Mäntsälän kunta 1 (14) Sisällysluettelo 1. Tarkastuslautakunnan toiminta ja tilintarkastus... 2 1.1. Kokoonpano... 2 1.2. Tarkastuslautakunnan toiminnan tarkoitus ja tehtävät... 2 1.3. Toiminta ja toimintamuodot... 2 1.4. Arviointikertomuksen käsittelyprosessi... 3 2. Edellisten vuosien arviointikertomusten palaute... 3 3. Tavoitteiden toteutumisen arviointi 2013... 4 3.1. Strategiset tavoitteet... 4 3.2. Henkilöstö... 7 3.3. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toimialakohtaisesti... 7 3.3.1. Hallintopalvelut... 7 3.3.2. Elinkeinotoimi... 8 3.3.3. Maankäyttölautakunta... 8 3.3.4. Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelukeskus... 8 3.3.5. Sivistyspalvelukeskus... 9 3.3.6. Tekninen palvelukeskus... 9 4. Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 10 4.1. Mäntsälän Vesi... 10 4.2. Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy... 10 4.3. Mäntsälän Sähkö Oy... 11 4.4. Mäntsälän Jäähalli Oy... 11 4.5. Mäntsälän Yrityskehitys Oy... 11 5. Muut havainnot... 11 6. Yhteenveto... 12 7. Tarkastuslautakunnan esitys kunnanvaltuustolle... 13 8. Allekirjoitukset... 14
Mäntsälän kunta 2 (14) 1. Tarkastuslautakunnan toiminta ja tilintarkastus 1.1. Kokoonpano Tarkastuslautakunnan kokoonpano on vuonna 2013 ollut seuraava: Puheenjohtajana on toiminut Jari Sillanpää (henkilökohtaisena varajäsenenä Jani Mäkelä), varapuheenjohtajana Kari Orre (Juri Ruohola) sekä jäseninä Jaana Arpalahti-Kolu (Mirja Siljander), Minttu Jores (Kirsi Olkkonen) ja Sami Koski (Pekka Kärkkäinen). Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ei ole esteellisenä osallistunut sivistyslautakunnan alaisen toiminnan arviointiin. Tarkastuslautakunnan esittelijänä ja kokousten pöytäkirjanpitäjänä on toiminut lautakunnan puheenjohtaja. Lautakunnan kokouksissa ovat olleet kutsuttuna paikalla tilintarkastaja JHTT Raija Ruuskanen sekä JHTT Ville Valkonen BDO Audiator Oy:stä. 1.2. Tarkastuslautakunnan toiminnan tarkoitus ja tehtävät Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten kuntalain 71 :n nojalla. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Lisäksi tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava myös talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Kuntalain 75 :n nojalla tarkastuslautakunnan tehtävänä on hankkia tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto. Sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston hyväksymän kunnan tarkastussäännön perusteella seurata tilintarkastuksen toteutumista ja huolehtia tilintarkastuksen voimavarojen riittävyydestä sekä tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. 1.3. Toiminta ja toimintamuodot Kuntalain perusteella valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista (KunL 13 ). Kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksytään talousarviossa ja taloussuunnitelmassa (KunL 65 ). Kunnanhallituksen on tilikaudelta laadittava kunnan ja kuntakonsernin tilinpäätös, johon kuuluvat kunnan ja konsernin tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KunL 68 ja 68 a ). Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta (KunL 69 ). Tarkastuslautakunta on perehtynyt oman toimintasuunnitelmansa mukaan kunnan voimassa oleviin strategioihin, talousarvioon, toiminta- ja taloussuunnitelmaan sekä kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien päätöksiin sekä tilinpäätökseen ja henkilöstökertomukseen. Lisäksi tar-
Mäntsälän kunta 3 (14) kastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota kunnan riskienhallintaan. Painopistealueina on ollut maankäyttö- ja teknisen lautakunnan alainen toiminta. Kunnan palvelutuotantoon ja toimintaan tarkastuslautakunta on perehtynyt seuraamalla toimielinten toimintaa esityslistoista ja pöytäkirjoista, joiden perusteella tarkastuslautakunnan jäsenet ovat ottaneet tarvittaessa yhteyttä asioiden valmistelijoihin. Arviointia on suoritettu haastattelemalla toimielinten jäseniä, johtavia viranhaltijoita ja henkilökuntaa. Toimintaan liittyviä tietoja tarkastuslautakunnan jäsenet ovat saaneet myös kuntalaisilta. Tarkastuslautakunta on seurannut tavoitteiden toteutumista osavuosikatsauksista. Arvioinnissa on hyödynnetty myös tilintarkastajan raportteja. Vaalikaudelle 2013-2016 valittu tarkastuslautakunta on vuonna 2013 kokoontunut 8 kertaa. Lisäksi arviointityötä on jatkettu vuoden 2014 aikana 7 kokouksessa. Kunnan tilintarkastajana on toiminut valtuuston kokouksessa 27.05.2013 