Puolustusministeriö MINVA PLM2017-00043 PO Koskenniemi Tuomas(PLM), Laaksonen Sanna(PLM) 06.11.2017 JULKINEN Viite Asia Ulkoasiainneuvosto puolustusministerikokoonpanossa ja EDA:n ministerijohtokunta 13.11.2017 Ulkoasiainneuvosto kokoontuu puolustusministerikokoonpanossa 13. marraskuuta. Turvallisuudesta ja puolustuksesta keskustellaan myös yhteisistunnossa ulkoministerien kanssa. Kokouksen yhteydessä järjestetään Euroopan puolustusviraston ministerijohtokunnan kokous. Puolustusministeri Niinistö ei pääse osallistumaan, kokous hoidetaan virkamiestasolla. EU Nato-yhteistyö Puolustusministerikokoonpanon ainoa asiakohta. Osana Varsovan julistuksen toimeenpanoa EU ja Nato neuvottelevat parhaillaan uusista yhteistyöalueista joulukuussa 2016 hyväksyttyjen alueiden lisäksi. Esillä olleet ehdotukset ovat Suomen näkökulmasta tervetulleita. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg osallistuu kokoukseen. Turvallisuus ja puolustus Yhteisistunto ulkoministerien kanssa. Huomio kiinnittyy erityisesti pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä (PRY) annettavaan ilmoitukseen. Suomi tukee kunnianhimoista etenemistä EU:n puolustusyhteistyössä. Euroopan puolustusvirasto Puolustusministerikokouksen yhteydessä järjestetään Euroopan puolustusviraston (EDA) ministerijohtokunnan kokous. Puolustusministerit päättävät EDA:n budjetista sekä työohjelmasta tulevalle kolmelle vuodelle. Suomi tukee esitystä EDA:n budjetiksi ja työohjelmaksi.
Asialista: 2(14) Ulkoasiainneuvosto puolustusministerikokoonpanossa: EU Nato-yhteistyö s. 3 Ulko- ja puolustusministerien yhteisistunto: Turvallisuus ja puolustus s. 5 Euroopan puolustusviraston johtokunnan kokous puolustusministerikokoonpanossa s. 10
Puolustusministeriö TAVOITEMUISTIO PLM2017-00041 PO Koskenniemi Tuomas(PLM) 01.11.2017 JULKINEN 3(14) Asia Ulkoasiainneuvosto puolustusministerikokoonpanossa 13.11.2017 Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 13.11.2017 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Puolustusministerit keskustelevat EU Nato-yhteistyöstä. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg osallistuu kokoukseen. 2. SUOMEN TAVOITE EU Nato-yhteisjulistuksen toimeenpanoa tulee jatkaa ja syventää sovituilla yhteistyöalueilla. Esillä olleet uudet ehdotukset EU Nato-julistuksen toimeenpanemiseksi ovat Suomen näkökulmasta tervetulleita. Suomea kiinnostavat etenkin Helsingin hybridiosaamiskeskuksen hyödyntäminen tilannetietoisuuden parantamisessa, koulutuksessa ja kriisinkestokyvyn kehittämisessä. EU:n ja Naton välistä yhteistyötä voidaan kehittää esimerkiksi harjoituksissa, terrorismin vastaisessa toiminnassa ja rajat ylittävien sotilaskuljetusten helpottamisessa. Hybridiuhkiin vastaamisessa EU:n ja Naton yhteistyö on