HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2013 Euran kunta
1. 1
2 Yleistä Euran kunnan henkilöstöraportin tavoitteena on antaa tietoa kunnan henkilöstövoimavaroista. Osaava, motivoitunut ja työkykyinen henkilöstö on avainasemassa kuntamme menestyksessä ja tuloksellisuuden saavuttamisessa. Henkilöstöraportti kuvaa Euran kunnan henkilöstön osalta toteutunutta kehitystä ja antaa tietoa kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Tämän henkilöstöraportin tiedot on il moitettu pääsääntöisesti 31.12. tilanteen mukaan. Vertailua on tehty pääosin vuosiin 2012 ja 2013. Oheisessa taulukossa on henkilöstömäärän kehitys eroteltuina vaki tuisiin, määräaikaisiin, työllistettyihin sekä oppisopimussuhteisiin. 31.12.11 31.12.12 31.12.13 vakinaiset 601 626 614 määräaikaiset 225 213 243 työllistetyt 6 4 4 oppisopimus 3 1 3 Yhteensä 835 844 862 2.3 Vakinaisen henkilöstön määrä tulosalueittain 2. Henkilöstökulut ja henkilöstön määrä 2.1 Henkilöstökulut Palkkakustannukset milj. euroa muutos 2011 24,6 1,7 % 2012 25,3 2,8 % 2013 26,7 5,5 % Henkilöstökulut milj. euroa muutos 2011 32,0 2,2 % 2012 32,9 2,8 % 2013 34,8 5,7 % Palkat tulosalueittain Tulosalue 2012 2013 osuus % Kuntajohtaminen 62 62 10,0 Perusturvapalvelut 238 231 37,6 Kasvatus- ja opetuspalvelut 228 224 36,5 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalv. 17 17 2,8 Tekniset palvelut 81 80 13,0 Yhteensä 626 614 100,0 Määräaikaisten ja sijaisten määrä tulosalueittain Tulosalue määräaikaiset sijaiset Kuntajohtaminen 11 4 Perusturvapalvelut 113 75 Kasvatus- ja opetuspalvelut 68 10 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalv. 40 2 Tekniset palvelut 11 8 Yhteensä 243 99 * Laitoshuoltajat siirtyivät kaikki 1.9.2012 lukien teknisiin palveluihin 2.2 Henkilöstön lukumäärä 2.4
3 Johtopäätökset Vuoden 2012 tammikuussa valtuustossa hyväksyttiin Euran kunnan henkilöstöpoliittinen ohjelma, joka määrittelee Euran kunnan tavoitteet ja linjaukset henkilöstöönsä liittyvissä asioissa. Vuosien 2013-2014 henkilöstöpolitiikan painopistealueiksi valittiin työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen. Vuonna 2013 järjestettiin ns. työhyvinvointikorttikolutus. Tavoitteena oli perehdyttää henkilöstöä työhyvinvoinnin osatekijöihin ja keinovalikoimaan, jolla työpaikan hyvinvointia parannetaan. Vuoden 2013 aikana perustettiin 12 uutta tointa/virkaa perusturvapalvelujen tulosalueelle. Vakinaisen henkilöstön suhteellinen osuus on pysynyt lähes samana. Määräaikaisten osuus on viimeisen viiden vuoden aikana vähentynyt selvästi, mutta kasvoi jälleen vuonna 2013: vuoden 2010 lopussa 28,8 %, vuoden 2011 lopussa 27,0 %, vuoden 2012 lopussa 25,2 % ja vuoden 2013 lopussa 28,0 %. Määräaikaisten osuus kunnan työntekijöistä on siirtynyt kohti valtakunnan keskitasoa, mikä on ollut noin 21 %:n tasoa viime vuosina. Euran kunnan henkilöstösuunnitelma on hyväksytty talousarvion yhteydessä ja henkilöstösuunnitelman yhtenä tavoitteena on sopeuttaa henkilöstösuunnitelma yhteen vakauttamisohjelman ja muiden taloutta tasapainottavien ohjelmien ja suunnitelmien kanssa. Kunnan käyttötalouden menoihin kohdistuu edelleen kovia paineita, ja menoleikkauksia tulisi saada aikaan. Käyttömenojen kasvu tulee rajata ainakin lähivuosiksi noin 2 %:n tasolle. Tämä ei ole mahdollista, mikäli kunnan henkilöstömäärän/henkilöstökulujen kasvua ei saada pysähtymään. Henkilöstösuunnitelman keskeneräiset asiat pitää ratkaista ja vuosittain päivittää suunnitelmaa. Suunnitelmallisuutta pitää lisätä, jotta uusien virkojen ja toimien perustamisesitykset ja ratkaisut tehdään talousarviokäsittelyn yhteydessä. Yhtenä ratkaisuvaihtoehtona on pidetty sitä, että tavoitellaan toistaiseksi voimassa olevia työja virkasuhteita. Tässä tapauksessa pitää määritellä sitovasti eri tulosyksiköiden henkilömitoitukset, joista voidaan poiketa vain erityistapauksissa. 