1. Tarkastuslautakunnan toiminta ja tilintarkastus Kokoonpano Tarkastuslautakunnan toiminnan tarkoitus ja tehtävät...

Transkriptio

1 Mäntsälän kunta 1 (13) Sisällysluettelo 1. Tarkastuslautakunnan toiminta ja tilintarkastus Kokoonpano Tarkastuslautakunnan toiminnan tarkoitus ja tehtävät Toiminta ja toimintamuodot Arviointikertomuksen käsittelyprosessi Edellisten vuosien arviointikertomusten palaute Tavoitteiden toteutumisen arviointi Strategiset tavoitteet Henkilöstö Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toimialakohtaisesti Yleishallinto Elinkeinotoimi Maankäyttölautakunta Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Tekninen palvelukeskus Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Mäntsälän Vesi Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy Mäntsälän Sähkö Oy Mäntsälän Jäähalli Oy Mäntsälän Yrityskehitys Oy Muut havainnot Koko valtuustokauden arviointi Yhteenveto Tarkastuslautakunnan esitys kunnanvaltuustolle Allekirjoitukset... 13

2 Mäntsälän kunta 2 (13) 1. Tarkastuslautakunnan toiminta ja tilintarkastus 1.1. Kokoonpano Tarkastuslautakunnan kokoonpano on vuonna 2012 ollut seuraava: Puheenjohtajana on toiminut Tiina Laine (henkilökohtaisena varajäsenenä Maarit Turunen), varapuheenjohtajana Antton Hägglund (Sari Toiviainen) sekä jäseninä Pentti Kuusiluoma (Jani Mäkelä), Erkki Laukkanen (Esko Tattari) ja Eija Liljavirta (Ritva Uuttu-Riski). Tarkastuslautakunnan esittelijänä on toiminut lautakunnan puheenjohtaja ja kokousten pöytäkirjanpitäjänä tarkastaja Antti Kärkkäinen, BDO Audiator Oy:stä Tarkastuslautakunnan toiminnan tarkoitus ja tehtävät Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten kuntalain 71 :n nojalla. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa. Lisäksi tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava myös talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Kuntalain 75 :n nojalla tarkastuslautakunnan tehtävänä on hankkia tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto. Sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston hyväksymän kunnan tarkastussäännön perusteella seurata tilintarkastuksen toteutumista ja huolehtia tilintarkastuksen voimavarojen riittävyydestä sekä tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla Toiminta ja toimintamuodot Kuntalain perusteella valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista (KunL 13 ). Kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksytään talousarviossa ja taloussuunnitelmassa (KunL 65 ). Kunnanhallituksen on tilikaudelta laadittava kunnan ja kuntakonsernin tilinpäätös, johon kuuluvat kunnan ja konsernin tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KunL 68 ja 68 a ). Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta (KunL 69 ). Tarkastuslautakunnan on arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet (KunL 71 ) Tarkastuslautakunta on perehtynyt oman toimintasuunnitelmansa mukaan kunnan voimassa oleviin strategioihin, talousarvioon, toiminta- ja taloussuunnitelmaan sekä kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien päätöksiin sekä tilinpäätökseen ja henkilöstökertomukseen. Kunnan palvelutuotantoon ja toimintaan tarkastuslautakunta on perehtynyt seuraamalla toimielinten toimintaa esityslistoista ja pöytäkirjoista, joiden perusteella tarkastuslautakunnan jäsenet ovat

3 Mäntsälän kunta 3 (13) ottaneet tarvittaessa yhteyttä asioiden valmistelijoihin. Arviointia on suoritettu haastattelemalla toimielinten jäseniä, johtavia viranhaltijoita ja henkilökuntaa. Toimintaan liittyviä tietoja tarkastuslautakunnan jäsenet ovat saaneet myös kuntalaisilta. Tarkastuslautakunta on seurannut tavoitteiden toteutumista osavuosikatsauksista. Arvioinnissa on hyödynnetty myös tilintarkastajan raportteja. Tarkastuslautakunta on vuonna 2012 kokoontunut 14 kertaa. Lisäksi arviointityötä on jatkettu vuoden 2013 aikana 7 kokouksessa. Kunnan tilintarkastajana on toiminut valtuuston tilikausiksi valitsema JHTTyhteisö BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT, HTM Sari Korento saakka, JHTT Riitta Samola sekä alkaen JHTT Ville Valkonen. Avustavina tarkastajina ovat toimineet tarkastajat Varpu Vilkko sekä Antti Kärkkäinen BDO Audiator Oy:stä Arviointikertomuksen käsittelyprosessi Tarkastuslautakunta suosittaa seuraavaa arviointikertomuksen käsittelyprosessia: 1. Arviointikertomuksen esittely valtuustolle 2. Arviointikertomuksen hallituskäsittely, jossa tarkastuslautakunnan