välttämätöntä. Suomi pyrkii vakiinnuttamaan Helsingin hybridiosaamiskeskuksen aseman alan keskeisenä toimijana. Ensi vaiheessa keskuksen rooli painottuu tilannetietoisuuden parantamiseen ja alan koulutukseen. EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen tukee Natoa ja edistää osaltaan myös tasapuolisempaa transatlanttista taakanjakoa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Osana Varsovan julistuksen toimeenpanoa EU ja Nato neuvottelevat parhaillaan uusista yhteistyöalueista joulukuussa 2016 hyväksytyn 42 toimenpideehdotuksen lisäksi. Varsovan julistuksen toimeenpanosta saadaan edistymisraportti joulukuussa 2017, jolloin on myös tarkoitus antaa EU Natoyhteistyötä koskevat päätelmät. 4. TAUSTA
4(14) EU:n ja Naton johtajat antoivat Varsovassa heinäkuussa 2016 yhteisjulistuksen organisaatioiden välisen yhteistyön kehittämisestä. Joulukuussa 2016 EU ja Nato sopivat yhteisestä toimenpidelistasta, joka sisälsi kaikkiaan 42 ehdotusta. Toimenpidelistasta saatiin edistymisraportti kesäkuussa 2017. EU antoi raportista lyhyet päätelmät, jossa toivotettiin tervetulleeksi yhteistyössä saavutettu edistys ja toivottiin seuraavaa edistymisraporttia joulukuussa 2017. Kesäkuun päätelmien mukaan joulukuun raportissa voi olla myös uusia ehdotuksia yhteistyölle. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea on keskustellut asiasta. Mahdolliset uudet esitykset liittyvät mm. hybridiuhkiin vastaamiseen, rajat ylittävien sotilaskuljetusten helpottamiseen, terrorismin vastaisiin toimiin, harjoitustoimintaan, gender-kysymyksiin ja kumppanimaiden kapasiteettien rakentamiseen. Myös Naton täytyy hyväksyä esitykset, ja se voi myös tehdä omia esityksiä. Uusista yhteistyöalueista on tarkoitus päättää marras-joulukuussa. Hybridiuhkiin vastaamiseen liittyen Helsinkiin perustettu eurooppalainen hybridiuhkien osaamiskeskus voi osaltaan tarjota mahdollisuuksia EU:n ja Naton yhteistyön kehittämiseksi. Korkea edustaja Mogherinin ja pääsihteeri Stoltenbergin yhteisvierailu 2.10.2017 on esimerkki EU:n ja Naton sitoutumisesta keskuksen toimintaan. EU:n ja Naton harjoitusyhteistyö on tiivistynyt osana Varsovan julistuksen toimeenpanoa. Kuluvana syksynä toteutettiin ensimmäistä kertaa samanaikaiset ja koordinoidut harjoitukset, kun EU järjesti PACE17-harjoituksen Naton CMXharjoituksen yhteydessä. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa ensi vuonna EU:n Multilayer 18 -harjoituksen yhteydessä. EU:n puolustuksen kehittäminen tukee myös Natoa ja edistää tasapuolisempaa transatlanttista taakanjakoa. EU:n puolustusaloitteiden (mm. pysyvä rakenteellinen yhteistyö, puolustuksen vuosittainen arviointi ja puolustusrahasto) kehittämisessä huomioidaan Naton tekemä työ, ja päällekkäisyyksiä pyritään välttämään.
