYKE / Biodiversiteettikeskus Säätytalo

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden toinen arviointi : menetelmäohje (luonnos ) Sisällys

Anne Raunio SYKE. Luontotyyppien SYKE. Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin. toteutus Kuvat: Anne Raunio

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Tuntureiden uhanalaiset pistiäiset

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Uudenkaupungin saaristo. Liesluodon toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus. Kaj-Ove Pettersson 2014

LuTU-toimintasuunnitelman väliarviointi 2014

Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi tunturiluontotyyppien tulosten esittely

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Etelä-Suomessa

476 Suomen ympäristö Osa 2 Autiovaara, Patvinsuon kansallispuisto, Lieksa. Kuva: Maarit Similä

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Kuva Pohjaveden aleneman epäsuoran vaikutuksen alue kaivoksen elinaikana hankevaihtoehdossa 4 (HIA2, SRK 1/2013).

Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuus sekä Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa?

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

Suoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla

Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma Kaj-Ove Pettersson

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén


NATURA VERKOSTO

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Ympäristösopimus suojelualueella. Katja Raatikainen Sopimuskäsittelijöiden koulutus

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Elämää peura-alueella

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsähallituksen. luonnonvarasuunnittelu Lapissa *) Lappi, pois lukien saamelaisten kotiseutualue Kuva Timo Tahvonen

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Transkriptio:

Lehtojen uhanalaisuus 2018 Marja Hokkanen 10.1.2019

Arviointimenetelmä 2014 RLE-kriteerit hyväksyttiin IUCN:ssä maailmanlaajuiseksi standardiksi; kehitys ja ohjeistus jatkuvat edelleen IUCN (2015). Guidelines for the application of IUCN Red List of Ecosystems Categories and Criteria, Version 1.0. Bland, L.M., Keith, D.A., Murray, N.J., and Rodríguez, J.P. (eds.). Gland, Switzerland: IUCN. ix + 93 pp. https://www.iucn.org/sites/dev/files/content/documents /rle_guidelines_draft_dec_2015.pdf

Uhanalaisuusluokat

Uhanalaisuuden arviointikriteerit ja ajanjaksot Uhanalaisuusluokan määrää kriteeri, jonka perusteella häviämisuhka on suurin A = Määrän väheneminen B = Harvinaisuus (+ taantuminen) C = Abioottisen laadun muutos D = Bioottisen laadun muutos E = Kvantitatiivinen analyysi häviämistodennäköisyydestä Menneet 50 vuotta Tulevat 50 vuotta 50 vuoden jakso, jossa mennyttä ja tulevaa Historiallinen muutos (n. 1750 )

Lehtoluontotyypit Arvioituja lehtoluontotyyppejä oli kaikkiaan 15 (13 alinta hierarkiatason ja 2 ryhmäluontotyyppiä) Lehdot jaettiin kosteuden ja ravinteisuuden mukaan 6 luontotyyppiin (Pohjois-Suomessa 5): Kostet, tuoreet ja kuivat Runsasravinteiset ja keskiravinteiset Jalopuulehdot jaettiin vallitsevan jalopuulajin (pähkinäpensaan) mukaan

Käytetyt aineistot VMI 11 Ympäristöhallinnon SAKTI-paikkatietojärjestelmä Tietoja saatiin Suomen Metsäkeskuksesta, Metsähallitus Metsätaloudelta, Tornatorista ja UPMstä Lehtojen nykypinta-ala (km 2 ): ASIANTUNTIJA-ARVIO

Asiantuntija-arvio

Lehtojen arviointi Jalopuulehdot A Määrän muutos: 50 v taaksepäin (tammilehdot myös 1750 ->) ja 50 v. eteenpäin B Levinneisyys- ja esiintymäalue CD Laadun muutos (yhdistettynä abioottinen ja bioottinen): 50 v. taaksepäin ja eteenpäin) Lajisto (50 %) Rakenne ja toiminta (50 %) Kosteuden ja ravinteisuuden perusteella jaettu B Levinneisyys- ja esiintymäalue CD Laadun muutos (yhdistettynä abioottinen ja bioottinen): 50 v. taaksepäin ja eteenpäin) Lajisto (50 %) Rakenne ja toiminta (50 %)

Lehtojen arviointitulokset 13 tyyppiä arvioitiin alimmalla luokittelutasolla: 77 % uhanalaisia koko maan arvioissa Uhanalaisimmat: kynäjalavalehdot ja tuoreet runsasravinteiset lehdot Silmällä pidettäviä: vaahteralehdot, kuivat ja kosteat keskiravinteiset lehdot 14 12 10 8 6 4 2 DD CR EN VU NT LC 0 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa

Uhanalaisuusluokan määräävä kriteeri Jalopuulehdot: Määrän muutos 1965 -> (tammilehdot 1750 ->) + Esiintymis- ja levinneisyysalue: saarni-, kynä- ja vuorijalavalehdot Kosteuden ja ravinteisuuden perusteella erotetut Laadun muutos 1965 -> Muutamalla tyypillä lisäksi myös 2015 ->

Uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät Tärkeimmät uhanalaisuuden syyt: pellon raivaus, puulajisuhteiden muutokset (suuri merkitys), lahopuun ja vanhojen metsien väheneminen (melko suuri merkitys) Muita vähintään melko suuri merkityksellisiä: kaivannaistoiminta, ojitus, vesien säännöstely, vesistörakentaminen, voimakas laidunnuspaine, muut tekijät Tärkeimmät uhkatekijät: puulajisuhteiden muutokset, lahopuun ja vanhojen metsien väheneminen (suuri tai melko suuri merkitys) Muita vähintään melko suuri merkityksellisiä: ojitus, vesistöjen säännöstely, laidunnuspaine, muut tekijät

Toimenpide-esityksiä Säästetään ekologisesti hyvälaatuiset metsäluontotyyppien esiintymät ja ekologisesti tärkeimmät rakennepiirteet Säästetään harvinaisimpien ja eniten taantuneiden metsäluontotyyppien esiintymät, vaikka niiden laatu olisi heikentynyt (Erityisesti jalopuustoiset ja rehevimmät lehtotyypit) Vältetään metsäluontotyyppien ekologista laatua heikentäviä toimenpiteitä Ylläpidetään ja parannetaan metsäluontotyyppien ekologista laatua luonnonhoidon avulla: erityisesti lehtoluontotyyppien kuusikoitumisen estäminen Palautetaan metsiin niiden luontaisia piirteitä ennallistamisen keinoin Lisätään huonosti tunnettujen metsäluontotyyppien kartoituksia ja niiden tilan seurantaa: lehtojen pinta-ala!

Vertailu LUTU1 ja LUTU2 Luokat lievempiä keskimäärin 2018: mutta uhanalaisuus ei aidosti vähentynyt Muutokset johtuvat pääosin arviointitavan muutoksesta: Ei enää mm. kiristyksiä harvinaisuuden tai varhaisen muutoksen vuoksi

Alustaviin lehtoarviointeihin osallistuneet arviointiryhmän ulkopuoliset lehtoasiantuntijat: Aulikki Alanen, Kirsi Hellas, Teijo Heinänen, Anna- Riikka Ihantola, Mari Kekäläinen, Helena Lundén, Maija Mussaari, Johanna Ruusunen ja Petri Silvennoinen

Arvioinnin metsäryhmä

www.facebook.com/metsahallitus www.twitter.com/metsahallitus www.metsa.fi