VARHAISKASVATUSPALVELUJEN ASIAKASRAATI. Aika klo Paikka Huhtasuon päiväkoti, Suluntie 18

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO VARHAISKASVATUSPALVELUJEN ASIAKASRAATI Aika klo Paikka Huhtasuon päiväkoti, Suluntie 18 Läsnä Aalto Sanni, poissa Autere Katri Kainulainen Katri, poissa Katko Soili Kemppi Ella, poissa Kutvonen-Lappi Titta Lampinen Taru Lehtinen Elina Lipasti Mikko, poissa López Elina Malinen Maarit Miettinen Marita, poissa Mikkonen Mervi Naukkarinen Pia Niskanen Ulla Polvi Päivi Reukauf Kati, poissa Riekkinen Susanna Suikki Siina, poissa Tirkkonen Maarit Tuomisalo Tuire, poissa Vesajoki Funlayo, poissa Arnberg Heli, siht. Pajunen Tuija, puh.joht Hämäläinen Kaisu Ikäheimonen Jaana Lämsä Tiina Riihinen Saija Salonen Riikka Siitonen Sari 1. Tutustuminen Huhtasuon päiväkotiin, päiväkodinjohtaja Saija Riihinen Raatilaisilla oli mahdollisuus tutustua tiloihin klo alkaen. Huhtasuon päiväkoti avattiin uusissa tiloissa elokuussa Saman katon alle siirtyi Varikon, Huhtarinteen, Nevakadun ja Taimiston päiväkodit. Päiväkodissa on yhteensä 170 lasta, jotka sijoittuvat viiteen 40 lapsen kotipesään. Kotipesien lapset jakaantuvat pienryhmiin, joissa he toimivat kahden aikuisen muodostaman työparin kanssa. Päiväkodissa kehitetään aikaisten aamujen ja myöhäisten iltapäivien toimintatapoja niin, että lapset voisivat toimia myös niinä aikoina mahdollisimman pienissä ryhmissä. Päiväkodin kanssa valmistui yhtä aikaa Huhtasuon erityiskoulu ja kahden vuoden kuluessa samaan pihapiiriin valmistuu yhtenäiskoulu. Huhtasuon päiväkodissa on noin 30 % monikulttuurisia perheitä, perheissä puhutaan 13 eri äidinkieltä. Yhteistyössä yhteisen kielen puuttuminen on haaste. Apuna käytetään mm. elekieltä ja kuvia, jonkun verran voidaan kommunikoida englannin kielellä. Kaikkien lasten päiväkotiarjessa käytetään suomen kieltä. Tarvittaessa käytetään tulkkipalvelua, mutta aina sitä ei ole saatavilla. Väinönkatu 1 PL 82, Jyväskylä Laskutusosoite: PL 181, Basware Verkkolaskun OVT-tunnus: Puhelin: Vaihde: etunimi.sukunimi@jkl.fi

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (6) 2. Edellisen kokouksen muistio Ei kommentoitavaa. 3. Päivähoidon juhlat, Riikka Salonen Riikka Salonen kertoi Luhtasen vuoropäiväkodissa vietetyistä juhlista. Niitä on pyritty toteuttamaan vaihtelevasti ja monin eri tavoin. On järjestetty perinteisiä juhlia, perheen yhteisiä toiminnallisia iltoja, joulupolkuja, itsenäisyyspäivän iltapukujuhla yhdessä palvelutalon asukkaiden kanssa, kevätjuhlia sisä- ja ulkotiloissa. Vuorohoitotalossa juhlan ajankohdan suunnitteluun vaikuttaa vanhempien työajat ja sitä kautta vanhempien mahdollisuus osallistua iltajuhliin, joten myös kellonaikoja on vaihdeltu. Vanhemmilta on kysytty, minkä tyyppisiä juhlia he toivovat. Juhlien suunnittelun pohjana pyritään huomioimaan perheiden toiveita ja palautteita. Juhlan teeman ja viettotavan valinta voi nousta myös lapsiryhmän tarpeesta. Esim. koetaan, että tapahtuman, juhlan keskeisenä sisältönä ja toimintatapana voisi olla perheen kiireetön yhdessäolo, elämyksellisyys, rauhoittuminen. Tai silloin kun huomataan, että lapsiryhmässä nautitaan esiintymisestä, toteutetaan juhla sen mukaisesti. Kerrottiin esimerkki, jossa lapsille oli annettu mahdollisuus luoda, suunnitella ja kehittää oma ohjelmanumero aina koreografiasta, musiikin valintaan saakka. Juhlat ovat osa kulttuurihistoriaa ja kulttuuriperinnettä sekä tapakasvatusta. Juhlien järjestelyissä on monenlaisia tehtäviä ja rooleja, joissa voidaan ottaa huomioon lapsen vahvuudet. Lapsille syntyy kokemus, että minun osani, tehtäväni, roolini juhlan järjestämisen ja onnistumisen kokonaisuudessa on tärkeä, ja että kaikkia tarvitaan. Jokaisella lapsella on oma lähtökohta ja tapansa osallistua yhteisen esityksen luomiseen. Keskusteltiin juhlien esityksiin valmistautumisesta. Miten esiintyminen lapselle markkinoidaan, miten asiaa lähestytään, miten rohkaistaan lapsi itsensä voittamiseen, koska joskus voi olla niinkin, että jos lapselta