78 tilikausiksi 2013-2016 valitsema JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Raija Ruuskanen. Avustavina tarkastajina ovat toimineet JHTT Ville Valkonen sekä Antti Kärkkäinen BDO Audiator Oy:stä. 1.4. Arviointikertomuksen käsittelyprosessi Tarkastuslautakunta suosittaa seuraavaa arviointikertomuksen käsittelyprosessia: 1. Arviointikertomuksen esittely valtuustolle 2. Arviointikertomuksen hallituskäsittely, jossa tarkastuslautakunnan suositukset annetaan toimeksi eri hallintokunnille 3. Suositusta koskevien asioiden lautakuntakäsittely, kun suositusta koskevalle asialle on lautakunta tai muu valmisteleva luottamushenkilöelin 4. Selvitykset tarkastuslautakunnalle ja kunnanhallitukselle syyskuun loppuun mennessä 5. Selvitykset valtuuston lokakuun kokoukseen 2. Edellisten vuosien arviointikertomusten palaute Kunnanhallitus ja lautakunnat ovat käsitelleet tarkastuslautakunnan vuoden 2012 arviointikertomuksen ja antaneet siihen vastineensa. Kunnanhallitus päätti 28.10.2013 303 antaa valtuustolle vastineyhteenvedon arviointikertomukseen liitettyjen havaintojen pohjalta tehdyistä toimenpiteistä, minkä kunnanvaltuusto hyväksyi 11.11.2013 150. Tarkastuslautakunta toteaa, että arviointikertomusvastineet annettiin valtuuston edellyttämässä aikataulussa lokakuun loppuun mennessä. Tarkastuslautakunta suhtautuu pääosin positiivisesti annettuihin vastineisiin. Edellisen tarkastuslautakunnan edellyttämä ns. oppimisraportti Ehnroosin investointihankkeen osalta nähdään edelleen tarpeellisena, jotta vastaavat epäonnistumiset voidaan jatkossa välttää. Tarkastuslautakunta näkee edelleen kunnan riskienkartoituksen puuttumisen ongelmallisena. Riskikartoituksia ei laadittu vuoden 2013 aikana. Tilinpäätöksessä on esitetty, että vuonna 2014 tavoitteena on laatia riskienhallinnan yleisohje ja menettelytapaohjeet vuosittaista kunnanhallitukselle tehtävää raportointia ja tuloksellisuuden arviointia varten. Tarkastuslautakunta näkee asian positiivisena kehityksenä.
3. Tavoitteiden toteutumisen arviointi 2013 3.1. Strategiset tavoitteet Mäntsälän kunta 4 (14) Mäntsälän kuntastrategialla on tarkoitus ennakoida kunnan tulevaisuutta sekä valita strategian toteutumisen kannalta tärkeimmät painopistealueet. Vuoden 2013 talousarviota laadittaessa voimassa ollut kuntastrategia on muodostunut kevään 2011 aikana ja hyväksytty valtuustossa 20.6.2011. Päivitetty kuntastrategia on hyväksytty valtuustossa 11.11.2013 145. Strategiset tavoitteet on ryhmitelty viiteen visiosta johdettuun, Mäntsälän kunnan kannalta tärkeään näkökulmaan: palvelut, elinkeinot, yhdyskuntarakenne, seutuyhteistyö ja talous. Strategiset tavoitteet yksilöivät ja täsmentävät Mäntsälän kunnan vuotta 2020 koskevaa tavoitetilaa, visiota: Luonnonläheinen Mäntsälä on mahdollisuuksien kunta asua ja yrittää toimivien liikenneyhteyksin varrella. Säännöllinen seuranta ja arviointi on kuntastrategian toteutumisen perusedellytys. Vuoden 2013 tilinpäätöksen kuntastrategian seurantaa ja arviointia käsittelevässä osiossa on todettu, että Mäntsälän kunnan johtoryhmä, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto seuraavat strategisten tavoitteiden toteutumista kolmannes-/neljännesvuosittain osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Strategisten tavoitteiden toteutumista on kuvattu tilinpäätöksessä toimielimien käyttötalouden toteutumista kuvaavassa osiossa kunnanhallituksen sekä yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunnan alaisen toiminnan osalta. Sivistyslautakunnan ja teknisen lautakunnan alaisen toiminnan osalta kuntastrategian mukaisia tavoitteita ja niiden toteumia ei ole tuotu kootusti esiin. Strategian toteutumisen kokonaisvaltaista arviointia vaikeuttaa tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan se, että tavoitteiden toteutumisesta ei ole kaikilta osin tehty selkeätä yhteenvetoa osana toimintakertomusta. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan poikkihallinnollisen yhteistyön ja strategioiden kehittäminen nähdään tärkeänä toiminnan tehostamisen ja talouden kannalta. Tarkastuslautakunta on suorittanut arviointia tilinpäätökseen hallinnonaloittain kirjattujen tavoitteiden toteutumisen pohjalta. