Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö MINVA UM POL-30 Nissinen Matti(UM) Viite Asia Ulkoasiainneuvosto ; tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu Brysselissä Suomea edustaa ulkoministeri Soini. Asialistalla ovat EU-Afrikka suhteet (huippukokousvalmistelut) ja strateginen viestintä. Ulko- ja puolustusministerit keskustelevat yhteisistunnossa turvallisuudesta ja puolustuksesta. EU-Afrikka -suhteet (huippukokousvalmistelut) EU-Afrikka-suhteiden keskeisiksi yhteisiksi tavoitteiksi on nostettava Afrikan kestävä ja inklusiivinen talouskehitys, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muuttoliikkeiden hallinta. Ne yhdessä maatalouden, maaseutukehityksen sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön kanssa ovat välttämättömiä edellytyksiä jotta pystytään vastaamaan väestökehitykseen ja nuorisotyöttömyyteen. Huippukokouksen nuorisoa koskeva pääteema tarjoaa mahdollisuuden etsiä yhdessä ratkaisuja ajankohtaisiin yhteisiin kysymyksiin EU:n ja Afrikan välillä liittyen mm. talouskasvuun, turvallisuuteen ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyyn, nuorisotyöttömyyteen, koulutukseen, liikkuvuuteen sekä muuttoliikkeeseen. Strateginen viestintä Strategiseen viestintään panostaminen on keskeinen osa EU:n oman turvallisuuden vahvistamisessa ja naapuruusalueiden kriisinkestokyvyn tukemista. Suomi tukee EUH:n itäviestinnän ryhmää, joka tekee tärkeää työtä ja pienistä resursseistaan huolimatta toimii hyvin. Suomi pitää tärkeänä, että rahoitus on riittävällä tasolla ja pidemmällä aikavälillä kestävällä perustalla. Unionin sisäinen ja ulkoinen viestintä täydentävät toisiaan. EUH:n resurssien vahvistamisen lisäksi on varmistettava, että myös komission viestintäpääosaston voimavaroja käytetään strategiseen viestintään. Länsi-Balkanilla viestinnän merkitys korostuu entisestään suurvaltapolitiikan paluun myötä. Terrorismin ja radikalisoitumisen torjumiseen eteläisessä naapurustossa liittyvä strateginen viestintä tulee sekä johdonmukaisuuden että synergiaetujen vuoksi toteuttaa tiiviissä yhteistyössä C-ISIL-koalition kanssa. Turvallisuus ja puolustus Tavoitteena on tässä ulkoasiainneuvostossa allekirjoittaa jäsenmaiden yhteinen ilmoitus pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistumisesta. Suomi tukee EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategien toimeenpanoa turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Suomi tukee kunnianhimoista etenemistä

2 2(18) EU:n puolustusyhteistyössä. Suomen tavoitteena on, että konkreettisten aloitteiden kautta vahvistetaan EU:a turvallisuusyhteisönä. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) käynnistäminen on merkittävä askel EU:n puolustusyhteistyön syventämisessä ja siten Suomen pitkäaikaisten tavoitteiden mukaista. Suomen näkemyksen mukaan PRY:n on tuettava sekä eurooppalaisia että kansallisia prioriteetteja, ja sen tulee hyödyttää jäsenmaita kansallisten suorituskykyjen kehittämisessä. Käynnistämispäätöksen jälkeen olennaista on varmistaa PRY:n tehokas toimeenpano.

3 Asialista: 3(18) EU-Afrikka suhteet (huippukokousvalmistelut) s. 4 Strateginen viestintä s. 8 Turvallisuus ja puolustus s. 11

4 4(18) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-20 Eirola Martti/Virtanen Pirjo Asia EU-Afrikka -suhteet (huippukokousvalmistelut) Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat JOIN(2017)17 final, WK 12224/2017 INIT, WK 12225/2017 INIT, WK 12226/2017 INIT, WK 12227/2017 INIT, WK 12228/2017 INIT Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Martti Eirola ALI-20 martti.eirola(at)formin.fi Pirjo Virtanen ALI-20 pirjo.virtanen(at)formin.fi Stefan Lee ALI-10 stefan.lee(at)formin.fi Laura Hassinen KEO-10 laura.hassinen(at)formin.fi Gisela Blumenthal KEO-20 gisela.blumenthal(at)formin.fi Johanna Lammi EUR-20 johanna.lammi(at)formin.fi Eero Koskenniemi SM eero.koskenniemi(at)intermin.fi Anna Santala MMM anna.santala(at)mmm.fi 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Viidennen EU-Afrikka huippukokouksen valmistelutilanne ja keskeiset kysymykset 2. SUOMEN TAVOITE EU-Afrikka-suhteiden keskeisiksi yhteisiksi tavoitteiksi on nostettava Afrikan kestävä ja inklusiivinen talouskehitys, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muuttoliikkeiden hallinta. Ne yhdessä maatalouden, maaseutukehityksen sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön kanssa ovat välttämättömiä edellytyksiä jotta pystytään vastaamaan väestökehitykseen ja nuorisotyöttömyyteen. Huippukokouksen nuorisoa koskeva pääteema tarjoaa mahdollisuuden etsiä yhdessä ratkaisuja ajankohtaisiin yhteisiin kysymyksiin EU:n ja Afrikan välillä liittyen mm. talouskasvuun, turvallisuuteen ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyyn, nuorisotyöttömyyteen, koulutukseen, liikkuvuuteen sekä muuttoliikkeeseen. Suomi painottaa tarvetta jatkaa tiivistä EU:n ja Afrikan välistä yhteistyötä rauhan ja turvallisuuden, ml. konfliktineston ja rauhanvälityksen, alalla sekä tukea kriisinsietokyvyn vahvistamista niin EU:n naapurialueilla kuin laajemminkin Afrikassa. Suomi korostaa Afrikan maiden omaa omistajuutta ja vastuuta. YTPPoperaatiot tulevat jatkossakin olemaan keskeinen EU:n YUTP-väline Afrikassa. Muuttoliikeyhteistyöstä käytävä keskustelu on tärkeä osa AU-EU-dialogia ja myös tulevaa huippukokousta. Muuttoliiketeemaa tulee käsitellä laajana, poikkileikkaavana teemana ml. osana globaalihaasteita koskevia johtopäätöksiä.

