JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO VARHAISKASVATUSPALVELUJEN ASIAKASRAATI Aika keskiviikko 8.10.2014 klo 18.00 20.00 Paikka Taide- ja kulttuuripäiväkoti Kulmakartano, Kauppakatu 2 / Vaasankatu 8, 40100 JY- VÄSKYLÄ http://kartta.jkl.fi/ims/?layers=opaskartta&cp=6903498,486437&z=0.5 Läsnä Aalto Sanni, poissa Autere Katri, poissa Casati Laura, poissa Heino Jenni Jaakkola Tuija, poissa Jokela Laura Kainulainen Katri, poissa Karjalainen Saana Katko Soili Koivumaa Katja Kutvonen-Lappi Titta, poissa Lampinen Susanna López Elina Nokkala Terhi Malinen Maarit Naukkarinen Pia, poissa Polvi Päivi Reukauf Kati, poissa Riekkinen Jaana Riekkinen Susanna Salminen Jenni, poissa Salonmaa Tiina, poissa Sillanmäki Minttu Suhonen Katri, poissa Suonperä Linda, poissa Torstensson Milja Tuomisalo Tuire, poissa Turpela Mari Vuorinen Markus, poissa Väisänen Tanja Arnberg Heli, pj. Pajunen Tuija, siht. Koljonen Marja Lämsä Tiina Auvinen Teemu Karla Timo 1. Taidepäiväkoti Kulmakartanon esittely, päiväkodinjohtaja Tiina Lämsä Kulmakartanon yrittäjät Tiina Lämsä ja Teemu Auvinen sekä lastentarhanopettaja ja henkilöstövastaava Timo Karla toivottivat asiakasraatilaiset tervetulleiksi. Päiväkoti aloitti toimintansa 7.1.2014 ja hoitopaikat täyttyivät varsin nopeasti. Päiväkodissa työskentelee johtajan lisäksi kuusi lasten hoidosta ja kasvatuksesta vastaavaa työntekijää ja yksikön luomu- ja lähiruokaan perustuvasta ruokapalveluista vastaa toinen yrittäjistä, Teemu Auvinen. Timo Karla toimii lastentarhanopettajan työnsä lisäksi myös yksikön henkilöstövastaavana. Lapsia on tällä hetkellä 36 ja toiminta tapahtuu kolmessa pienryhmässä, joissa jokaisessa on työparina lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Vuodenvaihteessa päiväkoti saa 250 m² uutta tilaa, joten henkilöstöä lisäämällä saadaan myös lisää hoitopaikkoja. Väinönkatu 1 PL 82, 40101 Jyväskylä Laskutusosoite: PL 181, 00026 Basware Verkkolaskun OVT-tunnus: 003701746664500 Puhelin: 014 266 3100 Vaihde: 014 266 0000 etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (7) Vaikka päiväkodin tilat sijaitsevat kahdessa kerroksessa, niistä on saatu hyvin toimivat toiminnan tarkalla suunnittelulla. Lasten ulkoilu tapahtuu porrastetusti taloyhtiön pihassa sekä lähipuistoissa. Taide ja kulttuuri painottuvat Kulmakartanossa lasten toiminnassa. Yhteistyötä tehdään muun muassa paikallisten taiteiljoiden, Tanssin keskuksen ja Keljon vanhainkodin kanssa. Omana taiteen lajina on tällä kaudella valokuvaus. Toiminna tavoitteena ei ole se, että lapset tekevät taidetta, vaan se, että lapset oppivat katsomaan taidetta, tutustuvat erilaisiin taiteen muotoihin ja oppivat ilmaisemaan asioita erilaisin keinoin. Päiväkodissa on tekeillä taidekasvatussuunnitelma. 2. Edellisen kokouksen muistio http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstr ucture/70394_asiakasraati_muistio_20140902.pdf Muistiossa ei ollut korjattavaa. 