Ulkoasiainministeriö, Puolustusministeriö 5(14) TAVOITEMUISTIO POL-10, PLM, EUE 3.11.2017 Asia Turvallisuus ja puolustus Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 13.11.2017, ulko- ja puolustusministereiden yhteiskokous Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Outi Hyvärinen UM/POL-10, outi.hyvarinen@formin.fi, puh. 050-436 45 82, Pekka Marttila UM/POL-10, puh. 050-521 25 39 Tuomas Koskenniemi PLM, tuomas.koskenniemi@defmin.fi, puh. 050 505 6723 Meiju Keksi EUE, meiju.keksi@formin.fi, puh. +32 471 036 020 Lauratuulia Lehtinen VNEUS, lauratuulia.lehtinen@vnk.fi, puh. 0295-160190 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulko- ja puolustusministerit keskustelevat yhteisistunnossa turvallisuudesta ja puolustuksesta. Keskustelun pääpaino on pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä. Tavoitteena on allekirjoittaa jäsenmaiden yhteinen ilmoitus pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistumisesta tässä ulkoasiainneuvostossa. Esille noussee myös puolustuksen vuosittainen arviointi, puolustusrahasto ja siviilikriisinhallinta. Mahdollisia muita esille nousevia asioita ovat kriisinhallinnan rakenteet, taisteluosastot ja sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus. Tarkoituksena on antaa myös päätelmät, joissa tarkastellaan saavutettua edistystä ja linjataan jatkotyötä. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategien toimeenpanoa turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Suomi tukee kunnianhimoista etenemistä EU:n puolustusyhteistyössä. Suomen tavoitteena on, että konkreettisten aloitteiden kautta vahvistetaan EU:a turvallisuusyhteisönä. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) käynnistäminen on merkittävä askel EU:n puolustusyhteistyön syventämisessä ja siten Suomen pitkäaikaisten tavoitteiden mukaista. Suomen näkemyksen mukaan PRY:n on tuettava sekä eurooppalaisia että kansallisia prioriteetteja, ja sen tulee hyödyttää jäsenmaita kansallisten suorituskykyjen kehittämisessä. Käynnistämispäätöksen jälkeen olennaista on varmistaa PRY:n tehokas toimeenpano. Tässä korostuvat PRY:n hallinto ja sen alla toteutettavat yhteistyöprojektit. Hallinto on rakennettava olemassa olevien järjestelyjen varaan. Projektien on perustuttava sotilaallisiin tarpeisiin. Suomen osallistuminen arvioidaan tapauskohtaisesti huomioiden Suomen
puolustuksen tarpeet, projektien edellyttämät investoinnit sekä puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kehittäminen. 6(14) Suomi osallistuu syksyllä 2017 alkaneen puolustuksen vuosittaisen arvioinnin kokeiluun (CARD). Jäsenmaiden avoin ja kattava tiedon jakaminen on tärkeää CARD:n onnistumiseksi. Puolustustutkimuksen jatko-ohjelman hallintomallin valmistelu on aloitettava pian. Tutkimuksen tulee perustua jäsenvaltioiden suorituskyvyissä todettuihin tarpeisiin. Samalla tavoitteena on lisätä jäsenvaltioiden yhteistyötä myös rajat ylittävissä toimitusketjuissa sekä tukea Euroopan puolustusteollista perustaa ja osaamista. Puolustusteollisen kehittämisohjelman tulee tukea mm. kansallisten suorituskykyjen kehittämistä ja pohjautua EU:n suorituskykyjen kehittämissuunnitelmassa ja alueellisessa yhteistyössä tunnistettuihin tavoitteisiin. Pk-yritysten rajat ylittävä osallistuminen on tärkeää; Suomi kannattaa ohjelman budjetista varattavaa osuutta pk-yrityksille. Suomelle on tärkeää, että PRY, CARD ja puolustusrahasto muodostavat toimivan kokonaisuuden. Aloitteiden yhteyksiä tulee edelleen selventää toukokuun neuvoston päätelmien ja lokakuun Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Hallinto on järjestettävä jäsenmaiden kannalta selkeästi, ja päällekkäisyyksiä on vältettävä. CARD:ia on hyödynnettävä PRY:n arvioinnissa, ja sen muodostaman kokonaiskuvan on tuettava puolustusrahastoa. Puolustusrahaston on luotava kannustimia PRYprojekteille. On keskeistä jatkaa siviilikriisinhallinnan tehtävien ja strategisten painopisteiden uudelleentarkastelua sen määrittämiseksi, miten siviilikriisinhallinta voi parhaiten vastata muuttuneen turvallisuustilanteen mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin. Suomen tavoitteena on aiempaa korkeampi poliittinen tavoitetaso EU:n siviilikriisinhallinnalle ja tämän työn konkreettinen eteenpäin vieminen erityisesti siviilikapasiteettien kehittämisen osalta. Tavoitteena on myös sovittaa entistä paremmin yhteen siviilikriisinhallintaa ja EU:n muuta keinovalikoimaa, etenkin YTPP- ja OSA-sektorin toimijoiden työtä. Suomi tukee myös esillä olevaa ehdotusta siviilikriisinhallinnan nopean toiminnan mekanismin perustamisesta. EU:n kriisinhallintaoperaatioiden suunnittelu- ja johtorakenteiden kehittämisessä Suomen tavoitteena on pysyvä esikuntarakenne, joka kattaa sekä sotilaalliset ja siviilikriisinhallintaoperaatiot. Perustettu sotilaallisten koulutusoperaatioiden johtoesikunta on ensimmäinen askel tätä tavoitetta kohti. Jatkotyössä on tärkeää tarkastella myös toimeenpanevien sotilasoperaatioiden suunnittelua ja johtamista sekä kehittää edelleen siviili- ja sotilasoperaatioiden yhteistyötä. Suomi tukee EU:n taisteluosastojen käytettävyyden kehittämistä. Tärkeää on järjestelmän ennakoitavuus, jatkuvuus sekä poliittisen päätöksenteon nopeus.