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin strategisten tavoitteiden toteutumisessa: NÄKÖKULMA 1 Palvelut Vuoden 2013 aikana valmistui uudistettu kuntastrategia, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 11.11.2013. Osana uutta strategiaa laadittiin organisaatio- ja palveluverkkoselvitys sekä palvelutarpeiden arviointi. Tavoitteena ollutta varsinaista palvelutarveanalyysiä ei kuitenkaan tehty. Strategisena tavoitteena ollut kilpailutusprosessin ja osaamisen kehittäminen ja avoimuuden lisääminen eteni vuoden 2013 aikana mm. hankintastrategian päivittämisen johdosta. Kunta teki päätöksen Nurmijärven hankintayhteistyön päättämisestä, mikä näkemyksemme mukaan lisää omalta osaltaan kilpailutusten avoimuutta. Tarkastuslautakunta haluaa edelleen painottaa hankintaosaamisen merkitystä ja hankintayhteistyön kehittämistä eri toimialojen välillä. Työhyvinvointiohjelman edistäminen ja palkitsemisjärjestelmän määrittely eteni osana henkilöstöpakettia osaksi vuoden 2014 talousarviota. Kuluvan vuoden painopisteenä on työhyvinvoinnin kehittäminen ja esimiestyön parantaminen sekä työn tuottavuuden lisääminen. Hyvinvointikerto-
Mäntsälän kunta 5 (14) muksesta kerrotaan tilinpäätöksessä, että se on ensimmäistä kertaa laadittu ja sitä kehitetään eteenpäin, mutta kertomusta ei ole vielä lopullisessa muodossa saatavilla arvioitavaksi. NÄKÖKULMA 5 Talous Mäntsälän strategisena tavoitteena oli tasapainoinen talous. Tavoitteessa onnistumista varten strategisissa tavoitteissa on asetettu neljä mittaria. Tarkastuslautakunta ilmaisee huolensa siitä, että näitä mittareita ei kaikilta osin saavutettu tilikauden 2013 osalta. Kunnan lainamäärä kasvoi edelleen merkittävästi. Talouden tasapainotavoitteessa ei ole edistytty. Mäntsälän kunnan tilikauden tulos on ylijäämäinen n. 2,5 milj. euroa, mikä on selvästi edellisvuotta parempi. Vuosikate riitti kattamaan poistot ja näiden välinen suhde parani noin 31 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosikate oli 451 /asukas, kun se vuonna 2012 oli 234 /asukas. Suunnitelmanmukaiset poistot kasvoivat poistosuunnitelman muutoksen myötä 4,6 milj. eurosta 6,9 milj. euroon eli n. +48,9 %. Tarkastuslautakunta pitää poistosuunnitelman tiukentamista positiivisena ja antaa realistisemman kuvan kunnan talouden kehityksestä pitkällä aikavälillä. Vuosikate riitti kattamaan 79,4 % investointimenoista. Loppuosa on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli omaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Tavoitteeksi investointien tulorahoituksen osalta oli talousarviossa asetettu 50-70 %. Tavoite täyttyi edellisvuotta paremmin. Suhteellinen velkaantuneisuus (56,5 %) ylittää kriisikuntamittariston raja-arvona olevan 50 % ja omavaraisuusaste (50,6 %) lähestyy 50 %:n raja-arvoa. Lainakanta puolestaan kasvoi jo 57,4 milj. euroon. Suhteellinen velkaantuneisuus säilyi edellisvuoden tasolla ollen 56,5 %. Asukaskohtainen lainakanta kasvoi 2 794 euroon/asukas. Kuntaliiton tilinpäätösarvioiden 2013 mukaan lainakanta 10 001-20 000 asukkaan kunnissa oli n. 2 513 /asukas ja Uudenmaan kunnissa keskimäärin n. 2 463 /asukas. Kunnan lainanhoitokate oli tilikauden lopussa 1,5. Tulorahoituksen katsotaan riittävän lainanhoitomenoihin, mikäli tunnusluku ylittää arvon 1. Lainanhoitokate on hyvällä tasolla, jos tunnusarvo ylittää luvun 2 ja tyydyttävällä tasolla kun tunnusluku on 1-2. Tarkastuslautakunta ilmaisee huolensa kunnan velkaantumisasteen kasvusta ja siitä, että talouden tasapainoa ei ole pystytty saavuttamaan. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tulkintaohjeiden perusteella kunnan tunnuslukujen yleisarvosana on tyydyttävä. Omavaraisuusaste on tyydyttävän alarajoilla, sillä alle 50 %:n omavaraisuusaste tulkitaan heikoksi. Kuntakonsernin taloudellista tilannetta voidaan sen sijaan luonnehtia heikoksi. Konsernin lainakanta kasvoi edellisvuodesta 8,5 % ollen vuoden 2013 lopussa 101,7 milj. euroa. Konsernin omavaraisuusaste on 35,2 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 75,8 %. Mäntsälän kunnan taloudellista tilannetta ei voida pitää erityisen hyvänä. Talouden liikkumavaraa tuo kuitenkin taseessa olevat kertyneet ylijäämät 19,5 milj. euroa. Tarkastuslautakunta kiinnittää edellisvuoden tapaan huomiota koko kuntakonsernin velkaantumiskehitykseen. Kuntakonsernin lainakanta on merkittävä. Kuntakonsernin lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 101,7 milj. euroa ja asukaskohtaisesti tarkasteltuna 4 956 /asukas. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2012 lopussa 10 000-20 000 asukkaan kuntien konsernilainakannan keskiarvo on ollut 3 997 euroa. Kuntakonsernista myönnettyjen takausten kokonaismäärä on kuitenkin pienentynyt vuodesta 2012, mutta on silti vastuuna merkittävä. Kunnan toimintakulut kasvoivat maltillisesti 2,5 % verrattuna vuoteen 2012, mikä asettuu valtakunnallista keskiarvoa hienoisesti alhaisemmaksi. Toimintakulujen kasvu hidastui valtakunnallisesti ottaen 5,0 %:sta 2,6 %:iin,
