1(7) Ulkoministeriö NEUVOSTORAPORTTI UM2018-00608 POL-30 Nissinen Matti(UM) 24.05.2018 JULKINEN Asia Ulkoasiainneuvosto kehitysministerikokoonpanossa 22.5.2018; yhteenvetoraportti Kokous Ulkoasiainneuvosto 22.05.2018-22.05.2018 Kehitysministereiden ulkoasiainneuvoston agendalla oli EU:n neuvottelumandaatti EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maiden tulevasta suhteesta, EU-Afrikka hätärahasto, erityisesti rahoitusvaje sekä komission ehdotus EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF). Lounasaiheena oli sukupuolten tasa-arvo ja kehitys. Ulkoministereiden on tarkoitus hyväksyä EU:n yhteinen neuvottelumandaatti AKT-neuvotteluille neuvostossa 28.5. Jäsenmaiden puheenvuoroissa korostui maantieteellinen painotus (erityisesti Afrikka), vielä avoinna oleva muuttoliikeluku ja tietyt temaattiset painotukset kuten sukupuolten tasa-arvo, SRHR ja ilmasto. EU-Afrikka -hätärahaston osalta muutamat jäsenvaltiot korostivat myöntämäänsä tukea mutta kukaan ei tässä yhteydessä luvannut lisärahoitusta. Hätärahaston toimia tuettiin mutta korostettiin edelleen tuloksellisuutta ja arviointia. Komission ehdotus ulkosuhderahoituksen tasosta sai pääosin tukea mutta tulevissa neuvotteluissa yhtenäisestä ulkosuhteiden välineestä ehdotetaan todennäköisesti selkeitä korvamerkintöjä etenkin naapurustolle. EKR:n budjetisointi jakoi näkemyksiä. Ehdotetun joustovaran käyttöperusteet ja yhtenäisen ulkosuhderahoitusvälineen hallinnointi herättivät myös kysymyksiä. Sukupuolten tasa-arvo ja kehitys (lounaskeskustelu) EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Federica Mogherini avasi keskustelun kertomalla tasa-arvon valtavirtaistamisesta EU:ssa. Komissaari Neven Mimica korosti eri toimien synergioiden tärkeyttä ja sanoi, että tasa-arvon valtavirtaistamisesta tarvitaan selkeä kuva. Kaikki jäsenmaat eivät ole toimittaneet GAP-raportointia. Mimica kertoi EU-YK Spotlight -aloitteen alla toimista Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa: ohjelmat toimivat hyvin mutta komission rahoitus on siemenrahaa ja mukaan tarvitaan muita rahoittajia.
2(7) Mimican mukaan rauhanrakennukseen tulee panostaa enemmän; kaikki jäsenmaat eivät ole niin aktiivisia. Keskustelu käytiin ohjaavien kysymysten pohjalta. Jäsenmaat antoivat puheenvuoroissaan tukea tasa-arvon edistämiselle ja Spotlight-aloitteelle. Puheenvuoroissa korostettiin myös väkivallan estämistä. Väkivaltaa kohtaa tulee olla nollatoleranssi. Suomen mukaan tarvitaan valtavirtaistamista ja riittävää tukea tasa-arvolle ja SRHR-toimille. Tasa-arvon todettiin olevan prioriteetti. SRHR-toimet ja Spotlight-aloite saivat tukea vaikka EU voisi tehdä enemmänkin. Nousi esiin myös digitalous. Ranskan tulevalla G7-puheenjohtajuuskaudella tasa-arvo tulee olemaan prioriteetti. YK:n ja EU:n tulee vielä koordinoida paremmin toimiaan. Kaikki aloitteet tulee juurruttaa paikallisesti, jotta ne menestyvät. Sukupuolten tasa-arvoa koskeva toimintasuunnitelma (GAP II) on tärkeä. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tulee vastata myös (EU:n) sisäisesti. Spotlight-aloitten kohdalla on tärkeää kansalaisyhteiskunnan osallistuminen. On varottava päällekkäisyyttä YK-rahaston UN Trust Fund on Violence against Women kanssa. On katsottava myös EU:n naapurustoon. Spotlight-aloitetta tulisi laajentaa myös itäiseen naapurustoon. Naiset, rauha ja konfliktinesto ovat tärkeitä. Tasa-arvo tulee olemaan temaattinen painopiste Itävallan puheenjohtajuuskaudella. Etenkin naisten sukuelinten silpomisen estäminen on tärkeä aihe. KE kiitti tuesta. EU:n politiikoissa sukupuolten tasa-arvo on jo läpileikkaava teema. Sitä ei tuoda tarpeeksi esille. Naisiin kohdistuva väkivallan vastaista työtä tulisi tehdä YK:n kanssa yhdessä. Ajankohtaiset asiat KE Mogherini avasi kokouksen. Hyväksyttävät päätelmät (A-kohdat) oli hyväksytty jo kauppaministereiden ulkoasiainneuvostossa aamupäivällä. Post-Cotonou KE päivitti ajankohtaisesta neuvottelumandaatin tilanteesta. Neuvottelumandaattiluonnoksessa on kolme maantieteellistä pilaria (Afrikka, Karibia ja Tyynimeri). Rakenne mahdollistaisi myös laajentamisen muille maantieteellisille alueille. Ulkoministereiden on tarkoitus hyväksyä EU:n yhteinen neuvottelumandaatti neuvostossa 28.5. COREPER jatkaa 23.5. mandaattiluonnoksen käsittelyä. Toukokuun lopussa Loméssa Togossa on EU-AKT -ministerikokous. Tulevan sopimuksen AKT-maiden kanssa vuoden 2020 jälkeen on tarkoitus olla laaja-alainen poliittinen sopimus, jossa vahvistetaan EU:n sitoutuminen. Kehityskomissaari Neven Mimica kiitti jäsenvaltioiden työtä neuvottelumandaatin hyväksi. Kestävä kehitysagenda ja köyhyyden vähentäminen ovat mandaattiluonnoksen perustana. Tarkoituksena on myös keventää institutionaalista rakennetta. Muuttoliikekappaleesta on löydettävä vielä yksimielisyys. Tavoitteena on edelleen saada mandaattiluonnoksen hyväksyminen ulkoasiainneuvostossa 28.5. Neuvoston on vielä päätettävä mandaatin julkisuudesta, minkä suurin osa jäsenvaltioista hyväksyy. Komissio suhtautuu myönteisesti mandaatin julkisuuteen. EU-puheenjohtajamaa Bulgaria kiitti jäsenvaltioita yhteistyöstä ja totesi, että mandaattiluonnos on lähes valmis.
3(7) Jäsenmaiden puheenvuoroissa korostuivat erityisesti: Maantieteellinen painotus (erityisesti Afrikka) Muuttoliikettä koskevat kappaleet Temaattiset painopisteet esim. sukupuolten tasa-arvo, seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet (SRHR), ihmisoikeudet, ilmasto Kumppanuus, AKT-maiden ulkopuoliset maat, Pohjois-Afrikka Puheenvuoroissa korostettiin, että muuttoliikkeen ei tule olla pääasiallinen fokus. Nykyteksti on tasapainoinen, vaikka muuttoliikeluku on avoinna. Muuttoliikkeen osalta on noudatettava EU:n sitoumuksia. Keskustelussa korostettiin myös turvallisuushaasteita, joihin on vastattava. Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin on puututtava. Muuttoliikkeen myönteisiä puolia korostettiin ja nähtiin, että muuttoliike on myös resurssi ja vahvuus. Vuosisatojen ajan muuttoliikevirtojen vastaanottamisessa päävastuu on ollut Afrikan sisällä. Post-Cotonou tarkoittaa Afrikan suurempaa merkitystä. Afrikkaa korostettiin yleisesti maantieteellisenä painopisteenä. Samoin korostettiin Afrikan taloudellista integraatiota, suotuisaa maaperää investoinneille ja lisärahoitusta Afrikalle. Afrikalle on kuitenkin asetettava myös ehtoja suhteessa korruption vastaiseen taisteluun ja ihmisoikeuksien suojelussa, joiden rikkojat eivät voi olla kumppaneitamme. Pohjois-Afrikan maiden