7(14) Suomi tukee sotilaallisen kriisinhallinnan yhteisrahoituksen lisäämistä. Tavoitteena on välttää kustannusten kohtuuton kohdistuminen operaatioihin ja valmiusvuoroihin osallistuviin jäsenmaihin koskien EU:n taistelujoukkoja. Tasaisempi taakanjako EU-maiden välillä toimisi kannustimena ja edesauttaisi joukkojen kokoamista etenkin vaativimpiin operaatioihin sekä mahdollistaisi ennakoivan suunnittelun. 3. NEUVOTTELUTILANNE Heinäkuussa 2016 julkaistun EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpanoa on käsitelty ulko- ja puolustusministerien yhteyskokouksessa edellisen kerran toukokuussa 2017. Tämän jälkeen erityistä huomiota on kiinnitetty pysyvän rakenteellisen yhteistyöhön (PRY), puolustuksen vuosittaiseen arviointiin (CARD) ja EU:n puolustusrahastoon. Lokakuun Eurooppaneuvosto toivotti tervetulleeksi PRY:n valmisteluissa saavutetun edistymisen ja kehotti osallistumaan aikovia jäsenmaita tekemään neuvostolle ja korkealle edustajalle perussopimuksissa säädetyn ilmoituksen. Tämä sallisi PRY:n käynnistämisen vuoden loppuun mennessä. Eurooppa-neuvosto toivotti tervetulleeksi myös Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman (EDIDP) edistymisen sekä CARD:n käynnistämisen kokeiluna syksyllä 2017. Jäsenmaiden yhteistä ilmoitusta PRY:hön osallistumisesta on valmisteltu heinäkuusta lähtien. Ilmoitus on määrä allekirjoittaa tässä marraskuun ulkoasianneuvostossa. Käynnistämispäätös voitaisiin tehdä aikaisintaan joulukuun ulkoasiainneuvostossa. Komissio julkaisi kesäkuussa asetusehdotuksen puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta ja tiedonannon Euroopan puolustusrahastosta. Puolustusrahasto koostuu ns. tutkimus- ja suorituskykyikkunoista. Tutkimusikkunassa on jo käynnissä kolmivuotinen puolustustutkimuksen valmistelutoimi, jonka on määrä johtaa puolustustutkimusohjelmaan osana seuraavaa monivuotista rahoituskehystä vuodesta 2021 alkaen. Suorituskykyikkunan tarkoituksena on tukea tutkimushankkeita seuraavaa kehittämisvaihetta, esim. prototyyppien tuottamista. Kehittämisohjelma on määrä pilotoida vuosina 2019 2020, varsinainen ohjelma käynnistyisi seuraavalla rahoituskehyskaudella vuodesta 2021 alkaen. Puolustusteollisen kehittämisohjelman asetusehdotusta käsitellään parhaillaan neuvostossa puheenjohtajamaa Viron johdolla. Neuvoston kanta on tarkoitus muodostaa tämän vuoden puolella. Myös Euroopan parlamentti on aloittanut asetusehdotuksen käsittelyn. Neuvoston, parlamentin ja komission neuvottelut ehdotuksesta alkavat helmi- maaliskuussa, sopimukseen koetetaan päästä ennen kesää. Puolustustutkimuksen valmistelutoimen osalta ensimmäisten projektien valinta on käynnissä. CARD käynnistettiin kokeiluna tänä syksynä, ja sen on määrä tuottaa ensimmäinen raportti puolustusministereille syksyllä 2018. Ensimmäinen täysi CARD käynnistyisi syksyllä 2019. Euroopan puolustusvirasto EDA toimii CARD:n sihteeristönä. Siviilikriisinhallinnan osalta on aloitettu työ strategisten painopisteiden uudelleen määrittämiseksi keskittyen erityisesti siihen, miten siviilikriisinhallinta voi
