Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaava RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET JA NIIDEN ARVOTUS Kouvolan kaupunki Kaupunkikehitys, maankäytön suunnittelu 22.12.2014
JOHDANTO Rakennettu kulttuuriympäristö muodostaa tärkeän osan yhdyskunnan historiallisesta kehityksestä ja sen kaupunki- ja kyläkuvan muotoutumisesta. Rakennettu kulttuuriympäristö on osa meidän kaikkien identiteettiämme omaa lähiympäristöämme, jonka perusteella arvioimme muiden alueiden arvoa ja jonka perusteella muut arvioivat meitä. Rakennetun kulttuuriympäristön arvostus ja säilyneisyys riippuvat useasta tekijästä. Jokaisella sukupolvella on oma arvomaailmansa, johon perustuen elinympäristöömme tehdään muutoksia. Suurin vaikutus kulttuuriympäristön muotoutumiseen Kouvolassa on ollut liikenneväylien (tiet ja rautatiet) sekä kaupan ja tuotantolaitosten (mm. tehtaat, myllyt, jne.) rakentamisella. Yhteiskunnan muuttuessa ja alueilla olevien toimintojen muuttaessa vanhat kulttuuriympäristöt, niillä olevat rakennukset sekä niiden ympärillä olevat rakenteet ovat vähitellen jääneet vajaakäytölle. Parhaassa tapauksessa niiden kulttuurihistoriallinen arvo on kaikesta huolimatta säilynyt osana elinvoimaista ja asuttua ympäristöä. Valitettavan usein käy kuitenkin niin, että vanhat rakennukset ja niiden ympäristöt ovat jääneet ilman asianmukaista huoltoa ja käyttöä. Tällöin varsinkin rakennettujen kohteiden osalta pelkona on, että rakennusten rapautuminen alkaa. Vanhojen rakennusten ja varsinkin arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristökokonaisuuksien ylläpito vaatii oikeaa tahtotilaa sekä ennen kaikkea riittäviä taloudellisia resursseja sekä tieto-taitoa oikeiden ja oikeaaikaisten toimenpiteiden suorittamisesta. Rakennetun ympäristön rakennusten, niissä olevien yksityiskohtien sekä laajempien ympäristökokonaisuuksien säilyttäminen on kulttuuriteko, jonka arvoa kansalaisten silmissä tulisi yhä nostaa. Vuonna 2009 kuusi kuntaa (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) muodostivat uuden Kouvolan kaupungin. Rakennetun kulttuuriympäristön inventointien taso vaihteli peruskunnissa sen mukaan millaisia ja millä tarkkuudella olevia kaavahankkeita kunnan alueella oli aiemmin toteutettu. Pääsääntöisesti inventointityötä oli tehty kattavammin entisillä kaupunkialueilla Anjalankoskella, Kouvolassa ja Kuusankoskella, kun taas maalaiskunnissa inventointi oli keskittynyt kaavakohtaisiin kohdeinventointeihin tai paikallisempiin kyläinventointeihin. Nämä kyläkohtaiset, ns. kyläraitti-inventoinnit keskittyvät pääsääntöisesti maantieteellisesti pienemmän vaikutusalueen historiallisten tapahtumien kuvaamiseen ja niissä kerätty aineisto koostuu pääosin perinne- ja tapakulttuuritiedosta. Varsinaista rakennetun kulttuuriympäristön kohdekohtaista tai tyylihistoriallista inventointia tai analysointia ei juurikaan tehty. Yhtenäisemmän kuvan maalaiskuntien alueiden rakentumisesta ja siihen vaikuttaneista historiallisista tapahtumista on kuitenkin koottu kattaviin paikallishistoriajulkaisuihin. Julkaisuista Elimäen, Sippolan ja Anjalan historiat ulottuvat 1900-luvulle asti, kun taas Valkealan pitäjän historian jo ilmestyneet osat 1-2 kattavat Valkealan historian 1860-luvulle asti. Valkealan pitäjän historian 3. osa on parhaillaan valmisteilla. Valmistuessaan se täydentää omalta osaltaan tietoamme kaupunkimme