osallistuminen on määriteltävä. Neuvottelumandaattiluonnoksen temaattisista painotuksista keskusteluissa korostuivat kansalaisyhteiskunta, digitalisaatio, sukupuolten tasa-arvo, maatalous ja köyhyyden vähentäminen. Lisäksi painotettiin ihmisoikeuksien kunnioittamista, sukupuolten tasa-arvoa, SRHR-asioita, ilmastokestävyyttä, kestävän kehityksen Agenda2030:n toimeenpanoa ja kehitysfokusta. Korostettiin myös, että sovitun EU-kielen ja ihmisoikeuksien on säilyttävä keskiössä. Maantieteellisen kattavuuden osalta AKT-maiden ulkopuolisetkin maat olisi osallistettava sopimukseen. Maantieteelliset pilarit heijastavat alueiden erityispiirteitä. Eurooppalaiset arvot, ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaatteet tulisi huomioida. Sopimuksen tarkistuspäivämäärä on asetettava, jotta sopimukselle voidaan asettaa tavoitteita. Maantieteelliset pilarit ovat mielenkiintoinen rakenne. Muuttoliike on yhteinen intressi, tästä löydetään varmasti hyvä poliittinen dialogi. Investoinneille olisi luotava hyvä ilmapiiri. Sopimuksen oikeudellinen sitovuus on tärkeä muutamille jäsenvaltioille sekä mahdollisuus ottaa OCT-maat ja alueet (Overseas Countries and Territories) mukaan tarkkailijoiksi. Suomi korosti, että tasapainoinen neuvottelumandaatti on keskeinen. Sopimuksen sisältö on tarkistettava Agenda2030:n määräajan jälkeen. Afrikka on maantieteellinen painopiste. Sopimuksen rakenteen on oltava mahdollisimman kevyt. Sukupuolten tasa-arvo ja SRHR-asiat on huomioitu hyväksyttävällä tavalla neuvottelumandaattiluonnoksessa. Suomi korosti myös yleisesti ihmisoikeuksia ja demokratiaa: EU:n tulisi edistää näitä strategisella ja kunnianhimoisella tavalla neuvotteluissa AKT-kumppaneiden kanssa. Muuttoliike on huomioitava toimivalla takaisinottojärjestelyllä. KE Mogherini kiitti yhteisestä tahdosta saada neuvottelumandaatti viimeisteltyä. Jäsenvaltioiden näkemykset ovat lähentyneet selvästi neuvottelujen
4(7) alkuasetelmasta. KE huomautti, että neuvottelut tulevasta suhteesta käydään useiden maiden kanssa ja eri politiikanaloilla, jotka eivät kaikki suoraan liity muuttoliikkeeseen. EU-Afrikka -hätärahasto KE Mogherini totesi, että työ muuttoliikkeen ulkoisen ulottuvuuden hyväksi on tuottamassa tuloksia. Työtä on tehty myös paluumuuttajien uudelleen integroinnissa. Vihdoin meillä on toimiva ja tuloksellinen yhteistyömuoto. Suunnitteilla oleviin hankkeisiin olisi löydettävä rahoitus, jotta vältytään tilanteen taantumiselta muuttoliikevirtojen osalta. Myös tapaamisessa YK:n pääsihteeri António Guterresin kanssa oli todettu hätärahaston tuloksellisuus. Hätärahastosta on tehtävä kestävä ratkaisu tulevassa rahoituskehyksessä. EUH ja komissio ovat tarkastelemassa, miten hätärahastolle saadaan lisärahoitusta EU-varoista mutta kaikkien jäsenvaltioiden panosta tarvitaan. Viime vuonna muuttoliike oli lähes jokaisen neuvoston kokouksen agendalla. Komissio/Mimica totesi, että on takana 2,5 vuoden kokemus hätärahastosta. Se on helpottanut dialogia muuttoliikemaiden kanssa. Mimica esitteli tuloksia: mm. yli 6000 henkeä on pelastettu, 4000 valtion virkamiestä kumppanimaissa on koulutettu, 3,4 mrd. euroa rahoitusta on kerätty. Muista EU:n rahoitusvälineistä ei ole enää mahdollista allokoida