8(14) parhaiten vastata muuttuneen turvallisuustilanteen mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin. Keskustelut siviilikriisinhallinnan nopeuttamisesta ja joustavoittamisesta ovat edenneet ja päätettävänä on ehdotus nopean toiminnan mekanismin perustamisesta. 4. TAUSTA Pysyvä rakenteellinen yhteistyö Pysyvän rakenteellisen yhteistyön valmistelu käynnistyi vuoden 2017 alussa. Saksa, Ranska, Italia ja Espanja valmistelivat heinäkuussa työpaperin, jossa hahmoteltiin pysyvän rakenteellisen yhteistyön lähtökohtia ja osallistujamailta vaadittavia sitoumuksia. Tähän ns. 4+4 -ehdotukseen liittyivät tukijoina mukaan Suomi, Alankomaat, Belgia ja Tshekki. PRY:ssä jäsenmaat tekevät toisilleen velvoittavia sitoumuksia. Sitoumukset on ryhmitelty perussopimuksen mukaisesti viiteen kokonaisuuteen. Kullekin yhteistyöalalle on määritelty useampia yksityiskohtaisia tavoitteita. Jäsenmaat laativat kansalliset toimeenpanosuunnitelmat sitoumusten täyttämisestä. Tämä vaatii suurta työpanosta. Kansallisia toimeenpanosuunnitelmia arvioidaan osana PRY:n toimeenpanon seurantaa. Samanaikaisesti sitoumusten kanssa on valmisteltu PRY:n alla toimeenpantavia käytännön yhteistyöprojekteja. Jäsenmaat ovat kesän ja syksyn aikana tehneet kymmeniä esityksiä, joista neuvoston on määrä valita osa PRY:n käynnistämisvaiheeseen. Esitykset koskevat mm. suorituskykyjen kehittämistä, suorituskykyjen käyttöä ja ns. mahdollistajia (esim. logistiikka, lääkintähuolto). Uusia projekteja voidaan käynnistää myöhemmin. PRY:tä hallinnoidaan kahdella tasolla. Kaikkia osallistujamaita koskevat päätökset tehdään yksimielisesti lukuun ottamatta PRY:n käynnistämispäätöstä sekä uusien maiden mukaanottoa tai osallistujien sulkemista pois. Näissä tapauksissa käytössä on määräenemmistö. EDA ja EU:n ulkosuhdehallinto toimivat PRY:n sihteeristönä. Sitoumukset pannaan toimeen yhteistyöprojekteilla, joihin PRYmaat osallistuvat omista lähtökohdistaan. Kunkin projektin osallistujamaat tekevät sitä koskevat päätökset yksimielisesti. Euroopan puolustusrahasto Komission kesäkuussa 2017 ehdottamassa puolustusteollisessa kehittämisohjelmassa ja tiedonannossa puolustusrahastosta on kyse marraskuussa 2016 julkaistun Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman jatkotyöstä ja toimeenpanosta. Euroopan puolustusrahaston on tarkoitus tukea investointeja puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen. Rahaston on määrä kattaa puolustustarvikkeiden kehittämisen koko elinkaari alkaen tutkimuksesta ja päättyen aina tuotteen tai palvelun markkinoille saattamiseen asti. Puolustusrahaston tutkimusikkunassa komissio luo mekanismeja, joilla unionin rahoitusta ohjataan puolustusalan yhteisiin tutkimushankkeisiin. Vuonna 2017 käynnistettiin puolustustutkimuksen kolmivuotinen valmistelutoimi.