5 5(18) Hyvä hallinto on talouskehityksen, yhteiskunnallisen vakauden ja nuorison tulevaisuudennäkymien perusta ja näin ollen keskeinen yhteistyön alue. Afrikan maiden tulee sijoittaa koulutukseen, tuotekehittelyyn ja innovaatiotoimintaan sekä investointiohjelmiin ja EU:n tulee näitä tukea johdonmukaisesti Tasa-arvon, koulutuksen sekä talous- ja väestönkehityksen kannalta naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, ml. seksuaali- ja lisääntymisterveys ja oikeudet, on olennaista. Kehityspoliittisen selonteon mukaisesti seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet (SRHR) on otettava huomioon EU:n kehityspolitiikassa kokonaisvaltaisesti. 3. NEUVOTTELUTILANNE Huippukokouksen valmistelu EU:n puolelta pohjautuu EUH:n ja komission yhteiseen tiedonantoon EU-Afrikka suhteista Uutta vauhtia Afrikan ja EU:n kumppanuudelle. Afrikan osalta strategisena viitekehyksenä on AU:n Agenda Huippukokouksen valmistelut ovat myöhässä. AU toimitti vasta lokakuun lopulla luonnoksensa kokouksen päätösasiakirjoiksi ja näkemyseroja EU:n esityksiin verrattuna on vielä merkittävästi. Valmisteluja on hidastanut se, että Afrikan maat ovat olleet erimielisiä Länsi- Saharan kutsumisesta huippukokoukseen. Marokko hyväksyttiin AU:n jäsenvaltioksi tammikuussa Koska myös Länsi-Saharan arabitasavalta on AU:n jäsen, Länsi-Saharan osallistumiskysymys on herättänyt kitkaa niin AU:n kuin EU:nkin sisällä. EUH kanta kuten Suomenkin- on, että ratkaisun avaimet ovat AU:n käsissä. AU on julkilausumassaan vahvistanut, että kaikki jäsenmaat kutsutaan. 4. TAUSTA Viides AU-EU huippukokous pidetään Abidjanissa Norsunluurannikolla Huippukokous on EU:n suurin: jäsenmaata, EU:n ja AU:n komissiot ym. Suomea edustaa pääministeri Juha Sipilä. Huippukokouksen teemaksi AU ja EU ovat sopineet: Investing in Youth for a sustainable future. Pääfokus on nuorisossa ja nuorten työpaikoissa. Nuoriso on myös AU:n kuluvan vuoden pääteema. Suomalaiset nuorisotoimijat olivat aktiivisia YK:n Nuoriso, rauha ja turvallisuus päätöslauselman 2250 aikaansaamisessa ja Suomella on myös vahva profiili päätöslauselman toimeenpanossa. Nuorisonäkökulman tärkeyden korostamiseksi Suomen huippukokousdelegaatiossa on myös nuorisoedustaja. Huippukokousta edeltävässä ulkoministerikokouksessa Suomea edustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen. Aiemmin sovitun EU-Afrikka-yhteisstrategian mukaiset prioriteetit EU:n ja AU:n yhteistyölle vuosina ovat 1. Rauha ja turvallisuus, 2. Demokratia, hyvä hallinto ja ihmisoikeudet 3. Inhimillinen kehitys 4. Kestävä kehitys ja integraatio sekä 5. globaalikysymykset