rakentumisesta ja siihen liittyneistä yhdyskunnallisista vaikutuksista. Entisen Kouvolan kaupungin alueella käynnistettiin laaja-alainen kaavoitus- ja rakennusperinnön inventointiprojekti vuonna 2008. Varsinainen inventointityö valmistui vuonna 2011, jonka jälkeen työtä on jatkettu entisen Kuusankosken kaupungin alueella. Inventointityö valmistuu vuoden 2015 kuluessa, jolloin kerätyt aineistot on tarkoitus siirtää kokonaisuudessaan paikkatietomuotoon ja Kymenlaakson museon tietokantaan. KOHTEIDEN INVENTOINTI Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaavaan liittyvään rakennettujen kulttuuriympäristökohteiden inventointiin on koottu ne tiedossa olevat arvokkaat rakennuskulttuurikohteet, jotka sijoittuvat vireillä olevan yleiskaavan kaava-alueelle, mutta voimassa olevien asemakaava-alueiden ulkopuolelle. Osa kohteista on myös mainittu voimassa olevissa yleiskaavoissa huomioitavina ympäristöinä tai rakennuskulttuurikohteina. 2
Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavaan liittyvä rakennuskulttuurikohdeinventointi ei sisällä seuraavia yksittäisiä kohteita tai alueita: Vireillä olevan keskeisen kaupunkialueen yleiskaava-alueella olevien asemakaavaalueiden tai ranta-asemakaava-alueiden sisällä olevia rakennuskulttuurikohteita tai -alueita Kohteita, jotka sijoittuvat vireillä olevalla yleiskaava-alueella oleville valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) kohdealueille: Korian sillat, Kymijoen rajalinnakkeet Ruotsulan vallit, Utin linnake ja varuskunta sekä Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin maisema-aluekokonaisuuksiin tai pienmaisemiin sisältyviä kohteita erilliskohteita tai alueita Muinaismuistoalueita tai kohteita Inventoinnissa mukana olevien kohteiden kuvausten yhteyteen on merkitty ne viimeisimmät rakennuskulttuuri-inventoinnit, joissa kyseinen kohde on huomioitu. Selvitysalueella voi myös olla sellaisia arvokkaita yksittäiskohteita, joita ei ole erikseen mainittu tässä inventoinnissa. Kaava-alueella sijaitsevien kartanoalueiden (Pilkanmaa, Oravala ja Kouvolankylä) osalta kohdekuvaukset perustuvat Kymenlaakson maakuntamuseolla vuonna 2004 laadittuun Kymenlaakson kartanoalueiden rakennuskulttuuri inventointiin. Kyseessä olevien kohteiden tiedot on muunnettu yhtenevään ulkoasuun ja kohdekohtaisia tietoja on täydennetty siltä osin kuin muutokset ovat tiedossa. Kartanokohteiden osalta ei tässä inventoinnissa ole tehty erillistä maastokäyntiä. Kohteet on numeroitu juoksevalla numeroinnilla, joka noudattaa selvitykseen liittyvässä liitekartassa olevaa numerointia. Kohdekuvauksen lopussa on luettelo alueelta tehdyistä viimeisimmistä inventoinneista. Aiemmissa inventoinneissa olleita kohdetietoja on täydennetty eri lähteistä yhdistetyillä tiedoilla. Kohteen nykytilan arviointia on tarkennettu maastokäynneillä 22.11.2014, 3.12.2014 ja 5.12.2014. Osa kohdekuvauksista on peräisin Kouvolan kaupungin maankäytön suunnittelun laatiman entisten Kouvolan ja Kuusankosken kaupunkien alueiden kaavoitus ja rakennuskulttuurin inventointityön kohdeaineistoista ja osa perustuu kokonaisuudessaan aiempiin inventointeihin. Kohdeaineisto on siirretty pistemäisinä kohteina paikkatietoaineistoon. Kohteen koordinaatti- ja korkeusasematiedot ovat joko päärakennuksen tai alueen keskellä olevan pisteen. Inventointilomakkeessa olevat omistajatiedot perustuvat vuoden 2014 lopun tietoihin. KOHTEIDEN