Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin hallitusohjelmatavoitteet 2011 2015

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin hallitusohjelmatavoitteet 2011 2015 Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi muodostuu kolmestatoista merkittävästä kiinteistö- ja rakentamisalaa edustavasta järjestöstä. Foorumi on koonnut koko alan yhteiset tavoitteet, jotka se toivoo huomioitavan hallitusohjelmassa 2011 2015. Energiatehokkuuden parantaminen erityisesti olemassa olevassa rakennuskannassa Osaamisen ja työvoiman saannin turvaaminen Talousrikollisuuden torjunta Rakennetun ympäristön ministeriön perustaminen

Arvoisa päättäjä Kiinteistö- ja rakentamisalan järjestöistä muodostuva Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi on laatinut yhteiset hallitusohjelmatavoitteet asioista, jotka vaikuttavat vahvasti suomalaiseen hyvinvointiin. KIRA-foorumi on kansainvälisesti ainutlaatuinen yhteistyöryhmä, joka muodostuu rakennettua ympäristöä, eli rakennuksia ja infrastruktuuria tuottavista ja ylläpitävistä toimialoista. Huolehdimme muun muassa siitä, millaisissa rakennuksissa asumme ja työskentelemme, miten hoidamme kansallisvarallisuuttamme ja miten vastaamme päästövähennystavoitteisiin. Me allekirjoittaneet, KIRA- foorumin kolmetoista järjestöä, edistämme rakentamisen ja kiinteistönpidon laatua ja korkeaa osaamista. Vastuu siitä, että rakennettava ympäristö on terve ja energiatehokas vuosikymmentenkin jälkeen, on otettava nyt. Olemme yhdistäneet voimamme myös taistelussa harmaata taloutta vastaan. Pyydämme lukemaan tämän julkaisun ja jakamaan sitä edelleen. Toivomme Teidän osaltanne tukevan sitä, että suomalaisten elinympäristöä kohentavat toimenpide-ehdotuksemme ovat osa tulevaa hallitusohjelmaa. Kunnioittaen KIRA-foorumin johtoryhmä Helena Kinnunen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Helena Soimakallio Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Pekka Leskinen Viherympäristöliitto ry Vesa Juola Arkkitehtitoimistojen liitto ry Tero Heikkilä Isännöintiliitto ry Pia Gramén Kiinteistöpalvelut ry Olli-Heikki Kyllönen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Timo Myllys Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus ry Matti Rautiola Rakennustietosäätiö RTS Jukka Malila Kiinteistövälitysalan Keskusliitto KVKL ry Harri Hiltunen Suomen Kiinteistöliitto ry Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT ry

Teema 1 Energiatehokkuuden parantaminen erityisesti olemassa olevassa rakennuskannassa Rakennusten osuus suomalaisten energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja nykyisillä energiantuotantotavoilla hiilidioksidipäästöistä noin kolmannes. Tämän vuoksi kiinteistö- ja rakentamisalan rooli energiatehokkuuden parantamisessa on merkittävä. Vuonna 2012 otetaan käyttöön rakentamisen uudet energiamääräykset, jotka vaikuttavat tehokkaasti uudisrakentamiseen. Ala korostaakin, että päähuomio on nyt kiinnitettävä nykyisten rakennusten käytön kehittämiseen, ylläpitoon ja uudistamiseen, sillä noin puolet vuonna 2050 käytössä olevista rakennuksista on olemassa jo nyt. 1970-luvulla energiansäästötoimenpiteitä tehtiin monesti sisäympäristön kustannuksella, mistä aiheutui terveysongelmia. Riski tähän on olemassa nytkin. Siksi energiatehokkuutta parannettaessa on aina varmistettava myös hyvät ja terveelliset sisäolosuhteet. