9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/
Hyvä ja paha asenne itseen Ylpeys käy lankeemuksen edellä, sanotaan, mutta onko aina näin? Voiko olla myös tervettä ylpeyttä? Entä onko vaatimattomuus aina hyvästä? Mikä olisi näiden optimaalinen suhde ja voidaanko sellaista ylipäätään määritellä? Itsetunto ja sen pönkittäminen Itsetuhoisuus
Les Misérables (musikaali) Victor Hugon romaaniin Kurjat perustuva Claude-Michel Schönbergin ja Alain Boublilin musikaalia on kutsuttu maailman suosituimmaksi musikaaliksi Sai ensi-iltansa Lontoossa 1985 ja on siitä lähtien jatkanut siellä keskeytyksettä, esim. tänä iltana (23.3.2011) siitä on kaksi esitystä, matinea 14.30 ja iltaesitys 19.30 Sitä on esitetty menestyksellä kaikkiaan 42 maassa, mm. 1999-2001 suomeksi Helsingin kaupunginteatterissa ja parhaillaan ruotsiksi Turussa Åbo svenska teaternissa - Rakkaus, viha, köyhyys ja rikkaus, nämä elämän perusteemat ovat esillä tässä musikaalissa (Joachim Thibblin, ÅST)
Markus Leikola: Suunvuoro FST 5, ma klo 21 Osa 4/10. Mitä pahuudella tarkoitetaan? Markus Leikola pohtii käsitettä kirjailijan, psykiatrin sekä bonusvieraan kanssa, joka voi olla paha - leikisti Uusinta la 26.3.2011 klo 19.50YLE FST5
Yksilö ja identiteetti Psykologiassa identiteetillä tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä käsitystä itsestään, jonka perustana ovat ihmisten omat persoonalliset ominaisuudet, mutta se kasvaa laumassa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa Sosiologiassa identiteetti tarkoittaa yksilön näkemystä erilaisiin ryhmiin kuuluvuudesta, jossa identiteetin rakennuskomponentteja voivat olla sukupuoli, ikä, ammatti, etniset ryhmät tai mikä tahansa muu tärkeäksi koettu asia Kulttuurintutkimuksessa ihmisellä ei katsota olevan muuttumatonta ydintä, vaan identiteetti nähdään prosessina, jossa vaikuttavat monenlaiset, yhtäaikaiset ja jopa ristiriitaiset identiteetit
Semioottinen identiteetti C.S. Peirce: I am a sign. Prosessuaalisuus, minuus muotoutuu koko ajan merkitysten ja tulkintojen kautta Ei lopullista minää ollenkaan Persoona rakentuu kumuloituvien situationaalisten kokemusten kautta muodostaen kokonaisuuden merkitystensä kautta
Situaatio (Lauri Rauhala) Ihminen on aikaan ja paikkaan sidottu situationaalinen olento, joka on suhteessa sekä reaaliseen että ideaaliseen todellisuuteen, jossa hänelle muodostuu ainutkertaisia merkityskokonaisuuksia Kokemusten reaalisisältöjä ovat merkityssuhteiden rakenteet ja subjektiivinen maailmankuva on niiden kokonaisuus Tällöin todellisuus käsitetään tajunnassa merkityksinä Tähän subjektiiviseen maailmankuvaan sisältyvät kokemus maailmasta, toiset ihmiset ja oma itse psykofyysisenä kokonaisuutena
Luonto ja kasvatus Mitkä tekijät vaikuttavat kunkin yksilön identiteetin muodostumiseen? Perinteinen jakolinja: Luonto vastaan kasvatus (engl. Nature versus nurture) Yhteiskuntatieteissä yleinen kiista siitä, mikä määrä ihmisen käyttäytymisestä on selitettävissä synnynäisillä biologisilla ominaisuuksilla kuten geeneillä ja mikä puolestaan kulttuurilla ja kasvatuksella Semioottinen näkökulma yhdistää luonnon ja ympäristötekijät eli kasvatuksen merkitykselliseksi kokonaisuudeksi
Kehityspsykologia Miten biologiset tekijät vuorovaikuttavat ympäristön tuottamien kokemusten kanssa määrittäen kehityssuuntaa? Eroavatko lapset laadullisesti aikuisista, vai puuttuuko heiltä vain kokemus, jolle aikuiset pohjaavat? Tapahtuuko kehitys tietämyksen vähittäisen kertymisen kautta vai siirtyminä ajattelun kehitysvaiheesta toiseen? Onko lapsilla synnynnäisesti sisäistä tietoa, vai oivaltavatko he asiat harjaantumisen kautta? Ylläpitääkö kehitystä sosiaalinen viitekehys vai jokin lapsen sisäinen tekijä?
Ylpeys Ylpeys on sitä, että on ollakseen jotain muuta kuin mitä oikeasti on: ylpeä rakentaa itsestään kuvan muiden ja itsensä ihailtavaksi Ylpeyteen liittyy myös pelko siitä, että muut eivät voi hyväksyä minua sellaisena kuin olen Siinä mielessä monet ylpeät ihmiset ovat hyvin epävarmoja itsestään Ylpeyttä on myös se, että asettaa itsensä muiden ja kaiken arvostelun yläpuolelle: Mikä SINÄ olet minulle mitään sanomaan!
Itsemurha Itsemurhaan ajautuminen on yleensä prosessi Itsemurhaa edeltää usein ihmisen elämän tukala olotila, johon hän ei näe enää muuta ulospääsyä Itsemurhariskiä kasvattavat suuret elämänmullistukset kuten avioero tai läheisen kuolema Myös rahallisten vaikeuksien, seksuaalisen väkivallan ja pitkäaikaisten sairauksien on huomattu kasvattavan itsemurhariskiä Erityisesti kunniaa korostavissa yhteiskunnissa kunnian menetys voi johtaa itsemurhaan Kerran itsemurhaa yrittäneistä 10 prosenttia tekee lopulta itsemurhan
Itsemurha ja mielenterveys Mielenterveyden häiriöiden on todettu liittyvän usein itsemurhaan Tutkimusten perusteella on huomattu että jopa 93 prosenttia itsemurhan suorittaneista kärsi jonkin asteisesta mielenterveyden häiriöstä Yleisin oli mielialahäiriöihin lukeutuva masennus, joka todettiin jonkinasteisena 66 prosentilla itsemurhan tehneistä. Vain kahdella prosentilla tutkituista ei todettu minkäänlaisia mielenterveydellisiä ongelmia Muita huomattavia itsemurhariskin kasvattajia ovat skitsofrenia ja alkoholismi Myös ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat itsemurha-alttiutta
Itsemurha ja yhteisö Joissakin lainsäädännöissä itsemurhan yrittäminen on rikos Monissa uskonnoissa, mukaan lukien tietyt kristilliset suuntaukset, itsemurha on synti Tätä perustellaan sillä, että elämää pidetään jumalien lahjana ihmiselle Toisaalta itsemurhapommitusta pidetään pikemminkin marttyyriyden tyyppinä kuin itsemurhana Esimerkiksi japanilaisessa kulttuurissa itsemurha voi olla kunniallinen tapa välttää häpeällinen tai toivoton tilanne