ARVOTUS Rakennusperintö on laaja kokonaisuus, joka sisältää kaikki ihmisten tekemät rakennukset, rakennetut alueet ja rakenteet. Rakennusperintöä ovat siis kaikki rakennetussa kulttuuriympäristössämme olevat kerrokset, joiden säilymisen edellytyksenä on rakennusperinnön arvojen ymmärtäminen, arvokkaiden kohteiden käytössä pysyminen ja niiden jatkuva hoito. Aiemmissa Kouvolan alueella tehdyissä rakennuskulttuuri-inventoinneissa siihen liittyvien kohteiden merkittävyyttä on aina ennen arvioitu verrattuna kyseessä olleen kunnan rakennuskulttuuriin. Viimeisin laajempi, koko Kymenlaakson maakunnan rakennuskulttuurin inventointityö on valmistunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen laatima Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus vuonna 2008. Kyseisessä selvityksessä esille tuotujen kohteiden arvotus perustui kirjallisiin lähteisiin sekä museoviraston rekisteriin, mutta varsi- 3
naista laajempaa maakunnan rakennus- ja kulttuurihistoriaan liittynyttä arvotusta ei kohteille tehty. Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden inventoinnissa on kohteen merkittävyyttä arvioitu laajemmalti paikallisen rakennus- ja kulttuuriperinnön näkökulmasta tarkasteltuna. Arvotukseen on myös vaikuttanut kohteen nykytila. Inventoinnissa kohteiden osalta on arvioitu mm. seuraavia arvotekijöitä. Arkkitehtoniset arvot Arkkitehtoniset ja rakennushistorialliset arvot kuvaavat kohteen alkuperäisyyttä tai sen historiallisesti monipuolista kerroksellisuutta. Arkkitehtonisia arvoja voivat sisältää esimerkiksi merkittävien suunnittelijoiden kohteet tai eri rakennustyypit. Kohteen rakennustaiteellinen puoli liittyy sen esteettisiin ominaisuuksiin ja rakennuksen toiminnalliseen laatuun. Rakennus voi edustaa tiettyä tyylisuuntaa, tai olla suunnitteluratkaisultaan erityisen hyvin aikakauden asussaan säilynyt. Myös useamman rakennuksen muodostamilla kokonaisuuksilla voi olla arkkitehtonista tai rakennustaiteellista arvoa. Maisemalliset tai ympäristölliset arvot Maisemallisia tai ympäristöllisiä arvoja sisältävät ne ympäristöt, jotka antavat edustavan kuvan jostain historiallisesta vaiheesta tai laajemmasta kokonaisuudesta. Yksittäisten kohteiden arvo on usein määritettävissä vain osana laajempaa maisemallista kokonaisuutta (esim. tilakeskukset osana maatalousmaisemaa). Historialliset arvot Historialliset arvot eivät suoranaisesti näy maisemassa tai rakennuksissa, vaan niiden tunnistaminen edellyttää kohteen sijoittamista laajempaan kulttuurilliseen yhteyteen. Yleisimmin esille tulevat rakennuksen tai kohteeseen liittyvät henkilö-, sivistys- tai sosiaalihistoriaan liittyvät arvot. Kohteiden historialliset arvot voivat olla peräisin myös niiden käyttötarkoituksesta (teollisuustoiminnasta, liikenteelliseen sijainnista) tai niihin liittyneestä yhteiskunnalliseen toimintaan liittyneistä arvoista (koulu, seurantalot, myllyt, jne.). Kohteiden merkittävyys on jaoteltu kolmiportaisesti paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviksi kohteiksi. Arvion on tehnyt Kouvolan kaupungin kaavoitusarkkitehti Hannu Purho ja laajimman tason, Kymenlaakson maakunnan kannalta merkittäviksi arvioitujen kohteiden, arvotuksen on tarkastanut Kymenlaakson museo alkuvuonna 2015. MUUT KOHTEET Varsinaisten rakennuskulttuurikohteiden lisäksi inventointiin on listattu ne tiedossa olevat muistomerkit, patsaat ja muut erilliskohteet, jotka