6 Yhteisstrategiaa mukaillen EU on kaavaillut yhteistyön prioriteeteiksi /2022 seuraavaa: 6(18) Koulutus, tiede, teknologia ja ammattitaito Yhteiskuntien kantokyvyn, rauhan, turvallisuuden ja hyvän hallinnon vahvistaminen Muuttoliikkeiden kaikkien osa-alueiden hallinta Investointien lisääminen Afrikan rakenteellista muutosta, kasvua ja työpaikkojen lisäämistä silmälläpitäen hyödyntäen näin niin Afrikkaa kuin Eurooppaakin Huippukokouksen sektori- ja teemakohtaista sisältöä on valmisteltu kokouksissa ja foorumeilla, joista tärkeimpiä ovat: Africa-EU Civil Society Forum Tunisissa , Africa-Europe Youth Forum Abidjanissa ja tuleva Africa-EU Business Forum Abidjanissa Maatalouden ja maaseutukehityksen keskeisen merkityksen Afrikan kehitykselle sekä EU:n ja Afrikan suhteille osoittaa se, että Afrikan ja EU:n maatalousministerit ovat kokoontuneet kaksi kertaa (2016 ja 2017) huippukokouksen valmistelujen merkeissä. Valmistelukokousten suositukset on tarkoitus integroida huippukokouksen päätösasiakirjoihin. Molempien maanosien nuorten, kansalaisyhteiskunnan ja business-sektorin edustajien on määrä myös esiintyä huippukokouksessa. Afrikan merkitys Euroopan turvallisuuden ja vaurauden sisäiselle ja ulkoiselle ulottuvuudelle on käymässä yhä selvemmäksi. Eurooppa ja Afrikka voivat hyötyä suuresti poliittisten ja taloudellisten siteiden vahvistumisesta mutta myös hävitä paljon, jos yhteistyö ei toteudu. Kahden viime vuosikymmenen aikana monen Afrikan maan talouskehitys on ollut vaikuttavaa, ja moni maa on ottanut edistysaskeleita hyvässä hallinnossa ja oikeusvaltioperiaatteessa. Globaalitalouden heilahtelut ovat näkyneet myös Afrikassa, raaka-ainesykli on vaikuttanut talouksiin ja kasvukäyrät ovat olleet viime vuosina negatiivisia monessa maassa. Kestävälle talouskehitykselle ei edelleenkään ole useissa maissa edellytyksiä. Tämän lisäksi rajat ylittävät turvallisuusuhat, kuten järjestäytynyt rikollisuus, ihmiskauppa ja terrorismi muodostavat merkittävän haasteen. On arvioitu, että Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan pitäisi luoda vuoteen 2035 mennessä 18 miljoonaa työpaikkaa vuosittain, jotta kasvava nuorisomäärä työllistyisi. Afrikan väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä, millä on vaikutuksia myös Eurooppaan mm. muuttoliikkeiden myötä. Ruokaturvattomien määrä maailmassa on kääntynyt pitkän laskun jälkeen jälleen nousuun ja on selvää, että nykyisillä toimilla ei kestävän kehityksen tavoitetta 2 (SDG2) tulla saavuttamaan. Afrikan maatalous tukeutuu edelleen voimakkaasti pienviljelijöihin, joista suurin osa on naisia. Lisäksi maataloudella tulee olemaan merkittävä rooli nuorten työllistymisessä maaseudulla ja sitä kautta muuttoliikkeen rajoittamisessa.

7 7(18) Afrikassa on laajalti haasteena naisten ja tyttöjen oikeuksien ja tasavertaisen aseman turvaaminen. Äitiys ja lapsikuolleisuus ovat korkealla tasolla ja ehkäisyvälineiden saanti heikkoa. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja - oikeuksien merkitys tasa-arvoisen yhteiskunnan edellytyksenä ja ym. haasteiden ratkaisussa on keskeinen. Hollannin aloitteesta käynnistynyt maailmanlaajuinen SheDecides-aloite edistää tyttöjen ja naisten oikeuksia, erityisesti niitä, jotka turvaavat, suojaavat ja parantavat seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja oikeuksia. Suomi lupasi Brysselin She Decides-kokouksessa keväällä milj. seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen haavoittuvissa maissa ja 21,3 milj Lontoon perhesuunnittelukonferensissa kesällä She Decideskannattajissa on 32 henkilön julkinen edustajajoukko (Champions), jossa on sekä valtioiden että kansalaisyhteiskunnan edustajia ja noin tukijaa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen edustaa Suomea liikkeen johtotroikassa. Muuttuvassa globaalissa tilanteessa on EU:n strategisen edun mukaista syventää ja mukauttaa EU:n pitkäaikaista kumppanuutta Afrikan kanssa. EU jäsenmaineen on tärkeä ulkomainen investoija, pääasiallinen kauppakumppani, keskeinen turvallisuuden tuottaja sekä tärkein Afrikan diasporan rahalähetysten lähde. EU on rahassa mitattuna suurin kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun antaja Afrikalle. EU toimii aktiivisesti rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi Afrikassa, ml. tukemalla AU:n rauhan ja turvallisuuden arkkitehtuuria, rahoittamalla AU:n omaa rauhanturvatoimintaa Afrikan rauhanrahaston kautta sekä lukuisten YTPPkriisinhallintaoperaatioiden muodossa. EU käy AU:n kanssa vuoropuhelua eri politiikanaloilla ja demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä. Suomi on pitkään tukenut EU:n ja Afrikan yhteistyötä rauhan ja turvallisuuden alalla rahoittamalla myös suoraan AU:n rauhanvälityskapasiteetin kehittämistä ja Itä-Afrikan valmiusjoukon (Eastern Africa Standby Force) kouluttamista APSA:n (African Peace and Security Architecture, APSA) kautta sekä osallistumalla EU:n kriisinhallintaoperaatioihin Afrikassa. EU:n lähialueilla ja Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa on alueita, joilla on paljon potentiaalia mutta joiden kehitystä hidastavat sodat, köyhyys, puutteellinen infrastruktuuri ja heikko hallinto. EU:n ulkoisella investointiohjelmalla (UIO, englanniksi EIP) on tarkoitus luoda työpaikkoja, elinkeinoja ja kestävää kehitystä Afrikassa ja EU:n naapurimaissa ja näin puuttua osaltaan myös muuttoliikkeiden perimmäisiin syihin. Tämä tapahtuu tukemalla investointeja ja poistamalla yksityisten investointien esteitä. Vastuu suotuisan investointiympäristön rakentamisesta on kuitenkin ensi sijassa Afrikan mailla itsellään. Euroopan ulkoisen investointiohjelman ytimen muodostaa EKKR (Euroopan kestävän kehityksen rahasto). Tavoitteena on saada EKKR käynnistettyä syksyn 2017 aikana. Huippukokouksessa on tarkoitus esitellä jo ensimmäisiä EKKR:lla tuettavia investointihankkeita. Huippukokouksen haasteena on saada tasapainoon Afrikan maiden suuret odotukset EU:n massiivisesta rahoituksesta liittyen esim. EU:n ulkoisten investointien ohjelmaan ja toisaalta EU:n realistiset mahdollisuudet rahoitukseen. AU on asiakirjaluonnoksissaan esittänyt 28 mrd USDn edestä hankkeita. Komissio työstää toimintaohjelmaa jäsenmaiden sekä AUn hanke-esitysten pohjalta.