kysytään, halu aako esiintyä, hän saattaa vastata että ei, mutta todellisuudessa haluaakin esiintyä. Lapsella voi olla huoli sekä omasta että myös kaverin onnistumisesta Annetaan lapselle aikaa tulla mukaan omaan tahtiinsa. Aikuisen tehtävä on luoda lapselle turvallinen osallistumisen ja ilmaisun tapa. Raatilaiset kertoivat kokemuksiaan erilaisista juhlista. Todettiin rikkaudeksi se, että juhlan toteuttamistavat vaihtelevat. On liikuttavaa nähdä oma lapsi juhlan esityksessä, kun taas esim. askarteluillassa on mahdollisuus keskustella henkilökunnan kanssa sekä tutustua oman lapsen kavereiden perheisiin. Toisaalta on kokemuksia joulun ajan askarteluillasta, jossa tehdään samat askartelut joka vuosi. Koettiin surulliseksi asiaksi myös se, että tapahtumaan saa osallistua vain se lapsi, joka on päivähoidossa. Kerrottiin esimerkkejä ns.perinteisistä juhlista, monikulttuurisuusjuhlista, askarteluilloista, glögihetkistä, äitienpäivä- ja isänpäivä-aamiaisista. Toivottiin, että vanhempi saa viettää ajan lapsen kanssa, eikä esim. niin että lapsi menee oman ryhmän tiloihin ja vanhempi ohjataan aamiaiselle henkilökunnan kahvihuoneeseen.

3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (6) Raatilaiset kysyivät, onko monikulttuurisella asiakaskunnalla vaikutusta Huhtasuon päiväkodin juhlaperinteisiin. Saija Riihinen kertoi, että päiväkodin arjessa tutustutaan suomalaiseen yhteiskunnan juhlapyhiin liittyviin perinteisiin ja kulttuuriin. Perheiden kanssa keskustellaan, miten he haluavat lapsensa osallistuvan sekä kerrotaan etukäteen juhlan luonteesta, sisällöstä. Syntymäpäivät päivähoitopaikassa Keskusteltiin, onko THL antanut terveyssuosituksen tai ottanut kantaa karkkien, sipsien yms. tarjoamisesta päiväkodissa? Luvattiin selvittää asiaa. Tel:n sivuilta ei löytynyt kyseiseen asiaan liittyvää kannan ottoa. Ehdotettiin, että jos tarjoiluista on olemassa virallinen suositus, raati voisi miettiä miten ottaa kantaa asiaan. Lasten synttärivieton perinteiden käytännöt vaihtelevat eri päiväkodeissa. Käytänteistä voidaan keskustella vanhempainillassa ja läsnäolijoiden päätöksellä tehdään ryhmä- tai yksikkökohtaisia ratkaisuja. Ehdotettiin, että voitaisiin laatia lista kokemuksista, miten vietetään herkuttomia syntymäpäiviä. Todettiin, että päivähoidossa on olemassa keinoja ja ideoita, miten juhlistaa lapsen syntymäpäiviä ilman herkkutarjoiluja. Perhepäivähoidon vanhempainillassa on myös keskusteltu syntymäpäivien vieton käytännöistä. Kerrottiin, että syntymäpäivätarjoamisistakin voi kehittyä kilpavarustelu. Perhepäivähoitaja kertoi omana esimerkkinä, kuinka on sopinut perheiden kanssa, että syntymäpäivä on sankarin ekstrapäivä; hän saa esittää lounaaksi toiveruoan, lapsi saa kortin, mutta kotoa tuodut herkut on jätetty pois. Vanhemmat kertoivat, että jossakin päiväkodissa on käytössä Prinsessan / Prinssin tuoli, jossa päivänsankari saa istua. Tuolista on tullut kokemus ja muisto, jota lapsi odottaa ja muistelee. Kerrottiin myös esimerkki päiväkodista, jonne ei viedä kotoa tarjoiluja, vaan lapsi saa syntymäpäivänään leipoa kahdestaan työntekijän kanssa kaikille tarjottavat synttäriherkut. On kerhoryhmä, jossa ei ole tarjoiluja, vaan sankarille lauletaan ja hän saa toivoa, mitä tehdään yhdessä. Toisessa kerhoryhmässä on perheille on korostettu, että tarjottavaa ei tarvitse tuoda, mutta halutessaan saa.työntekijän kokemuksen mukaan kerholaisten vanhemmat yleensä haluavat juhlistaa lapsen syntymäpäivää kotoa tuoduilla herkuilla. Perheille on ehdotettu, että tarjoilu voi olla esim. hedelmää sekä kerrottu kevyemmästä herkusta. 4. Etiikka ja katsomus, Saija Riihinen Etiikka on läsnä lapsen arjessa. Aikuinen tarttuu tilanteisiin ja hetkiin, jotka syntyvät lapsiryhmän arjessa sekä pysähtyy lasten kysymysten äärelle. Keskustellaan oikeasta, väärästä, mikä on totta, mikä ei, mikä on oikeudenmukaista. Aikuiset antavat lapsille mallin keskusteluun, pohtimiseen. Perheet määrittelevät, miten lapsi osallistuu suomalaisen kulttuuriin ja perinteisiin.

