VillageWaters Yhteistyöllä ratkaisuja haja-asutusalueen jätevesiin Virpi Vrne, Frans Silvenius ja Marja-Liisa Vieraankivi Lunnnvarakeskus Luke Hajajätevesiristeily Seminaari haja-asutusalueen jätevedenkäsittelystä Viking Line XPRS & Tallinna 20. 21.11.2018
VillageWaters Lyhyesti VillageWaters-hankkeesta Perusteita: Jätevesijärjestelmien ilmast- ja rehevöittävien vaikutusten mittaaminen LCA:lla Tutkimustulksia: Päästöt, tapauksia VillageWaters:n pilteista 2 https://www.villagewaters.eu/fin
VillageWaters-hankkeesta (1/3) EU:n hanke VillageWaters 2016-2019 3 VillageWaters = Water emissins and their reductin in village cmmunities villages in Baltic Sea Regin as pilts-villagewaters Tavite: löytää kestävät haja-asutusalueille spivat jätevesijärjestelmien puhdistusteknlgiat lähialueen vesistöjen ja kk Itämeren tilan parantamiseksi Hankkeen kest: 1.3.2016-28.2.2019 (6 peridia) Budjetti: 3 007 536,20 e Rahittaja: Interreg Baltic Sea Regin (BSR), http://www.interreg-baltic.eu/hme.html https://villagewaters.eu Hankekumppanit Pääpartneri: Luke (FI) 13 partneria 5 eri Itämeren alueen maasta: Sumi, Vir, Latvia, Liettua, Pula
VillageWaters-hankkeesta (2/3) EU:n hanke VillageWaters 2016-2019 4 Tietja kerätään markkinilla levista teknlgiista pilttikylistä, jissa tehdään muutksia jätevedenkäsittelyssä, hankkeessa mukana 2 pilttikylää Virssa 2 Sumessa (Gennarby ja Nurmijärvi) 2 Latviassa 1 Liettuassa 2 Pulassa muista yksittäisistä haja-asutusalueen ktitaluksista
VillageWaters-hankkeesta (3/3) EU:n hanke VillageWaters 2016-2019 5 Päätavitteena luda verkssa timiva tiettyökalu Auttaa haja-asutusalueiden asukkaita ja kyläyhteisöjä valitsemaan spivimman ratkaisun jätevesien käsittelyyn. Palvelu tulee lemaan helppkäyttöinen verkksvellus, jssa käyttäjä vi selata erilaisia ratkaisuja valitsemiensa kriteerien mukaan ja tutustua käyttökkemuksiin. Palvelussa humiidaan mm. ratkaisujen hankinta- ja ylläpitkustannukset, käytön helppus ja puhdistustuls niin ravinteiden kuin hygieniankin kannalta. Tavitteena vähentää jätevesistä aiheutuvia ympäristöhaittja niin paikallisesti kuin kk Itämeren alueella.
Sumen pilttikhteet 6 Gennarby Khde (9 talutta) sijaitsee Gennarbyträsket järven rannalla Vanha systeemi: ma kaiv ja sakkaivjärjestelmiä Uusi systeemi: rakennettiin vesi- ja viemäriverkst, jtka liitettiin kunnalliseen järjestelmään
Sumen pilttikhteet 7 Nurmijärvi Vanha jätevedenkäsittelyjärjestelmä, jka perustui maaperäsudatukseen pumpun avulla, li tukkeutunut. Tarkituksena li tehdä samanlainen järjestelmä vanhan viereen. Järjestelmän periaate n nstaa jätevedet sastussäiliöistä pumpun läpi krkeammalle, jtta sudatuskentän jälkeen vedet vidaan purkaa läheiseen jaan. Vesianalyysien perusteella ei havaittu tukkeutumista
Nurmijärvi ja Gennarby pilttikhteet Rehevöittävä vaikutus kg PO 4 -eq/fu 8 kg PO 4 -eq/ funkt. yks 0,0016 0,0014 0,0012 0,001 0,0008 0,0006 0,0004 Nurmijärven piltti Sludge N Sludge P N P kg PO 4 -eq/ funkt. yks 0,008 0,007 0,006 0,005 0,004 0,003 0,002 Gennarbyn piltti N, sludge P, sludge N P 0,0002 0,001 0 New Old 0 New Old Kska systeemi n sama, ei laskennallista era vanhan ja uuden järjestelmän välillä. Suurin kurmitus tulee typestä. Uusi järjestelmä vähentää kurmitusta 70%. Erityisesti fsfrin kurmittava vaikutus vähenee.
