Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013



Samankaltaiset tiedostot
Rehumaissin viljelyohjeet

Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Hamppu viljelykiertokasvina

Harmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kaura vaatii ravinteita

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Avomaan vihannesviljely

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Maississa mahdollisuus

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Gluteenittoman tattarin viljely

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Säilörehun tuotantokustannus

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Antero Lähteenmäki Lähteenmäki MTY, Rusko

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Rikinpuute AK

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Kuminan kasvinsuojelu

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Karjanlannan hyödyntäminen

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

MegaLab tuloksia 2017

Maissin viljelyn mahdollisuudet

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Kuminan kasvinsuojelua

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kasvintuotanto kannattaa

Transkriptio:

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä

Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen 3

4

Activate maissi, Markkinoiden aikaisin, FAO arvo 150 50 yksikön FAO arvon ero= 8-10 pv valmistumisessa 1 Unit = 50000 jyvää Kylvösuositus 75000 jyvää/ha= 1,5 Unit Riviväli 75 cm, siemenväli 20 cm Korkea ka pitoinen sato Hyvä sulavuus Suuri tähkän osuus Korkea tärkkelyksen osuus Keskikorkea kasvusto Hyvä laonkesto Activate on peitattu ns. standardpeittausaineella = (Fludioxinil + Metalaxyl M) 28.8.2013 5

Maissin viljelyohjeet, Landbruksinfo DK, Farmit, HIR Malmöhus 1. Ilmasto Valitse valoisimmat ja lämpimimmät lohkot 2. Maalaji Maissi viihtyy parhaiten kevyillä, lämpimillä mailla ph 6-7 Toimiva ojitus, jotta saadaan aikaisin keväällä kuivaksi Ei hallanaroille lohkoille 3. Maanmuokkaus Suositellaan kevätkyntöä Ellei kevätkyntö ole mahdollinen äestä 10-15 cm syvyyteen viikkoa ennen kylvöä maan lämmittämiseksi Tärkeää on muokata maa tarpeeksi syvältä,että saadaan kiinteä Aiahe/Esittäjä ja tasainen kylvöalusta 28.8.2013 7

4. Esikasvit Ei niin suurta merkitystä Vilja useimmiten Nurmi käy, mutta voi lisätä tuholaisvioitusten riskiä (seppäkuoriaisen toukka) Lopeta nurmi heinä-elokuussa peruna ja herne hyviä Useampi peräkkäinen maissivuosi sujuu ongelmitta Suositellaan 2-3 vuotta samalla lohkolla Torju juolavehnä 5. Kasvinvuorotus Maissilla on korkea esikasviarvo ja se käy mainiosti tavalliseen kasvinvuorotteluun 8

5. Kylvö Kylvö lämmin maa (+5-8 C ) mahdollisimman aikaisin Kylvösyvyys 3-5 cm, riviväli n. 70-75 cm siemenetäisyys 15-20 cm. 75000-105000 itävää siementä/ha Suositellaan kylvöä tarkkuuskylvökoneella Myös esim Väderstad Rapid maissilaatikolla onnistuu: kylvö kahdella kylvövantaalla ja lannoitus väliin. Tämän jälkeen 4 vannasta suljettuna ja jälleen kaksi vannasta auki. Haittana on, että siemeniä voi mennä liikaa, jolloin kasvutila jää liian pieneksi ja tähkän paino alhaiseksi 9

Kylvö erikoiskoneella Väderstad Rapid + Maize Kit Amazone Tai esim Gaspardo Mti 10

Kylvö oikeaan syvyyteen 3-5 cm Mittaus kuva Amazone 11

Kylvö Kylvö on suoritettava erityisellä huolellisuudella Lämmin maa Katso 10 vrk sääprognoosi Säädöt on oltava kohdallaan Tarkkaile kylvösyvyyttä Epätarkka kylvö voi aiheuttaa 5% sadonmenetyksen 12

Kylvövinkit Vältä liian suurta ajonopeutta kylvövälivaihtelu on merkki liian suuresta ajonopeudesta tai vääristä säädöistä Kylvövaon on oltava tasainen ja kova, jotta siemen asettuu oikein eikä kieri pois vaosta Käytä esiauraa/vaonavaajaa Täytä kylvökone huolellisesti, ettei siemeniä varise maahan Kylvä joka jyvä piiloon Tällöin vältetään lintujen kiinnostus siemeniin, lokit voivat tuhota koko sadon! Käytä paripyöriä leveiden mammuttirenkaiden sijaan, sillä kylvö pyöränjälkiin voi aiheuttaa heikon itävyyden ja kasvun varsinkin kosteissa olosuhteissa Paripyörilla kylvörivi jää renkaiden väliin 13

Vakoaura Esiaura/ vaonavaaja kylvöyksikön edessä poistaa kivet kokkareet ja kasvinjätteet varmistaa ideaaliolosuhteet 14