3. Varhaiskasvatuksen hyvä alku Varhaiskasvatuksen hyvä alku oli päätetty ottaa illan aiheeksi, koska se herätti jo syksyn ensimmäisessä tapaamisessa paljon keskustelua, ja silloin ei ollut riittävästi aikaa asian perusteelliseen käsittelyyn. Raatilaisille oli välitetty kokouskutsun yhteydessä linkki kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Varhaiskasvatuksen hyvä alku esitteeseen. Keskustelua alusti erityislastentarhanopettaja Marja Koljonen, joka kertoi kuinka varhaiskasvatuksen hyvä alku toteutetaan Halssilan päiväkodin alueella, jossa hän itse työskentelee. Kun päiväkodinjohtajalla on tieto uudesta aloittavasta lapsesta, hän miettii yhdessä elton kanssa lapselle sopivaa ryhmää. Kun ryhmä on sovittu, tieto lapsesta viedään ryhmän henkilökunnalle, joka ottaa yhteyden perheeseen. Perheelle tarjotaan ryhmän aikuisen kotikäyntiä, jolloin lapsella on tutussa ympäristössä mahdollisuus tutustua yhteen aikuiseen. Jos lapsella on joitain erityisen tuen tarpeita, kotikäynnille voi lähteä myös erityislastenatrhanopettaja. Käyntiin varataan noin tunti aikaa eikä perheen tarvitse varautua siihen mitenkään erityisesti, ei tarvitse siivota eikä keitellä kahvia. Kyseessä on vanhemman puheenvuoro, kertomus lapsesta. Keskustelu käydään vanhemman toiveen mukaisesti Kotikäynnillä sovitaan lapsen tutustumiskäynnit päivähoitopaikkaan. Lapsen toivotaan tulevan yhdessä vanhemman kanssa siten, että vanhemmalla on aikaa olla tutustumassa lapsen kanssa ja jutella tarkemmin päivähoitokäytännöistä. Tavoitteena on, että vastaanottamassa on kotikäynnillä ollut työntekijä, mutta aina se ei kuitenkaan valitettavasti onnistu. Marja Koljosen kokemuksen mukaan kotikäynnit toteutuvat jo hyvin ja vanhemmat haluavat ja osaavat myös pyytää kotikäyntejä. Raatilaisten kokemuksia ja kysymyksiä Varhaiskasvatuksen hyvä alku herätti raatilaisissa paljon kysymyksiä, mielipiteitä ja keskustelua. Muistioon on pyritty kuvaamaan käyty keskustelu mahdollisimman tarkasti, Raatilaisten kysymyksiin vastattiin hyvän alun periaatteiden mukaisesti ja raatilaisten mielipiteet ja kokemukset kirjattiin ja niiden toivotaan olevan apuna asian edelleen kehittämisessä. Onko tämä kuvattu hyvä alku koko kaupungin käytäntö, koska raatilaisella ei ole minkäänlaista tietoa asiasta? Todettiin, että hyvän alun periaatteet on kuvattu vasussa ja on koko kaupungin varhaiskasvatusta koskeva käytäntö.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (7) Mitäpä, jos perhe ei halua kotikäyntiä? Jos perhe ei jostain syystä halua kotikäyntiä, aloituskeskustelu käydään sitten lapsen hoitopaikassa ja hyvä alku varmistetaan. Kuinka hyvä alku ja kotikäynti on mahdollista toteuttaa tilanteissa, joissa lapsen hoidontarve tulee yllättäen ja aikaa on vain kaksi viikkoa tai muutama päivä? Tällainen on haasteellinen tilanne, mutta silloinkin pyritään toimimaan näiden periaatteiden mukaisesti. Onko tavoitteena lapsen vai perheen hyvä alku, sillä vanhemman sisaruksen aloittaessa ei tarjottu mahdollisuutta kotikäyntiin? Kysymyksessä sekä että asia. Jokaiselle lapselle tulee mahdollistaa hyvä alku sisältäen kaikki tarvittavat vaiheet. Perheen kanssa kasvatuskumppanuus alkaa jo ensimmäisen lapsen aloittaessa päivähoidossa, joten toisten sisarusten aloittaessa käytännöt voivat olla hiukan erilaiset kuin ensimmäisen lapsen kohdalla. Olisi hyvä miettiä, missä muissakin tilanteissa vanhoille lapsille olisi tarjottava mahdollisuutta kotikäyntiin. Onko sovittu joitain erityispiirteitä aloituksessa, kun hoitoon tulee aivan pieni, alle yksi vuotias lapsi? Jo ryhmää valittaessa on otettu huomioon pienen lapsen erityistarpeet. Lapsen aloittaessa henkilökunta voi tehdä mm. työvuorovaihdoksia ja muita järjestelyjä voidakseen