suositukset annetaan toimeksi eri hallintokunnille 3. Suositusta koskevien asioiden lautakuntakäsittely, kun suositusta koskevalle asialle on lautakunta tai muu valmisteleva luottamushenkilöelin 4. Selvitykset tarkastuslautakunnalle ja kunnanhallitukselle syyskuun loppuun mennessä 5. Selvitykset valtuuston lokakuun kokoukseen 2. Edellisten vuosien arviointikertomusten palaute Kunnanhallitus ja lautakunnat ovat käsitelleet tarkastuslautakunnan vuoden 2011 arviointikertomuksen ja antaneet siihen vastineensa. Kunnanhallitus päätti antaa valtuustolle vastineyhteenvedon arviointikertomukseen liitettyjen havaintojen pohjalta tehdyistä toimenpiteistä, minkä kunnanvaltuusto merkitsi tiedoksi Tarkastuslautakunta toteaa, että arviointikertomusvastineet annettiin päätettyä myöhemmin. Tarkastuslautakunta suhtautuu pääosin positiivisesti annettuihin vastineisiin. Tarkastuslautakunnan näkemys elinkaariajattelun soveltamisesta käytäntöön poikkeaa teknisen toimen antaman vastineen kanssa. Elinkaarimalli ei tarkastuslautakunnan mielestä toteudu, koska tätä varten ei ole varattu riittävästi määrärahoja talousarvioon. Tarkastuslautakunta toistaa näkemyksensä Ehnroosin koulun peruskorjaushankkeessa tapahtuneista puutteista hankinnan suunnittelussa, kilpailuttamisessa sekä rakennusaikaisessa valvonnassa. Ehnroosin investointihankkeen osalta tulee kunnassa laatia ns. oppiraportti hankkeessa esiinnousseista havainnoista, jotta vastaavat epäonnistumiset voidaan jatkossa välttää. Tarkastuslautakunta näkee edelleen kunnan riskienkartoituksen puuttumisen ongelmallisena. Riskikartoituksia ei laadittu vuoden 2012 aikana. Sisäisen valvonnan tasoa ei voida pitää riittävänä ilman asianmukaisia riskianalyyseja. Myöskään tarkastuslautakunnan esittämä sopimusrekisteri ei ole toteutunut, vaikka tarkastuslautakunta on pitänyt asiaa esillä koko valtuustokauden ajan. Kunnassa on syytä myös kuvata keskeisimmät prosessit osana riskienhallintatyötä.

4 3. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Strategiset tavoitteet Mäntsälän kunta 4 (13) Mäntsälän kuntastrategialla on tarkoitus ennakoida kunnan tulevaisuutta sekä valita strategian toteutumisen kannalta tärkeimmät painopistealueet. Päivitetty kuntastrategia on muodostunut kevään 2011 aikana ja hyväksytty valtuustossa Strategiset tavoitteet on ryhmitelty viiteen visiosta johdettuun, Mäntsälän kunnan kannalta tärkeään näkökulmaan. Strategiset tavoitteet yksilöivät ja täsmentävät Mäntsälän kunnan vuotta 2020 koskevaa tavoitetilaa, visiota: Luonnonläheinen Mäntsälä on mahdollisuuksien kunta asua ja yrittää toimivien liikenneyhteyksin varrella. Säännöllinen seuranta ja arviointi on kuntastrategian toteutumisen perusedellytys. Strategian toteutumisen kokonaisvaltaista arviointia on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan vaikea suorittaa, koska tavoitteiden toteutumisesta ei ole tehty selkeätä yhteenvetoa tai erillistä seurantaasiakirjaa. Tarkastuslautakunta on suorittanut arviointia tilinpäätökseen hallinnonaloittain kirjattujen tavoitteiden toteutumisen pohjalta. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin strategisten tavoitteiden toteutumisessa: NÄKÖKULMA 1 Palvelut Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota, että vuoden 2012 tavoitteeksi asetettua palvelutarveanalyysiä ei saatu laadittua. Palvelutarveanalyysi oli tarkoitus laatia uudelle valtuustokaudelle laadittavan kuntastrategian pohjaksi. Palvelutarveanalyysi olisi tarpeellinen pohja kuntastrategian päivittämiselle, jotta strategia ottaa kantaa oikeisiin asioihin. Lisäksi tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota strategisena tavoitteena olleeseen hankintaosaamisen kasvattamiseen sekä sisäisen valvonnan kehittämiseen. Kuntalain muutos asettaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta organisaation johdolle tiukentuneita vaatimuksia tilikaudesta alkaen. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä hankintaryhmän perustamista ja sen koordinoivaa työtä hankintaprosessien kehittämisessä. Hankintaosaamista on edelleen kehitettävä koko organisaation sisällä. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota myös sopimusohjauksen kehittämiseen sekä ajantasaisen ja kattavan sopimusrekisterin luomisen tarpeellisuuteen. Kunnan sopimusten sisällöstä, voimassaolosta sekä kilpailuttamisesta ei tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan ole kunnassa riittävän selvää kuvaa tai kokonaiskäsitystä. Tarkastuslautakunta toistaa näkemyksensä riskienkartoitusten pikaisesta laatimisesta. NÄKÖKULMA 5 Talous Mäntsälän strategisena tavoitteena oli tasapainoinen talous. Tavoitteessa onnistumista varten strategisissa tavoitteissa on asetettu 4 mittaria. Tarkastuslautakunta ilmaisee huolensa siitä, että näitä mittareita ei saavutettu tilikauden 2012 osalta. Kunnan taloudellinen tilanne heikkeni selvästi vuo-

