Suomalaisen korkeakoulutuksen tulevaisuus, opiskelulähtöiset palvelut tietojärjestelmien ja (tohtori)koulutuksen kehittämisessä

Transkriptio

1 Suomalaisen korkeakoulutuksen tulevaisuus, opiskelulähtöiset palvelut tietojärjestelmien ja (tohtori)koulutuksen kehittämisessä Ilmari Hyvönen

2 Aiheita Korkeakoulutus hallitusohjelmassa ja sen toteuttamisessa Korkeakoulutuksen ICT, tietojärjestelmät ja digitalisaatio Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi 2020

3 Lähde: Suomen tilannekuva hallitusohjelmaneuvotteluiden tueksi keväällä 2015, ministeriöiden kansliapäälliköt (Kuva: Annika Varjonen, Visual Impact Ltd)

4 Aiheita Korkeakoulutus hallitusohjelmassa ja sen toteuttamisessa Korkeakoulutuksen ICT, tietojärjestelmät ja digitalisaatio Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi 2020

5 HO strategiset tavoitteet

6 HO: Osaaminen ja koulutus Kymmenen vuoden tavoite: Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Hallituskauden tavoitteet: Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Tieteen ja tutkimuksen resursseja hyödynnetään tehokkaasti ja vaikuttavasti. Suomen koulutusvienti kasvaa voimakkaasti. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu /

7 Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet

8

9 2016/liitteet/Karkihankepanostukset.pdf

10

11

12

13

14

15

16

17

18 Aiheita Korkeakoulutus hallitusohjelmassa ja sen toteuttamisessa Korkeakoulutuksen ICT, tietojärjestelmät ja digitalisaatio Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi 2020

19 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisaation ulottuvuuksia Avoin tiede: niin tutkimuksen kuin koulutuksen resurssi Tieteellinen laskenta: kansainväliset, kansalliset ja korkeakoulujen omat resurssit ICT osana kaikkia tutkimusinfrastruktuureja: datan siirto, tallennus ja prosessointivaatimukset Pedagoginen kehittäminen ja digitalisaatio digitalisaatio muuttaa opiskelijan, opettajan ja korkeakoulun vuorovaikutussuhteita, erilainen asiointi myös lähiopiskelussa siirtyy verkkoon Verkko-opetus osana pedagogista kehittämistä, digitalisaation vaikutukset ohjaukseen ja sen kehittämiseen Opiskelijan joustavien opiskelumahdollisuuksien edistäminen sähköiset tentit, kirjastot ja muut avoimet oppimisympäristöt Korkeakoulujen yhteistyö esim. perusopinnoissa, kieliopinnoissa ja esimerkiksi harvinaisissa oppiaineissa Opetuksen ja tutkimuksen tuen ja hallinnon prosessit ja tietojärjestelmät: korkeakoulujen sisällä ja enenevässä määrin korkeakoulujen välillä

20 Korkeakoulujen ICT kokonaisuus Korkeakoulujen käyttämät ICT palvelut Korkeakoulujen itse/yhdessä tuottamat/ostamat ICT palvelut KK: KK: KK: xx xx xx xx xx xx ~200M Korkeakoulujen yhteenliittymä, yhteisyritys, tms. xx xx OPH:n palvelut y Kansalliskirjaston palvelut FUNET 2,6M CSC:n keskitetyt palvelut xx x y x 28M Muu 2,8 M y z OKM/ KTPO

21 OKM:n rooli korkeakoulujen ICT:ssä Lakisääteiset yhteiset palvelut OPH:n palvelut VIRTA Tiedonkeruut Keskitetysti rahoitetut (ICT) palvelut (hankinta CSC:ltä) FUNET (50/50 rahoitus) Suurteholaskenta Tietoinfrastruktuuri (tallennus, ATT -hanke) Muut tietovarastopalvelut (Vipunen, Juuli,..) Yhteiset arkkitehtuurit (vrt. tietohallintolaki) Opiskelu ja opetus (tuki ja hallinto) Tutkimuksen tuki ja hallinto Suurteholaskenta, Avoin tiede