huomioida pienen vastaanottamisen. Koskeeko hyvän alun periaatteet myös yksityisiä päivähoitopaikkoja, sillä raatilaisen kokemuksen mukaan käytännöt vaihtelevat? Yksityisen päiväkodin edustajan mukaan ollaan tietoisia kaupungin linjauksesta, ja voisi ottaa käyttöön, mutta toistaiseksi on hoitosuhteen alussa korostunut palvelusopimus, jonka tekemisen yhteydessä käydään keskustelua lapsen hoidon aloittamiseen liittyvistä asioista. Koskeeko hyvän alun linjaus myös perhepäivähoitoa? Kyllä, linjaus koskee kaikkia varhaiskasvatuspalveluita, siis myös perhepäivähoitoa ja kerhoa. Onko käytössä oma hoitaja systeemi? Ei varmaankaan enää perinteisessä mielessä, sillä pienryhmätoiminta on korvannut sen. Pienryhmät muodostetaan lasten yksilöllisiin tarpeisiin perustuen ja päiväkodeissa suunnitellaan henkilöstön jakautuminen pienryhmiin kussakin yksikössä tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Suunnittelussa huomioidaan myös se, että lasten on hyvä tottua olemaan kaikkien pienryhmän aikuisten kanssa. Kuinka vasukeskusteluun osallistuva päiväkodin edustaja valikoituu, meneekö vasukeskustelut henkilöstön työvuorojen mukaan? Vasukeskusteluun osallistuvat työntekijät eivät valikoidu satunnaisesti työvuorojen mukaan, vaan sovitaan jokaiselle lapselle erikseen. Onko kotikäynnin järjestäminen resurssikysymys, onko jossain yksikössä helpompi järjestää kotikäynnit? Onko kodin ja päiväkodin välinen pitkä matka esteenä kotikäynnille, sillä raatilainen oli saanut työntekijän puheesta käsityksen, että pitkään matkaan on hankala lähteä kotikäynnille. Asia ihmetytti, sillä perheellä on säännöllisesti aivan sama matka kotoa hoitopaikkaan.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (7) Ei pitäisi olla resurssikysymys, vaan kotikäynti voidaan toteuttaa hyvällä suunnittelulla. Tarjotaan vanhemmalle aikoja, jotka sopivat parhaiten ja hyödynnetään ryhmien henkilöstön yhteistyötä kotikäyntien järjestelyissä. Päivähoitopaikasta ei otettu yhteyttä, vanhempi soitti päiväkotiin, mutta sai yhteyden vasta kolmantena soittopäivänä. Perheen luvattiin tulla käymään, mutta jäi tunne, että vastentahtoisesti ja edelleenkin vanhemmalla tunne, että ei ole tervetullut. Vanhempi ei ole tavannut toisia vanhempia, eikä siis keskustellut näistä asioista toisten kanssa. Kesällä aloitus oli kaaosta, lapselle oli tarjolla aloituspaikka, joka ei ollut lapsen tuleva varsinainen hoitopaikka. Tämän jälkeen oli suunnitelma toisesta paikasta mahdollisten henkilöstön lomautusten vuoksi ja vasta kolmantena varsinainen hoitopaikka. Lapsen aloittaessa varsinaisessa hoitopaikassaan kotikäyntiä ei tarjottu, ei ollut tietoa kuka oli lapsen ryhmän aikuinen, kuka harjoittelija jne. Lapsella on onneksi kuitenkin mennyt hyvin sekavasta alusta huolimatta. Tämä syksy alkoi päiväkodissamme varsin sekavana, kun henkilökunnalla ei ollut ollut yhtään aikaa kokoontua miettimään syksyn aloitusta. Henkilökunta ei oikein itsekään tiennyt missä ryhmässä työskentelevät. Muutoksia on tullut koko ajan ja edelleen tulee ryhmävaihdoksia. Tylsää lasten kannalta, etenkin ujojen. Joutuu koko ajan soputumaan uuteen ryhmään ja aikuisiin. Kulunut kesä oli haasteellinen, mutta kesäkuussa oli hyvää aikaa tehdä kotikäyntejä ja järjestää perheille tutustumismahdollisuudet. Järjestelyt tosin piti aloittaa rytinällä heti