5 Mäntsälän kunta 5 (13) teen 2011 verrattuna sekä lainamäärä kasvoi edelleen merkittävästi. Talouden tasapainotavoitteessa ei ole edistytty. Mäntsälän kunnan tilikauden tulos on ylijäämäinen n. 0,3 miljoonaa euroa, mikä on selvästi edellisvuotta heikompi. Vuosikate riitti kattamaan poistot, vaikka vuosikate heikentyikin jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosikate oli 234 /asukas, kun se vuonna 2011 oli 392 /asukas. Tilikauden tulosta analysoitaessa tarkastuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota suunnitelman mukaisten poistojen alhaiseen tasoon. Kunnan poistosuunnitelmaa on uudistettu ja tilikauden 2013 osalta poistoaikoja tarkistettu. Poistojen määrä tulee siten jatkossa kasvamaan. Lisäksi tilikauden toimintatuottoihin on kirjattu kertaluonteisia myyntivoittoja 1,6 milj.. Vuosikate riitti kattamaan 31 %:ia investointimenoista. Loppuosa on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli omaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Tavoitteeksi investointien tulorahoituksen osalta oli talousarviossa asetettu %. Tavoitteessa jäätiin selvästi eikä investointeja kyetty sopeuttamaan tulorahoitukseen. Kunnan rahavarat riittivät tilikauden lopussa vain 0,2 päivän kassasta maksuihin. Maksuvalmius oli vastaavalla tasolla vuonna Kunnan maksuvalmiustilannetta voidaan pitää heikkona. Mäntsälän kunnan omavaraisuusaste laski tilikauden aikana lähelle kriittisenä pidetyn 50 %:n rajan. Omavaraisuusaste oli 50,9 %. Lainakanta puolestaan kasvoi jo 53,3 milj. euroon ja sen myötä velkaantumisen tasoa kuvaava suhteellisen velkaantumisaste nousi 57,9 %:iin. Lainamääräksi muodostui 2604 /asukas. Kuntaliiton tilinpäätösarvioiden 2012 mukaan lainakanta asukkaan kunnissa oli n /asukas ja Uudenmaan kunnissa keskimäärin n /asukas. Kunnan lainanhoitokate oli tilikauden lopussa 0,98. Tulorahoituksen katsotaan riittävän lainanhoitomenoihin, mikäli tunnusluku ylittää arvon 1. Lainanhoitokate on hyvällä tasolla, jos tunnusarvo ylittää luvun 2. Suhteellinen velkaantuneisuusaste ylittää kunta- ja palvelurakennelain 9 :n mukaisen kriisikunnan raja-arvon 50 %:ia. Lisäksi omavaraisuusaste laski lähelle kriisikunnan raja-arvoa 50 %:ia. Tarkastuslautakunta ilmaisee huolensa velkaantumisen kasvusta. Kehityssuunta on syytä saada kääntymään laskuun. Kuntaliiton tulkintaohjeiden perusteella kunnan tunnuslukujen yleisarvosana on tyydyttävä. Omavaraisuusaste on jo lähes tyydyttävän alarajoilla, sillä alle 50 %:n omavaraisuusaste tulkitaan heikoksi. Kuntakonsernin taloudellista tilannetta voidaan sen sijaan luonnehtia heikoksi. Omavaraisuusaste on 35,8 % ja suhteellinen velkaantuneisuus ylittää 76,2 %:ia. Kunnan talous on kääntynyt selvästi heikompaan suuntaan vuoden 2011 tasosta. Kokonaisuutenaan arvioiden Mäntsälän kunnan taloudellista tilannetta ei voida pitää erityisen hyvänä. Talouden liikkumavaraa tuo kuitenkin taseessa olevat kertyneet ylijäämät 19,5 milj. euroa. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota myös konsernitarkastelun kautta koko kuntakonsernin velkaantumiskehitykseen. Kunnan omavaraisuuden lasku sekä velkaantumisasteen kehitys saattavat johtaa lainojen siirtymiseen kuntakonsernin yhtiöille. Kuntakonsernin velkamäärä on merkittävä (93,8 milj. ), eikä konsernin kautta tulevia vastuita sovi unohtaa tarkasteltaessa kunnan kokonaisuutta. Lisäksi kunnan konsernista ulospäin (mm. vesiosuuskunnat) myöntämien takausten kokonaismäärä kasvattaa taloudellisten vastuiden yhteismäärää entisestään. Kunnan toimintakulut kasvoivat 5,5 % verrattuna vuoteen Toimintakulut ovat kasvaneet kahtena perättäisenä vuotena yli valtakunnallisten keskiarvojen. Mikäli toimintakulujen kasvu jatkuu samanlaisena, asettaa se haasteita talouden kehittymiselle. Talousarvioon myönnettiin lisämäärärahoja toimintakuluihin n. 3,3 milj. euroa. Tästä erikoissairaanhoidon kustannusten kattamiseen myönnettiin 2,0 milj. euroa. Kunnan verotulokehitys oli myös ennakoitua heikompi, mikä heijastunee myös vuoden 2013 verotulokertymään.