8 8(18) Edellisissä huippukokouksissa EU:n ja Afrikan suhteiden perusdokumentiksi on vahvistettu Afrikka-EU yhteisstrategia, JAES (Joint Africa-EU Strategy). Edellinen huippukokous 2014 hyväksyi JAES Roadmapin Sen toimeenpanon seuraamiseksi sovittu Joint Annual Forum (JAF) ei kuitenkaan ole toteutunut eräiden maiden vastustettua kansalaisyhteiskunnan osallistumista. Huippukokouksen alla keskustelu yhteisstrategiasta ja sen jatkoroolista on jäänyt vähäiseksi.

9 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 9(18) POL-30 Markus Räty Asia Strateginen viestintä Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Markus Räty ja Matti Nissinen, POL-30 Vesa Kekäle, ITÄ-01 Päivi Peltokoski, ITÄ-20 Kirsikka Lehto-Asikainen, ALI-10 Keijo Karjalainen, EUR-40 Vesa Häkkinen, VIE ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvosto keskustelee strategisesta viestinnästä kahdeksan jäsenmaan (Kroatia, Tšekki, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Ruotsi, UK) pyynnöstä. 2. SUOMEN TAVOITE Strategiseen viestintään panostaminen on keskeinen osa EU:n oman turvallisuuden vahvistamisessa ja naapuruusalueiden kriisinkestokyvyn (resilienssi) tukemista. Suomi jakaa kahdeksan ulkoministerin kirjeessään esille tuoman tarpeen vahvistaa strategisen viestinnän toimintakykyä ja turvata sille riittävät voimavarat. Suomi tukee EUH:n itäviestinnän ryhmää, joka tekee tärkeää työtä ja pienistä resursseistaan huolimatta toimii hyvin. Suomi pitää tärkeänä, että rahoitus on riittävällä tasolla ja pidemmällä aikavälillä kestävällä perustalla. Unionin sisäinen ja ulkoinen viestintä täydentävät toisiaan. EUH:n resurssien vahvistamisen lisäksi on varmistettava, että myös komission viestintäpääosaston voimavaroja käytetään strategiseen viestintään. Länsi-Balkanilla viestinnän merkitys korostuu entisestään suurvaltapolitiikan paluun myötä. Tärkeää on tehdä tiettäväksi, kuinka paljon EU on panostanut ja investoinut Länsi-Balkanin alueeseen ja mitkä yhteistyön tavoitteet ovat jatkossa. Länsi-Balkan eroaa muista strategisen viestinnän suunnista siinä, että Länsi-Balkanin alueen maille on vahvistettu EU-jäsenyysperspektiivi ja siten niillä on oma vastuunsa EU:n strategisen viestinnän tukemisessa.

10 10(18) Terrorismin ja radikalisoitumisen torjumiseen eteläisessä naapurustossa liittyvä strateginen viestintä tulee sekä johdonmukaisuuden että synergiaetujen vuoksi toteuttaa tiiviissä yhteistyössä C-ISIL-koalition kanssa. On keskeistä huomioida alueen erityispiirteet niin terrorismin ja radikalisaation torjunnan kuin muuttoliikkeen näkökulmasta. 3. NEUVOTTELUTILANNE Strateginen viestintä on nostettu keskeiseksi elementiksi EU:n turvallisuuden kehittämisessä, itäisten kumppanimaiden kriisinkestokyvyn vahvistamisessa ja myös EU:n Venäjä-politiikassa. Vuonna 2014 EU:n ulkosuhdehallintoon perustettiin itäisen strategisen viestinnän tiimi ja tämän jälkeen strategista viestintää on kehitetty myös etelän ja Länsi- Balkanin suuntaan. Pysyvien resurssien varmistaminen strategiseen viestintään on ollut haasteellista ja keskeiseksi nousee mahdollisuus hyödyntää olemassa olevia resursseja komissiossa. Kirjeessään KE Mogherinille kahdeksan jäsenmaata (Kroatia, Tšekki, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Ruotsi, UK) peräänkuuluttaa EU:n strategisen viestinnän toimintakyvyn vahvistamista ja riittävien voimavarojen turvaamista. Maat esittävät itäviestinnän ryhmän (East StratCom Task Force) sekä kahden muun viestintäryhmän (South StratCom Task Force, Western Balkans StratCom Task Force) vahvistamista. 4. TAUSTA EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini esitteli EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian Shared Vision, Common Action: A Stronger Europe Eurooppa-neuvostolle kesäkuussa Globaalistrategiassa strateginen viestintä ja julkisuusdiplomatia nähdään osana tavoitetta EU:n oman turvallisuuden vahvistamisesta. Strateginen viestintä jaetaan kolmeen osa-alueeseen: 1) viestintä EU:n periaatteista ja toimista (positiivinen narratiivi), 2) disinformaation ennakoiminen ja vastustaminen, 3) riippumattoman mediaympäristön tukeminen EU:n sisä- ja ulkopuolella (ml. sosiaalinen media). Korkea edustaja on nostanut EU:n strategisen viestinnän kehittämisen yhdeksi globaalistrategian toimeenpanon pääraiteista ja raportoi siitä globaalistrategian toimeenpanoa koskevan kokonaisraporttinsa yhteydessä kesäkuussa Tarve EU:n strategisen viestinnän kehittämiseen nousi vahvasti esiin jo Venäjän liitettyä laittomasti Krimin niemimaan itseensä ja Venäjän informaatiovaikuttamisen tultua näkyvämmäksi sekä EU:ssa että EU:n itäisissä kumppanimaissa. Samalla kun rakennettiin vuonna 2015 EUH:n itäisen strategisen viestinnän tiimi (StratCom East) tuli ISIL:in propagandan myötä selväksi tarve rakentaa strategista viestintää toisenlaisista lähtökohdista etelässä erityisesti arabiaksi (StratCom South). Myös Länsi-Balkanilla on suurvaltapolitiikan paluun myötä tarvetta suunnitelmalliselle strategiselle viestinnälle (Stratcom West). EUH pyrkii kehittämään uusia narratiiveja EU:n ulkoisen toiminnan tekemiseksi entistä paremmin ymmärretyksi. Tässä on tarkoitus hyödyntää niin globaalistrategian toimeenpanoraporttia kuin Erasmusopiskelijavaihto-ohjelmaa ja EU:n tulevaisuuskeskusteluakin. EUH tekee läheistä