alkukesästä. Asiakkaiden tulee saada varmuus siitä, että ryhmien suunnittelut ja henkilöstöjärjestelyt on tehty ajoissa. Näin lapset ja perheet otetaan hyvin vastaan ja lapsen varhaiskasvatuksen hyvä alku toteutuu. Tarjottiin kotikäyntiä, ja se otettiin ilolla vastaan. Kotona käynyt työntekijä vielä tarjoutui järjestämään työvuoronsa sen mukaan, että oli ottamassa lapsen ensimmäisenä aamuna. Kun lapsi vaihtoi kerhoon, tarjottiin taas kotikäyntiä. Päivähoitopaikasta on sanottu, että saa tulla seuraamaan toimintaa vaikka milloin. Suhtautuminen on näköjään päiväkotikohtaista. On tärkeää, että on mahdollista mennä päivähoitopaikkaan seuraamaan ja tuntee olevansa tervetullut. Vasukeskustelussa kerrottiin, että on avoimet ovet, mutta lapsen aloittaessa 10 kuukauden ikäisenä, ei tarjottu tutustumismahdollisuutta. Lapsen yksilölliset tarpeet tosin huomioitiin hoidon alkaessa. Viesti vanhemmille oli sen suntainen, että lapsen on helpompi sopeutua jos vanhemmat eivät jää pyörimään liian pitkäksi aikaa lasta tuodessaan. On hienoa kuulla kuinka hyvän alun pitäisi toteutua, sillä raatilaisella on ollut aivan vastakkainen kokemus oman lapsen kohdalla. Todettiin, että on valitettavaa, jos perheelle ei ole tarjottu tätä mahdollisuutta, Vanhemmilla on oikeus pyytää / vaatia hyvän alun toteuttamista. Raatilaislta tuli kuitenkin kommentti, että monikaan vanhempi, erityisesti ensimmäisen lapsen kohdalla, ei tiedä mitä voi pyytää tai sitten ei uskalla pyytää. Ensimmäisen lapsen aloittaessa monen vanhemman on vaikea tietää mitä mahdollisuuksia on ja vaihtoehtoja on lapsen hyvän alun toteutamiseksi. Tuntuu, että kun olet kunnallisen palvelun asiakas, otat mitä sinulle annetaan.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (7) Seurataanko kyselyillä tai jotenkin muuten kuinka varhaiskasvatuksen hyvä alku todellisuudessa toteutuu? Asiaa on kysytty ainakin ajoittain asiakaskyselyissä. Erään raatilaisen kokemus aloituskeskustelusta oli sellainen, että keskustelijan vastuulla oli samalla pienryhmä, johon hän joutui myös keskittymään ja näin myös äiti keskittyi lapsiin. Raatilaisella oli kokemus, että heille kotikäynneistä ei oltu tiedotettu, joten ei ollut tietoa, että voi pyytää, jos olisi tiennyt olisi jopa vaatinut. Toisen raatilaisen kokemus oli, että lapsi on ollut viidessä hoitopaikassa kolmen vuoden aikana, mutta nyt hän kuuli ensimmäisen kerran mahdollisuudesta kotikäyntiin. Joillakin vanhemmilla on tarve saada muistilista hoidon alussa tarvittavista ja huomioitavista asioista, mm. mitä varusteita lapsi tarvitsee. Edellisessä raadissa raatilainen oli kertonut, että ei ole saanut lapsensa hoitopaikasta mitään tietoa hyvään alkuun liittyen. Hän oli kysynyt asiasta lapsensa ryhmästä. Palautteeseen reagoitiin ja viestejä ja tietoja alkoi tulla välittömästi. Erään raatilaisen mielestä tietynlainen epätietoisuus on ymmärrettävää, koska elokuussa myös taloissa tapahtuu paljon muutoksia eikä välttämättä tiedetä mihin ryhmiin lapset sijoittuvat. Suuressa yksikössä vanhemmat eivät tunne työntekijöitä, esim. vuorohoitoryhmässä työskentelee paljon vaihtuvia aikuisia. Onko mahdollista saada vaikkapa Daisyyn ryhmän aikuisten nimet ja kasvot? Olisi ihanaa, jos aikuisilla olisi vaikkapa nimilaput, että tietäisi kuka on työntekijä. Voisiko kaikkien ryhmän aikuisten kuvat olla