Kaupunkistrategia 2010-2020 Toteuttamisohjelmat 2011-2013 14.06.2010 56 Kaupunginvaltuusto 1
Asukaslähtöisyys Vastuullisuus Taloudellisuus Oikeudenmukaisuus Elinvoimainen kulttuurikaupunki Järvenpään kaupungin tarkoituksena on turvata kaikille järvenpääläisille ihmisarvoisen elämän perusedellytykset tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden, yhteisöjen ja muiden kuntien kanssa. Asiakas näkökulma Prosessit ja rakenteet näkökulma Talous näkökulma Henkilöstö näkökulma Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti. Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Järvenpää on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on osaava henkilöstö. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Vetovoimatekijöitä hyödynnetään kaupunkikehityksessä. 2. Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. 3. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. 2. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. 3. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä edistävät palvelukokonaisuuksien toimintaa. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. 2. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. 3. Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu. 2. Johtaminen on linjakasta ja työnteko on tuloksellista. 3. on hyvä työpaikka. 1: PALVELUOHJELMA P1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIOHJELMA P2: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA P3: IKÄÄNTYNEIDEN JA VAJAAKUNTOISTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2: KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 3: MUUTOSOHJELMA 4: TALOUSOHJELMA 5: HENKILÖSTÖOHJ. TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET 2 KV 15.6.2009 89
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2011-2013 14.6.2010 56 Kaupunginvaltuusto PALVELUOHJELMA 3
Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen määrittäminen, palvelujen järjestäminen ja valvonta. Ydintoiminnot ovat usein viranomaistehtäviä, jotka hoidetaan omassa kunnassa tai kuntien yhteistyönä. Omana tuotantona tai kuntayhteistyönä järjestetään lisäksi kaikki ne palvelut, jotka laeissa tai muissa säädöksissä on määrätty peruskunnan tai kuntien yhteenliittymän hoidettavaksi. Periaate 1: Ensisijaisina kriteereinä palvelujen tuottamiselle ja järjestämistavan valinnalle ovat asiakaslähtöisyys ja kokonaistaloudellisuus. Kriteerien täyttyminen saattaa joissakin tapauksissa olla todennettavissa vasta myöhemmin. PALVELUOHJELMA 4
Periaate 2: Palvelujen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa huomioidaan lyhyen ja pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset koko kaupungin kannalta sekä sen vaikutukset voimassa olevaan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Periaate 3: Palveluverkkosuunnitelmassa kuvataan väestösuunnite, palveluverkkokapasiteetti sekä investoinnit seuraavina 20 vuotena. Suunnitelma päivitetään vuosittain kaupungin strategiatavoitteiden, palvelutarpeen kehityksen ja taloudellisen liikkumavaran suhteen. Periaate 4: Henkilöstöresurssit kohdennetaan oikein palvelutarjonnan varmistamiseksi. Johtaminen on kaikilla organisaation tasoilla linjakasta ja työhyvinvointia tukevaa. Periaate 5: Prosessit muuttavat resurssit strategian mukaiseksi, asiakaslähtöiseksi toiminnaksi. PALVELUOHJELMA 5
Periaate 6: Ohjelmakaudella turvataan erityisesti seuraavien palvelukokonaisuuksien häiriötön ja kustannustehokkaasti järjestetty tarjonta talousarviossa, sen käyttösuunnitelmassa tai palvelusopimuksissa sovittavalla määrä-, laatu- ja kustannustasolla. Luettelossa ei ole tärkeysjärjestystä. Maan hankinta, kaavoitus, tonttituotanto ja niihin liittyvä kunnallistekniikan rakentaminen. Toiminta elinkeinoelämän, liikenneyhteyksien ja kaupunkikuvan parantamiseksi. Lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat palvelut. Heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia edistävät, ennaltaehkäisevät ja omatoimista selviytymistä tukevat palvelut. Terveellisten elintapojen edistämistä tukevat palvelut. Kaupungin vetovoimaisuutta lisäävät asumiseen, viihtyisyyteen, turvallisuuteen, osaamiseen ja vapaa-ajan toimintoihin liittyvät palvelut. Toimintojen tehostamista tukevat it-palvelut ja ohjelmisto-/laiteratkaisut. Talousohjelma huomioiden suurin osa kärkipalveluista on toteutettava nykyisin resurssein ja uudelleenjärjestelyin. Joidenkin kärkipalveluiden osalta strategian toteuttaminen saattaa merkitä lisäresursointia. PALVELUOHJELMA 6