11 11(18) yhteistyötä komission naapuruuspolitiikkaa ja sisäasioita hoitavien pääosastojen kanssa synergioiden löytämiseksi. Viestintäpääosasto on keskeinen yhteistyötaho, jonka työssä strategisen viestinnän tulisi näkyä nykyistä huomattavasti vahvemmin. EU-maiden valtioneuvoston ja ulkoministeriöiden viestintäjohtoa on kokoontunut säännöllisesti pohtimaan EU:n toimien tehostamista. EUH:n viesti oli, että jäsenmaiden toivotaan viestinnässään käyttävän nykyistä enemmän EUinstituutioiden tuottamia viestejä ja jakavan enemmän materiaalia myös keskenään. Kannatusta on saanut myös tiiviimpi verkostoituminen. Tavoitteiksi on otettu nopeampi reagointi, viestien tehokkaampi koordinointi, sosiaalisen median hyödyntäminen, toisten jäsenmaiden tukeminen, viestinnän visuaaliset aspektit sekä viestinnän emotionaalinen puoli. EU:n strategisen viestinnän kehittämisessä ovat olleet aktiivisia useat jäsenmaat ja aiheesta on järjestetty konferensseja jäsenmaapääkaupungeissa. Suomi pitää NB8-maitten kanssa strategisessa viestinnässä säännöllisesti yhteyttä. Kaksi kertaa vuodessa järjestetään Suomen, Baltian maiden ja Puolan epävirallinen strategisen viestinnän kokous. Seuraavaa kokousta keväällä 2018 isännöi Suomen ulkoministeriön viestintäjohtaja. Suomi ja Ruotsi harjoittelevat marraskuussa 2017 ensimmäistä kertaa yhdessä strategista viestintää, ja Tanska kehittää omaa malliaan hyödyntäen Suomelta saamiaan virikkeitä. EUH:n strategisen viestinnän asiantuntijaresurssit ovat toistaiseksi ohuet. Esimerkiksi itäviestinnän yksikön henkilöstömäärä on noussut vuoden 2017 aikana 14:ään, mutta sillä ei ole omaa budjettia, vaan se saa EUH:n yhteisbudjetista n euroa vuodessa. Useat unionin jäsenmaat ja eurooppalaiset strategisen viestinnän asiantuntijat ovat jo pitemmän aikaa ilmaisseet huolensa itäviestinnän yksikön voimavarojen riittävyydestä. Valtaosa asiantuntijoista on jäsenvaltioiden lähettämiä, mikä asettaa kyseenalaiseksi yksikön työskentelyn jatkuvuuden. Toisaalta mm. itäviestinnän ryhmä on tehnyt pienistä resursseistaan huolimatta hyvää työtä, mistä osoituksena on myös yksikköön itseensä kohdistunut vihamielinen viestintä. Suomi on lähettänyt oman asiantuntijan StratCom Eastiin. Suomen aktiivisuutta korostaa myös Eurooppalaisen hybridikeskuksen perustaminen Helsinkiin, osallistuminen asiantuntijalla Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen työhön Riiassa sekä Euroopan demokratiarahaston rahoitus, jolla tuetaan erityisesti Moldovaa. Vaikka jäsenmaat ovat toivoneet strategisen viestinnän resurssien vahvistamista, esimerkiksi toukokuun 2017 ulkoasiainneuvostossa KE Mogherini totesi, että strategisen viestinnän resursseja on mahdotonta vahvistaa, jos jäsenmaat vastustavat EUH:n hallintobudjetin kasvattamista. EUH:n arvion mukaan sen pyytämä ja Euroopan parlamentin tukema 16 pysyvän tehtävän lisäys tarkoittaisi euron lisäystä toimintamenoihin vuositasolla. Toiminnan rahoitus on tällä hetkellä taattu vain vuoden 2017 loppuun saakka, ja henkilöstömenojen kattamisen lisäksi tarvitaan rahoitusta myös operatiiviseen toimintaan. EUH onkin pyytänyt jäsenmailta tukea EUH:n budjettikäsittelyssä niin, että vuodelle 2018 voidaan varmistaa strategisen viestintään riittävät resurssit. Euroopan parlamentti on esittänyt itäviestinnän yksikölle 1,1 miljoonan euron pilottiprojektirahoitusta vuodelle 2018.