9(14) Suorituskykyikkunassa komissio ehdottaa erillisen ohjelman perustamista Euroopan puolustusalan teollisen perustan kehittämiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi. Niin tutkimuksen valmistelutoimi kuin puolustusteollinen kehittämisohjelma valmistelevat varsinaisia toimia, jotka suunnitellaan toteutettavan EU:n seuraavalla rahoituskehyskaudella vuodesta 2021 alkaen. Komissio on esittänyt tavoittelevansa vuosittaista 500 miljoonaa euroa tutkimusikkunaan ja miljardia euroa suorituskykyihin seuraavassa rahoituskehyksessä. Puolustuksen vuosittainen arviointi Puolustuksen vuosittaisen arvioinnin (CARD) tavoitteena on luoda tilannekuva Euroopan sotilaallisista suorituskyvyistä, tuottaa arvioita puolustusyhteistyön edistymisestä sekä tunnistaa yhteistyömahdollisuuksia. Arviointi kattaa jäsenmaiden puolustusmenot, EU:n suorituskykyprioriteettien toimeenpanon, operatiivisen toiminnan sekä puolustusyhteistyön. Arviointikeskustelu käytäisiin kerran kahdessa vuodessa ministeritasolla ja säännöllisesti johtajatasolla (EDA:n johtokunta ja puolustuspoliittiset päälliköt). Siviilikriisinhallinta Siviilikriisinhallinnan kehittämisessä pääpaino on tällä hetkellä siviilikriisinhallinnan tehtävien ja painopisteiden tarkastelussa. Tässä työssä on tähän mennessä määritetty, että vuonna 2000 hyväksytyistä ns. Feiran prioriteeteista poliisitoimen, oikeusvaltion ja siviilihallinnon kehittäminen ovat edelleen valideja. Parhaillaan tarkastelu keskittyy siihen, miten siviilikriisinhallinta voi vastata muuttuneen turvallisuustilanteen mukanaan tuomiin ns. uusiin uhkiin, kuten hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen, terrorismiin sekä hybridi- ja kyberuhkiin. Työhön liittyy olennaisesti siviilikriisinhallinnan ja EU:n muun keinovalikoiman, etenkin YTPP- ja OSA-sektorin toimijoiden työn entistä parempi yhteensovittaminen. Tämän keskustelun pohjalta pyritään määrittämään EU:n siviilikriisinhallinnalle aiempaa korkeampi poliittinen tavoitetaso, joka heijastelee globaalistrategian tavoitteita. Tätä pyritään tehostamaan antamalla EUH:ille toimeksianto tiekartan laadinnasta, erityisesti siviilikapasiteettien kehityksen osalta. Lisäksi keskusteluissa on ollut EU:n siviilikriisinhallinnan nopeuttaminen ja joustavoittaminen. EUH:in ja operaatioiden yhteyteen on ehdotettu perustettavaksi nopean toiminnan mekanismia, jossa joukko nimettyjä asiantuntijoita olisi valmiustilassa lähtemään komennukselle siinä tapauksessa, mikäli neuvosto päättäisi perustaa uuden operaation tai vahvistaa jotakin olemassa olevaa operaatiota lisäresurssein. Kriisinhallinnan rakenteet Perustettu sotilaallisista koulutusoperaatioista vastaava suunnittelu- ja johtokyky (Military Planning and Conduct Capability, MPCC) perustettiin kesäkuussa 2017. Se vastaa ensi vaiheessa EU:n sotilaallisten koulutusoperaatioiden suunnittelusta ja johtamisesta. Ns. toimeenpanevan mandaatin sotilasoperaatioiden johtojärjestelyt ovat säilyneet ennallaan. EU:n taisteluosastot
10(14) EU:n nopean toiminnan kehittämisessä päähuomio on EU:n taisteluosastojen käytettävyyden parantamisessa. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä taisteluosastojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen nähdään entistäkin tärkeämpänä. Sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus Neuvoston päätös koskien EU:n sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmän perustamista, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla (Athena) on uudistettavana.