Palveluohjelman toimenpiteet ja tavoitteet Palveluohjelma on periaateohjelma, jonka mukaisia toimenpiteitä ja tavoitteita sisältyy kolmeen strategisesti keskeiseen palvelujen toteuttamisohjelmaan (P1-P2-P3) sekä kaupunkikehitysohjelmaan, muutosohjelmaan, talousohjelmaan ja palveluverkkosuunnitelmaan. Henkilöstöohjelmalla ja siihen liittyvällä henkilöstösuunnitelmalla ohjataan omassa tuotannossa tarvittavan henkilöstöresurssin suunnittelua ja käyttöä. Ohjelmien toteutumista ja ajankohtaisuutta tarkastellaan vuosittain. Lautakunnat hyväksyvät omien toimialojensa kehittämissuunnitelmat, joiden tavoitteet ovat yhdensuuntaisia valtuuston hyväksymien toteuttamisohjelmien kanssa. Valtuusto hyväksyy valtuustokauden toimenpiteisiin liittyvät toimialakohtaiset vuositavoitteet talousarviossa. PALVELUOHJELMA 7
Strateginen päämäärä Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Kriittinen menestystekijä Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten ohjelma Kaupunkikehitysohjelma Tekninen toimiala Lapsi- ja perhetyö Terveys- ja aikuissosiaalityö Vanhus- ja vammaistyö Toimiala-/ palvelualatavoitteet Keskushallinto Sivistystoimiala PALVELUOHJELMA 8
Strateginen päämäärä Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Kriittinen menestystekijä Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet Muutosohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten ohjelma Kaupunkikehitysohjelma Palveluverkkosuunnitelma Toimiala-/ palvelualatavoitteet Tekninen toimiala Lapsi- ja perhetyö Terveys- ja aikuissosiaalityö Vanhus- ja vammaistyö Keskushallinto Sivistystoimiala PALVELUOHJELMA 9
Strateginen päämäärä Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Kriittinen menestystekijä Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet Talousohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten ohjelma Kaupunkikehitysohjelma Toimiala-/ palvelualatavoitteet Tekninen toimiala Lapsi- ja perhetyö Terveys- ja aikuissosiaalityö Vanhus- ja vammaistyö Keskushallinto Sivistystoimiala PALVELUOHJELMA 10
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma 2011-2013 14.6.2010 56 Kaupunginvaltuusto P1-P3 11
Palveluohjelmien P1-P3 lähtökohdat kaupunkistrategiasta Strategiset päämäärät Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen Kriittiset menestystekijät Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia Heikommassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit tehokkaita P1-P3 12
Palveluohjelmat P1-P3 P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma Keskeiset päämäärät Asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistetään. Toiminta ja talous otetaan hallintaan ja sopeutetaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Palvelurakennetta kehitetään monipuoliseksi ja vastaamaan voimassa olevia suosituksia. P1-P3 13
Tausta ja valtakunnalliset lähtökohdat Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008-2011, STM 2008, Terveyden edistämisen mahdollisuudet, vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus, STM 2008 Terveyskeskus 2015-toimenpideohjelma, Terveydenhuoltolaki 2010 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, STM 2008 Vammaispoliittinen selonteko, Valtioneuvosto 2006 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma 2007-2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (1.7.2009) OPM 2007:47 Erityisopetuksen strategia, HE 109/2009, Perusopetuslain muutos, 2010 Keskisuurten kuntien kustannusvertailu 2007-2008 2009 (Kuntaliitto) Nuorisolaki 1.7.2010 Päivähoitolain uudistaminen (Varhaiskasvatuslaki) 2010-2011 Lakialoite Kotikuntalain 3 muuttamiseksi Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Valtioneuvosto, hallitusohjelma P1-P3 14