6 Mäntsälän kunta 6 (13) Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota määrärahaylityksiin. Ylityksiä on kirjattu melko paljon vasta vuoden päätyttyä ja näin on tapahtunut jo usean vuoden ajan. Kunnan budjettikuri on löystynyt ja siten menettänyt merkitystään. Toiminnassa tulee noudattaa valtuuston hyväksymää talousarviota ja mikäli sitä on syytä muuttaa, tulee määrärahamuutokset esittää valtuustolle tilikauden aikana eikä vasta sen päätyttyä. Tämä edellyttää myös talousseurannan kehittämistä läpi koko organisaation. Talousarviot tulee myös laatia realistiselta pohjalta, jotta mahdollista alibudjetointia ei tietoisesti synny. Talousarvioiden valmisteluvaiheessa tulee siksi kiinnittää huomioita myös tilinpäätöslukuihin. Resursseja tulee priorisoida paremmin suhteessa haluttuun palvelutasoon ja laatuun. Alla olevissa taulukoissa on tarkasteltu valtuustokauden osalta talousarvion toteutumista. Niistä näkyy vuosittaiset ylitykset sekä talousarvion määrärahojen kehitys suhteessa tilinpäätöksiin. Viimeisten kahden vuoden osalta tilinpäätösten mukainen menojen kasvu on ollut voimakasta, mikä näkyy toimintakatteen heikentymisenä, eikä vuoden 2012 talousarvioon varattu toimintamenojen kasvu ollut riittävä suhteessa tilinpäätösten 2011 ja 2012 tasoon. Tilikauden jälkeisiä ylityksiä on esiintynyt erityisesti perusturvapalveluiden ja teknisten palveluiden hallinnonaloilla. Budjettiseuranta tulee järjestää niin, että kokonaistilanne on reaaliaikaisesti tiedossa luottamushenkilöillä. Talousarvioon varatut määrärahat (toimintakate) suhteessa tilinpäätöksiin milj. (ilman Mänstälän Vettä) Vuosi Talousarvio Tilinpäätös Muutos ta / ed.vuoden ta % Muutos ta / ed.vuoden tp % muutos tp / ed. vuoden tp % ,9 5,6 0, ,0 7,5 6, ,2 5,0 5,8 Talousarvion toteutuminen (ilman Mäntsälän vettä) Toimintakate milj. toiminta- muutos % Ta:sta muutettu toteutuma toiminta- muutos % Ta:sta muutettu toteutuma toimintakate Vuosi menot ta tuotot ta , , , , , , , , Talousarvion toteutuminen hallinnonaloittain Hallintopalvelut / kunnanhallitus Maaseutulautaku nta / maaseututoimi Maankäyttölautakunta / maankäyttöto imi Peruspalvelut / yhteistoimintaalueen perusturvaltk Sivistyspalvelut / sivistyslautakunta Tekniset palvelut / tekninen lautakunta 2012 Alkuperäinen talousarvio, toimintakate Muutokset Muutokset % alkuper. talousarviosta 3,3 3,0 4,0 Lopullinen ylitys (toteutuma verrattuna TA) Alkuperäinen talousarvio, toimintakate Muutokset Muutokset % alkuper. talousarviosta -15,0-40,7-5,4-0,3 0,0-2,2 Lopullinen ylitys (toteutuma verrattuna TA) Alkuperäinen talousarvio, toimintakate Muutokset 9 781, Muutokset % alkuper. talousarviosta -0,3-0,2 0,4 0,6 Lopullinen ylitys (toteutuma verrattuna TA) Alkuperäinen talousarvio, toimintakate milj Muutokset, milj Muutokset % alkuper. talousarviosta 15,8-1,7-1,7 1,5 0,0-9,5 Lopullinen ylitys (toteutuma verrattuna TA)

7 Mäntsälän kunta 7 (13) 3.2. Henkilöstö Mäntsälän päivitetyssä kuntastrategiassa kohtana 1 on kuntapalvelujen kehittäminen ja sitä tukeva organisaatio. Keinoista kärkeen nostetaan "henkilöstön oikea resursointi ja siihen kiinteästi liittyvä ammattitaitoinen rekrytointi". Henkilöstöraportin tunnuslukujen mukaan vuosi 2012 on edellisvuotta heikompi. Kunnalliset palvelut tuotetaan edelleen valtaosin vakinaisessa työsuhteessa työskentelevällä ja huomattavan naisvaltaisella henkilöstöllä. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat nousseet vuodesta 2012, sairauspoissaolot olivat 15,05 pv/työntekijä. Sairauspoissaolojen määrä noudattelee kunta-alan keskiarvoja. Tarkastuslautakunta ilmaisee huolestuneisuutensa sairauspoissaolojen kehittymisestä. Tarkastuslautakunta toteaa, että kaikenlaiset lakisääteiset ja vapaaehtoiset toimet, joilla edistetään työhyvinvointia ovat tässä tilanteessa tärkeitä. Perusturvapalveluissa ja teknisissä palveluissa sairauspoissaolot ovat lähes kaksinkertaiset hallintopalveluihin ja sivistyspalveluihin verrattuna. Ja jaksolla tilanne on huonontunut eniten teknisissä palveluissa, joissa keskimääräiset sairauspoissaolot ovat nousseet 13,8 päivästä 18,3 päivään. Syyt muutoksiin on syytä selvittää. Sairauspoissaolojen