Mäntsälän kunta 6 (14) Talousarvioon myönnettiin lisämäärärahoja toimintakuluihin n. 1,15 milj. euroa. Kunnan verotulokehitys oli myös alkuperäisessä talousarviossa ennakoitua noin 2,16 milj. euroa parempi. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota määrärahaylityksiin. Talousarvioylityksiä on kirjattu edellisvuotta vähemmän, mutta osa ylityksistä on edelleen hyväksytty valtuustossa vasta vuoden päätyttyä. Toiminnassa tulee noudattaa valtuuston hyväksymää talousarviota ja mikäli sitä on syytä muuttaa, tulee määrärahamuutokset esittää valtuustolle tilikauden aikana eikä vasta sen päätyttyä. Lautakunta toteaa positiivisena kehityksenä talousarvioseurannan kehittymisen ja toivoo saman kehityksen jatkuvan edelleen. Alla olevissa taulukoissa on tarkasteltu vuosien 2010-2013 osalta talousarvion toteutumista. Niistä näkyy vuosittaiset ylitykset sekä talousarvion määrärahojen kehitys suhteessa tilinpäätöksiin. Viimeisten kolmen vuoden osalta tilinpäätösten mukainen menojen kasvu on ollut voimakasta, mikä näkyy toimintakatteen heikentymisenä. Talousarvioon varatut määrärahat suhteessa tilinpäätöksiin milj.. (toimintakate) Vuosi Talousarvio Tilinpäätös Muutos ta / ed.vuoden ta % Muutos ta / ed.vuoden tp % muutos tp / ed. vuoden tp % 2010-84 165-79 854 6,9 5,6 0,2 2011-85 834-85 208 2,0 7,5 6,7 2012-89 444-90 184 4,2 5,0 5,8 2013-95 308-93 244 6,6 5,7 3,4 Talousarvion toteutuminen 2010-2013 (ilman Mäntsälän vettä) Toimintakate milj. toiminta- ta-muutos % Ta:sta muutettu toteutuma toiminta- muutos % Ta:sta muutettu toteutuma toimintakate Vuosi menot ta tuotot ta 2010-122 252 103-0,1-122 149-119 590 38 041 159 0,4 38 200 39 718-79 872 2011-126 654 365-0,3-126 289-129 499 40 775 240 0,6 41 015 44 239-85 260 2012-134 290-3 283 2,4-137 573-137 959 44 800 1 104 2,5 45 904 47 714-90 245 2013-144 131-1 150 0,8-145 281-144 323 48 823 1 121 2,3 49 944 51 079-93 244 Talousarvion toteutuminen hallinnonaloittain 2010-2013 Hallintopalvelut / kunnanhallitus Maaseutulautakunta / maaseututoimi Maankäyttölauta kunta / maankäyttötoimi Peruspalvelut / yhteistoimintaalueen perusturvaltk Sivistyspalvelut / sivistyslautakunta Tekniset palvelut / tekninen lautakunta 2013 Alkuperäinen talousarvio, toimintakate -4 417 335-102 724-509 809-67 451 570-27 291 542 3 852 585 Muutokset 620 000 120 000-176 000 230 000-702 665 Muutokset % alkuper. talousarviosta -14,0-23,5 0,3-0,8 18,2 Lopullinen ylitys (toteutuma vs. alkup. TA) 0 0 0 0 0-614 633 2012 Alkuperäinen talousarvio, toimintakate -4 248 256-75 092-495 004-62 387 892-26 541 282 3 733 405 Muutokset -140 000-1 889 500-150 000 Muutokset % alkuper. talousarviosta 3,3 3,0 4,0 Lopullinen ylitys (toteutuma vs. alkup. TA) 0 0 0-1 305 014 0-339 006 2011 Alkuperäinen talousarvio, toimintakate -2 510 533-73 269-529 411-59 673 652-25 387 992 1 738 588 Muutokset 375 821 29 800 28 475 184 187 5 938 38 554 Muutokset % alkuper. talousarviosta -15,0-40,7-5,4-0,3 0,0-2,2 Lopullinen ylitys (toteutuma vs. alkup. TA) 0 0 0-983 179 0-459 495 2010 Alkuperäinen talousarvio, toimintakate -2 795 867-75 975-534 471-58 843 370-24 343 972 1 757 707 Muutokset 9 781,0 0 0 143 204-87 204-9 781 Muutokset % alkuper. talousarviosta -0,3-0,2 0,4 0,6 Lopullinen ylitys (toteutuma vs. alkup. TA) 0 0 0 0 0 0
Mäntsälän kunta 7 (14) 3.2. Henkilöstö Talousarviovuonna voimassa olleen kuntastrategian näkökulmana 1 on kuntapalvelujen kehittäminen ja sitä tukeva organisaatio. Kunnanvaltuuston asettamaan henkilöstöstrategiaan sisältyvät kriittisinä menestystekijöinä onnistunut johtaminen ja esimiestyö, kannustavat palvelussuhteen ehdot, työssä kehittymisen tukeminen sekä hyvä ja avoin työilmapiiri. Henkilöstömäärä väheni 14:llä henkilöllä ollen vuoden lopussa 1331 henkeä. Henkilöstöstä 78,8 % työskenteli vakinaisessa työsuhteessa. Määräaikaisten työsuhteiden määrä laski 10,5 % vuodesta 2012. Kunta-alan naisvaltaisuutta kuvastaa hyvin Mäntsälän kunnan työntekijöiden sukupuolijakauma: naiset 89,6 % ja miehet 10,4 %. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat laskeneet henkilötasolla n. 9 % edellisvuodesta ollen 13,71 pv/työntekijä. Tarkastelujaksolla 2011-2013 sairauspoissaolojen tilanne on huonontunut eniten teknisellä toimialalla, joissa keskimääräiset sairauspoissaolot ovat nousseet 13,8 päivästä 23,64 päivään. Muilla toimialoilla trendi on ollut laskeva. Perusturvapalvelujen sairauspoissaolot ovat myös varsin korkealla tasolla ja ovat lähes 2,5-kertaiset hallintopalveluihin nähden. Työssä sattuneet tapaturmat ovat kasvaneet vuosina 2011-2013 lähes kaksinkertaisiksi ja tapaturmista aiheutuneet korvaukset seitsenkertaistuneet. Työtapaturmien ennaltaehkäisyyn, työturvallisuuteen ja työnjohtoon tulee kiinnittää hyvin paljon huomiota jotta työtapaturmien määrä saadaan vähenemään radikaalisti. Tarkastuslautakunta kiinnitti vuoden 2012 arviointikertomuksessa huomiota henkilöstön alhaiseen koulutuspäivien määrään ja määrän vähenemiseen edellisvuodesta. Koulutuspäivien määrä on noussut vuoden 2013 aikana hienoisesti, mutta jää laskennallisesti alle kahden päivän henkilöä kohden. Edellisen arviointikertomuksen johdosta saatujen vastineiden mukaan koulutuspäivien tilastoon ei sisälly kunnan järjestämä sisäinen koulutus, joka ei vaadi erikseen esimiehen hyväksymää koulutusilmoitusta. Saadun vastineet perusteella sisäistä koulutusta järjestetään paljon. Kunnassa suunnitellaan käyttöönotettavaksi osaamisen hallintaan liittyvä ohjelmisto vuoden 2014 aikana. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä osana palvelujen laadun parantamista ja resurssien käytön tehostamista. Koulutuspäivät tulee myös kirjata annettujen ohjeiden mukaisesti, jotta koulutuspäivien tilastointi antaa oikean kuvan koulutuspäivien lukumäärästä. 3.3. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toimialakohtaisesti 3.3.1. Hallintopalvelut Hallintopalvelut pysyi talousarviossa toimintakatteen osalta. Kunnan arviointi- ja seurantajärjestelmän osalta ei tehty tavoitteena olleita muutoksia. Perusteluna toimintakertomuksessa on annettu mm. valmisteltu muutos kunnan talouspalvelukeskusratkaisusta, joka päätyi tammikuussa 2014 tehtyyn sopimukseen Kunta Pro Oy:n kanssa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista esiteltiin kappaleessa 3.1 osana strategisten tavoitteiden toteumaa.
Mäntsälän kunta 8 (14) 3.3.2. Elinkeinotoimi Kunnan elinkeinopalveluista vastaa pääosin Mäntsälän Yrityskehitys Oy, josta kunta omistaa 100 %. Elinkeinotoimen määrärahat ylittyivät n. 11,5 % eli 43.574 euroa. Yrityskehityksen tavoitteiden toteumaa esitellään konserniyhtiöille asetettujen tavoitteiden toteuman arvioinnin yhteydessä. 3.3.3. Maankäyttölautakunta Tarkastuslautakunta kuuli arviointivuoden aikana maankäyttöpalveluiden viranhaltijoita. Maankäyttölautakunnan menot pysyivät talousarviossa, mutta tulopuolella jäätiin noin 184.000 euroa maankäyttösopimusten jäätyä ennakoitua vähäisemmiksi. Toiminnallisten tavoitteiden osalta kaavoitustoiminta on ollut aktiivista, mutta kaikkia tavoitteita ei ole saavutettu (esimerkiksi Sälinkää-Soukkion osayleiskaava). Myös kiinteistökauppoja on tehty aktiivisesti. Tavoitteena ollutta arkkitehtuuripoliittista ohjelman laajuuden, kustannusten ja työmäärän selvittämistyötä ei toteutettu henkilö- ja taloudellisten resurssien puuttuessa. Vuosittaisen väestönkasvun ja sen sijoittumisen tavoitteeksi on asetettu myytävien tonttien määrän lisääminen noin 40:een, mikäli palvelurakenne sen sallii. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tämä tavoite ei ole toteutunut, koska palvelurakenne sallisi myytävien tonttien kasvattamisen lähelle tavoitetta. Tarkastuslautakunta kiinnitti vuonna 2012 huomiota siihen, että kaavoitustoiminnalle tulisi asettaa enemmän konkreettisia tavoitteita, jotta kaavoitustyö olisi suunnitelmallisempaa. Määrärahojen ollessa rajallisia, tulee kaavoitettavat alueet priorisoida tärkeysjärjestykseen sekä ottaa priorisoinneissa selkeämmin huomioon myös kunnan väestökehitys sekä palvelurakennetarve. Tarkastuslautakunta yhtyy edellisen lautakunnan huomioon ja suosittelee että asiaan kiinnitetään huomiota myös jatkossa. 3.3.4. Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelukeskus Perusturvan osalta talousarvion toimintakatteen toteutuma jäi 1,8 milj. euroa alle muutetun talousarvion. Toimintamenot kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna 3,8 %. Kustannusten kehitys on perusturvapalveluissa hieman hidastunut mitä lautakunta pitää positiivisena asiana. Tarkastuslautakunta suosittelee toiminnallisten tavoitteiden ja niitä kuvaavien mittarien asettelua kehitettävän siten, että tavoitteen toteutuminen on selkeästi nähtävissä ja mitattavissa. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toiminnallisina mittareina ovat olleet Lasten ja nuorten psykiatristen hoitopäivien kehitys ja Kehitysvammaisten asumispalvelumalli. Perusterveydenhuollossa mittareina ovat olleet mm. HaiPro-ilmoitusten määrä ja Kehityskeskustelut (toteuma-aste). Mittareiden tulee olla selkeästi yksilöityjä ja niissä tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan määrää, laatua tai kehityssuuntaa kuvaavia käsitteitä ja määriä. Edellä luetelluissa mittareissa ja monessa muussa nämä määreet puuttuivat. Varhaiskasvatuksessa taloudelliset tavoitteet toteutuivat muutostalousarvion mukaisena. Toiminnallisissa tavoitteissa jäätiin tavoitteesta henkilökunnan pätevyyden osalta. Lastentarhanopettajien, päivähoitajien sekä ryhmässä toimivien erityislastentarhanopettajien saatavuudessa on puutteita tällä hetkellä. Ikäihmisten hoito ja hoivapalveluissa pysyttiin myös hyvin talousarvion toimintakatteen raameissa. Toiminnallisissa tavoitteissa päästiin tavoitteisiin ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon piirissä
Mäntsälän kunta 9 (14) olevien yli 75-vuotiaiden osalta. Rava-mittausten mukaan asiakkaat ovat oikeilla hoitotasoilla, mutta Mäntsälän asukkaille kertyi laskutettavia siirtoviivepäiviä 13 päivää. Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa toimintakatteet toteutuivat suunniteltua parempina. Hoitoon pääsy on toteutunut perusterveydenhuollossa lain mukaisesti. Kiljavan sairaalan pelastamiseksi myönnettiin 400.000 euron lisämääräraha ja kunta teki sopimuksen 7,4 kiintiöpaikasta 1.8.2013 alkaen. Tarkastuslautakunta tiedustelee huoltosuhteen kehityksen ennustettavuutta ja siihen liittyviä toimenpiteitä kunnassa. Lautakunnan mielestä tulisi selvittää esimerkiksi senioritalon ja palvelutalojen suunnittelutarve (palvelutarveanalyysi). Tarkastuslautakunta totesi vuoden 2012 arviointikertomuksessaan, että kaikki ennaltaehkäisevät toimet ovat peruspalveluiden kustannusten kehittymisen kannalta oleellisia. Yhteistyötä tulee tehdä myös eri hallinnonalojen kanssa, mm. kouluterveydenhuolto on lasten ja nuorten ongelmien tunnistamisessa ja varhaisessa puuttumisessa tärkeä toimija. Ennaltaehkäisevään työhön ei ole kunnassa osoitettu edelleenkään riittävästi resursseja. Lautakunta esittää edelleen, että tilinpäätöksen tunnuslukuihin lisättäisiin päivähoidon käyttö- sekä täyttöaste, jotta päivähoidon tilannetta olisi helpompi arvioida. 3.3.5. Sivistyspalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus on saavuttanut asetetut tavoitteet pääosin hyvin. Lukiokoulutuksen oppilasmäärät putosivat talousarviossa ennakoidusti 39 oppilaalla verrattuna vuoteen 2012. Lukion opiskelijatyytyväisyyskyselyssä vastausten keskiarvo oli 3,7 kun tavoitetasona talousarviossa tavoitteena oli 4,0. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että lukion vetovoimaisuuteen panostetaan jatkossakin jotta korkeatasoinen lukiokoulutus saadaan turvattua. Kirjastopalvelujen toiminnallisista tavoitteista toteutui täysin ainoastaan 3/9 tavoitteesta. Uutta kirjastonhoitajan vakanssia ei perustettu vuoden 2013 alussa. Myös lainausten ja verkkokäyntien määrä on laskenut edellisvuodesta. Kirjastopalvelujen houkuttelevuuden eteen on tehtävä töitä ja toiminnalle on varattava talousarviossa esitettyjä tavoitteita vastaavat resurssit jotta tavoitteet voidaan toteuttaa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen suunnitelmallisen kehittämisen ja toiminnan edellyttämien tilojen eteen tulisi jatkossa tehdä konkreettisia toimenpiteitä. 3.3.6. Tekninen palvelukeskus Toimialan palveluajatus on että teknisten palvelujen palvelualueella huolehditaan kunnan omista toimitilatarpeista ja kunnan omistamien kiinteistöjen kunnossapidosta sekä liikenneverkon, liikuntapaikkojen ja puistojen sekä yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta. Palvelualue vastaa myös joukkoliikenteen viranomaistehtävistä. Teknisten palveluiden toimintamenot ylittivät muutostalousarvion n. 142.000 euroa. Alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintamenot ylittyivät noin 1.081.000 euroa. Talousarviossa pysymistä vaikeuttivat mm. sisäilmaongelmat ja kesken vuotta tulleet lisätyöt ja muut ennalta arvaamattomat hankkeet. Eniten lisämäärärahaa (688.000 euroa) tarvittiin vuoden aikana toimitilapalveluissa.