P1 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi edistyy Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma valmistuu ja hyväksytään kevään 2010 aikana. Ohjelman toteutumista seurataan. -Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiprosessi Avoimen varhaiskasvatustoiminnan laajentaminen. Kouluikäisten iltapäivän turvallisuuden lisääminen jatkamalla kerhotoimintaa ja ehkäisemällä koulukiusaamista. Perhekeskus Maahisen valmistelu etenee aikataulussa. Kouluilla ja nuorisotiloissa järjestettävän kerhotoiminnan ja sen osallistujien määrä. Kaikki koulut osallistuvat valtakunnalliseen Kivakoulu hankkeeseen ja niiden toimenpiteiden toteutumisen seuranta. - Lapsi- ja perhetyön palvelualue - Perusopetus - Nuorisopalvelut Lasten terveen kehityksen ja perheiden hyvinvoinnin seuranta tehdään varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyönä. Varhaiskasvatuksen ja neuvolan olemassa olevien yhteistyömuotojen toteutuminen. Yhteiset täydennyskoulutukset. - Lapsi- ja perhetyön palvelualue Vanhemmat saavat tukea perheeksi kasvamisessa ja parisuhteeseen. Perhevalmennuksen painopiste on siirtynyt lapsen syntymän jälkeiseen aikaan. Lastensuojelun kuntouttavan perhetyön määrä. - Lapsi- ja perhetyön palvelualue - Perusopetus - Nuorisopalvelut Murrosikäisten vanhempien vertaistuen määrä. Lapsen ja perheen hyvinvoinnin uhkiin tartutaan varhain ja perheiden omaa toimintakykyä tuetaan. Ennaltaehkäisevän lastensuojelun määrä. Huoli puheeksi -koulutukset ja käytänteiden toteutuminen jatkuu. - Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiprosessi. - Sivistystoimi P1-P3 15
P1 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Kaikki suorittavat perusopetuksen ja siirtyvät jatkokoulutukseen. Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen säädösten mukaisesti. Oppilaiden tarvitseman tuen järjestäminen ja saatavuus. Erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. - Perusopetus Koulupudokkaiden tunnistaminen ja ohjauksen vahvistaminen perusopetuksessa ja koulupajatoiminnan jatkaminen. Perusopetuksen keskeyttäneiden ja 9- luokalle jäävien sekä ilman perusopetuksen jälkeistä koulutuspaikkaa jääneiden määrä. Koulupajan oppilaiden perusopetuksen suorittaminen ja jatkokoulutukseen sijoittuminen. - Perusopetus - Nuorisopalvelut - Kouluterveydenhuolto - Opiskeluterveydenhuolto - Perhesosiaalityö -Työllisyyspalvelut Oppilaiden tarpeiden mukaiset ja oikeaaikaiset oppilashuollon palvelut. Oppilashuollon rakenteiden ja käytänteiden yhtenäinen toteuttaminen laatusuositusten mukaisesti. - Perusopetus - Lapsi- ja perhetyön palvelualue P1-P3 16
P1 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Opintojen suorittaminen ja siirtyminen jatkokoulutukseen tai työelämään. Syrjäytyminen vähenee. II-asteen opiskelijoiden tarvitseman opiskeluhuollon saatavuuden varmistaminen laatimalla opiskeluhuollon suunnitelma ja sen toteuttamisohjelma alueellisesti. Laadittu suunnitelma ja toteuttamisohjelma II-asteen opiskelijahuollon opiskeluhuollon järjestämisestä. Opettajien koulutus erityisen tuen vahvistamiseksi. - Perusopetus - Kouluterveyden-huolto - Opiskeluterveydenhuolto - Lukio - Lapsi- ja perhetyön palvelualue Nuorille turvataan tukitoimet koulutuksen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheissa. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen nivelvaiheen ohjaamoksi. Ohjaamon toimintaan osallistuvien nuorten määrä ja heidän saamansa tuki. Ohjaamon kautta jatkokoulutukseen, työelämään tai muuhun ohjattuun toimintaan siirtyvien nuorten määrä. - Työllisyyspalvelut - Nuorisopalvelut - Perusopetus - Koulu-/ opiskeluterveydenhuolto Nuorisotyöttömien määrä. P1-P3 17