Nurmijärven ja Gennarbyn pilttikhteet Ilmastvaikutus kg CO 2 -eq/fu 9 kg CO 2 -eq/ funkt. yks. 0,25 Nurmijärven piltti kg CO 2 -eq/ funkt. yks. 0,2 0,18 Gennarbyn piltti 0,2 0,15 0,1 0,05 Transprts Electricity Cnstructin CH4 N2O_effluent N2O_plant 0,16 0,14 0,12 0,1 0,08 0,06 0,04 0,02 Electricity 2 Electricity 1 chemicals cnstructin CH4 N2O_effluent N2O 0 New Old 0 New Old Uuden ja vanhan systeemin ilmastvaikutuksessa ei le erja. Suurin ilmastvaikutus tulee dityppimnksidista. Uuden järjestelmän ilmastvaikutus n suurempi jhtuen lähinnä sähkönkulutuksesta. Suurin ilmastvaikutus tulee dityppimnksidista.
Sumen pilttikhteiden nrmalisidut tulkset m 3 jätevettä/ Sumen keskim. päivittäinen kulutus 10 0,12 0,1 0,08 0,06 0,04 0,02 0 Nrmalisidut ympäristövaikutukset, Nurmijärven piltti Uusi Vanha Rehevöittävä vaikutus Ilmastvaikutus Nrmalisinnin tulkset: yhden henkilön jätevesi suhteutettuna yhden henkilön päiväkulutuksen ympäristövaikutuksiin Nrmalisituja tulksia vidaan verrata: mlempien pilttien uusi jätevesijärjestelmä vähentää rehevöittäviä päästöjä aiempaan verrattuna (tulsten arvttamista ei kuitenkaan vielä tehty) 0,5 0,45 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 Nrmalisidut ympäristövaikutukset, Gennarbyn piltti Uusi Vanha Rehevöittävä vaikutus Ilmastvaikutus
Kustannus-hyöty laskelma 11 Gennarby: Vanha systeemi li edullinen ja pitkäikäinen. Laskelma ei ta humin sitä, että järjestelmä ei le lainsäädännön mukainen Uusi systeemi lisää kiinteistön arva humattavasti Nurmijärvi: Uusi ja vanha systeemi lähes sama. Uudessa lisänä pumppu sekä rakennusmateriaalina enemmän hiekkaa. Pilt Kustannus-hyöty tulkset Kaikki ktitaludet ktitalutta khden Kknaishyöty (vusina) Gennarby, vanha Hyöty ( ) 22557 2506 Kustannus ( ) 1924 214 Nettnykyarv 20633 2293 45 Gennarby, uusi Hyöty ( ) 64085 7121 Kustannus ( ) 6811 757 Nettnykyarv 57274 6364 26 Nurmijärvi, vanha Hyöty ( ) 7857 Kustannus ( ) 1399 Nettnykyarv 6458 12 Numijärvi, uusi Hyöty ( ) 8431 Kustannus ( ) 1443 Nettnykyarv 6988 13 Laskennassa käytetty Annuiteetti menetelmää. Kustannukset kstuvat vusittaisista ylläpitkustannuksista sekä investintikustannusten vusisuudesta eli annuiteetista. Hyöty n investintikustannuksen määrä, jka n kiinteistön arvn nusu. Tarkasteluaika n systeemin käyttöikä.
Yhteenvet Gennarby Nurmijärvi Rehevöityminen vähenee laskennallisesti 70 % uuden teknlgian myötä. Ilmastnmuutsvaikutus n hieman suurempi uudessa kuin vanhassa teknlgiassa, kska rakennusmateriaalin määrä lisääntyy ja käyttöikä lyhenee. Uusi järjestelmä n kalliimpi, mutta lisää kiinteistön arva enemmän. Rehevöittävät ja ilmastvaikutukset vat samat ennen ja jälkeen muutstyön laskennallinen ngelma. Myös kustannushyöty laskelman tulkset lähes samat. Kk hankkeen yleiset tulkset Uudet teknlgiat vähentävät rehevöitymisen määrää -> hyvä asia Itämerelle Erityisesti typen ja fsfrin emissit vähenevät. Eri teknlgiilla ei suuria erja ilmastnmuutsvaikutustulksissa. Ilmastnmuutsvaikutus tulee dityppimnksidista ja sähkön kulutuksesta. Myös rakennustyöt vivat lisätä ilmastnmuutsvaikutusta. Jäteveden puhdistuksesta jhtuva rehevöittävä vaikutus n ilmastnmuutsvaikutusta merkittävämpi ympäristövaikutus. 12
Tervetula mukaan VillageWatershankeen lppuseminaariin! 13 Trstaina 24.1.2019 Tallinnassa, Nrdic Htel Frum Ohjelma löytyy hankkeen sivulta: https://www.villagewaters.eu/sustainable_sulutins_fr_small-s_1000 Seminaariin ilmittautuminen n avinna: https://www.webrplsurveys.cm/answer/surveyparticipatin.aspx?s DID=Fin1464354&SID=921b0163-2bfd-488f-ad73- b11ba482d1f5&dy=1219365241 https://www.villagewaters.eu/fin
Kiits! Lunnnvarakeskus Luke Email: virpi.vrne@luke.fi frans.silvenius@luke.fi marja-liisa.vieraankivi@luke.fi https://villagewaters.eu/