sijoittuvat varsinaisten asemakaavaalueiden ulkopuolelle, mutta keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava-alueelle. Kohdetiedot perustuvat olemassa oleviin tietokantoihin (v. 2014) ja aiempien inventointien aikana kerättyihin aineistoihin. Kouvolan kaupungin alueella oleviin patsaisiin ja muihin muistomerkkeihin liittyviä tietoja on kerätty Kouvolan kansalaisopiston opintoryhmän toimesta ja tietoaineistosta on julkaistu vuonna 2013 tietokirja Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä. Julkaisun jälkeen on ilmennyt tarpeita inventointiyön jatkamiselle ja aineiston täydentämiselle. Tavoite olisi, että joskus tulevaisuudessa kerätty aineisto olisi mahdollista siirtää paikkatietoon kaikkien kuntalaisten ja toimijoiden käytettäväksi. 4
Oheiseen listaukseen on kerätty ne muistomerkit ja laatat, jotka sijoittuvat Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan suunnittelualueelle. Oheisia yksittäiskohteita ei ole merkitty paikkatietoaineistoon tai liitekarttaan. Ravikuninkaan muistomerkki. Raviradantie 66, Koria. Suomen ravikuninkaan ori Valokkaan ja huippujuoksija ori Rymy Murron luonnonkivisen muistokiven on suunnitellut Alma Takanen vuonna 1953. Muistokiveen on kiinnitetty vuonna 1990 messinkinen 30x40cm laatta, jonka on valmistanut korialainen Eero Päkki. Laatan yläpuolella on pienempi laatta kooltaan n. 10x10 cm, jossa on kaksi hevosten päätä sekä päivämäärä 23.1.1953. Alppilentäjien muistomerkki. Lauttarannantie 80, Alakylä. Rakennuksen peruskivestä valmistettu Alppilentäjien muistomerkki on pystytetty 7.9.2000 Sveitsin Alpeilla 7.9.1920 tapahtuneen lentoturvan muistoksi. Muistomerkin suunnitteli ja teki Kymenlaakson Ilmakilta ry ja laatan teki Kari Virtanen Virenojalta. Ristikankaan hautamuistomerkki. Ristikankaantie, Kouvolan Mäkikylä. Rakennuksen peruskivestä valmistettu Ristikankaan hautausmaan muistomerkki on pystytetty Kouvolankylän kylätoimikunnan toimesta 7.6.1987. Noin metrin korkuiseen kiveen on kiinnitetty 32x22 cm messinkilaatta. Utin taistelun muistomerkki. Leirikangas, Utti. Pienistä luonnonkivistä muuratun muistomerkin sivulla on kuulien ympäröimä laatta, jossa kirjoitus V. 1789 mainehikkaan Utin taistelun sankarien muistolle 3. divisioonan leirijoukot v. 1931. Ns. Kustaan sotaan liittyvä Utin taistelu käytiin 28.6.1789 Ruotsin ja Venäjän sotajoukkojen välillä. Venäjän sotajoukkoon kuului tässä taistelussa 4200 sotilasta joista 700 kerrotaan olleen kasakoita. Venäjän joukkoja johti kenraali Denisov. Ruotsin kuningas Kustaa III johti puolestaan Ruotsin armeijaa johon kuului tässä taistelussa 2500 miestä. Kolme tuntia kestänyt taistelu päättyi venäläisten joukkopakoon kohti Kaipiaista. Venäläisiä kaatui taistelussa 700 miestä kun ruotsalaiset menettivät kuolleina 100 ja haavoittuneina 50 miestä. Kuva 1. Utin taistelun muistomerkki ja opastaulu. Kuva 2. Pessankosken sillan pohjoispäässä oleva kivikehä on tehty entisistä graniittisista kaiteen tolpista. 5