lisärahoitusta. Sahelin alueen osalta EKR:n reserviä on käytetty mutta samaan aikaan on tarvetta kattaa myös Afrikan rauhanrahaston rahoitustarpeita. Ilman merkittäviä lisärahoituksia jäsenvaltioilta ja muilta rahoittajilta rahoitusvajetta ei saada katettua. Jäsenmaiden puheenvuoroissa korostuivat erityisesti: Jäsenvaltioiden viime aikoina allokoima rahoitus hätärahastolle Hätärahaston tuloksellisuus ja muuttoliikefokus Varojen allokointi hätärahastolle muista EU-varoista Varautumiskyky, pidemmän tähtäimen muutokset muuttoliikevirroissa Kukaan jäsenvaltioista ei luvannut kokouksessa uutta lisärahoitusta vajeen kattamiseksi. Ainostaan yksi jäsenvaltio tekee mahdollisesti päätöksen uudesta rahoituksesta. Muutamat jäsenvaltiot korostivat nykyistä rahoitusosuuttaan. Sen sijaan korostettiin pyrkimystä allokoida varoja edelleen muista EU:n rahoitusvälineistä esim. 11. Euroopan kehitysrahastosta. Huomautettiin myös, että toimeenpanon tehokkuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Samoin rahoituksen allokoinnin ja toimeenpanon suhteen vallitsee edelleen kuilu. Hankkeet eivät käynnisty tarpeeksi nopeasti. Hätärahaston todettiin olleen keskeinen väline siirtymässä kokonaisvaltaisempaan muuttoliikkeen hallintaan. Hätärahaston on säilyttävä ennustettavana ja toiminnallisena myös v. 2018 jälkeen varmistamalla rahoituksen jatkuvuus esim. EKR:n reserveistä. Hätärahastolla on selkeitä tuloksia, vaikka vapaaehtoisen paluun suhteen tulokset eivät vielä ole olleet tyydyttäviä. Hätärahaston ei kuulu laajeta yleiseksi kehitysvälineeksi vaan sen on pysyttävä alkuperäisessä tavoitteessaan muuttoliikkeen hallinnassa. Korostettiin, että hätärahasto on tällä hetkellä keskeinen rahoitusväline. Rahaston tulevaisuus on iso kysymys. Komission tulisi tarkastella muita rahoittajia yksityiseltä sektorilta ja nousevista lahjoittajamaista.
5(7) Hätärahastossa on kyseessä epäsäännöllisten ja laittomien muuttovirtojen hallinta; myös kauttakulkumaat ovat tärkeitä esim. Marokko, Algeria. Hätärahastosta rahoitettavien hankesuunnitelmien kanssa on edettävä ja huomioitava kaikki muuttovirrat. Hätärahasto on ollut joustava väline, joka on suunniteltu kumppaneiden kanssa ja näemme nyt ensimmäisiä tuloksia. Kehitys ja muuttoliike ovat läheisessä kytköksessä. Turkin kautta kulkeva muuttoliike on keskeinen. Jäsenvaltioiden on annettava yhtenäinen ja solidaarinen viesti. Jokaisen jäsenvaltion olisi panostettava rahastoon. Korostettiin myös, että siirtolaisten ja pakolaisten ihmisoikeuksia olisi kunnioitettava. Laajempi pitkän tähtäimen näkökulma ja varautumiskyky olisi muistettava myös. Rahoituksen on oltava tasapainossa eri pilarien suhteen. On myös oltava tarkkana muutoksissa, joita tapahtuu muuttoliikkeissä. Lähtömaat on saatava mukaan poliittiseen dialogiin. On tärkeää varmistaa tämä rahoituksen taso muuttoliiketoimille myös tulevassa rahoituskehyksessä, jotta varmistetaan tulosten jatkuvuus. Korostettiin myös lisätiedon tarvetta rahoituksen käytöstä ja tuloksista tähän mennessä, jota voidaan hyödyntää tulevaa rahoituskehystä varten. KE Mogherini korosti, että fokuksen on toki säilyttävä muuttoliikkeessä. EUinstituutiot korvamerkitsevät lisärahoitusta hätärahastolle mutta se ei tule olemaan riittävää. EU:lla