Viisumi tuntemattomaan

Transkriptio

1 Viisumi tuntemattomaan

2 Ritva Siikala KAKSI MATKAA ISRAELIIN viisumi tuntemattomaan Kantaesitys Willensaunassa On saksalaisten syytä, että Tuulikki syntyy Oulussa. Saksalaisten hallussa oleviin sairaaloihin ei suomalainen synnyttäjä Kemissä mahdu. Sodan keskellä varttuvan lapsen näkökulmasta kotonakin vierailevat saksalaisupseerit ovat kuitenkin ihailtavia ja sivistyneitä herrasmiehiä. Anne Frankin päiväkirja Kemin kaupunginteatterissa sodan jälkeen räjäyttää hänen maailmankuvansa. Totuus natsien hirmuteoista järkyttää Tuulikkia siinä määrin, että hän ylioppilaaksi tultuaan päättää matkustaa Israeliin. Hän haluaa auttaa juutalaisvaltiota. Tuulikki menee työskentelemään kibbutzille ja kokee siellä elämänsä ensimmäisen todellisen rakkauden. Viisikymmentäyksi vuotta myöhemmin Tuulikki on teatterin ammattilainen, joka törmää kansainvälisessä konferenssissa merkilliseen vaikenemisen kulttuuriin. Israel on yllättäen sananakin kielletty. Kokemus pakottaa Tuulikin toiselle matkalle Israeliin ja tällä kertaa myös Palestiinaan. Hän lähtee kohtaamaan menneisyytensä ja etsimään sitä häilyvää rajaa, jossa ihminen lakkaa olemasta ihminen toiselle ihmiselle. Ritva Siikala tarttuu kipeään omakohtaiseen aiheeseen, josta harvoin puhutaan ilman poliittista vastakkainasettelua. Draama avaa matkalaukullisen muistoja, joissa henkilökohtainen nivoutuu osaksi Euroopan ja Israelin historiaa, monimutkaista politiikkaa ja yhteiskunnallisia ongelmia. Kolmelle aikatasolle ulottuvassa esityksessä nähdään kolme upeaa, vahvaa naisnäyttelijää Jonna Järnefelt, Cécile Orblin ja Seela Sella. He kaikki esittävät sekä keskushenkilö Tuulikkia että lukuisia muita hahmoja. Epäilemättä tiedossa on ainutlaatuinen matka muistoihin, tarinoihin sekä tietysti Israeliin ja Palestiinaan. Teemakeskustelu Lavaklubilla klo 17 vapaa pääsy, tervetuloa! Kirjan Musta sielu, valkonaama. Kertomuksia elämästä ja muukalaisuudesta (Hannu Reime ja Ritva Siikala, Aula & Co, 2016) julkistamistilaisuus oli Lavaklubilla ROOLEISSA Jonna Järnefelt, Cécile Orblin ja Seela Sella

3 OHJAUS Ritva Siikala MUSIIKKI Jussi Tuurna LAVASTUS Katri Rentto PUKUSUUNNITTELU Anna Sinkkonen VALOSUUNNITTELU Harri Kejonen ÄÄNISUUNNITTELU Esa Mattila NAAMIOINNIN SUUNNITTELU Pauliina Manninen DRAMATURGI Michael Baran Ritva Siikala on toiminut teatteriohjaajana, pedagogina, kirjailijana, dramaturgina, teatterinjohtajana ja kulttuurivaikuttajana 1960-luvulta lähtien. Hän perusti 1980-luvulla Teatteri Raivoisat Ruusut, jossa naisnäyttelijät esittivät kaikki roolit Shakespearen, Aiskhyloksen ja Raamatun teksteistä sovitetuissa esityksissä, ja perusti 1990-luvun lopulla Taidekeskus Kassandran, jossa mm. ohjasi Suomen ensimmäiset monikulttuuriset teatteriesitykset, viimeisimpänä Sofokleen Antigone vuonna Hän on julkaissut kirjat Rauhoitu nyt vihdoinkin (Like, 2004) ja Musta sielu, valkonaama. Kertomuksia elämästä ja muukalaisuudesta (Aula & Co, 2016). Kansallisteatterisssa hän on ohjannut Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuoleman (Willensauna, 1984), August Strindbergin Isän (Willensauna, 1985), Anton Tšehovin Vanja-enon (Pieni näyttämö, 1989) sekä Jotuni-Mykkänen-Siikalan Onnenseitin (Pieni näyttämö 1994). Jussi Tuurna on ansioitunut pianisti, säveltäjä, sovittaja ja kapellimestari, joka on työskennellyt lukuisissa teattereissa (mm. KOM-teatteri, Helsingin Kaupunginteatteri, Kansallisteatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Helsinki Dance Company). Tuurna on toiminut myös Teatterikorkeakoulun musiikin lehtorina vuosina Tuurnan viimeisimpiä töitä Kansallisteatterissa ovat huippumenestykset SLAVA! Kunnia. ja HOMO! Levyillä Tuurnan musiikkia voi kuulla mm. Maria Ylipään, Pirjo Aittomäen sekä Koiton laulun laulamana. Lavastuksen on suunnitellut Kansallisteatterissa vuodesta 1996 asti vakituisesti työskennellyt Katri Rentto. Hänen viimeisimpiä töitään ovat olleet Paha äitipuoli, Red, Puluboin ja Ponin teatteri, Áillohaš auringon poika, Dreamteam, Kirsikkapuisto sekä Metsäjätti. Pukusuunnittelija Anna Sinkkonen on viimeksi suunnitellut Puluboin ja Ponin teatterin puvut. Hänen muita töitään Kansallisteatterissa ovat olleet mm. Dreamteam, Neuvostoliitto ja Maaninkavaara. Sinkkonen on työskennellyt myös mm. Kansallisoopperassa ja Ryhmäteatterissa sekä suunnitellut elokuvapuvustuksia.