P2 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Terveyserot kaventuvat ja syrjäytyminen vähenee Aikuisten, lapsiperheiden ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma valmistuu. - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue - Lapsi- ja perhetyön palvelualue Sosiaalityön ja perusterveydenhuollon yhteistyötä kehitetään yhteisten asiakkaiden osalta. Yhteisten asiakkuuksien määrä. Yhteiset täydennyskoulutukset. - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue - Työllisyyspalvelut Arvioidaan pitkäaikaistyöttömien sosiaalinen ja terveydellinen tilanne. Pitkäaikaistyöttömien määrä. Terveydentilan kartoitusten määrä. - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Ennaltaehkäistään pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä ja edistetään pitkäaikaistyöttömien työmarkkinavalmiuksia yhdessä Keski- Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Pitkäaikaistyöttömien määrä. Työmarkkinatuen kuntaosuus. - Työllisyyspalvelut - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue P1-P3 18
P2 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Kuntalaiset valitsevat terveyttä edistäviä elintapoja Edistetään ehkäisevää päihdetyötä (alkoholi, tupakka) kouluissa, vastaanotoilla, työterveyshuollossa, ikäihmisten palveluissa. Alkoholiohjelman kumppanuussopimus. Savuton kaupunki. - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue - Vanhus- ja vammaistyön palvelualue - Sivistystoimi - Lapsi- ja perhetyön palvelualue Riskiryhmiin kohdennettujen liikuntamahdollisuuksien ja ravitsemusohjauksen parantaminen. Erityistarpeiden mukaan riskiryhmiin kohdennettujen palveluiden määrä. - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue - Liikuntapalvelut Laaditaan liikuntapoliittinen ohjelma. Noudatetaan liikuntapoliittista ohjelmaa. P1-P3 19
P3 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Kotona asutaan mahdollisimman pitkään. Toimintakyvyn muutoksiin vastataan varhaisen puuttumisen avulla. Hoitoketjujen kotiuttamisprosesseja vahvistetaan. STM:n palvelurakennesuosituksen seurantaindikaattoreiden toteutuminen 75-vuotta täyttäneiden osalta. - Vanhus- ja vammaistyön palvelualue - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Omais- ja perhehoitoa lisätään. Omais- ja perhehoidon piirissä olevien määrät. - Vanhus- ja vammaistyön palvelualue Kotihoidon vammaispalvelutiimin ja henkilökohtaisen avustajajärjestelmän yhteensovittaminen. Kotihoidon vammaispalvelutiimin asiakasmäärä ja tunnit / henkilökohtaisten avustajien määrä ja tunnit. - Vanhus- ja vammaistyön palvelualue Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kotihoidon toimintasuunnitelma. Kotihoidon toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutuminen. - Vanhus- ja vammaistyön palvelualue - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue P1-P3 20
P3 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointi paranee ja terveys edistyy. Rakennetaan yhteistyöverkostoa kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa yhteisöllisyyttä, osallisuutta sekä toimintakykyä tukevien palveluiden tuottamiseksi. Kulttuuri-, liikunta- ja virkistysmahdollisuuksien määrä. Kuuma- hyvinvointiverkostohankkeen toteutuminen. Hyvinvointikampus hankkeen suunnitelma etenee. - Vanhus- ja vammaistyön palvelualue - Sivistystoimi - Liikuntapalvelut - Kulttuuripalvelut - Lapsi- ja perhetyön palvelualue - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue - Tekninen toimiala Vammaispoliittisen ohjelman toimeenpano kytketään taloussuunnitelmaan. Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutuminen Vanhus- ja vammaistyön palvelualue Ikääntymispoliittisen ohjelman valmistelu. Toimeenpano kytketään taloussuunnitelmaan. Ikääntymispoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutuminen. Vanhus- ja vammaistyön palvelualue Vanhus- ja vammaistyön palveluiden laatu ja vaikuttavuus kehittyvät. Asiakkaiden ja omaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan. Asiakastyytyväisyyskysely, jatkuvan palautteen kerääminen, RAIlaadunkehittämisjärjestelmä - Vanhus- ja vammaistyön palvelualue P1-P3 21