22 Arkkitehtuurityö palveluohjauksen menetelmänä ja yhteisen kielen muodostaja Korkeakoulujen käyttämät ICT palvelut Yhteinen kieli: prosessit, tiedot, järjestelmät, teknologia 1 Arkkitehtuurityö ohjaa Arkkitehtuuri Korkeakoulujen itse/yhdessä tuottamat ICT palvelut KK: xx xx KK: xx xx Korkeakoulujen yhteistyörakenne: xx xx Yhteinen kieli koneille : yhteentoimivuusmalli 3 Arkkitehtuurityö 2 x CSC:n palvelut y z yz OPH:n palvelut 1. tarjoaa yhteisen kielen kohdealueen prosesseista, tiedoista, tietojärjestelmistä ja teknologiasta puhumiseen, sekä mahdollisia suuntaviivoja toimintakulttuurin ja prosessien kehittämiseen 2. ohjaa palveluiden kehittämistä: mitä järkevää tehdään erikseen, mitä yhdessä, 3. tuottaa yhteentoimivuuden ja yhteismitallisuuden tarpeisiin teknisiä määrityksiä y z xx ww Kansalliskirjaston palvelut (Painotukset vaihtelevat arkkitehtuureittain!) y x y x

23

24 VIRTA -tietovaranto nyt ja tulevaisuudessa

25 Opiskelu ja opetus, tuki ja hallinto: prosessit opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri

26 Säädökset ja sopimukset Tohtorikoulutuksen osalta säädöksissä tutkintojen sisältöä ja tavoitteita, mutta ei laajuuksia eikä opintoaikoja Koulutusvastuuasetukset, Tulossopimukset (määrät) Opiskelijoiden valintaa koskevat yliopistolain 36,38,39 jne: koskevat myös tohtorikoulutusta Yhteishakua ja paikkojen varaamista koskevat säädökset eivät koske tohtorikoulutusta

27 Tietojärjestelmät I ja II sykli; tietojärjestelmät KK:n opintohallinto ja muu opetuksen & opiskelun tuki Opintopolku.fi KK:n opintohallinto KK:n opintohallinto KK:n opintohallinto KK:n opintohallinto Tohtorikoulutus; tietojärjestelmät KK:n opintohallinto ja muu opetuksen & opiskelun tuki? Opintopolku.fi? Mitä halutaan? KK:n opintohallinto, Henkilöstöhallinto (KK:n opintohallinto), Henkilöstöhallinto KK:n opintohallinto, Henkilöstöhallinto KK:n opintohallinto

28 OKM:n digitalisaatiotyöpaja keskeisiä edellytyksiä digitalisaation hyödyntämiseksi opetuksessa? (1/2) HTV-resurssit paremmin käyttöön Toimintakulttuurin muutos; opettajien osaaminen - konkretiaa pedagogiseen kouluttamiseen; enemmän panosta ohjaukseen, vähemmän luennointiin? Pois siiloista ja ajatuksesta opettajasta kurssin omistajana, opetuksen muotoilussa pois luokkahuoneajattelusta, opetuksen arvostuksen nostaminen, laadullinen palaute osaksi kaikkea opettamista? Opetussuunnitelmien uudistaminen toteutustapojen monipuolistaminen, yksittäisistä opintojaksoista kohti osaamisen arviointia, ohjauksen lisääminen, osaamisperustaisuus Tekijänoikeusasiat selkeämmiksi Opiskelijan kokemuksen korostaminen: personoituva, yksilöllinen opiskeluympäristö, yhtenäinen pääsy korkeakoulun (ja sopimusten perusteella muualta tarjottaviin) palveluihin ja opetukseen