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin toimenpide-ehdotukset rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi: Rakennuksen kaikkien merkittävien remonttien suunnittelu on tehtävä ammattitaitoisesti ja siihen pitää sisältyä myös energiatehokkuuden ja sisäympäristön parantamisen tarkastelu. Energiatehokkuuden parantamiseen tarvitaan kannustimia, joita voivat olla esimerkiksi a) energiatehokkuuden parantamisen edellyttämän tilankäytön jättäminen rakennusoikeuden ulkopuolelle b) suhdanneluonteiset avustukset energiatehokkuuden parantamiseen c) kotitalousvähennyksen jaksotusmahdollisuus useammalle vuodelle, kun kyseessä on energiatehokkuusremontti d) lisä- ja täydennysrakennusoikeuksien saamisen helpottaminen. Rakentamismääräyksiin täydennetään vaatimukset riittävästä mittaroinnista ja visualisoinnista, mikä helpottaa kulutuksen ja olosuhteiden seurantaa ja ohjaa oikeisiin käyttötottumuksiin. Huoltokirja on otettava aktiiviseen käyttöön myös olemassa olevassa rakennuskannassa. Korjausrakentamisen ja ylläpidon erityistarpeet huomioidaan paremmin koulutuksessa ja osaamisen kehittämisessä. Ehdotusten lähtökohta on, että ne ovat kustannuksiin nähden tehokkaita, selkeitä ja käyttäjälähtöisiä. Ne ovat myös toteutettavissa ja hallinnoitavissa joko nykyisen säädännön puitteissa tai pienehköillä olemassa oleviin säädöksiin tehtävillä muutoksilla. Kustannustehokkuus korostuu Valmiin rakennuskannan energiatehokkuusvaatimuksissa kustannustehokkuuden merkitys korostuu. Tarvittavien investointien takaisinmaksuajat eivät saa muodostua kohtuuttoman pitkiksi. Usein kustannuksiltaan tehokkaimpia ovat toimenpiteet, joilla kannustetaan ja mahdollistetaan tilojen energiatehokasta käyttöä. Esimerkiksi kulutuksen mittaukset, visualisoinnit ja ohjaus ovat tehokkaita toimenpiteitä. Taloteknisten järjestelmien säännöllisen huollon ja ylläpidon sekä oikean ja tarkoituksenmukaisen käytön merkitystä pitää painottaa. Suurin säästö voidaan usein saavuttaa lämmön talteenotossa. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa kiinteistö- tai aluekohtaista sähkön ja lämmön tuotantoa pitää tukea korjausrakentamisen yhteydessä. Energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin tulee kannustaa ensisijaisesti muiden korjausten yhteydessä, koska etenkin rakenteisiin kohdistuvat energiatehokkuustoimenpiteet tulevat erillistoteutuksina kohtuuttoman kalliiksi. Toimitilojen kiinteistönhoidon yhteydessä tapahtuvalla aktiivisella energianhallinnalla muun muassa rakennusautomaatiota hyödyntäen sekä muilla ennakoivilla toimenpiteillä on suuri merkitys energiankulutuksen pienentämisessä. Sekä energiankulutuksen pienentämisen että kustannusten kannalta tehokkaimmat toimenpiteet edellyttävät ammattimaista ja huolellista suunnittelua, toteutusta, käyttöä ja ylläpitoa. Ne liittyvät pääsääntöisesti rakennusautomaation nykyaikaistamiseen ilmanvaihdon käyttöön ja uudistamiseen :: lämmön talteenotto :: tarpeenmukainen käyttö, ohjaus ja huolto valaistukseen :: valaisintyyppi :: tarpeenmukainen käyttö ja ohjaus vedenkulutukseen :: kulutuksen mittaus :: verkoston paine ja vesikalusteet Näiden parannustoimenpiteet ovat usein kustannustehokkaita, vaikka ne toteutettaisiin erikseen osana kiinteistön suunnitelmallista käyttöä ja ylläpitoa. Energiankulutukseen ja ekologisuuteen voidaan vaikuttaa myös muun muassa energialähteen valinnalla :: lämpöpumput :: uusiutuva energia lisäeristyksellä energiatehokkaammilla rakenneosilla :: ikkunat ja ovet alueellisilla ratkaisuilla :: mm. alueelliset energiaratkaisut Näiden osalta kustannustehokkuus on yleensä heikompi ja muutostyöt on perusteltua tehdä vain muun suuremman korjauksen yhteydessä. Ilmalämpöpumpun asentaminen suoran sähkölämmityksen asuntoon on kuitenkin usein itsenäisenäkin toimenpiteenä ekologisesti ja taloudellisesti perusteltua.