4 Valosuunnittelusta vastaava Harri Kejonen on Kansallisteatterin vakituinen tehoste- ja valaistusmestari, jonka viimeisimpiä suunnittelutöitä ovat mm. Nyt kun olet minun, Áillohaš - Auringon poika, Minä ja Muro sekä Pahuus. Kejonen on työskennellyt myös Teatteri Jurkassa. Esa Mattila on Kansallisteatterin ääniosaston päällikkö. Mattilan aiempiin äänisuunnitteluihin lukeutuvat esitykset Olipa kerran minä, Petos, Kirsikkapuisto, Frankenstein ja Tuntematon sotilas. Kansallisteatterin vakituinen naamioitsija Pauliina Manninen on aiemmin suunnitellut naamioinnin muun muassa esityksiin Nyt kun olet minun, Tumman veden päällä, Mr. Vertigo sekä Othello. Hän on työskennellyt myös Ryhmäteatterissa. Näytelmäkirjailija Michael Baran on Kansallisteatterin vakituinen dramaturgi. Hän on kirjoittanut mm. Kansallisteatterissa kantaesitetyt näytelmät Aamu ja Aie. Hänen viimeisimpiä töitään dramturgina ovat olleet Persona sekä Tarina rakkaudesta ja pimeydestä. Baran on myös kääntäjä ja ohjaaja. NÄYTTELIJÄT Palkittu näyttelijä Jonna Järnefelt vierailee ensi kertaa Kansallisteatterissa. Hän on kuulunut pitkään Lilla Teaternin vakituiseen ensembleen. Hienojen näyttämötöiden lisäksi Järnefelt tunnetaan rooleistaan monissa elokuvissa kuten Toiset tytöt, Pääministeri, Tumman veden päällä ja Pelikaanimies sekä televisiosarjoissa kuten Kiiltokuvia, Kylmäverisesti sinun ja Tuntemattomalle jumalalle. Järnefelt on myös pidetty laulaja. Cécile Orblin kuuluu Kansallisteatterin vakituiseen ensembleen. Hän on tehnyt mittavan, suurten teatteriroolien uran freelancerina useissa teattereissa (mm. Lahden Kaupunginteatteri, HKT, Espoon teatteri, Tampereen Työväen Teatteri). Hän debytoi Kansallisteatterissa vuolaasti kiitetyssä Märta Tikkasen roolissa esityksessä Vuosisadan rakkaustarinat). Lisäksi Orblin on työskennellyt elokuva- ja tv-tuotannoissa. Kansallisteatterissa hänet on nähty viimeksi esityksissä Onnellisuuden tasavalta ja Aamu. Näyttelijä Seela Sella kuului Kansallisteatterin vakituiseen ensembleen vuodesta 1990 aina eläköitymiseensä saakka. Hänen viimeisimpiä töitään Kansallisteatterissa ovat olleet Tabu, Aamu, Vanjaeno, Aie ja Sotaturistit. Lukuisilta kotimaisilta näyttämöiltä (mm. Tampereen Teatterista, Tampereen Työväen Teatterista ja Helsingin Kaupunginteatterista) tuttu Sella on palkittu myös monin Jussi-patsain, ja hänelle on myönnetty näyttämötaiteen valtionpalkinto 2009.

5 LISÄTIEDOT JA LEHDISTÖLIPPUTOIVEET Tiedotuspäällikkö Mia Hyvärinen tai p / VALOKUVAT