seinällä? Vanhempainillassa oli koko talon henkilökunta. Oli hyvä, että edes kerran näki kaikki talon aikuiset. Raatilaisen kommentti : lapsi ei muista 2 vuotiaana aloittamisestaan mitään muuta kuin sen, että täti tuli kotiin. Hyvä alku voi alkaa jo lapselle hoitopaikkaa haettaessa. Hyvä alku alkaa siitä, kun perheeseen otetaan yhteyttä hakemuksen vastaan ottamisen jälkeen ja keskustellaan eri vaihtoehdoista lapsen ja perheen kannalta. Kaikilla vanhemmilla ei ole käsitystä siitä mikä vaikutus hoitopaikan löytymiseen tai valintamahdollisuuteen on päivähoidon aloittamisen ajankohdalla. Joillakin raatilaisilla oli kokemus siitä, että päivähoidon hakuvaiheessa ei ollut mahdollisuutta keskustella vaihtoehdoista. Päiväkodinjohtaja oli sanonut, että ei voi sanoa mitään ja pyytänyt soittamaan palvelukeskukseen. Onko kiinni vanhemman tietotasosta millaista palvelua saa? Raatilainen huomautti, että vaikka työntekijöille vaihtuvat lapset ovat tavallaan rutiinia, jokaiselle vanhemmalle lapsi on ainoa ja tärkeä. Muita kysymyksiä Onko totta että 22.-23.12.2014 on auki vain Tapiolan päiväkoti?
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (7) Raadin vetäjillä ei ollut asiasta varmaa tietoa, joten raatilaisten kanta oli, että vanhempien on saatava tieto pikaisesti. Raatilainen tarkisti, että pitäähän vanhemman ilmoittaa kirjallisesti lapsen päivähoidon lopettamisesta ja toivoi kaikkia vanhempia muistutettavan asiasta, että vapautuvat paikat saataisiin tietoon ja välittömästi toisten käyttöön. Raatilainen toivoi kaupungin nettisivuille selkeät ohjeet kuinka toimia missäkin tilanteessa. Voisi olla lyhyet ohjeet ja halukkaille pitkät ohjeet. 4. Syksyn asiakasraatien paikat ja aiheet Torstai 6.11. Päiväkoti Amiraali varhaiskasvatussuunnitelma esiopetuksen oppimissuunnitelma mukana Hannamaija Väkiparta ja Päivi Koivisto Maanantai 1.12. Keltinmäen päiväkoti ravitsemukseen ja ruokailuun liittyvät asiat, uudet suomalaisten ravintosuositukset kutsuttu mukaan Kylän Kattauksen edustaja 5. Muut asiat Asiakasraadin jäsenille ja asiakasraadin sähköpostiin tulleet asiat ja viestit: Päiväkodin henkilöstölle toivotaan tietoutta adoptiolapsen päivähoidon aloitukseen liittyen. Olisi mukavaa kun tietoa ko. aiheesta tulisi päiväkoteihin jotakin virallista tietä pitkin, vanhempana varmaan leimautuu nopeasti "hankalaksi" jos tietoa tarjoaa. Selvästi kuitenkin tietoutta olisi hyvä saada päiväkoteihin enemmän. Keskustelussa todettiin, että vanhemmilla on varmasti paras tieto, joten tulee hyödyntää vanhempien tietoa, eikä vanhempia varmaankaan koeta hankaliksi. Tarvittaessa päivähoidon henkilöstö myös hankkii tarvittavaa tietoa. Sijoitetut lapset on toinen ryhmä, johon tarvitaan henkilökunnan koulutusta. Esiin nousi myös ajatus, että voi olla kyseessä vanhempi, joka ei tiedä millaista tietoa voi antaa, että ei halua leimautua heti alussa. Kesän suluista ja varahoitopaikoista olisi ilmoitettava ajoissa, koska monilla työpaikoilla kesälomatoiveet pitää laittaa jo tammi-helmikuussa. Viime vuonna iloitsin, että kerrankin sain kuukauden loman mieheni kanssa yhtaikaa heinäkuuksi päiväkodin kiiinnioloajaksi, kunnes ilo muuttui keväällä (olikohan huhtikuu) hämmästykseksi, kun päiväkoti onkin kiinni 2,5kk. Lisäksi varahoito meillä päin oli osan kesää sellaisessa paikassa, että julkisilla kulkuvälineillä