12 Ulkoasiainministeriö, Puolustusministeriö POL-10, PLM, EUE Asia Turvallisuus ja puolustus TAVOITEMUISTIO 12(18) Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto , ulko- ja puolustusministereiden yhteiskokous Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Outi Hyvärinen UM/POL-10, puh , Pekka Marttila UM/POL-10, puh Tuomas Koskenniemi PLM, puh Meiju Keksi EUE, puh Lauratuulia Lehtinen VNEUS, puh ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulko- ja puolustusministerit keskustelevat yhteisistunnossa turvallisuudesta ja puolustuksesta. Keskustelun pääpaino on pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä. Tavoitteena on allekirjoittaa jäsenmaiden yhteinen ilmoitus pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistumisesta tässä ulkoasiainneuvostossa. Esille noussee myös puolustuksen vuosittainen arviointi, puolustusrahasto ja siviilikriisinhallinta. Mahdollisia muita esille nousevia asioita ovat kriisinhallinnan rakenteet, taisteluosastot ja sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus. Tarkoituksena on antaa myös päätelmät, joissa tarkastellaan saavutettua edistystä ja linjataan jatkotyötä. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategien toimeenpanoa turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Suomi tukee kunnianhimoista etenemistä EU:n puolustusyhteistyössä. Suomen tavoitteena on, että konkreettisten aloitteiden kautta vahvistetaan EU:a turvallisuusyhteisönä. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) käynnistäminen on merkittävä askel EU:n puolustusyhteistyön syventämisessä ja siten Suomen pitkäaikaisten tavoitteiden mukaista. Suomen näkemyksen mukaan PRY:n on tuettava sekä eurooppalaisia että kansallisia prioriteetteja, ja sen tulee hyödyttää jäsenmaita kansallisten suorituskykyjen kehittämisessä. Käynnistämispäätöksen jälkeen olennaista on varmistaa PRY:n tehokas toimeenpano. Tässä korostuvat PRY:n hallinto ja sen alla toteutettavat yhteistyöprojektit. Hallinto on rakennettava olemassa olevien järjestelyjen varaan. Projektien on perustuttava sotilaallisiin tarpeisiin. Suomen osallistuminen arvioidaan tapauskohtaisesti huomioiden Suomen

13 puolustuksen tarpeet, projektien edellyttämät investoinnit sekä puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kehittäminen. 13(18) Suomi osallistuu syksyllä 2017 alkaneen puolustuksen vuosittaisen arvioinnin kokeiluun (CARD). Jäsenmaiden avoin ja kattava tiedon jakaminen on tärkeää CARD:n onnistumiseksi. Puolustustutkimuksen jatko-ohjelman hallintomallin valmistelu on aloitettava pian. Tutkimuksen tulee perustua jäsenvaltioiden suorituskyvyissä todettuihin tarpeisiin. Samalla tavoitteena on lisätä jäsenvaltioiden yhteistyötä myös rajat ylittävissä toimitusketjuissa sekä tukea Euroopan puolustusteollista perustaa ja osaamista. Puolustusteollisen kehittämisohjelman tulee tukea mm. kansallisten suorituskykyjen kehittämistä ja pohjautua EU:n suorituskykyjen kehittämissuunnitelmassa ja alueellisessa yhteistyössä tunnistettuihin tavoitteisiin. Pk-yritysten rajat ylittävä osallistuminen on tärkeää; Suomi kannattaa ohjelman budjetista varattavaa osuutta pk-yrityksille. Suomelle on tärkeää, että PRY, CARD ja puolustusrahasto muodostavat toimivan kokonaisuuden. Aloitteiden yhteyksiä tulee edelleen selventää toukokuun neuvoston päätelmien ja lokakuun Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Hallinto on järjestettävä jäsenmaiden kannalta selkeästi, ja päällekkäisyyksiä on vältettävä. CARD:ia on hyödynnettävä PRY:n arvioinnissa, ja sen muodostaman kokonaiskuvan on tuettava puolustusrahastoa. Puolustusrahaston on luotava kannustimia PRYprojekteille. On keskeistä jatkaa siviilikriisinhallinnan tehtävien ja strategisten painopisteiden uudelleentarkastelua sen määrittämiseksi, miten siviilikriisinhallinta voi parhaiten vastata muuttuneen turvallisuustilanteen mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin. Suomen tavoitteena on aiempaa korkeampi poliittinen tavoitetaso EU:n siviilikriisinhallinnalle ja tämän työn konkreettinen eteenpäin vieminen erityisesti siviilikapasiteettien kehittämisen osalta. Tavoitteena on myös sovittaa entistä paremmin yhteen siviilikriisinhallintaa ja EU:n muuta keinovalikoimaa, etenkin YTPP- ja OSA-sektorin toimijoiden työtä. Suomi tukee myös esillä olevaa ehdotusta siviilikriisinhallinnan nopean toiminnan mekanismin perustamisesta. EU:n kriisinhallintaoperaatioiden suunnittelu- ja johtorakenteiden kehittämisessä Suomen tavoitteena on pysyvä esikuntarakenne, joka kattaa sekä sotilaalliset ja siviilikriisinhallintaoperaatiot. Perustettu sotilaallisten koulutusoperaatioiden johtoesikunta on ensimmäinen askel tätä tavoitetta kohti. Jatkotyössä on tärkeää tarkastella myös toimeenpanevien sotilasoperaatioiden suunnittelua ja johtamista sekä kehittää edelleen siviili- ja sotilasoperaatioiden yhteistyötä. Suomi tukee EU:n taisteluosastojen käytettävyyden kehittämistä. Tärkeää on järjestelmän ennakoitavuus, jatkuvuus sekä poliittisen päätöksenteon nopeus.