LÄHDEKIRJALLISUUS Enqvist, Johanna FM. Kouvola. Anjalankoski, Elimäki, Kouvola ja Kuusankoski. Osa 1. Esihistoriallisen ajan muinaisjäännösten arkeologinen inventointi 25.8.-31.10.2008. Museovirasto, arkeologian osasto. 2008. Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Kymenlaakso kulttuuriympäristökartoitus 2008 (Anjalankoski, Elimäki, Hamina, Iitti, Jaala, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyhtää, Valkeala ja Virolahti). Knapas, Marja Terttu. Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:20. Kymenlaakson maakuntaliitto ry., Kymenlaakson maakuntamuseo, Kymenlaakson seutukaavaliitto, Kotka, 1984. Kouvolan kaupunki, maankäytön suunnittelu. Kouvolan kaupungin kaavoitus- ja rakennusperinnön inventointi. Wasastjerna Rurik, 2012. Kouvolan kaupunki, maankäytön suunnittelu Kuusankosken kaupungin kaavoitus- ja rakennusperinnön inventointi. Wasastjerna Rurik, 2014. Kouvola-Seura ry. Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä. Toimittanut Ritva Sorvari. Kopijyvä Oy, Kouvola 2013. Kuusankosken kaupunki. Kuusankosken yleiskaava 2020. Tekninen virasto, kaavoitus 2.7.2007. Kuusankosken kaupunki ja seurakunta. Kuusankosken kirja. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja nro 34. Jyväskylä 1997. Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26. Kotka 1992. Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus 28.1.2003. Lagerstedt, John. Pohjois-Kymenlaakso Sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventointi. Museovirasto, 2008. Purho, Hannu. Kymenlaakson kartanoiden rakennuskannan inventointiprojekti. Kymenlaakson maakuntamuseo, Kotka, 2004. Vuoristo, Katja. Valkealan historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi. Museovirasto, rakennushistorian osasto, 2008. Wasastjerna, Rurik. Muutakin kuin rautatieristeys. Kouvolan keskustaajaman kaavoitus- ja rakennusperintö. Kouvolan kaupunginmuseon julkaisuja 3, Kouvolan kaupunginmuseo, 2012. Kannen kuva: Kupiaksen talouskeskus sijoittuu Väliväylässä olevan Jyräänkosken pohjoisrannalle. Maantien leventämisen ja uuden maantiesillan rakentamisen jälkeen tie on siirtynyt jo vaarallisen lähelle tilan vanhaa päärakennusta. 6
LIITTEET Liitekartta Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaava-alueen rajaus, voimassa olevat asemakaava-alueet, RKY-alueet ja inventoidut rakennuskulttuurikohteet Inventointikortit Arvotus Kohde 1 Alakylän koulu maakunnallisesti merkittävä Kohde 2 Alakylän kyläalue maakunnallisesti merkittävä Kohde 3 Kouvolankylän kyläalue maakunnallisesti merkittävä Kohde 4 Kouvolan kartanoalue maakunnallisesti merkittävä Kohde 5 Haarakallion ratavartijan taloryhmä maakunnallisesti merkittävä Kohde 6 Savonradan rautatiesilta paikallisesti merkittävä Kohde 7 Mattilan kyläalue paikallisesti merkittävä Kohde 8 Harjula maakunnallisesti merkittävä Kohde 9 Mattilan lastenkoti maakunnallisesti merkittävä Kohde 10 Ulvi maakunnallisesti merkittävä Kohde 11 Anttila paikallisesti merkittävä Kohde 12 Kyttälä paikallisesti merkittävä Kohde 13 Simolanmäki (Pellontausta) paikallisesti merkittävä Kohde 14 Mäkelä paikallisesti merkittävä Kohde 15 Hietasilta paikallisesti merkittävä Kohde 16 Hakamäki maakunnallisesti merkittävä Kohde 17 Saukkola maakunnallisesti merkittävä Kohde 18 Pilkanmaan kartanoalue maakunnallisesti merkittävä Kohde 19 Oravalan kartanoalue maakunnallisesti merkittävä Kohde 20 Harjun vanhan aseman alue paikallisesti merkittävä Kohde 21 Harjun villatehtaan alue maakunnallisesti merkittävä Kohde 22 Lappakosken koulut maakunnallisesti merkittävä Kohde 23 Jokelan myllyn alue maakunnallisesti merkittävä Kohde 24 Jyräänkosken myllyn alue maakunnallisesti merkittävä Kohde 25 Lepolan hautausmaan kappeli maakunnallisesti merkittävä Kohde 26 Auvosenkosken silta maakunnallisesti merkittävä 7