lapsen vienti ja omiin töihin meno ei olisi ollut kesäaikatauluilla mahdollista. Asia käsitellään helmikuun asiakasraadissa, jolloin aiheena on päivystysjärjetselyt. Sokerin sopivaa määrää esimerkiksi välipaloissa, kuten jugurteissa voisi arvioida. Lapsille tuputetaan myös isovanhempien luona herkkuja kielloista huolimatta. Tämä kirjoitus herätti miettimään aihetta: http://yle.fi/uutiset/sanna_ukkola_sokerilla_kyllastetyt_lapset/7429519] Asia käsitellään joulukuun asiakasraadissa, jolloin aiheena ovat lasten ravitsemukseen ja ruokailuun liittyvät asiat.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 7 (7) Ehdotetaan keskustelua kerhojen maksuhyvityskäytännöistä. Nythän kerhomaksu on sama joka kuukaudelta, vaikka lokakuussa on syyslomaviikko ja joulu- ja tammikuussa on pitkä loma. Kyseessä ei ole suuren suuri raha, mutta jollekin perheelle se voi olla kynnyskysymys, erityisesti jos perheessä on useampia kerholaisia. Käytäntö myös asettaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan, koska päiväkotimaksustahan maksuhyvityksen saa. Asiasta keskusteltiin ja raatilaisilla oli mielipiteitä, että kerhomaksu pitäisi katsoa maksukyvyn mukaan ja että maksuhyvitykset pitäisi koskea myös kerhomaksuja. Maksuhyvityspäivät luulisi olevan helppo järjestää, kuten muussakin päivähoidossa. Raatilaiset halusivat tietää mihin perustuu, että kerhomaksuissa ei ole hyvityksiä. Tuija Pajunen selvitti asiaa kustannuksiin perustuen. Kerhosta perittävä maksu on pieni ja kattaa enimmillään vajaan 10 % kerhopaikan kokonaiskustannuksista. Mikäli kerhomaksuista annettaisiin hyvityksiä, se lisäisi asiakasmaksusihteereiden työtä kohtuuttomasti ja vaatisi henkilöstön lisäresussointia, joka kasvattaisi kustannuksia. Kerhomaksuun on mahdollista hakea vapautusta, joka myönnetään harkinnanvaraisesti, mikäli perheelle ei tulojen perusteella tulisi päivähoitomaksua. Esiopetuksessa täytyisi olla kolme maksuluokkaa, kuten muussakin hoidossa. eikä vain alle 120h(joka sisältää 84h esiopetusta, eli 36h hoitoa jää jäljelle ja se ei riitä kenellekään työssäkäyvälle), ja sitten on se kokomaksu yli 120h/kk. Itse voin pitää muutaman päivän viikossa vain eskaripäivänä, hakea puolipäiväisenä. Saman maksun kuitenkin joudun maksamaan, kuin ne joiden lapset hoidossa 7-17. Ei logiikkaa. Hoitomaksut oikeasti tuntien mukaan veloitettavkasi olisi paras vaihtoehto! Tämä kysymys jäi raadissa ajanpuutteen vuoksi käsittelemättä. Jyväskylän tuntiperusteisen päivähoidon maksujärjestelmän heikkoudet on tiedostettu (koskevat kaikkia ikäluokkia) ja kehitystyöhön paneudutaan koska valtakunnallisia maksusäädöksiä ei todennäköisesti ole lähivuosina odotettavissa. Siihen saakka meidän on toimittava voimassa olevien päätösten mukaisesti. Yksityisessä päivähoidossa nk. virikepaikkalaisille myönnettävän palvelustelin poistaminen vuoden 2015 talousarviosta Raatilainen oli huomannut kaupungin vuoden 2015 talousarvion valmistelusta saamastaan tiedosta, että yhtenä säästötoimenpiteenä olisi palvelustelin poistaminen yksityisessä päivähoidossa nk. virikepaikkalaisilta lapsilta. Todettiin, että asia on ollut esillä talousarvion valmistelun yhteydessä, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Raatilaiset haluavat tehdä kannanoton asiaan, joten sovittiin, että se tehdään seuraavassa kokouksessa 6.11.2014.