Mäntsälän kunta 10 (14) Taloudellisista haasteista huolimatta teknisen palvelukeskuksen yksiköt saivat toteutettua talousarviossa esitetyt toiminnalliset tavoitteensa pääasiassa hyvin. Tarkastuslautakunta toteaa, että toimialan riskienhallintaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota sekä organisaatiomuutoksella on haettu taloudellisempia toimintatapoja. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan hankintaosaamiseen ja sopimustenhallintaan tulee kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kiinteistönhoidossa on edelleen puutetta resursseista ja tämä kehitys uhkaa pahentua eläköitymisten myötä. Investointien toteuttamisessa tulee tavoitella parasta mahdollista laatua, eikä halvin hinta ole aina sen tae. Tarkastuslautakunta painottaa, että investointihankkeiden suunnittelu edellyttää entistä laaja-alaisempaa ja syvempää yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä. Tilojen käytettävyys palvelutuotannossa on myös peruspalveluita tuottavien hallinnonalojen vastuulla. Kunnassa on mittavia investointipaineita, joiden toteuttaminen uhkaa kasvattaa kunnan velkamäärää edelleen hallitsemattomaksi. Tästä syystä suunnitelmallisuus sekä tulevien väestö- yms. tarpeiden riittävä huomiointi rakentamisvaiheessa on erittäin tärkeää. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että rakennusaikaista valvontaa on kunnassa tehostettu. Rakennusaikainen valvonta on edellytys rakennushankkeen onnistumisen takaamiseksi. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt aiempina vuosina huomiota ruokailupalveluiden toimittaman ruoan laatuun, mikä ei ole osoittautunut kaikin osin hyväksi. Lautakunta toteaa edelleen, että sopimusmääräykset tulee rakentaa riittävän tiukoiksi, jotta valvontaa ja seurantaa voidaan tehostaa ja puuttua paremmin palveluissa esiintyviin puutteisiin. 4. Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 4.1. Mäntsälän Vesi Mäntsälän Veden liikevaihtotavoite vuonna 2013 oli 3,4 milj. euroa, mikä ylittyi 0,15 milj. euroa. Liikelaitosta sitovina toiminnallisina tavoitteina oli, että asiakkaille toimitettu talousvesi täyttää asetuksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset. Lisäksi jätevedenpuhdistustulosten tulee täyttää ympäristölupaviraston lupaehdot. Molemmat tavoitteet saavutettiin. Liikelaitoksen tilikauden ylijäämä toteutui hieman talousarviota parempana. Mäntsälän Vedellä on mittavia investointipaineita, mikä johtuu talous- ja henkilöresurssien puutteesta. 4.2. Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy Yhtiölle asetetut tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit eivät käy selkeästi ilmi tilinpäätöksen kuntakonsernia käsittelevästä osiosta. Asuntojen vuokrausaste säilyi korkeana, mutta laski hieman edellisvuoden 99,5 %:sta ollen nyt 99,25 %. Käyttöasteen alenemista on perusteltu Isoniityn 11-13 asuntojen tyhjäkäytöllä ja Mustamäen alueen isojen asuntojen vuokraamisen hidastumisella vähäisen kysynnän vuoksi.