4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (6) Olennaista arjessa on avoimuus, erilaisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen, uskominen erilaisiin asioihin. Lasten kanssa asioiden esille ottamisessa tärkeintä ei ole uskonnollisuus, vakaumuksellisuus, vaan kokemuksellisuus ja elämyksellisyys. Lasten kysymykset yllättävät, ne voivat sisältää melko henkilökohtaisia asioita. Kuolemaan liittyvät kysymykset ovat olleet kaikkein haastavimpia; miten asiat kerrotaan lapselle, kuinka selitetään, miksi maailma on tällainen. Tilanteet ovat herkkiä myös työntekijöille. Muista uskonnoista ollaan kiinnostuneita, perheiden vakaumusta kunnioitetaan, keskustellaan toiveista, kerrotaan suomalaisista tavoista. Perheillä on erilaisia tapoja, miten he tuovat omaa uskontoaan esille. Näitä asioita käsitellään mm. vasu-keskustelussa. Kysyttiin, onko päivähoidossa linjattu, sallitaanko uskonnon harjoittamista. Yksikkövasuissa on mahdollisesti määritelty tarkemmin vakaumuksellisiin asioihin liittyvät käytännöt. Raatilaisia kiinnosti, onko päiväkodeissa on pyhäkoulutoimintaa päiväkotipäivän aikana. Kerrottiin, että joissakin päiväkodeissa käy seurakunnan työntekijä pitämässä hetkiä, joissa voidaan käsitellä esim. ystävyyttä tai ne voivat liittyä kirkollisiin juhlapyhiin. Seurakunnan ja päivähoidon yhteistyö liittyy useimmiten suomalaiseen juhlapyhäperinteeseen (pikkukirkot, joulu, pääsiäiskirkot). Pitkät välimatkat saattavat rajoittaa kirkkoretkiä. Vakaumukseen liittyvät asiat keskustellaan palvelusopimusta tehdessä. On tärkeää, että vanhemmilla on tieto siitä, kun päivähoitopaikasta ollaan menossa kirkkoon tai päiväkodissa on esim. hartaushetki Raatilaiset kysyivät, miten perhepäivähoitokodissa toimitaan, jos vanhemmat eivät halua lapsensa lähtevän kirkkoon? Mietitään eri vaihtoehdot tapauskohtaisesti. Hiljentyminen ja rauhoittuminen, elämyksellisyys voidaan kokea myös luonnossa, kuusiympyrässä (metsäkirkossa). Tavasta voi muodostua lapsiryhmälle perinne esim. juuri ennen joululoman alkua. 5. Taide- ja kulttuurikasvatus, Tiina Lämsä Tiina Lämsä kertoi uudesta yksityisestä 30-paikkaisesta Taidepäiväkoti Kulmakartanosta, joka avaa ovensa tammikuussa Vaasankadun ja Kauppakadun kulmassa Taidekasvatuksen ideana on, että esim. visuaalisen kulttuurin yhteistyötä tehdään Jyväskylän taiteilijaseuran kanssa. Päiväkodin tiloissa on jatkuva taidenäyttely, oma nimikkotaiteilija. Kaikki taidelajit tulevat olemaan toiminnassa yhtä arvokkaita. Lisätietoa Taidepäiväkodista toiminnasta ja ideologiasta saa Tiina Lämsältä tai esim. päiväkodin Facebook-sivuilta.