2.5 Toimenpiteet Henkilöstösuunnitelman päivitys tehdään vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä ja henkilöstösuunnitelma on osa talousarviota ja taloussuunnitelmaa. Uudet virat ja toimet perustetaan talousarviossa. Määräaikaisen ja tilapäisen henkilöstön palkkaamiseen pitää aina löytyä työsopimuslain mukainen peruste. Ehdottomana tavoitteena tulee edelleenkin olla vähentää määräaikaisen ja tilapäisen henki löstön määrää. Tilapäisen henkilöstön palk kaaminen on perusteltua vain kausitöihin sekä määräaikaisiin projekteihin. Edellä oleva ohje on säilytetty tulosalueita sitovana. Palkkakustannusten kehitys oli vuoden 2013 aikana 5,9 %. Lisähenkilökuntaa palkattiin, kun tavoitteena oli varsinkin perusturvapaleluissa vähentää palvelujen ostoa siirtämällä palveluja kunnan omaksi toiminnaksi. 3 Henkilöstön rakenne 3.1 Osa-aikaiset (vakinaiset) henkilöä Tulosalue 2012 2013 Kuntajohtaminen 4 4 Perusturvapalvelut 10 10 Kasvatus- ja opetuspalvelut 23 24 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalv. 1 1 Tekniset palvelut 7 7 Yhteensä 45 46 Osittaisella osa-aikaeläkkeellä on 15 henkilöä.
4
5 3.2 Sukupuolirakenne Vakinainen henkilökunta: nainen mies 2012 2013 2012 2013 Kuntajohtaminen 54 55 7 7 Perusturva 230 221 9 10 Kasvatus- ja opetus 189 189 33 35 Kulttuuri- ja vapaa-ajanp. 15 15 2 2 Tekninen 52 52 29 28 546 532 80 82 Naisten osuus Euran kunnan koko henkilöstöstä on 85,9 % (2012 87,2 %). Naisten osuus kuntien henkilöstöstä on keskimäärin n. 80 %. 3.3 Ikärakenne Kunta-alan henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Vuonna 2012 kunta-alalla työskentelevän henkilöstön keski-ikä oli n. 45,6 vuotta. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmas osaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. yht. 598 609 614 3.4 Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2013 siirtyi eläkkeelle 17 henkilöä. henkilöä Tulosalue 2012 2013 Kuntajohtaminen 5 4 Perusturvapalvelut 6 3 Kasvatus- ja opetuspalvelut 6 8 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut 1 0 Tekniset palvelut 3 2 Yhteensä 21 17 Kuntien eläkevakuutus on arvioinut Euran kunnan eläkkeelle siirtymisten määrän seuraavan kuvion mukaiseksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän on arvioitu olevan 7-9 henkilöä per vuosi, mikä on ollut ylimitoitettu luku viime vuosina ainakin Euran kunnan osalta. Vuoden 2013 lopussa Euran kunnan koko henki löstön keski-ikä oli n. 46,0 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli n. 48,3 vuotta ja määräaikaisten 40,5 vuotta. Vakinaisesta henki lös töstä yli 50-vuotiaita oli 47,0 % ja yli 55-vuo tiaita 28,8 %. Vakinaisen henkilöstön suu rimmat ikäryhmät ovat 50-54 sekä 55-59 -vuotiaat. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Vakinainen henkilökunta Ikäryhmittäin 2011 2012 2013 alle 20 1 20-24 4 4 6 25-29 17 21 28 30-34 37 42 43 35-39 68 68 64 40-44 76 86 87 45-49 90 80 93 50-54 114 110 114 55-59 122 123 119 60-64 68 74 58 65-69 2 1 1 Kuntien Eläkevakuutuksen on myös laatinut taulukon eläkepoistumasta ammattiryhmittäin. Euran kunnasta vuosina vuoteen 2015 asti eniten eläkkeelle siirtyviä on ammattiryhmässä kokit ja keittäjät (38,1 %), palkanlaskijat, toimistotyötä tekevät ym, (35,4 %) ja sosiaalialan hoitajat (34,9 %). 3.5 Johtopäätökset Eläketapahtumien suunnittelulla on jatkossa organisaatiossa tärkeä merkitys. Tähän osaltaan liittyvät ratkaisut työtehtävien sisällöllisestä sekä osa-aikaisten
6 eläkejärjestelyjen mahdollisuudesta. Osa-aikaeläke on yksi keino pi dentää työssäoloaikaa henkilökohtai seen elä keikään. Osa-aikaeläkejärjestelyihin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niin, että jär jestelyt ovat myös tehtävän hoidon kan nalta tarkoituksenmukaiset. Osittainen työkyvyttömyyseläke on kustannusten kannalta edullinen työnantajalle, koska siitä ei aiheudu varhe-maksua. Kun henkilöstöstä yli 50 % on yli 50 -vuotiaita, kasvaa eläkkeelle siirtyminen tulevaisuudessa. Suurten ikäluokkien eläköityminen kiihtyy ja haasteita tuo uusien työntekijöiden rekrytointi sekä hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtäminen uusille työntekijöille suhteutettuna tehtävään kohdistuviin muuttuneisiin toimintaympäristön vaatimuksiin. Työnantaja on velvollinen maksamaan varhaiseläke menoperusteista ns. varhemaksua, mikäli työntekijä jää ensimmäistä kertaa työkyvyt tömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläk keelle, työkyvyttömyyseläkkeelle tai työnte kijä saa kuntoutustukea eli määräaikaista työ kyvyttömyyseläkettä. Varhemaksua makse taan 36 kuukauden ajalta kutakin eläketapah tumaa kohti. Kustannukset kohdistuvat aina siihen toimintayksikköön, jossa työntekijä on viimeksi työskennellyt. Euran kunta kuuluu ns. keskisuurten työnantajien maksuluokkaan ja joutuu osallistumaan varhemaksuun myös yhteisvastuullisesti koko kuntakenttää ajatellen. Kuntien eläkevakuutuksen tilinpäätösennuste Euran kunnan varhemak susta vuodelle 2013 on noin 230.000 euroa. Varhemaksujen lisäksi eläkemenoperus teista maksua maksa vat kunnat, joiden ennen 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden ai kana maksettu eläkettä. Vuoden 2013 talousarvion toteuma oli 1.728.902 euroa. Luvut tarkentuvat vuoden 2014 lopulla. 3.6 Toimenpiteet Aktiivinen varhainen tuki, ammatil linen kuntoutus, työhyvinvoinnin edistäminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla työnantaja ja työntekijät yhdessä voivat vaikuttaa siihen, että työssä jaksetaan omaan henkilökohtai seen eläkeikään saakka. Työkyvyn varhaisen tuen malli on päivitetty ja hyväksytty käyttöönotettavaksi koko organisaatiossa. Työkyvyn ylläpitäminen on yksi oleellinen osa henkilöstöpoliittista ohjelmaa. 4 Osaaminen, sen kehittäminen ja johtami nen 4.1 Koulutustaso Henkilöstön koulutustasosta ei tietojärjestelmistä saada tietoja. Systemaattista kou lutustietojen keräämistä ei vielä tietojärjestelmiin si sälly. 4.2 Osaamisen kehittäminen Sähköisen toimintatavan mukaisten web-ohjelmien koulutusta on järjestetty omana sisäisenä koulutuksena. Perusturva- sekä kasvatus- ja opetuspalvelut ovat huo lehtineet henkilöstönsä lakisääteisestä täyden nyskoulutuksesta. Koulutuskustannusten vuotuiseksi määräksi Euran kunnassa on arvioitu n. 150.000 euroa. Näiden kustan nusten lisäksi koulutuk seen useasti liittyy myös matka- ja majoituskustannuksia, jotka eivät tähän summaan sisälly. 4.3 Johtopäätökset