Puolustusministeriö TAVOITEMUISTIO PLM2017-00042 RO Laaksonen Sanna (PLM) 03.11.2017 11(14) Asia Euroopan puolustusviraston johtokunnan kokous puolustusministerikokoonpanossa Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Sanna Laaksonen, PLM, sanna.laaksonen@defmin.fi; puh. 0295 14 0417 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Puolustusministerit päättävät kokouksessaan EDA:n budjetista sekä työohjelmasta tulevalle kolmelle vuodelle. Puolustusministerit kuulevat tilannekatsauksen keskeisistä EDA:n hankkeista ja päättävät niiden osalta jatkotyöstä. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee Korkea edustaja Mogherinin esitystä EDA:n budjetiksi sekä EDA:n kolmen vuoden työohjelmaa. Suomi pitää EDA:a keskeisenä eurooppalaisena toimijana sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisessä. EDA:ssa on käynnissä lukuisia eri hankkeita, joiden osalta olisi tarve tehdä priorisointia, jos viraston resursseja ei ole mahdollista kasvattaa. EDA:n käynnissä oleviin hankkeisiin Suomi osallistuu kansallisen puolustuksen lähtökohdista. Kyber-yhteistyöhön Suomi osallistuu aktiivisesti ja johtaa kyber-harjoitustyötä koordinoivaa hanketta. Suomi osallistuu EDA:n työhön, jolla pyritään helpottamaan sotilaskuljetuksia EUmaasta toiseen. Suomelle on tärkeää, että pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY), puolustuksen säännöllinen arvio (CARD) ja puolustusrahasto muodostavat toimivan kokonaisuuden. CARD:ia on hyödynnettävä PRY:n arvioinnissa, ja sen muodostaman kokonaiskuvan on tuettava puolustusrahastoa. Puolustusrahaston on luotava kannustimia PRY-projekteille. 3. NEUVOTTELUTILANNE Asian käsittely on kesken työryhmätasolla 4. TAUSTA EDA:n budjetti
12(14) Korkea edustaja Mogherini esittää EDA:n budjetiksi 32,5 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Se on viisi prosenttia korkeampi kuin tänä vuonna. Korotusta perustellaan EDA:n kasvaneella työmäärällä. EDA:n vuosien 2018 2020 työohjelma Työohjelma koostuu pitkän aikavälin työstä, käynnissä olevista hankkeista sekä EDA:n yhteistyöstä kolmansien osapuolien kanssa. Käynnissä olevat keskeisimmät hankkeet ja niiden jatkotyö EDA:ssa on kuluneen vuoden aikana ollut käynnissä työryhmä, joka pohti EDA:n tulevaisuuden näkymiä. Työryhmä teki viime keväänä suositukset, jotka esiteltiin ministereille. Suositukset jakaantuvat toiminnan painopisteiden määrittämiseen ja jäsenvaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseen. Suositusten pääviestit liittyvät EDA:n toiminnan vahvistamiseen seuraavalla kolmella alueella: 1) tuki jäsenvaltioille, yhteistyössä sotilaskomitean ja sotilasesikunnan kanssa EU:n suorituskykyjen kehittämisen painopisteiden määrittämiseksi; 2) toiminta foorumina suorituskyky- ja teknologiayhteishankkeiden käynnistämiselle ja toimeenpanolle; 3) tuki EU:n muiden politiikka-alueiden huomioimiseksi ja hyödyntämiseksi puolustuksen kehittämisessä. Tältä