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2011-2013 14.6.2010 56 Kaupunginvaltuusto KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 22
Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen päämäärä Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Kriittiset menestystekijät Vetovoimatekijöitä hyödynnetään kaupunkikehityksessä. Mitä ovat vetovoimatekijät? Vahva kaupallinen ja hallinnollinen keskus Tiivis kaupunkirakenne Hyvä sijainti ja liikenneyhteydet Toimivat julkiset ja kaupalliset palvelut Monipuolinen elinkeino- ja työpaikkarakenne Viihtyisä, toimiva ja turvallinen elinympäristö Kilpailukykyinen liiketoimintaympäristö Vahva ja ajassa elävä kulttuuriperintö Monipuoliset harrastusmahdollisuudet KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 23
60000 Väestösuunnite 2008-2028: Koko väestö 50000 Järvenpään kaupunki Väestösuunnite 2009-2028 (päivitetään vuosittain) 40000 30000 20000 10000 0 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Väestösuunnite 2008-2028 ikäryhmittäin 0-6 7-15 16-29 30-64 65+ 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 24
VÄESTÖSUUNNITE 2008-2028 22.1.2009 Kaikki osa-alueet yhteensä Ohjeellinen suunnittelupohja IKÄ 2007 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2028 YHT. 37989 38295 38653 39384 43659 47761 52251 55034 0-2 1380 1376 1372 1394 1675 1937 2229 2387 3-6 1828 1794 1778 1783 2038 2378 2783 3015 7-12 2782 2720 2695 2672 2782 3168 3717 4073 13-15 1686 1640 1612 1617 1632 1718 1907 2055 16-19 2175 2266 2312 2375 2541 2590 2743 2886 20-29 4732 4792 4872 5083 6061 6495 6803 7040 30-49 11165 11068 10990 11020 11582 12693 14069 14883 50-64 8222 8402 8558 8728 9318 9541 9778 10003 65-74 2390 2548 2722 2914 3834 4475 4855 5002 75-84 1270 1298 1323 1353 1641 2081 2511 2722 85+ 359 391 419 445 555 685 856 967 KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 25
Väestösuunnitteen asuntotuotantoennuste Ennusteessa ei ole huomioitu kaavavalitusten, suhdanteiden ym. vaikutuksia tuotannon käynnistymiseen. Asuntotuotanto kem2 60000 50000 46332 49350 51266 50424 51021 51255 49201 50398 40000 30000 25306 27289 20000 10000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 VANHA KAAVAVARANTO YHT UUSI YLEISKAAVAVARANTO YHT KAAVAVARANTO YHT KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 26
Asuntotuotantoennusteen edellyttämä maanhankinta Kaupunki on Helsingin seudun aiesopimuksessa sitoutunut 500 asunnon vuosittaiseen tuotantoon, joista 100 on valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Nykyinen kaavavaranto riittää laskennallisesti noin viideksi vuodeksi. Raakamaan vuosittainen hankintatavoite 30-40 hehtaaria vuodessa. KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 27
Järvenpään kaupungin yritysprofiili TOIMIALAKOKONAISUUKSIEN KEHITYS: 08/2009 Työntekijöitä % Arvio% 2020 Teollisuus 2.275 18,3 14,0 - yleinen kehityssuunta Vähittäiskauppa 1.344 10,8 14,0 + Lahdenväylä ja keskusta Henkilökohtaiset palvelut 868 7,0 10,0 + ikääntyminen, julk.palv. väh. Liike-elämän palvelut 1.315 10,6 10,0 osuus ei muutu, sisältö kehittyy Maahantuonti ja tukkukauppa 538 4,3 10,0 + sijainti Helsingin seudulla Majoitus ja ravitsemistoiminta 396 3,2 3,0 osuus ei muutu Rakentaminen 1.175 9,4 9,0 osuus ei muutu Rahoitus/vakuutus 190 1,5 1,0 osuus ei muutu Liikenne 345 2,8 2,5 osuus ei muutu Julkinen hall. ja julk.sekt. yritykset 3.278 26,4 22,0 - paine supistua voimakkaasti Muut toimialat 712 5,7 4,5 osuus ei muutu Yhteensä 12.436 100,0 100,0 KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 28