Teema 2 Osaamisen ja työvoiman saannin turvaaminen Osaamis- ja koulutustarpeiden määrällistä ja laadullista ennakointia sekä seurantaa pitää tehdä jatkuvasti ja tiiviissä yhteistyössä kaikkien kiinteistön elinkaareen liittyvien toimialojen kesken. Alaa on käsiteltävä lähtökohtaisesti yhtenä kokonaisuutena kattaen tasapuolisesti eri ammattialueet. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin toimenpide-ehdotukset osaamisen ja työvoiman saannin turvaamiseksi: Luodaan valtakunnallinen, ajan tasalla oleva ja kiinteistö- ja rakentamisklusterin lähtökohdista rakennettu sähköinen tietokanta todellisista koulutusmääristä kaikilla koulutustasoilla. Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja tutkintotoimikunnat kootaan Opetushallituksessa samaan rakennetun ympäristön klusteriin. Isännöintialan koulutustarpeet selvitetään ja koulutusta kehitetään esiin tulevien tarpeiden mukaisesti. Kaikille kiinteistönvälitystehtävissä toimiville säädetään pakolliseksi LKV-koe tai muulla tavoin osoitettu LKV-pätevyys. Kaikilla koulutustasoilla luodaan edellytyksiä ymmärtää rakennetun ympäristön merkitys ja vaikutus hyvinvointiin, kestävään kehitykseen ja kilpailukykyyn. Työelämälähtöisten opetusmenetelmien käyttöä lisätään. Opetushenkilöstön työelämäjaksot on saatava aktiivisemmin käyttöön ja oppilaitoksiin on luotava uusia keinoja helpottamaan opettajan siirtymistä työelämäjaksoille. Koulutusaikaa ammatillisissa tutkinnoissa on voitava lyhentää nykyisestä kolmesta vuodesta. Kansainvälisyysnäkökulma otetaan huomioon opetussuunnitelmissa. Aikuiskoulutusta on lisättävä alan vaihtamisen helpottamiseksi. Aiemmin hankitun osaamisen hyödyntämistä on kehitettävä. Työvoimapoliittisissa palveluissa on huomioitava kiinteistö- ja rakentamisalan kasvavat ja monipuolistuvat osaamisvaatimukset. Ulkomaisen työvoiman kasvu erityisesti kiinteistöpalvelualalla on mahdollistettava. Suomalaisten ja ulkomaalaisten työehtojen ja verokohtelun tulee olla yhdenmukaiset. Yhteiskunnan on otettava nykyistä isompi vastuu maahanmuuttajien kielikoulutuksesta. Oppilaitosten resurssit varmistettava, yksiköiden erikoistumista edistettävä Kiinteistö- ja rakentamisalalle koulutettavien nuorten määrä on tulevalla hallituskaudella pidettävä tasolla, jolla alan tarpeisiin voidaan vastata. Joissakin tutkintosuunnissa, kuten kiinteistöpalvelualan eli kiinteistönhoidon ja siivouksen, ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien määrää on kasvatettava pikaisesti. Kiinteistö- ja rakentamisalan ulkopuolisilta koulutussuunnilta ja ammateista alalle tulevien ja tulleiden osaamisen ja koulutuksen kehittämistarpeita tulee myös selvittää. Koulutusta tarjoavien oppilaitosten resurssien riittävyys on varmistettava korkeatasoisen perusopetuksen ja -tutkimuksen takaamiseksi. Koulutuksen tarjoajille on kehitettävä koulutustasosta riippumattomia, vertailukelpoisia mittareita, joiden avulla koulutuksen laatua voidaan ohjata. Koulutuksen keskeyttämisen