kasvu näkyy myös työterveyshuollon kustannuksissa, jotka jaksolla ovat kasvaneet 15 prosenttia. Työergonomiaan tulee panostaa riittävästi. Henkilöstökoulutus on Mäntsälässä perinteisestikin ollut selvästi alle kunta-alan keskiarvon. Mutta viimeinen vuosi näyttää todella ongelmalliselta: keskimääräiset koulutuspäivät ovat pudonneet 2,3 päivästä 1,7 päivään. Vaikka osa laskusta olisikin laskennallista, kuten henkilöstöraportissa arvioidaan, Mäntsälässä tarjotaan henkilöstölle edelleen varsin vähän koulutusta. Syyt tähän on selvitettävä. Tavoitteeksi on asetettava se, että henkilöstökoulutusta tarjotaan Mäntsälässä ainakin yhtä paljon kuin muissa kunnissa keskimäärin. Tarkastuslautakunta kuuli arviointityönsä tueksi myös henkilöstöjärjestöjen edustajia. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kunnassa on paljon määräaikaisia työsuhteita. Kunnassa tulisi selvittää, että määräaikaisten työsopimusten perusteet ovat todelliset ja asialliset. Mäntsälän kunnassa henkilöstön vaihtuvuus on lisääntynyt. Syyt tähän on selvitettävä. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota, että resurssien puute sekä kiihtyvä työtahti lisäävät työn kuormittavuutta etenkin hoitotyössä. Lisäksi tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan lähiesimiestyö ei kaikilta osin ole toimivaa. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisessä lähiesimiehen tehtävä on erittäin tärkeä. Tarkastuslautakunta toivoo, että yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa jatketaan myös arviointikaudella Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toimialakohtaisesti Yleishallinto Yleishallinto pysyi muutetussa talousarviossa. Talousarviota muutettiin n. 140 t eurolla johtuen atkkustannusten kasvusta. Yleishallinnossa luovuttiin Maisema-työkalu ohjelmasta ja sen tilalle päätettiin ottaa uusi raportointijärjestelmä. Tarkastuslautakunta tiedustelee syytä ohjelman käytön lopettamiseen. Talouden tasapainotavoitteita ei saavutettu ja velkaantumiskehitys kääntyi kasvuun verrattuna vuoteen 2011.

8 Mäntsälän kunta 8 (13) Elinkeinotoimi Kunnan elinkeinopalveluista vastaa pääosin Mäntsälän Yrityskehitys Oy, josta kunta omistaa 70 % ja Mäntsälän Sähkö 30 %. Tarkastuslautakunta toistaa näkemyksensä, että kunnan elinkeinotoiminnasta vastuussa olevien toimijoiden roolia ja vastuita on syytä tarkentaa Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta pysyi talousarviossa. Toiminnallisten tavoitteiden osalta osa vuoden 2012 aikana hyväksyttäväksi tarkoitetuista kaavoista siirtyi vuoden 2013 puolelle. Kaavoitustoiminta on ollut kuitenkin aktiivista ja kaavoitusohjelman mukaisia hankkeita on viety eteenpäin. Tarkastuslautakunta kuuli arviointivuoden aikana maankäyttöpalveluiden viranhaltijoita. Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että kaavoitustoiminnalle tulisi asettaa enemmän konkreettisia tavoitteita, jotta kaavoitustyö olisi suunnitelmallisempaa. Lisäksi määrärahojen ollessa rajallisia, tulee kaavoitettavat alueet priorisoida tärkeysjärjestykseen sekä ottaa priorisoinneissa selkeämmin huomioon myös kunnan väestökehitys sekä palvelurakennetarve Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelukeskus Toimialan tavoitteena oli sellainen Mustijoen perusturva, jossa henkilöstö osallistuu, osaa ja voi hyvin ja jossa toiminta ja talous ovat tasapainossa. Perusturvan osalta alkuperäiseen talousarvioon tehtiin lähes 2 milj. euron määrärahamuutos. Toteutuma jäi alle muutetun talousarvion. Toimintakate kasvoi vuoteen 2011 verrattuna 5,3 %. Kustannusten kehitys on perusturvapalveluissa ollut kahtena perättäisenä vuotena merkittävä. Tarkastuslautakunta on huolestunut tästä kehityksestä. Suurimmat ylitykset toimintakatteeseen aiheutui ikäihmisten palveluiden osalta. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että kunnassa hyväksyttiin ikäpoliittinen ohjelma ohjaamaan palvelutuotantoa. Onko vanhuspalvelulain velvoitteisiin varauduttu riittävästi? Tarkastuslautakunta toteaa, että kaikki ennaltaehkäisevät toimet ovat peruspalveluiden kustannusten kehittymisen kannalta oleellisia. Yhteistyötä tulee tehdä myös eri hallinnonalojen kanssa, mm. kouluterveydenhuolto on lasten ja nuorten ongelmien tunnistamisessa ja varhaisessa puuttumisessa tärkeä toimija. Ennaltaehkäisevään työhön ei ole kunnassa osoitettu riittävästi resursseja. Päivähoidon paikkatarvetta pitää pystyä paremmin ennustamaan käytettävissä olevien väestötietojen perusteella. Lisäksi lautakunta esittää, että tilinpäätöksen tunnuslukuihin lisättäisiin päivähoidon käyttö- sekä täyttöaste, jotta päivähoidon tilannetta olisi helpompi arvioida Sivistyspalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus on saavuttanut asetetut tavoitteet hyvin. Lukiokoulutuksen oppilasmäärät tosin putosivat 37 oppilaalla verrattuna vuoteen Tilinpäätöksessä on esitetty arviona, että lukio-oppilaiden määrän ennustetaan kasvavan.

9 Mäntsälän kunta 9 (13) Valtuustokauden aikana koulukiinteistöjen kunto on noussut esille. Sivistyspalveluiden tulee yhdessä teknisen toimen kanssa huolehtia tilojen asianmukaisesta kunnosta, raportoida niissä havaituista puutteista sekä omalta osaltaan edistää niiden käyttökelpoisuutta palvelutuotannossa Tekninen palvelukeskus Toimialan palveluajatus on että teknisten palvelujen palvelualueella huolehditaan kunnan omista toimitilatarpeista ja kunnan omistamien kiinteistöjen kunnossapidosta sekä liikenneverkon, liikuntapaikkojen ja puistojen sekä yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta. Palvelualue vastaa myös joukkoliikenteen viranomaistehtävistä. Teknisten palveluiden toimintamenot ylittivät talousarvion n Ylitykseen vaikuttivat mm. runsassateinen kesä ja talvi. Lisäksi tilinpäätöksessä todetaan, että talousarviossa alibudjetoitiin kuntatekniikan kustannuksia. Tarkastuslautakunta kuuli arviointivuoden aikana kiinteistöhuollosta vastuussa olevia viranhaltijoita kiinteistöjen korjausvelan määrästä, investointisuunnittelusta sekä pitkän aikavälin investointiohjelmista. Tarkastuslautakunta toteaa, että investointisuunnittelusta puuttuu suunnitelmallisuutta eikä pitkän aikavälin investointitarpeita ole riittävästi priorisoitu ottaen huomioon kunnan lainakehityksen sekä talouden kiristymisen. Mäntsälän kunnalla on erilaisia kiinteistönhoitoon ja investointisuunnitteluun liittyviä ohjeita, joiden soveltaminen käytäntöön tulee varmistaa. Investointihankkeiden suunnittelulle tulee varata riittävät resurssit ja aika, jotta tarvittavat tarveselvitykset yms. saadaan laadittua. Suunnitelmallisuus edistää myös investointihankkeen taloudellisuutta sekä toiminnallisuutta palvelutuotannossa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kiinteistönhoidossa on resursseista puutetta ja tämä kehitys uhkaa pahentua eläköitymisten myötä. Tarkastuslautakunta toistaa näkemyksensä, että investointihankkeiden suunnittelu edellyttää myös entistä laaja-alaisempaa ja syvempää yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä. Tilojen käytettävyys palvelutuotannossa on myös peruspalveluita tuottavien hallinnonalojen vastuulla. Lisäksi investointien toteuttamisessa tulee tavoitella parasta mahdollista laatua, eikä halvin hinta ole aina sen tae. Kunnassa on mittavia investointipaineita, joiden toteuttaminen uhkaa kasvattaa kunnan velkamäärää edelleen hallitsemattomaksi. Tästä syystä suunnitelmallisuus sekä tulevien väestö- yms. tarpeiden riittävä huomiointi rakentamisvaiheessa on erittäin tärkeätä. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että rakennusaikaista valvontaa on kunnassa tehostettu. Rakennusaikainen valvonta on edellytys rakennushankkeen onnistumisen takaamiseksi. Tarkastuslautakunta tiedustelee, onko kunnassa tulossa vastaavanlaisia peruskorjaushankkeita kuin Ehnroosin koulu. Lautakunta edellyttää, että Ehnroosin hankkeen osalta laaditaan selvitys, jotta vastaavat epäonnistumiset voidaan välttää. Ruokailupalveluiden toteuttaja vaihtui vuoden aika tapahtuneen kilpailutuksen kautta. Ruuan laatu ei ole osoittautunut kaikin osin hyväksi, joten lautakunta tiedustelee, miten kilpailutuksessa onnistuttiin. Lisäksi lautakunta toteaa, että sopimusmääräykset tulee rakentaa riittävän tiukoiksi, jotta valvontaa ja seurantaa voidaan tehostaa ja puuttua paremmin palveluissa esiintyviin puutteisiin.