14 14(18) Suomi tukee sotilaallisen kriisinhallinnan yhteisrahoituksen lisäämistä. Tavoitteena on välttää kustannusten kohtuuton kohdistuminen operaatioihin ja valmiusvuoroihin osallistuviin jäsenmaihin koskien EU:n taistelujoukkoja. Tasaisempi taakanjako EU-maiden välillä toimisi kannustimena ja edesauttaisi joukkojen kokoamista etenkin vaativimpiin operaatioihin sekä mahdollistaisi ennakoivan suunnittelun. 3. NEUVOTTELUTILANNE Heinäkuussa 2016 julkaistun EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpanoa on käsitelty ulko- ja puolustusministerien yhteyskokouksessa edellisen kerran toukokuussa Tämän jälkeen erityistä huomiota on kiinnitetty pysyvän rakenteellisen yhteistyöhön (PRY), puolustuksen vuosittaiseen arviointiin (CARD) ja EU:n puolustusrahastoon. Lokakuun Eurooppaneuvosto toivotti tervetulleeksi PRY:n valmisteluissa saavutetun edistymisen ja kehotti osallistumaan aikovia jäsenmaita tekemään neuvostolle ja korkealle edustajalle perussopimuksissa säädetyn ilmoituksen. Tämä sallisi PRY:n käynnistämisen vuoden loppuun mennessä. Eurooppa-neuvosto toivotti tervetulleeksi myös Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman (EDIDP) edistymisen sekä CARD:n käynnistämisen kokeiluna syksyllä Jäsenmaiden yhteistä ilmoitusta PRY:hön osallistumisesta on valmisteltu heinäkuusta lähtien. Ilmoitus on määrä allekirjoittaa tässä marraskuun ulkoasianneuvostossa. Käynnistämispäätös voitaisiin tehdä aikaisintaan joulukuun ulkoasiainneuvostossa. Komissio julkaisi kesäkuussa asetusehdotuksen puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta ja tiedonannon Euroopan puolustusrahastosta. Puolustusrahasto koostuu ns. tutkimus- ja suorituskykyikkunoista. Tutkimusikkunassa on jo käynnissä kolmivuotinen puolustustutkimuksen valmistelutoimi, jonka on määrä johtaa puolustustutkimusohjelmaan osana seuraavaa monivuotista rahoituskehystä vuodesta 2021 alkaen. Suorituskykyikkunan tarkoituksena on tukea tutkimushankkeita seuraavaa kehittämisvaihetta, esim. prototyyppien tuottamista. Kehittämisohjelma on määrä pilotoida vuosina , varsinainen ohjelma käynnistyisi seuraavalla rahoituskehyskaudella vuodesta 2021 alkaen. Puolustusteollisen kehittämisohjelman asetusehdotusta käsitellään parhaillaan neuvostossa puheenjohtajamaa Viron johdolla. Neuvoston kanta on tarkoitus muodostaa tämän vuoden puolella. Myös Euroopan parlamentti on aloittanut asetusehdotuksen käsittelyn. Neuvoston, parlamentin ja komission neuvottelut ehdotuksesta alkavat helmi- maaliskuussa, sopimukseen koetetaan päästä ennen kesää. Puolustustutkimuksen valmistelutoimen osalta ensimmäisten projektien valinta on käynnissä. CARD käynnistettiin kokeiluna tänä syksynä, ja sen on määrä tuottaa ensimmäinen raportti puolustusministereille syksyllä Ensimmäinen täysi CARD käynnistyisi syksyllä Euroopan puolustusvirasto EDA toimii CARD:n sihteeristönä. Siviilikriisinhallinnan osalta on aloitettu työ strategisten painopisteiden uudelleen määrittämiseksi keskittyen erityisesti siihen, miten siviilikriisinhallinta voi

15 15(18) parhaiten vastata muuttuneen turvallisuustilanteen mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin. Keskustelut siviilikriisinhallinnan nopeuttamisesta ja joustavoittamisesta ovat edenneet ja päätettävänä on ehdotus nopean toiminnan mekanismin perustamisesta. 4. TAUSTA Pysyvä rakenteellinen yhteistyö Pysyvän rakenteellisen yhteistyön valmistelu käynnistyi vuoden 2017 alussa. Saksa, Ranska, Italia ja Espanja valmistelivat heinäkuussa työpaperin, jossa hahmoteltiin pysyvän rakenteellisen yhteistyön lähtökohtia ja osallistujamailta vaadittavia sitoumuksia. Tähän ns ehdotukseen liittyivät tukijoina mukaan Suomi, Alankomaat, Belgia ja Tshekki. PRY:ssä jäsenmaat tekevät toisilleen velvoittavia sitoumuksia. Sitoumukset on ryhmitelty perussopimuksen mukaisesti viiteen kokonaisuuteen. Kullekin yhteistyöalalle on määritelty useampia yksityiskohtaisia tavoitteita. Jäsenmaat laativat kansalliset toimeenpanosuunnitelmat sitoumusten täyttämisestä. Tämä vaatii suurta työpanosta. Kansallisia toimeenpanosuunnitelmia arvioidaan osana PRY:n toimeenpanon seurantaa. Samanaikaisesti sitoumusten kanssa on valmisteltu PRY:n alla toimeenpantavia käytännön yhteistyöprojekteja. Jäsenmaat ovat kesän ja syksyn aikana tehneet kymmeniä esityksiä, joista neuvoston on määrä valita osa PRY:n käynnistämisvaiheeseen. Esitykset koskevat mm. suorituskykyjen kehittämistä, suorituskykyjen käyttöä ja ns. mahdollistajia (esim. logistiikka, lääkintähuolto). Uusia projekteja voidaan käynnistää myöhemmin. PRY:tä hallinnoidaan kahdella tasolla. Kaikkia osallistujamaita koskevat päätökset tehdään yksimielisesti lukuun ottamatta PRY:n käynnistämispäätöstä sekä uusien maiden mukaanottoa tai osallistujien sulkemista pois. Näissä tapauksissa käytössä on määräenemmistö. EDA ja EU:n ulkosuhdehallinto toimivat PRY:n sihteeristönä. Sitoumukset pannaan toimeen yhteistyöprojekteilla, joihin PRYmaat osallistuvat omista lähtökohdistaan. Kunkin projektin osallistujamaat tekevät sitä koskevat päätökset yksimielisesti. Euroopan puolustusrahasto Komission kesäkuussa 2017 ehdottamassa puolustusteollisessa kehittämisohjelmassa ja tiedonannossa puolustusrahastosta on kyse marraskuussa 2016 julkaistun Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman jatkotyöstä ja toimeenpanosta. Euroopan puolustusrahaston on tarkoitus tukea investointeja puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen. Rahaston on määrä kattaa puolustustarvikkeiden kehittämisen koko elinkaari alkaen tutkimuksesta ja päättyen aina tuotteen tai palvelun markkinoille saattamiseen asti. Puolustusrahaston tutkimusikkunassa komissio luo mekanismeja, joilla unionin rahoitusta ohjataan puolustusalan yhteisiin tutkimushankkeisiin. Vuonna 2017 käynnistettiin puolustustutkimuksen kolmivuotinen valmistelutoimi. Suorituskykyikkunassa komissio ehdottaa erillisen ohjelman perustamista