29 OKM:n digitalisaatiotyöpaja keskeisiä edellytyksiä digitalisaation hyödyntämiseksi opetuksessa? (2/2) Korkeakoulujen välinen yhteistyö opetuksessa miten vauhtiin? Perusopintojaksojen stadardointi; Monimutkaisesta JOO-sopimuksesta eroon insentiivit jo rahoitusmallissa Päällekkäisen tarjonnan poistaminen Yhteisen hyvä eetos takaisin; opetuksen julkisuus myös verkossa sallitaan, rohkaistaan, vaaditaan! Yhteiset alustat / yhteinen ICT infrastruktuuri opetuksen tukena vastakkaisia näkökulmia: Tekniikka on hyvällä tasolla, sitä vaan pitäisi käyttää paremmin opetuksen tukena ja myös yhteistyöhön; HAKA riittää vs. Kestävän pedagogisen ajattelun pohjalle yhteinen alusta Yhteiset sovitut teknologiset ratkaisut ja yhteisiä palveluita tarvitaan

30 Hallitusohjelma, digitalisaatio ja korkeakoulutus Hallituskauden tavoitteet: - Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Korkeakoulujen on itse kyettävä uudistamaan omia toimintarakenteitaan, opetusta ja tutkimusta näiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi digitalisaatiota hyödyntäen. Digitalisaatio mahdollistaa yhteistyön koulutuksen järjestämisessä uudella tavalla onko tämä se asia, jonka kautta digitalisaation suurimmat vaikutukset korkeakoulujen toimintatapaan tulevat? Toimintakulttuurin ja prosessien muutos, vuorovaikutusrakenteiden digitalisoituminen myös korkeakoulun sisällä

31 Aiheita Korkeakoulutus hallitusohjelmassa ja sen toteuttamisessa Korkeakoulutuksen ICT, tietojärjestelmät ja digitalisaatio Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi 2020

32 Tutkintotavoitteet 2020 Koulutustarve-ennakointi joka 4 vuosi Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän. Tehtävänä mm Tehdä mennessä opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Korkeakoulujen osalta koulutustarjonnan mitoittamisesta / tutkintotavoitteista sovitaan tarkemmin tulossopimuksissa.

33 Työryhmän esitys yliopistokoulutuksen tutkintotarpeista 2020-luvulla Tutkintotarve kasvaa määrällisesti eniten tekniikan ja liikenteen alalla sekä luonnontieteiden alalla. Lievää kasvua on kaikilla aloilla kulttuurialaa lukuun ottamatta. Tavoitteellinen elinkeinorakenne edellyttää, että erityisesti näiden alojen koulutustarjonnan riittävyys ja sisältöjen ajanmukaisuus turvataan (palvelujen turvaaminen ja kehittäminen, uusien kasvualojen osaamispotentiaalin varmistaminen) opetus ja kasvatustyö, liiketalous ja kauppa, matematiikka, fysiikka, kemia, arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka, sosiaaliala, hammaslääketiede ja muu hammashuolto, farmasia ja muu lääkehuolto, lääketiede

34 VATT toimialaskenaariot ( ) Opetushallitus (koulutustarvelaskelmat, poistuma jne.) KT työryhmä; prosessikuvaus Työryhmä Sidosryhmäyhteistyö Ehdotuksen laadinta Työryhmän esitys Työryhmän raportti Aluejaosto Aikuiskoulutusjaosto Tohtorikoulutusjaosto Tutkintotavoitteet v Valmis ( ) Aluekysely Toimialakysely Erilliskuulemiset (EK, KL, STM, OKM, Sitra) Seminaarit; asiantuntijakuulemiset Esityksen luonnos seminaari Luovutus ministeriölle Lausuntokierros 6/2015 Sidosryhmien mahdollisuus antaa lausunto (25 kpl)