ei ole varaa ottaa odottavaa asennetta muuttoliikkeen suhteen, jos ei haluta palata vuoden 2015 tilanteeseen. KE toivoo jäsenvaltioiden harkitsevan lisärahoitusta. Ulkosuhderahoitus v. 2020 jälkeen KE Mogherini totesi, että rahoituskehystä suunniteltaessa on tärkeää panostaa yksinkertaistamiseen ja joustavuuteen. Rahoituksen uudelleen allokoinnit ovat nykyjärjestelmässä hankalia, joten tavoitteena on suunnitella joustavampi järjestelmä. Poliittiset painopisteet säilyvät kuitenkin edelleen, vaikka joitakin nykyisiä rahoitusvälineitä yhdistettäisiin. Yksityisen sektorin rooli ja rahoitus tulee olemaan keskiössä. Budjetin ulkopuolisena välineenä on ehdotettu Euroopan rauhanrahastoa, joka mahdollistaisi laajemman maantieteellisen toiminta-alueen Afrikan lisäksi ja monipuolisemman tuen kumppanimaille. Komissio/Mimica totesi, että komission ehdotus tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä osoittaa, että kehitys ja ulkosuhteet säilyvät keskeisinä painopisteinä. Ehdotuksessa on esitetty aiempaa suurempaa, 123 mrd. euron rahoitusta ulkosuhteille. Sukupuolten tasa-arvo ja ilmasto tulevat olemaan painopisteitä. Komissio ehdottaa merkittävää rahoitusvälineiden yksinkertaistamista, jossa Agenda2030 olisi keskiössä. Valtavirtaistaminen vähentää päällekkäisyyttä asetuksissa ja parantaa jäsenvaltioiden valvontaa. Yksi yhtenäinen rahoitusväline ei tarkoita yhtä politiikkaa vaan väline toimeenpanee EU:n eri ulkosuhdepolitiikkoja. Kehityspolitiikkaa ohjaa edelleen eurooppalainen kehityspoliittinen konsensus. EKR:n liittämistä EU:n budjettiin ehdotetaan. EKR:n nykyinen joustavuus tuodaan budjettiin nykyistä laajemmalla ohjelmoimattomalla vararahastolla. Jäsenmaiden puheenvuoroissa korostuivat erityisesti: Budjetin kokonaistaso, josta kuultiin eri näkemyksiä Ehdotus EKR:n liittämisestä EU:n budjettiin, joka jakoi jäsenmaita
6(7) Osa maista kannatti naapuruusvälineen (ENI) säilymistä erillisenä rahoitusvälineenä Maantieteelliset painotukset: vähiten kehittyneet maat, Afrikka; keskitulotason maat ja Latinalainen Amerikka; rahoitus AKT-maille Päätöksenteko ja hallinnointi yhtenäisessä ulkosuhderahoitusvälineessä, erityisesti ehdotetun joustovaran käyttöperiaatteet ja muutamilla toive osallistavasta toteutuksesta Useissa jäsenvaltioiden puheenvuoroissa tuettiin ulkosuhderahoituksen kasvattamista. Selkeimmin nousi esille vaatimus naapuruusvälineen (ENI) säilyttämisestä erillisenä rahoitusvälineenä tai naapuruusrahoituksen varmistamisesta vähintään korvamerkinnällä. Tässä yhteydessä ilmaistiin mm. huoli rahoituksen laskusta naapuruusmaille ja korostettiin räätälöityjä lähestymistapoja. Naapuruusmaille ehdotettiin myös suunniteltavaksi kannustimiin perustuvaa yhteistyötä. Samalla köyhimpien maiden on saatava kehitysapua. Useat maat korostivat, että kumppanimaiden kanssa tulisi voida harjoittaa yhteistyötä eri tavoin (differentaatio). Korostettiin, että ehdotuksen rakenteet ovat edelleen samanlaiset kuin aiemmissa EU:n rahoituskehyksissä. On keskityttävä karsimaan päällekkäisyyksiä. Kumppanimaissa kentällä on kilpailua jäsenvaltioiden kesken. Komission on vahvistettava johtajuuttaan. Ehdollisuutta on lisättävä. Ulkosuhderahoitus ei ole saanut riittävää kasvua. Suomi totesi, että