16 16(18) Euroopan puolustusalan teollisen perustan kehittämiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi. Niin tutkimuksen valmistelutoimi kuin puolustusteollinen kehittämisohjelma valmistelevat varsinaisia toimia, jotka suunnitellaan toteutettavan EU:n seuraavalla rahoituskehyskaudella vuodesta 2021 alkaen. Komissio on esittänyt tavoittelevansa vuosittaista 500 miljoonaa euroa tutkimusikkunaan ja miljardia euroa suorituskykyihin seuraavassa rahoituskehyksessä. Puolustuksen vuosittainen arviointi Puolustuksen vuosittaisen arvioinnin (CARD) tavoitteena on luoda tilannekuva Euroopan sotilaallisista suorituskyvyistä, tuottaa arvioita puolustusyhteistyön edistymisestä sekä tunnistaa yhteistyömahdollisuuksia. Arviointi kattaa jäsenmaiden puolustusmenot, EU:n suorituskykyprioriteettien toimeenpanon, operatiivisen toiminnan sekä puolustusyhteistyön. Arviointikeskustelu käytäisiin kerran kahdessa vuodessa ministeritasolla ja säännöllisesti johtajatasolla (EDA:n johtokunta ja puolustuspoliittiset päälliköt). Siviilikriisinhallinta Siviilikriisinhallinnan kehittämisessä pääpaino on tällä hetkellä siviilikriisinhallinnan tehtävien ja painopisteiden tarkastelussa. Tässä työssä on tähän mennessä määritetty, että vuonna 2000 hyväksytyistä ns. Feiran prioriteeteista poliisitoimen, oikeusvaltion ja siviilihallinnon kehittäminen ovat edelleen valideja. Parhaillaan tarkastelu keskittyy siihen, miten siviilikriisinhallinta voi vastata muuttuneen turvallisuustilanteen mukanaan tuomiin ns. uusiin uhkiin, kuten hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen, terrorismiin sekä hybridi- ja kyberuhkiin. Työhön liittyy olennaisesti siviilikriisinhallinnan ja EU:n muun keinovalikoiman, etenkin YTPP- ja OSA-sektorin toimijoiden työn entistä parempi yhteensovittaminen. Tämän keskustelun pohjalta pyritään määrittämään EU:n siviilikriisinhallinnalle aiempaa korkeampi poliittinen tavoitetaso, joka heijastelee globaalistrategian tavoitteita. Tätä pyritään tehostamaan antamalla EUH:ille toimeksianto tiekartan laadinnasta, erityisesti siviilikapasiteettien kehityksen osalta. Lisäksi keskusteluissa on ollut EU:n siviilikriisinhallinnan nopeuttaminen ja joustavoittaminen. EUH:in ja operaatioiden yhteyteen on ehdotettu perustettavaksi nopean toiminnan mekanismia, jossa joukko nimettyjä asiantuntijoita olisi valmiustilassa lähtemään komennukselle siinä tapauksessa, mikäli neuvosto päättäisi perustaa uuden operaation tai vahvistaa jotakin olemassa olevaa operaatiota lisäresurssein. Kriisinhallinnan rakenteet Perustettu sotilaallisista koulutusoperaatioista vastaava suunnittelu- ja johtokyky (Military Planning and Conduct Capability, MPCC) perustettiin kesäkuussa Se vastaa ensi vaiheessa EU:n sotilaallisten koulutusoperaatioiden suunnittelusta ja johtamisesta. Ns. toimeenpanevan mandaatin sotilasoperaatioiden johtojärjestelyt ovat säilyneet ennallaan. EU:n taisteluosastot EU:n nopean toiminnan kehittämisessä päähuomio on EU:n taisteluosastojen käytettävyyden parantamisessa. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä

17 17(18) taisteluosastojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen nähdään entistäkin tärkeämpänä. Sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus Neuvoston päätös koskien EU:n sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmän perustamista, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla (Athena) on uudistettavana.

18 18(18) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Afrikka, itäinen kumppanuus, viestintä, YTPP, YUTP PLM, UM, VNK EUE, LVM, OKM, OM, PE, SM, TEM, TPK, TULLI, VM, YM