syyt tulee selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toimiin keskeyttämisten ennalta ehkäisemiseksi. Työvoimavaltaisten alojen, kuten kiinteistöpalvelu- ja rakennusalojen, työvoiman saanti tulee turvata niin, että niille varataan riittävästi koulutuspaikkoja sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksessa kaikilla koulutusasteilla. Oppilaitoksia pitää rohkaista erikoistumaan alueellisiin vahvuuksiinsa nojautuen. Erikoistumisen on perustuttava paikalliseen verkostoitumiseen yritysten, tutkimuslaitosten ja esimerkiksi ELY-keskusten kautta koordinoitujen kansallisten ohjelmien kanssa. Näin syntyvien alueellisten osaamisklustereiden tulee valtakunnallisessa tarkastelussa täydentää toisiaan. Opetuksen sisällöt ajan tasalle Toimialan painopiste on Suomessa siirtymässä uudisrakentamisesta uudistamiseen, korjausrakentamiseen, kiinteistöjen ylläpitoon sekä käyttöön. Alalla työskentelevien on sitouduttava alusta alkaen käyttäjälähtöiseen ja kulttuuriarvoja säilyttävään elinkaariajatteluun, jota voi soveltaa niin fyysisiin rakenteisiin kuin toimintatapoihinkin. Tehokkain keino kestävämmän kulttuurin syntymiselle on huomioida se kaikessa koulutuksessa. Hallituskaudella 2011 2015 tärkeitä ajankohtaisia osaamisalueita korjausrakentamisen lisäksi ovat muun muassa energiatehokkuus, uudet energiaratkaisut, kosteus- ja homekysymykset sekä eurokoodien myötä uudistunut mitoitusjärjestelmä. Opetuksen tavoitteiksi tulee yhdistää korkea teknistaloudellinen osaaminen, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, ammattiylpeys sekä vastuullinen ja asiakaslähtöinen toiminta. Opetusmenetelmien kehittäminen Osaamisvaatimusten kasvu, monipuolistuminen ja jatkuva muuttuminen haastavat perinteiset opetussisällöt ja oppimisen mallit. Perusosaamisalueiden tinkimätön läpikäynti luo opiskelijalle välttämättömän osaamispohjan, mutta tutkintosuunnan kilpailukyvyn mittaa nuorten mielikuva opetusyksikön ajassa pysymisestä. Tavoite on, että kiinteistö- ja rakentamisala houkuttelee lahjakkaita ja motivoituneita nuoria. Opetushenkilöstöä tulee tukea ajankohtaisten ja työelämälähtöisten menetelmien käytössä koulutuksin, joustavin metodikokeiluin sekä riittävillä opetukseen varatuilla resursseilla. Opiskeluaikana toteutettavat poikkitieteelliset yhteishankkeet koulivat opiskelijoita työelämään. Työelämästä tulevat vierailuluennoitsijat tuovat oman hyödyllisen lisänsä opetukseen. Aikuiskoulutuksen rooli ammatilliseen perustutkintoon ja ammattitutkintoon johtavana väylänä kasvaa erityisesti maahanmuuttajien keskuudessa. Valtion tulee osallistua nykyistä suuremmalla osuudella valtakunnallisten näyttötutkintoaineistojen laadun ja yhteismitallisuuden varmistamiseen tähtäävän puolueettoman toimijan, ALVARin, materiaalien tuottamiskustannuksiin. Elinikäinen oppiminen korostuu jatkuvasti, mikä edellyttää toimialan täydennys-, jatko- ja muuntokoulutuksen kokonaistarkastelua. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja hyväksi lukemisen luotettavia menettelytapoja tulee eriasteisissa koulutuksissa ja osaamisen näytöissä kehittää ja ottaa käyttöön. Toimenpiteillä tulee edistää myös elinikäisen oppimisen ja työelämävalmiuksien säilymistä ja jatkuvaa kehittymistä. Ammatillisen tutkinto- ja pätevöitymistavoitteisen koulutuksen rakenteiden uudistamisen lisäksi tulee uudistaa myös rahoitusjärjestelmiä. Uudistusten keskeisinä periaatteina tulee olla laatu ja vaikuttavuus. Kansainvälisen yhteistyön lisääminen Kiinteistö- ja rakentamisalan tilaaja-, käyttäjä- ja omistajatahot ovat kansainvälistyneet kymmenessä vuodessa voimakkaasti, ja nyt sama ilmiö

on laajasti toteutunut myös työntekijätasolla. Kansainvälistymisen etujen hyödyntämiseksi ja haittojen ennaltaehkäisemiseksi tulee kaikkiin opintosuunnitelmiin lisätä kansainvälisyysnäkökulma. Opettaja-, opiskelija- ja tutkijavaihto ovat keskeisiä keinoja kansainvälisen koulutuksen ja yhteistyön kehittämisessä. Monikulttuurisuuden mukanaan tuomat haasteet on tunnistettava omaksi kansainvälistymisen alueekseen, joka on huomioitava kaikessa alan koulutuksessa. Kiinteistö- ja rakentamisalan korkeimman tieteellisen tutkimuksen alueella Suomi on profiloitunut luotettavaksi kansainvälisten konferenssien pitopaikaksi. Tätä mielikuvaa tulee aktiivisesti hyödyntää ja kehittää vienninedistämisen työkaluna. Työnvälityspalvelujen ja työvoimapoliittisen koulutuksen kehittäminen työelämälähtöisemmäksi Sähköisiä työnvälityspalveluja ja tukijärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne aktivoivat työnhakijoita enemmän omaehtoiseen työnhakuun. ELY-keskusten työelämätuntemusta on vahvistettava KIRA-toimialojen osalta ja TE-toimistojen rekisteröintikäytäntö on saatava vastaamaan työelämän tarpeita. Rekisteröinnissä on otettava nykyistä paremmin huomioon se, etteivät kaikki työttömät työnhakijat sovellu yhä monipuolisempaa osaamista vaativiin kiinteistöja rakentamisalan töihin. Työvoimapoliittisen koulutuksen määrärahoja on suunnattava yritysten tarpeista lähtevään koulutukseen ja yrityksen ja työelämän tarpeet on koulutuksen suunnittelussa huomioitava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työvoimapoliittisen koulutuksen tehokkuuden mittaamisessa on korostettava koulutuksen jälkeisen työllistymisen roolia. Ulkomaisen työvoiman käyttö mahdollistettava Erityisesti jatkuvasta työvoimapulasta kärsivä kiinteistöpalveluala tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän ulkomaista työvoimaa. Myöskään rakentamisalalla suomalainen työvoima ei yksin riitä korvaamaan mittavaa eläkepoistumaa. Työperäiseen maahanmuuttoon on laadittava nykyistä selkeämmät säädökset ja toimintaohjeet. Maahanmuuttajien kielikoulutukseen liittyvää vastuunjakoa tulee selkeyttää ja varmistaa, ettei suomen tai ruotsin kielten koulutus jää yksinomaan yritysten harteille. Ulkomaisten työntekijöiden työehtojen noudattamisen viranomaisvalvontaa on lisättävä ja lainsäädäntöä muutettava niin, että