5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (6) Linkki varhaiskasvatuksen valtakunnallisiin perusteisiin: f?sequence=1 Linkki Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelmaan: structure/38242_jklvasu.pdf 6. Muut asiat Esitettiin kysymyksiä valokuviin liittyvistä lupakäytännöistä Voidaanko päivähoitopaikan juhlissa ottaa valokuvia, koska kuviin tallentuu väistämättä muitakin kuin omia lapsia? Jos lapsiryhmä vierailee jonkun lapsen kotona, voidaanko lapsiryhmää valokuvata? Valokuvausluvat ja niihin liittyvät asiat selvitetään helmikuun raadissa, jolloin käsitellään viestintää ja tiedottamista. Kysyttiin, voiko kunnallisessa päivähoidossa olla perheille maksullista kerhotoimintaa päivähoitopäivän aikana? Kerrottiin, että tällainen ei ole mahdollista eikä luvallista. Kysyttiin, onko yksityisessä perhepäivähoidossa varahoitojärjestelmää? Kerrottiin, että yksityisen perhepäivähoidon varahoitoa kehitetään parhaillaan. ajankohtaiset asiat varhaiskasvatuksessa Raatilaiset keskustelivat kunnallisen perhepäivähoidon tilanteesta ja esittivät huolensa sen vähenemisestä. Muistioon kirjataan asiakasraadin yhteisesti sovittuna vetoomuksena, että että Jyväskylässä turvattaisiin jatkossakin kunnallinen perhepäivähoito. asiakasraadin jäsenille ja asiakasraadin sähköpostiin tulleet asiat ja viestit Asiakasraadin sähköpostiin oli saapunut ruokailuun liittyviä kysymyksiä, joihin pyysimme vastauksen Kylän Kattauksen palvelupäällikkö Hilkka Häkkiseltä. [Olisiko päivähoidon ruokalistaa mahdollista uudistaa niin, että tietyin aikavälein uudelleen käyntiin pyörähtävä ruokalista alkaisikin seuraavalla jaksolla eri päivänä? Päivähoidossa oleviin asia ei ehkä niin paljon vaikuta, kun he syövät siellä joka päivä, mutta kerhoissa sama lounas- tai välipalalista on vähän kurjaa. Listalla on ihania lounaita ja välipaloja, joten olisi kiva, että lapsi pääsisi maistelemaan niitä laajemminkin, eikä aina vain samoja tiettyjen viikkojen välein. ] [Kasvisruoan osuus ruokalistalla (en tiedä paljonko niitä on, jos vähän niin voisi lisätä). Se on edullisempaa ja terveellisempää kuin liharuoka, joten siihen pitäisi panostaa kun rahat on kaupungilla muutenkin vähissä.] Olemme nyt ensi vuoden alkupuolella kehittämässä ruokalistaamme ja joitakin uudistuksia on jo tulossa tai käytössä. Emme pääse aivan tuohon ehdotettuun käytäntöön, koska listat on meidän tuotantojärjestelmässä linkitettynä toisiinsa ja niitä on yli kymmenen ja eri versioita on käytössä esim. Ristonmaalla 26. Joutuisimme käsin joka viikko tekemään muutokset sinne.

6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (6) Pyrimme parantamaan listan kiertoa ja uusiutumista, jotta saisimme listalle vaihtuvuutta lisää. Joka tapauksessa huomioimme ruokalistalla aina juhlapyhät ja sitä kauttakin tulee vaihtelua. Meillä on kaksi kuuden viikon kiertävää ruokalista eli 12 viikkoa, jossa on vähän erilainen koostumus eri listoilla. Listalla on kerran viikossa kasvisruokaa. Liharuokia on vähennetty siten, että kuudessa viikossa on kokolihaa tarjolla kerran kastikkeena ja kerran keitossa, broileria kaksi kertaa, kalkkunaa 3 kertaa, jauhelihaa kuusi kertaa ja kalaa kuusi kertaa sekä kinkku, makkara tai nakkiruokia kerran kuudessa viikossa. Ystävällisin terveisin Hilkka Häkkinen palvelupäällikkö Lisäksi sähköpostiin oli saapunut Daisyyn liittyvä kommentti. Daisy on raadin tapaamisen teemana tammikuussa. Käsittelemme Daisy-palautteet silloin. Kevättoimintakauden 2014 raatien tapaamisten päivämäärät ke Daisy ja asiakasraadin arviointikysely to Viestintä ja tiedottaminen ma ti Maalis- ja huhtikuun teema- ja aihe-ehdotuksia voi lähettää joulukuun aikana asiakasraadin sähköpostiin.