pohjalta virasto on tehostanut toimintaansa, ja osittain myös kasvattanut työmääräänsä. EDA on ottamassa keskeistä roolia muun muassa pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta. Virasto tukee myös mahdollisen EU-rahoituksen kohdentamista puolustukseen liittyvissä toimissa jäsenvaltioiden ohjauksen mukaisesti. EDA on valmistellut Eurooppa-neuvoston pyynnön mukaisesti ehdotuksen puolustuksen säännöllisestä arvioinnista (CARD), ja jonka kokeilujakso on nyt käynnissä. Ensimmäinen raportti jaetaan ministereille keväällä 2018. Kerran kahdessa vuodessa ministeritasolla ja säännöllisesti johtajatasolla käytävän arviointikeskustelun päämääränä on edistää Euroopan suorituskykypuutteiden täyttämistä ja tarjota jäsenmaille foorumi kansallisten suunnitelmien koordinointiin. Tavoitteena on, että CARD loisi aiempaa paremman tilannekuvan Euroopan sotilaallisista suorituskyvyistä, tuottaisi arvioita puolustusyhteistyön edistymisestä ja identifioisi yhteistyömahdollisuuksia. EDA toimii CARD:n sihteeristönä. EDA on käynnistänyt työn eurooppalaisten sotilaallisten suorituskykyjen kehittämissuunnitelman (Capability Development Plan, CDP) päivittämiseksi. Käynnissä olevat Eurooppa-neuvosto 2013 hankkeet etenevät suunnitelman mukaan. Eurooppa-neuvostossa priorisoituja hankkeita olivat kyber, satelliittiyhteistyö, lennokit ja ilmatankkaus. Suomi on ottanut johtaakseen kyber harjoitusalueita koskevan hankkeen. EDA on myös tiivistänyt yhteistyötä kolmansien osapuolien kanssa. EDA:lla on hallinnollinen järjestely Norjan, Sveitsin, Serbian ja Ukrainan kanssa. Hallinnollista
13(14) järjestelyä Yhdysvaltojen kanssa on ehdotettu, mutta se ei ole edennyt. Hallinnollinen järjestely mahdollistaa näiden maiden osallistumisen EDA:n hankkeisiin tapauskohtaisesti. Komission kanssa EDA tekee tiivistä yhteistyötä monella saralla. Muista organisaatiosta EDA tekee erityistä yhteistyötä muun muassa hankintaorganisaatio OCCAR:n, Euroopan avaruusviraston, EU:n sotilasesikunnan ja Naton kanssa. Kyber on yksi EDA:n työn lippulaivoja. Käynnissä on lähes 20 kyber-aiheista työryhmää. Kyber-yhteistyötä on tehty EDA:ssa vuodesta 2011. Suomi johtaa hanketta, jossa hyödynnetään jäsenmaiden kyberharjoitusalueita. EDA haluaa tiivistää kyber-alan yhteistyötä ennestään ja on rakentamassa jäsenmaiden käyttöön kyber pakettia (cyber package). Kansainväliset sotilaalliset kuljetukset (cross-border transportation) on ajankohtainen aihe EDA:ssa ja keskeinen kyky EU-tasolla. Kuljetusten tulee olla nykyistä tehokkaampia ja EDA tutkiikin vaihtoehtoja joilla pyritään vähentämään byrokratiaa, joka rajojen ylityksiin liittyy EU:n sisällä, mukaan lukien mahdolliset juridiset kysymykset.
14(14) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kriisinhallinta, NATO, puolustuspolitiikka, puolustusvirasto, YTPP, YUTP, Euroopan puolustusrahasto PLM, UM, VM EUE, LVM, OKM, OM, PE, SM, STM, TEM, TPK, VNK