Mäntsälän kunta 11 (14) 4.3. Mäntsälän Sähkö Oy Yhtiön vuosi sujui taloudellisesti suunniteltua paremmin. Liikevaihto kasvoi 6,3 % ja tilikauden voittoa kertyi noin 300.000 euroa budjetoitua enemmän. Keskeinen taloudellinen tavoite omistajalla on tasainen osingonmaksukyky. Mäntsälän kunnan taloutta yhtiö tuki tulouttamalla 1,0 milj. euron osingon ja kehittämällä liiketoimintaa huolehtien siten myös yrityksen arvonnoususta. Yhtiö on tukenut kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista myös panostamalla energiainfrastruktuuriin, tukemalla paikallista elinkeinopolitiikkaa sekä seutuyhteistyötä. 4.4. Mäntsälän Jäähalli Oy Yhtiön talous ja toiminta ovat toteutuneet pääosin suunnitellun mukaisesti. Tarkastuslautakunta toteaa, että Mäntsälän Jäähallin tavoitteet ja niiden toteutuminen on tuotu selkeästi esiin kunnan toimintakertomuksessa. 4.5. Mäntsälän Yrityskehitys Oy Yhtiön taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet edellisten vuosien tapaan. Mäntsälässä aloitti vuonna 2013 mm. 109 henkeä työllistävä Rexam Beveragen tölkkitehdas sekä Fixstone Oy, joka työllistää 51 henkilöä. Kunnan työttömyysaste 6,0 % on valtakunnallisella tasolla varsin alhainen. Yrityskehitys Oy:n sitovien tavoitteiden toteutumisesta on tuotu esiin uusien yritysten määrälle ja yrityskonsultoinneille asetetut tavoitteet. Elinkeinopalveluihin käytettyjä resursseja kuvaavien tunnuslukujen (esim. euroa/uusi työpaikka) toteumaa ei ole toimintakertomuksessa esitetty. 5. Muut havainnot Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää huomiota tavoitteiden asettamiseen ja niiden mitattavuuteen. Talousarviotavoitteiden tulisi olla selkeitä ja konkreettisia, sekä niiden toteutumista tulisi mitata selkeillä määrää, laatua ja kehityssuuntaa kuvaavilla mittareilla. Strategisten tavoitteiden toteutumista tulisi tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kuvata niitä esittelevässä luvussa Kunnan strategiset tavoitteet vuoteen 2020. Strategisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja arviointia helpottaisi tavoitetasojen yhteydessä esitetyt toteumat esimerkiksi omassa sarakkeessaan. Yritysvaikutuksen arviointi päätöksenteossa ei ole toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta suosittaa yritysarviointien säännönmukaista laatimista. Kaavavarantoa tulisi lisätä strategian mukaisesti yleiskaavojen laatimisella kyläalueille koko Mäntsälän kunnassa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tällä edesautetaan ja mahdollistetaan koko kunnan alueen tasapuolinen kasvu.
Mäntsälän kunta 12 (14) 6. Yhteenveto Tarkastuslautakunta toteaa, että kunnalle laissa säädetyt ja valtuuston päättämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin vuonna 2013 melko hyvin. Alkuperäisen talousarvion toimintamenoja muutettiin vuoden aikana n. 1,15 milj. euroa. Näistä ylitysoikeutta valtuustolta haettiin pääosin (0,96 milj. ) vasta tilikauden päätyttyä. Määrärahamuutokset tulee tehdä tilikauden aikana ja talousarvio tulee laatia realistiselta pohjalta, jotta vuosittaisiin ylityksiin ei jouduttaisi. Tarkastuslautakunta kiinnittää lisäksi huomiota kunnan hankintaosaamisen kehittämiseen. Hankintamenettelyt tulee mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistaa hallinnonalojen osalta. Mäntsälän kunnan tilikauden tulos on ylijäämäinen n. 2,5 milj. euroa, mikä on selvästi edellisvuotta parempi. Vuosikate riitti kattamaan poistot ja näiden välinen suhde parani noin 31 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suhteellinen velkaantuneisuus ylittää kriisikuntamittariston raja-arvona olevan 50 % ja omavaraisuusaste lähestyy 50 %:n raja-arvoa. Lainakanta jatkoi edelleen kasvamistaan. Erityisesti kuntakonsernin lainakanta on jo hyvin merkittävä ja sitä on kertynyt asukaskohtaisesti tarkasteltuna jo 4.956 euroa asukasta kohden. Mäntsälän kunnan taloudellista tilannetta ei voida pitää erityisen hyvänä. Talouden liikkumavaraa tuo kuitenkin taseessa olevat kertyneet ylijäämät 19,5 milj. euroa. Kuntaliiton ennusteiden mukaan toimintamenot kasvavat valtakunnallisesti verotuloja enemmän. Myös talouden epävarmat ajat näyttäisivät jatkuvan edelleen, mikä vaikeuttaa toiminnan pitkän tähtäimen suunnittelua. Taloudellisen tilanteen heikentyessä toimintamenojen ja velkaantumisen kasvun hillitsemiseksi tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Tarkastuslautakunta kiittää koko henkilöstöä heidän panoksestaan ja yhteistyöstä arvioitavan tilikauden aikana.
Mäntsälän kunta 13 (14) 7. Tarkastuslautakunnan esitys kunnanvaltuustolle Tarkastuslautakunta esittää valtuustolle, että valtuusto velvoittaisi kunnanhallituksen ja lautakunnat käsittelemään arviointikertomuksen ja antamaan vastineet kertomuksen havaintoihin (tekstissä vahvennettuna ja kursivoituna) tarkastuslautakunnalle syyskuun loppuun mennessä sekä raportoimaan valtuustolle lokakuun 2014 loppuun mennessä. Kunnan tilintarkastaja on esittänyt vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisten toimielinten jäsenille sekä viranhaltijoille. Tarkastuslautakunta yhtyy tilintarkastajan lausuntoon ja esittää kunnanvaltuustolle, että vuoden 2013 tilinpäätös hyväksytään ja kunnan taloutta ja hallintoa hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta 1.1.-31.12.2013.
Mäntsälän kunta 14 (14) 8. Allekirjoitukset Mäntsälässä 28. toukokuuta 2014 Jari Sillanpää Kari Orre Minttu Jores puheenjohtaja varapuheenjohtaja Mirja Siljander Sami Koski