7 Osaamisen kehittäminen ja ammattitaidon ylläpito jatkuvassa muutoksessa on korostunut erityisen tärkeäksi asiaksi. Lakisääteisestä täydennyskoulutuksesta on huolehdittu. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. 4.4 Toimenpiteet Kehityskeskustelujen yhteydessä on vuosit tain käytävä läpi täydennyskoulutustarve, jotta osaaminen pysyy ajan tasalla. 5 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvin vointi 5.1 Sairauspoissaolot Alla olevassa taulukossa on erittely poissaololajeittain. Taulukko kuvaa eräitä poissaoloja kalenteripäivinä per vakinainen työntekijä. sairau s työtap. perhevapa a muu vapaa Kuntajohtaminen 13,9 1,9 3,2 21,1 Perusturvapalvelut 21,4 1,5 28,5 29,8 Kasvatus- ja opetuspalvelut 13,7 0,8 7,8 22,7 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut 20,6 3,6 23,4 8,6 Tekniset palvelut 21,8 7,2 3,9 1,9 Kaikki yhteensä (614) 17,9 2,1 15,1 22,1 Sairauspoissaolot työpvt kalenteripvt 2012 7946 10895 2013 7914 11090 l ä ä k ä r i n / t e r v e y d e n h o i t a j a n todistuksella v. 2012/85,6 %, v. 2013/72,5 % Sairauspoissaoloja oli yhteensä vuonna 2013 11090 kalenteripäivää (noin 12,9 kalenteripäivää/työntekijä, noin 9,2 työpäivää/ työntekijä). Keskimääräiset luvut toimivat karkean tason mittarina, koska sairauslomien pituudet vaihtelevat ja osalla henkilöstöstä ei ole yhtään sairauslomapäivää. Kunta-alan tutkimuksissa on pidemmällä aikajaksolla havaittu, että kunta-alalla on hieman enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla työnantajasektoreilla. Euran kunnan sairauspoissaolojen määrät ovat alle kunta-alan keskiarvotason. Sairauspoissaolokustannukset ovat vuositasolla merkittävät, kokonaiskustannuksia kasvattavat vielä mahdolli set sijaiskus tannukset. Kaikki poissaolot
8
9 5.2 Työterveyshuolto Työterveyshuoltopalveluja kunnan henkilöstölle ostettiin Euran kunnan työterveyshuollosta ja lääkärikeskus Minervalta. Työterveyshuolto Käynnit kpl 2011 2012 2013 Työterveyshuolto lääkäri 84 166 99 terveydenhoitaja 225 86 136 fysioterapeutti 13 2 - psykologi - - laboratorio 819 454 583 muut tutkimukset 1 - - Sairaanhoito lääkäri 979 1078 1173 terveydenhoitaja 322 385 363 fysioterapeutti 40 45 22 erikoislääkärit 4 2 3 tutkimukset 1082 1136 1874 Työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 2013 129.464 euroa (v. 2012 115.886 eu roa). Kela korvaa hyväksyttävistä kustannuk sista ehkäisevän työterveyshuollon osalta 60 % ja sairaanhoidon osalta 50 %. I korvausluokassa vuosi kustannus 2011 40.392 2012 41.435 2013 44.208 II korvausluokassa vuosi kustannus 2011 65.737 2012 74.451 2013 85.255 5.3. Työsuojelu ja yhteistoiminta Työsuojeluryhmä, johon kuuluvat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut ja työterveyshoitajat, kokoontui vuoden aikana 6 ker taa. Työpaikkakäyntejä työsuojeluryhmä teki vuonna 2013 viiteen eri kunnan toimipisteeseen. Työpaikkakäynneistä laaditaan aina raportti, johon kirjataan havaitut puutteet, korjauseh dotukset sekä korjausaikataulu. Tarkastus käyntejä (työpaikkakäynti jo tehty) tehtiin kolme. Tällöin tarkastetaan aikaisem malla käynnillä havaittujen puutteiden korja usti lanne. Ensiapukoulutustilaisuuksina järjestettiin kunnan henkilöstölle sekä kevätkaudella että