ulkomaalaisten ja suomalaisten työntekijöiden verokohtelu on mahdollisimman yhdenmukaista. Rakentamisalalla työskenteleville on säädettävä pakolliseksi veronumero ja perustettava veronumerorekisteri. Veronumerokäytäntö helpottaisi valvontaa ja tehostaisi ulkomaisten lähetettyjen työntekijöiden verovastuuta. Teema 3 Talousrikollisuuden torjunta Talousrikollisuuden ja harmaan talouden aiheuttamat menetykset yhteiskunnalle ovat vuositasolla useita miljardeja euroja. Harmaa talous vaikeuttaa lisäksi rehellisesti toimivien yritysten liiketoimintaedellytyksiä. Viime vuosina tilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla. Rakentamisalalla yhteiskunnalta jää saamatta veroja ja muita lakisääteisiä maksuja arviolta noin 500 miljoonaa euroa vuosittain. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin toimenpide-ehdotukset talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumiseksi: Rakennusalalle perustettavan yrityksen vastuuhenkilöiden taustat on tarkistettava. Rakennusalan urakanantajien ilmoitusvelvollisuus alihankkijoille suoritetuista maksuista ja työmaalla työskentelevistä työntekijöistä säädetään pakolliseksi. Kiinnijääminen rakennusalalla harjoitetusta talousrikollisuudesta on varmistettava. Tilaajavastuulakia tulee uudistaa ja sen vaikuttavuutta tehostaa vaatimalla selvityksiä kaikilta yrityksiltä sekä lisäämällä valvontaa. Lain perusteella vaadittavien todistusten tietosisältöä on kehitettävä, ja lain edellyttämien selvitysten saatavuutta helpotettava. Kotitalousvähennys tulee säilyttää. Perustettavan yrityksen vastuuhenkilöiden taustojen tarkastaminen Patentti- ja rekisterihallitus tulee velvoittaa tarkastamaan rakennusalalle perustettavan uuden yrityksen vastuuhenkilöiden taustat. Jotta yritys voidaan merkitä kaupparekisteriin, edellytykseksi tulee asettaa, että yrityksen vastuuhenkilöt eivät ole aiemmin syyllistyneet talousrikoksiin tai harmaan talouden harjoittamiseen. Niin sanotut kertakäyttöyritykset ovat nykyisin tyypillisiä rakennusalalla. Epärehellinen yrittäjä perustaa uuden yrityksen ja jatkaa sen nimissä toimintaa, kun edellinen yritys on esimerkiksi joutunut maksuvaikeuksiin. Urakkamaksujen ja työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuus Ilmoitusvelvollisuus parantaa merkittävästi verohallinnon mahdollisuuksia tunnistaa harmaan talouden ja pimeän työn harjoittajat ja kohdistaa tarkastustoimensa niihin. Verottaja saa urakanantajilta tiedot kaikista urakoitsijoille suoritetuista maksuista ja voi verrata niitä rekistereissään oleviin tietoihin. Päätoteuttajilta verottaja saa työmaiden palkansaajien tiedot ja pystyy vertaamaan niitä ennakonpidätystietoihin. Ilmoitettavat tiedot on määriteltävä niin, että ne on helppo kerätä eivätkä aiheuta kohtuutonta lisätyötä myöskään pienille yrityksille. Verottajan on kehitettävä omia järjestelmiään niin, että se pystyy hyödyntämään ilmoitusten sisältämät tiedot ja myös antamaan ilmoittajille palautetta saavutetuista hyödyistä.