10 Mäntsälän kunta 10 (13) 4. Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 4.1. Mäntsälän Vesi Asiakkaille toimitettu talousvesi täytti asetuksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset. Jätevedenpuhdistustulokset täyttivät ympäristöluvan lupaehdot. Liikelaitoksen tulos jäi alijäämäiseksi ja oli budjetoitua huonompi Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy Yhtiö saavutti sille asetetut tavoitteet. Asuntojen vuokrausaste säilyi korkeana 99,5 %:ssa. Vuokraasuntojen taseessa on riita-asiaan liittyviä saamisia, joiden saaminen on vielä epävarmaa. Näiden saatavien mahdollinen toteutumatta jääminen merkitsee riskiä yhtiön taloudelliselle tilanteelle Mäntsälän Sähkö Oy Keskeinen taloudellinen tavoite omistajalla on tasainen osingonmaksukyky. Mäntsälän kunnan taloutta yhtiö tuki tulouttamalla merkittävän osingon ja kehittämällä liiketoimintaa huolehtien siten myös yrityksen arvonnoususta Mäntsälän Jäähalli Oy Yhtiön talous ja toiminta ovat toteutuneet pääosin suunnitellun mukaisesti Mäntsälän Yrityskehitys Oy Yhtiön talous ja toiminta ovat toteutuneet edellisten vuosien tapaan. 5. Muut havainnot Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt aiemmissa arviointikertomuksissa huomiota sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseen asianmukaisesti. Kuntalain muuttuneet säännökset tuovat asian konkreettisesti esille viimeistään tilikauden 2014 osalta. Tarkastuslautakunta kiinnittää lisäksi huomiota kunnan hankintaosaamisen kehittämiseen. Lautakunta pitää hyvänä, että hankintatoimea on vahvistettu hankinta-asiantuntijan sekä hankintaryhmän työllä. Hankintamenettelyt tulee mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistaa hallinnonalojen osalta. Lisäksi tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota seudullisen hankintapalvelukeskuksen toiminnan säännönmukaiseen valvontaan ja seurantaan.

11 Mäntsälän kunta 11 (13) Tarkastuslautakunta esittää huolestuneisuutensa siitä, että onko päätösten perusteena olevat tiedot aina olleet riittäviä. Onko esim. tytäryhteisöjen yhtiökokousedustajat saaneet riittävän ohjeistuksen tytäryhteisöjen esityslistalla käsiteltävistä asioista voidakseen muodostaa kunnankokonaisetua puoltavan kannan. Lisäksi tarkastuslautakunta tiedustelee, onko päättäjillä olleet riittävät ja luotettavat tiedot päätöstensä perusteeksi. Tarkastuslautakunnan mielestä on hyvin valitettavaa, että päätöksistä joudutaan tekemään valituksia tai että päätösten täytäntöönpano viivästyy esim. niinikin tärkeästä asiasta kuin verottajan ennakkoratkaisupäätöksestä Holding-yhtiö asiassa. Vuoden lopulla käsitellyn Holding yhtiön päätöksenteon valmistelussa pidettiin kiirettä eikä tarvittavia lausuntoja selvitetty ennen päätöksentekoa. Päätöstenteon valmisteluun tulee kiinnittää huomiota, jotta päätökset voidaan tehdä riittävän tiedon pohjalta. 6. Koko valtuustokauden arviointi Tarkastuslautakunta on pyrkinyt kehittämään arviointityötään valtuustokauden aikana tiedottamalla lautakunnan toiminnasta myös kuntalaisiin nähden. Arviointityö on tärkeää ja sen merkitystä sekä arvostusta tulisi jatkossakin pyrkiä korostamaan ja parantamaan. Valtuustokauden aikana kunnan talous kääntyi laskuun ja nelivuotiskautta leimasi voimakas velkaantuminen. Tarkastuslautakunta ilmaisi huolensa velkaantumisen kehityksestä useassa arviointikertomuksessa. Investointeja ei ole kyetty sopeuttamaan kestävälle tasolle eikä niiden priorisointia ole riittävässä määrin suoritettu. Lainakannan kasvun myötä kunnan korkoriski on merkittävä, mikäli korkojen marginaaleissa tai yleisessä korkotasossa tapahtuisi muutoksia. Lainojen kehitystä ja investointien määrää on kuvattu alla olevassa taulukossa: Lainat ja investointimenot Investoinnit milj. (brutto) Lainat milj. konsernilainat, milj. 65,1 67,6 44,5 45,0 45,4 76,3 53,5 93,8 13,0 11,4 9,4 15, Kunnan lainakanta on valtuustokauden aikana kasvanut yhteensä 9 milj. euroa. Konsernin lainakanta on kasvanut peräti 28,7 milj. euroa. Mäntsälän kunnan ja kuntakonsernin strategisissa tavoitteissa vuodelle 2012 oli kunnan lainakannan osalta enintään 56 milj. euroa ja konsernin osalta enintään 85 milj. euroa. Konsernilainojen osalta jäätiin kauas tavoitteesta. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota sisäisen valvonnan kehittämiseen. Kunnalla ei ole valtuustokauden päättyessä edelleenkään riskikartoituksia laadittuna eikä sopimusrekisteriä, jossa olisi ajantasaiset tiedot kunnan voimassaolevista sopimuksista. Tällainen rekisteri tarvitaan.

