Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Samankaltaiset tiedostot
KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo

Arvoisa vastaanottaja,

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta,

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kirsi Mettälä Talonrakennus II

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Pirkanmaan ennakointipalvelu

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI

MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas

ClimBus Business Breakfast Oulu

TEVA-ALAN KOULUTUSTARVE

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes Copyright Tekes

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus - Ennakointi ja strateginen kehittäminen yksikkö

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi : Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

NUORTEN TYÖLLISTYMISNÄKYMIÄ 2020-LUVULLA

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Päätös OKM/30/531/ Viite Turun Aikuiskoulutussäätiö sr:n hakemus OKM/30/531/

POHJANMAAN LIITON ALUEELLINEN KOULUTUKSEN ENNAKOINTIPROSESSI PROSESSIN VAIHEET JA TULOKSET POHJANMAAN LIITTO/ KOULUTUKSEN ENNAKOINTIHANKE

Green Growth 11/20/ Copyright Tekes

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

Asia Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan muutos lukien

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupaa koskevan päätöksen muuttaminen

Metsästä energiaa yrittämällä

Suomalaisen korkeakoulutuksen tulevaisuus, opiskelulähtöiset palvelut tietojärjestelmien ja (tohtori)koulutuksen kehittämisessä

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III

Tulevaisuuden näkymiä

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Asia Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan muutos lukien

Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Arctic Smart Rural Community. Lapin maaseudun tryffelit

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Luonnontuoteala osana Kainuun elinkeinopolitiikkaa

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen,

AJANKOHTAISTA METSÄALAN KOULUTUKSESSA

Transkriptio:

Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012

Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien osuudet (%) työllisten kokonaismäärästä Ammattirakenteen muutokseen vaikuttavat toimialarakenteen muutos ja toimialojen sisäisen ammattirakenteen muutokset Ammattirakenteen muutoksessa on kyse työelämässä tarvittavan osaamisen muutoksesta; ilmaistaan eri ammateissa tarvittavien työntekijöiden määrinä (osuuksina) tuotantotapojen (teknologioiden) ja tuotannon organisoinnin muutokset uudet menetelmät ja teknologia muutokset ansaintalogiikassa ja johtamisessa

Ammattirakenne Samat ilmiöt koskevat tavaratuotantoa, palvelutuotantoa ja tutkimus- ja kehittämistyötä Voimakkuudessa voi olla eroja Suomessa ammattirakenne-ennakointia tehdään asiantuntijatyönä tavoitteiden asettaminen tämä perusteltua, kun käytetään koulutustarpeiden ennakointiin

Ammattirakenne-ennakoinnin lähtökohtia valtakunnallisessa työssä (tavoitekehitys) Suomessa panostetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä erityisosaamista edellyttävään tuotantoon. Tavaroiden ja palveluiden viennillä on vahva työllistävä merkitys. Tuotteisiin liitettävien asiantuntijapalvelujen osuus viennistä kasvaa. Uudet teknologiset innovaatiot (biotekniikka, uudet materiaalit jne.) mahdollistavat perinteisten toimialojen uudistumisen ja kilpailukyvyn säilymisen (etenkin energia, elintarvikkeet, kemianteollisuus, elektroniikkateollisuus). Niiltä osin kuin perusteollisuuden uskotaan säilyvän Suomessa, arvioidaan tulevaisuudessa syntyvän kapean erikoisosaamisen ja korkean jalostusasteen tuotantoa. Julkisia palveluja ennakoidaan entistä enemmän ulkoistettavan. Lähde: Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025. Opetushallitus, 2011.

Ammattirakenne-ennakoinnin lähtökohtia valtakunnallisessa työssä (jatkuu) Asiakaslähtöisen ajattelun ja helppokäyttöisyyden merkitys tuotannossa ja liiketoiminnassa kasvaa (Ikääntyminen, monikulttuurisuus). Useiden toimialojen tulevaisuusnäkemyksissä korostetaan verkottuneita toimintamalleja ja kansainvälistä verkottumista. Tieto- ja viestintäteknologian merkitys kasvaa edelleen, ja se on tärkeä tuottavuuskasvun lähde. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos tuottavat uusia globaaleja teollisuudenaloja ja liiketoimintaa. Uusiutuvan energian käyttö lisääntyy, mikä vaikuttaa suotuisasti energiateknologiaa ja bioraaka-aineita tuottavien sekä jalostavien alojen kehitykseen. Kulttuuriosaamisen merkitys (ts. visualisointi, muotoilu, esteettiset tekijät) korostuu tuotannon ja palveluiden kysynnässä. Lähde: Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025. Opetushallitus, 2011.

Pääammattiryhmien työllisyyden muutos 2007 2025 valtakunnallisen ja maakuntien yhteenlasketun tuloksen mukaan

Pääammattiryhmien työllisyyden suhteellinen muutos 2007 2025 valtakunnallisen ja maakuntien yhteenlasketun tuloksen mukaan %

Pääammattiryhmien työllisyyden muutos 2007 2025, koko maa Toimialojen työllisyyden muutoksen ja ammattirakenteen muutoksen vaikutus pääammattiryhmien työllisyyteen

Pääammattiryhmien työllisyyden muutos 2007 2025 Maakunnat yhteensä Toimialojen työllisyyden muutoksen ja ammattirakenteen muutoksen vaikutus pääammattiryhmien työllisyyteen

Työllisyyden suhteellinen muutos 2007 2025 Maa- ja metsätaloustyö

Työllisyyden suhteellinen muutos 2007 2025 Teollinen työ

Työllisyyden suhteellinen muutos 2007 2025 Rakennusalan työ

Työllisyyden suhteellinen muutos 2007 2025 Liikenne- ja logistiikkatyö

Työllisyyden suhteellinen muutos 2007 2025 Palvelutyö

Työllisyyden suhteellinen muutos 2007 2025 Toimistotyö

Työllisyyden suhteellinen muutos 2007 2025 Sosiaali- ja terveysalan työ

Työllisyyden suhteellinen muutos 2007 2025 Opetus- ja kasvatustyö

Työllisyyden suhteellinen muutos 2007 2025 Kulttuuri- ja tiedotustyö

Työllisyyden suhteellinen muutos 2007 2025 Muu johto- ja asiantuntijatyö

Työllisyyden suhteellinen muutos 2007 2025 Turvallisuusalan työ

Nuorten ikäluokan kokoon sovitettu koulutuksen aloittajatarve koulutusasteittain 60 000 50 000 50 600 51 800 Aloittaneet 2009 Valtakunnallinen Maakunnat yht. 2016 53 600 40 000 30 000 20 000 28 000 25 000 24 700 20 200 17 300 15 800 10 000 0 Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Lähde: TK, OPH, maakunnat

Nuorten ikäluokan kokoon sovitettu koulutuksen aloittajatarve koulutusaloittain 35 000 Aloittaneet 2009 Valtakunnallinen Maakunnat yht. 2016 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Lähde: TK, OPH, maakunnat