syyskaudella kumpanakin 2 yhden päivän pituista hätäensiapukoulutustilaisuutta. Ensiapukoulutustilaisuudet järjestettiin kunnanviraston valtuustosalissa. Ensiapukoulutustilaisuuksiin osallistui 65 henkilöä vuonna 2013. Euran kunnan henkilökunnalle sattui vuonna 2013 yhteensä 69 työtapaturmaa (v. 2012 yht. 49 työtapaturmaa). Työpaikalla tapahtui 58 tapaturmaa ja työmatkalla 11 tapaturmaa. Euraan perustettiin vuonna 2012 sisäilmatyöryhmä, joka kokoontui vuonna 2013 neljä kertaa. Sisäilmatyöryhmälle tuli vuoden aikana neljä haittailmoitusta työpaikan sisäilmasta. Vuoden 2013 aikana sisäilmatyöryhmä käsitteli kuusi sisäilma-asiaa. Kunnan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa varten on asetettu yhteistyötoimikunta, jonka tehtäviin kuuluu käsitellä ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat 1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä 2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henki-
10 löstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta 3) henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäi seen tietojen vaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia 4) taloudellisista tai tuotannolli sista syistä toimeenpantavaa osa-aikaista mista, lomauttamista tai irtisanomista. Yhteistyötoimikunta toimii myös työsuojelun valvonnasta annetussa laissa ja asetuksessa sekä kunnallisen alan työsuojelusopimuksessa tarkoitettuna työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuonna 2013 neljä kertaa. Käsittelyssä olivat mm. henkilöstö suunnitelma, talousarvio ja tilinpäätös, kuntarakenneasiat, työsuojelu, työterveys huolto sekä aloitetoiminta. 5.4 Tyky- ja virkistystoiminta Tyky- ja virkistystoimintaa järjestävänä ryhmänä on ns. tyky -työryhmä. Ryhmä on järjestänyt tuettuna toimintana mahdollisuu den käydä mm. kuntosalilla, avantouinnissa, uimassa, keilaamassa, pelaamassa squashia, sulkapalloa tai sählyä sekä suunnistamassa. Sairauspoissaolopäivien määrä on pysynyt ennallaan vuoteen 2012 verrattuna. Lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksella poissa olevien poissaolot ovat määrällisesti vähentyneet ja pelkällä ns. omalla ilmoituksella olevien määrä on kasvanut verrattuna todistuksen hankkineisiin. Työyksiköissä pitäisi yhdessä pohtia työkykyyn liittyviä asioita ja yhdessä ponnistella kohti tavoitetta, että työssä selviydytään ja työssä viihtyminen lisääntyisi. 5.6 Toimenpiteet Työkyvyn varhaisen tuen malli kiinnitetään edelleen huomiota koko or ganisaatiossa. Ohjeistus pitää vakiinnuttaa ja luoda toimintamallit kunnan hyviksi käytännöiksi. Henkilöstöpoliittisen ohjelman osalta on asetettu tavoitteet täytäntöönpanosuunnitelmaan ja valittu toiminnan painopistealueet vuosille 2013-2014. Koko henkilöstön tykyjumppa oli kerran viikossa Kirkonkylän koululla. Liikuntailtapäivinä käveltiin pururadalla tai osallistuttiin eri lajeihin urheilutalolla (kuntosali, uinti/ vesijuoksu, sulkapallo) tai kuntokeskus Tzempissä. Oli myös mahdollisuus harjoitella Frisbeegolfia urheilukeskuksessa. Paikallisessa elokuvateatterissa oli mahdollisuus käydä katsomassa yksi elokuva puolen vuoden aikana eli kaksi yhteensä. Myös Pyhäjärviteatterin esitys oli mahdollista käydä katsomassa. Määrärahoja tyky- ja virkistystoimintaan käytettiin 39.677euroa vuonna 2013 eli 64,60 euroa/vakituinen työntekijä (46,70 euroa/ v. 2012). 5.5 Johtopäätökset
11