ehdotettu kokonaistaso monivuotiselle rahoituskehykselle (MFF) on liian korkea. Joustavuuden suhteen on tarkasteltava, miten jäsenvaltioiden valvonta varmistetaan. Lisärahoitusta tarvitaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. EU-Afrikka -hätärahaston käytännöistä voisi ottaa oppia joustavuuden parantamisessa tulevassa rahoituskehyksessä. Euroopan kehitysrahaston budjetisoinnin osalta todettiin, että muiden rahoittajien osallistumista olisi arvioitava. Samoin esitettiin huoli, että budjetisointi johtaisi kehitysrahoituksen laskuun tai toiminnan muuttumiseen. Yhdessä puheenvuorossa huomautettiin, että rahoitusvälineiden yhdistäminen on vaarallista, koska riskinä ovat väärinymmärrykset. Rahoituksen ennustettavuus, rahoitusvälineen hallinnointi ja toimivuus sekä näkyvyys ulkopuolisille kumppaneille ovat epäselviä. Esitettiin myös puheenvuoroja EKR:n budjetisoinnin puolesta. Temaattisista kehitystavoitteista korostettiin ilmastokestävyyttä, terveyttä ja opetusta sekä tiettyjen tavoitteiden varmistamista korvamerkinnöillä. Uusien haasteiden kuten muuttoliike ja turvallisuus huomioiminen ehdotuksessa sai tukea. Komission ehdottamaa joustovaraa tuettiin sillä perusteella, että vältettäisiin budjetin ulkopuoliset rahastot. Joustavuuden suhteen huomautettiin myös, että rahoitukselle on oltava käytössä lyhyen, keskipitkän ja pitkän tähtäimen käyttömahdollisuudet. Ehdotettua joustovaraa pidettiin myös liian suurena ja korostettiin tilivelvollisuutta jäsenmaille sen käytöstä. Komissio/Mimica oli rohkaistunut keskustelusta ja piti sitä kiinnostava johdantona tuleviin keskusteluihin. Mimican mukaan vallitsee yksimielisyys siitä, että EU:n
7(7) tulee ylläpitää johtoroolia ulkosuhteissa, kehityksessä ja humanitaarisessa avussa ja kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) toteutuksessa. Keskustelussa nousi esiin ulkosuhteiden volyymi ja joustavuus. Monet toivoivat naapuruusvälinettä erillään, mutta Mimica palautti mieleen, että vaikutusten arviointi suositteli yhdistämistä, joten asiaa tulisi tarkastella, kun sektorikohtaiset esitykset on julkistettu. Kokonaisvaikutusten analyysiin vaikuttavat korvamerkinnät naapurustoon ja Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Esitykseen sisältyy myös allokoimaton osuus ja nopean toiminnan mahdollisuus. KE:n mukaan kyse oli ensimmäisistä keskusteluista pitkässä keskustelujen sarjassa. Keskustelu alkaa todella kun asetukset annetaan. Rahoitus ja poliittiset päätökset ovat ratkaisevia; ei rahoitusväline. Muut asiat Tiedotettiin verotus ja kehitys -aiheisesta konferenssista, Stockholm Tax Conference 30. 31.52018. Konferenssi liittyy kehitysrahoitukseen ja käsittelee mm. kapasiteetin vahvistamista. Suomen edustajat Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen, erityisavustaja Juha Kirstilä, Suurlähettiläs Marja Rislakki (EUE), Lauratuulia Lehtinen (VNK), Katja Karppinen-Njock (KEO-10), Johanna Rasimus (KEO-10), Kaisa Heikkilä (EUE), Ismo Kolehmainen (EUE) Asiakirjat - Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Afrikka, Agenda 2030 kehitys, Cotonoun sopimus, kehitysrahoitus, muuttoliike, rahoituskehykset, Euroopan kehitysrahasto SM, UM, VM, VNK EUE, MMM, OKM, OM, STM, TEM, TULLI, VTV, YM