6. Lannoitus Karjanlanta on peruslannoite Täydennyslannoitus tehdään Y-lannoitteella. Esim. Yara Mila Pellon lannoitteet Typpeä saa käyttää 120 kg N/ha (kokonaistarve on 140-150 kg/ha). Vältä ylilannoitusta Fosforin ja kaliumin tarve on suuri. Muut tärkeät kasviravinteet ovat rikki, magnesium, sinkki ja boori. Maissilla on suuri vedentarve ja kastelu voi joskus olla tarpeen. 15

Starttilannoitus: TÄRKEÄ! Maissin fosfori, kalium ja rikintarve tulee yleensä tyydytettyä karjanlannan mukana Kylvön yhteydessä suositellaan NP lannosta: merkittävä vaikutus satoon Startti P annetaan kylvön yhteydessä, Typpeä annetaan kylvön yhteydessä 20-30 kg/ha esim. Yara Mila Pellon Y2, Y4, Y5 Huomioi esikasvin N arvo Rikin tarve on 10-15 kg/ha, lisäystarve vain,jos karjanlantaa ei ole käytetty aiemmin Lannoite sijoitetaan 5 cm syvyydelle 5 cm kylvörivin sivuun Tarkkaile lannoitteen sijoittumista aika-ajoin kylvön yhteydessä 28.8.2013 Aihe/Esittäjä 16

Starttilannoitteen sijoitus 5 cm syvyyteen, 5 cm kylvörivistä 17

7. Maissin kasvinsuojelu Berner Rikkakasvien torjunta on välttämätöntä, koska maissin riviväli on suuri ja alkukehitys on hidasta. Ensimmäinen käsittely tehdään rikkakasvien sirkkalehtiasteella ja toinen 10-12 vrk:n kuluttua uusien rikkakasvien ollessa sirkkalehtiasteella. Rehumaissia ei saa käsitellä maissin 6-lehtiasteen jälkeen. Harmony SX ja Titus WSB on hyväksytty rehumaissille Lentagran WP sekä rehu- että sokerimaissille. Paras teho saadaan jaetulla käsittelyllä. 18

Maissin kasvinsuojelu Berner Kertaruiskutus: Harmony 50 SX 15 g/ha Jaettu käsittely: I ruiskutus rikkakasvien ollessa pienellä taimella: Harmony 50 SX 11,25 g/ha/titus 30 g/ha/sito Plus II ruiskutus, kun uudet rikkakasvit ovat pienellä taimella Harmony50 SX 7,5 g / Titus20 g/ha/sitoplus 19

8. Kastelu Maissi korvaa kastelun hyvällä sadolla Kastelua varten suunnitellaan ajourat kylvön yhteydessä Se tehdään jättämällä 2-3 riviä tyhjäksi ( riippuen kastelulaitteen leveydestä) kastelulaitteelle. Kastelurivi aiheuttaa 1-1,5 % satotappion, mutta vierusrivit kompensoivat sen huomattavasti suuremmalla sadolla 20

9. Sadonkorjuu Maissi korjataan kokosäilörehuksi, kun jyvät ovat taikinavaiheessa. syyskuun lopussa- lokakuun alussa Pyrkimys saada yli 20% ka= tärkkelystä Märemmässä tulee puristenestettä ja kuivempaa on vaikeaa säilöä Kun halla yli 4 C, korjattava viikon kuluessa Jos lievä halla ei niin kiirettä kun päivälämpötila laskee alle 10 C heikkenee kasvu dramaattisesti- korjuuajankohta lähestyy riippumatta kehitysasteeesta 21

Korjuutekniikka Vaatii oman ketjun Ajosilppuri/ tarkkuussilppuri, jossa on maissipää ja jyvä cracker Silputaan lyhyeksi 15-20 cm sänki Jos sängen pituutta nostetaan 20 cm lisääntyy rehun energia n. 2-3 %, mutta sato pienenee 5-7 % Kuva Agritek 22

10. Tiivistä ja painota huolellisesti 23

11. Säilöntäineeksi Safesil Käytä aina säilöntäainetta Ilman säilöntäinetta tehdyssä hiivat ja homeet vaarana Aflatoksiinin vaara homeisessa rehussa: vaarallinen eläimille ja ihmisille Safesil 2-3 l/tn varmistaa ensiluokkaisen rehun ja estää hiivat, homeet, bakteerit ja jälkilämpiämisen estää seosrehun lämpenemisen 24

12.Edut ruokinnassa Hyvä energiarehu Alentaa ruokintakustannuksia, jos hyvä sato Alentaa maidon tuotantokustannusta, jos hyvä sato Viljan määrää voidaan vähentää Sisältää ohitustärkkelystä Tärkkelyksen analysointi Eurofins ( ent Viljavuuspalvelu) Lisää ka syöntiä, typen hyväksikäyttöä ja maitotuotosta Parantaa pitoisuuksia Raisioagro tekee maissille sopivat ruokintasuositukset 25