35 Ennakoinnin työnkulku yksinkertaistettuna VATT:Työvoiman kysyntäskenaario toimialoittain vuoteen 2030 (politiikka- ja kriisiskenaariot) - poistuma (politiikkaskenaarion mukaisesti), ammattirakenne vs. tavoitteellinen ammattirakenteen muutos Avautuvat työpaikat: ammattiryhmittäin Ammattiryhmät koulutusaste- ja opintoalaluokitukset - Työvoiman tarjonta: uudet ikäluokat, työttömät, työvoiman ulkopuolelta tulevat, nettomaahanmuutto Tutkinnon suorittaneiden tarve : ; 77600/v - Tehokkuuskerroin (läpäisy, moninkertainen koulutus) - Vaikuttavuuskerroin (tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus) Työelämän koulutustarve aloittajaa - Skaalaus ikäluokan kokoon Aloittajatarve ~(1,5 * ikäluokka) Kasvualat, elinkeinorakenteen uudistaminen, osaamisen kehittäminen Ehdotus Tutkintotavoitteista/aloittajista alakohtaisesti

36 Työvoiman kysyntäennusteet Politiikkaskenaario Työvoiman kysyntä ja ammattirakenteen muutos (VATT) Työvoiman kysynnän kasvu Toimialojen ammattirakenne (ammattiryhmien %-osuudet) on pidetty vuoden 2011 mukaisina ennakointijaksolla Poistuma vuoden 2011 työllisistä (VATT) % Keskimäärin /v Työttömyysaste 6,9 % vuonna 2030

37 Politiikkaskenaario vs. työryhmän kasvu-ura (työllisten määrän muutos v )

38 Tutkintotarpeet 2020-luvulla

39 Tutkintotavoitteet koulutusasteittain 2020-luvulle 60% 50% 51% 50% 50% 40% 30% 28% 31% 29% 20% 21% 19% 21% 10% 0% Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Kesu tutkintotuotos Tutkinnot ka KT 2020 esitys

40 Akselin otsikko Työryhmän esitys tutkintotavoitteista koulutusasteittain 40,000 35,000 30,000 25,000 20,000 15,000 10,000 5,000 0 Tutkinnot ka Kehittämissuunnitelma Työryhmän esitys tutkintotavoite Ammatillinen peruskoulutus 36,027 37,520 35,635 Ammattikorkeakoulututkinto 22,078 19,421 20,390 Yliopistotutkinto 13,943 15,142 15,115 * * Muu koulutus 1650 tutkintoa

41 Työryhmän esitys kuvitteellisena aloittajatarpeena Laskennallinen aloittajatarve Nykyläpäisy 63%* Tavoiteläpäisy75% Tavoiteläpäisy 100% Ammattikorkeakoulut Yliopistot *Läpäisyaste laskettu ammattikorkeakouluissa 6,5 vuodessa tutkinnon suorittaneet. Yliopistoissa 9 vuodessa tutkinnon suorittaneet.

42 Tutkintotavoitteet koulutusaloittain 2020-luvulle

43 Työryhmän esitys yliopistokoulutuksen tutkintotarpeista 2020-luvulla

44 Työryhmän esitys ammattikorkeakoulutuksen tutkintotarpeista 2020-luvulla

45 Tavoitteellinen elinkeinorakenne edellyttää, että erityisesti näiden alojen koulutustarjonnan riittävyys ja sisältöjen ajanmukaisuus turvataan - taustalla palvelujen turvaaminen ja kehittäminen - uusien kasvualojen osaamispotentiaalin varmistaminen Yliopistokoulutus opetus ja kasvatustyö, liiketalous ja kauppa, matematiikka, fysiikka, kemia, arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka, sosiaaliala, hammaslääketiede ja muu hammashuolto, farmasia ja muu lääkehuolto, lääketiede Ammattikorkeakoulutus kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka tieto- ja tietoliikennetekniikka, prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka, sosiaali- ja terveysala Ammatillinen koulutus opetus ja kasvatustyö, arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, maatilatalous, metsätalous, sosiaali- ja terveysala (yhteiset), majoitus- ja ravitsemusala, kotitalous ja kuluttajapalvelut

46 Kiitos!