Tällä hetkellä monet merkittävät rakennusalan toimijat antavat jo verottajalle vapaaehtoisesti kulkulupatietoja työmaalla työskentelevistä henkilöistä sekä neljännesvuosittain tietoja solmimistaan alihankintasopimuksista. Vapaaehtoisuus ei enää riitä vaan menettely on saatettava pakolliseksi. Kiinnijäämisen varmistaminen Kiinnijääminen talousrikoksista varmistetaan paitsi järjestelmiä kehittämällä myös valvonnan avulla. Talousrikosasioihin perehtyneiden poliisin ja verottajan tutkijoiden sekä talousrikossyyttäjien määrää tulee lisätä, jotta talousrikokset paljastuvat ja talousrikosjuttujen käsittely nopeutuu. Myös pimeää työtä tekevien kiinnijäämisriskiä on tehostettava ja varmistettava, että heille tulee pimeästä työstä rangaistusseuraamuksia. Työsuojelutarkastajien ja verottajan reaaliaikaiseen valvontatyöhön on kohdistettava entistä enemmän resursseja, ja valvonnan pitää näkyä työmailla. Työsuojelutarkastajat valvovat tilaajavastuulain noudattamista, henkilötunnisteen käyttöä ja ulkomaalaisten työskentelyoikeuden perusteita. Yritykset vaativat sopimuskumppaneiltaan selvityksiä ja toimittavat viranomaisille tietoja. Niiden rooli taistelussa talousrikollisia vastaan on kaventaa rikollisten toimintapiiriä ja auttaa viranomaisia kohdistamaan toimenpiteensä oikein. Yritykset tarvitsevat tuekseen vahvaa viranomaisvalvontaa, sillä yrityksillä ei ole käytössään samoja valvontakeinoja ja valtuuksia kuin viranomaisilla. Tilaajavastuulain kehittäminen Tilaajavastuulaista on poistettava vakiintuneen yrityksen ja vakiintuneen sopimussuhteen käsitteet, koska ne ovat johtaneet lain puutteelliseen noudattamiseen.selvitykset tulee vaatia kaikilta. Ulkomaisilta yrityksiltä vaadittavien tietojen osalta laissa on todettu, että ulkomaisten yritysten tulee toimittaa vastaavat todistukset tai muu hyväksytty selvitys. Laissa tulee selventää, millaisia selvityksiä ulkomaisilta yrityksiltä vaaditaan. Eläkevakuutustodistusten sisältöä tulee täsmentää siten, että todistuksesta ilmenee kuinka monta työntekijää vakuutus kattaa. Tällöin tilaaja voi paremmin tunnistaa vilpilliset yritykset, jotka eivät maksa kuin osan oikeasta eläkemaksusta. Lainsäädäntöä tulee muuttaa siten, että viranomaisilta tai lakisääteistä tehtävää hoitavilta tahoilta peräisin olevien tietojen julkisuutta laajennetaan. Kaikki tilaajavastuulain edellyttämät tiedot tulee saattaa sähköiseen muotoon, helposti ja maksutta saataville. Kotitalousvähennyksen säilyttäminen Kotitalousvähennys tulee säilyttää. Se on tehokas keino vähentää harmaan talouden ja pimeän työn harjoittamista esimerkiksi rakentamis-, remontoimis- ja siivouspalveluissa, joita kotitaloudet ostavat. Teema 4 Rakennetun ympäristön ministeriön perustaminen Viimeksi kuluneen hallituskauden aikana liikennealan hallinto järjestettiin kaikki liikennemuodot kattavaan Liikennevirastoon, mikä takaa eri liikkumismuotojen keskinäisen tasavertaisuuden. Samalla parannettiin edellytyksiä yli hallituskausien ulottuvalle pitkäjänteiselle kehittämistyölle. Vastaavasti ympäristöministeriöön perustettiin rakennetun ympäristön osasto, johon keskitettiin asumiseen, rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvät asiat. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin toimenpide-ehdotus: Valtakunnallista koordinointia varten on perustettava uusi rakennetun ympäristön ministeriö. Sen tulee yhdistää nykyiset maankäytön, rakentamisen, asumisen ja liikenteen (MRAL) hallinnonalat eri ministeriöistä. Seuraavaksi kokonaisnäkemys ja pitkäjänteisyys on ulotettava hallinnollisiin rakenteisiin korkeinta tasoa myöten. Tämä on tärkeää erityisesti jotta rakennetulle ympäristölle asetetut erittäin tiukat päästövähennystavoitteet olisi realistista saavuttaa.

www.kirafoorumi.fi

Suomen kansallisvarallisuudesta noin 70 prosenttia on rakennetussa ympäristössä. Kiinteistö- ja rakentamisalan vuotuisen toiminnan arvo on noin 50 miljardia euroa, josta noin viidennes syntyy kansainvälisistä toiminnoista. Ala työllistää yli 500 000 henkilöä Suomessa.