12 Mäntsälän kunta 12 (13) Valtuustokauden aikana myös kiinteistöjen kunto nousi huolenaiheeksi. Kiinteistöjen vuotuiset kunnossapitomäärärahat eivät ole olleet riittäviä, jolloin on jouduttu toteuttamaan laajamittaisia peruskorjaushankkeita ja tämä näyttää olevan tilanne myös jatkossa. Hankkeiden suunnittelussa, kilpailuttamisessa ja rakennusaikaisessa valvonnassa ei aina ole onnistuttu riittävän hyvin, mikä on aiheuttanut lisäkustannuksia kunnalle. Sairauspoissaoloilla ja henkilöstön vaihtuvuudella mitattuna henkilöstön työhyvinvointi on valtuustokauden aikana huonontunut. Lisäksi myös koulutuspäivissä ollaan edelleen jäljessä kunta-alan keskiarvoja. Nämä eivät ole voineet olla vaikuttamatta henkilöstön jaksamiseen. Tämä on ristiriidassa kunnan strategian kanssa (strategian kohta 5). Kunnalla on valtuustokauden päättyessä kertyneitä ylijäämiä taseessa 19,5 milj. euroa. 7. Yhteenveto Tarkastuslautakunta toteaa, että kunnalle laissa säädetyt ja valtuuston päättämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin vuonna 2012 melko hyvin. Alkuperäistä talousarviota kuitenkin muutettiin n. 3 milj. euroa. Näistä ylitysoikeutta valtuustolta haettiin pääosin (2 milj. ) vasta tilikauden päätyttyä. Määrärahamuutokset tulee tehdä tilikauden aikana ja talousarvio tulee laatia realistiselta pohjalta, jotta vuosittaisiin ylityksiin ei jouduttaisi. Kunnan taloudellinen tilanne kuitenkin heikkeni selvästi edellisvuoteen verrattuna eikä kunnan taloudellista tilannetta kokonaisuutena voida pitää erityisen hyvänä. Velkaantumiskehitys jatkui edelleen eikä investointien määrää kyetty sopeuttamaan tulorahoitukseen. Velkaantumiskehitys kasvatti suhteellisen velkaantumisen määrää sekä laski omavaraisuusastetta lähelle kriittisenä pidetyn 50 %:n. Kunnan talous jatkaa tiukkenemistaan vuoden 2013 aikana. Verotulojen kehittyminen ei todennäköisesti tule olemaan talousarvion mukainen, joten toimintakulujen maltillinen kasvu tulee asettaa tavoitteeksi. Investointimenojen osalta tarkastuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota suunnitelmallisuuteen sekä velkaantumiskehityksen katkaisemiseen. Velkaantumista ei tule tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan siirtää myöskään konsernitaseeseen. Tarkastuslautakunta kiittää koko henkilöstöä heidän panoksestaan ja jaksamisestaan arvioitavan tilikauden aikana. Tarkastuslautakunta kiittää myös tilintarkastajaa ja luottamushenkilöitä vuoden 2012 hyvästä yhteistyöstä! 8. Tarkastuslautakunnan esitys kunnanvaltuustolle Kunnan tilintarkastaja on esittänyt vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisten toimielinten jäsenille sekä viranhaltijoille. Tarkastuslautakunta yhtyy tilintarkastajan lausuntoon ja esittää kunnanvaltuustolle, että vuoden 2012 tilinpäätös hyväksytään ja kunnan taloutta ja hallintoa hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta

13 Mäntsälän kunta 13 (13) Tarkastuslautakunta esittää valtuustolle, että valtuusto velvoittaisi kunnanhallituksen ja lautakunnat käsittelemään arviointikertomuksen ja antamaan vastineet kertomuksen havaintoihin (tekstissä vahvennettuna ja kursivoituna) tarkastuslautakunnalle syyskuun loppuun mennessä sekä raportoimaan valtuustolle lokakuun 2013 loppuun mennessä. 9. Allekirjoitukset Mäntsälä, 16. toukokuuta 2013 Tiina Laine Antton Hägglund Pentti Kuusiluoma puheenjohtaja varapuheenjohtaja Erkki Laukkanen Eija Liljavirta