Työpaikkaomavaraisuuden ja työpaikkojen kehitys Väestö Työikäiset 16-64 v Työllinen työvoima % työikäisistä Työpaikat kasvu % Työpaikkaomavaraisuus % KUUMA tavoite 2004 37 328 25 622 18 680 72,9 12 019 64,3 2005 37 505 25 772 18 691 72,5 11 826-1,6 63,3 2006 37 629 25 849 18 981 73,4 12 058 2,0 63,5 2007 37 989 26 294 19 504 74,2 12 434 3,1 63,8 2008 38 288 26 490 19 868 75,0 12 587 1,2 63,4 2009 38 653 26 732 20 049 75,0 12 838 2,0 64,0 2010 39 384 27 206 20 405 75,0 13 095 2,0 64,2 2015 43 659 29 502 22 127 75,0 14 458 2,0 65,3 2020 47 761 31 319 23 489 75,0 15 962 2,0 68,0 70,0 2025 52 251 33 393 25 045 75,0 17 624 2,0 70,4 2028 55 034 34 812 26 109 75,0 18 703 2,0 71,6 80,0 musta = toteutunut; sininen = väestöennuste; punainen = elinkeinopalveluiden ennuste; violetti = Kuumassa asetettu tavoite KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 29
Työpaikkaennusteen edellyttämä maanhankinta Yleis- ja asemakaavoitetun tonttimaan arvioidaan riittävän määrällisesti vastaamaan 2 % vuotuisen työpaikkamäärän kasvun tarpeita vuoden 2018 loppuun saakka. Työpaikkojen määrän vuosittainen 2 % kasvu edellyttää, että vuosien 2019-2028 tarpeisiin on nykyisen yleiskaavan ulkopuolelta pystyttävä laskennallisesti varaamaan noin 150-200 ha lisäalueet elinkeinoelämän tarpeisiin. Kaupungin omistamille vapaille tonteille arvioidaan syntyvän yhteensä 665 työpaikkaa. Tonttien arvioidaan rakentuvan viiden vuoden sisällä. Yleis- ja asemakaavoituksen piirissä oleville tonteille mahtuu yhteensä noin 3.000 uutta työpaikkaa. KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 30
Kaupunkikehitysohjelma Asiakas Tarve Ohjaus Keinot Ohjaus Toteutus Ohjaus Asukkaat Asunnot Asuntopoliittinen ohjelma Asuntotuotantoohjelma Tontit Maapoliittinen ohjelma Maanhankintaohjelma Kuntayhteistyö (Kuuma ja HSY, HLJ) Kaavoitus Kunnallistekniikka Yleiskaava ja kaavoitusohjelma Tontinluovutus - ohjelma Kunnallistekniikan toteutusohjelma Yritykset Yritystilat Elinkeinoohjelma Tontit Maapoliittinen ohjelma Maanhankintaohjelma Kaavoitus Kunnallistekniikka Yleiskaava ja kaavoitusohjelma Tontinluovutus ohjelma Kunnallistekniikan toteutusohjelma Markkinointisuunnitelma KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 31
Keino Vastuuhenkilö Tarkoitus Tavoite Seurantatapa Asuntopoliittinen ohjelma Vastuuhenkilö hallintopäällikkö Asuntopoliittisen ohjelman tavoitteena on tunnistaa ja määritellä keskeiset asuntopolitiikan haasteet ja ongelmat sekä esittää niihin ratkaisut ja toimenpiteet. Houkuttelevien ja kilpailukykyisten asuntoalueiden syntyminen. Tavoitteena 2 % vuosittainen väestönkasvu. Väestön kasvu Asuntotuotanto-ohjelma Vastuuhenkilö hallintopäällikkö Asuntotuotanto-ohjelmalla määritellään asuntotuotantotavoitteet suunnitelmakaudelle. Ohjelma vahvistetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. 500 asunnon vuosituotanto, josta 100 asuntoa Aran tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Asuntotuotanto Elinkeino-ohjelma Vastuuhenkilö elinkeinojohtaja Elinkeino-ohjelmalla määritellään tahtotila ja tavoitteet kaupungin elinkeinopolitiikalle. Ohjelmassa asetetaan myös Järvenpään tavoitteet seudulliselle elinkeinotoiminnalle. Parantaa yritysten sijoittumis- ja toimintaedellytyksiä Järvenpäässä. Työpaikkojen määrä Työpaikkaomavaraisuus Yritysten määrä ja profiili KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 32
Keino Vastuuhenkilö Tarkoitus Tavoite Seurantatapa Maapoliittinen ohjelma Vastuuhenkilö kaupungingeodeetti Maapoliittisessa ohjelmassa määritellään maapoliittiset periaatteet ja tavoitteet. Maapolitiikan keinoja hyödynnetään linjakkaasti ja tehokkaasti. Kaikki maapolitiikan keinot ovat käytössä. Maanhankintaohjelma Vastuuhenkilö kaupungingeodeetti Maanhankintaohjelmassa määritellään keinot ja aikataulu yleiskaavan mukaisten maa-alueiden hankinnalle. Kaupungilla on riittävä maareservi. Vuosittain tehtävät maakaupat. Yleiskaava ja kaavoitusohjelma Vastuuhenkilö kaupunginarkkitehti Kaavoitusohjelmassa priorisoidaan ja resursoidaan kaupunkikehityksen kannalta keskeiset hankkeet. Asunto- ja elinkeinoalueiden kaavoittamiselle luodaan edellytykset. Asumiseen ja elinkeinotoimintaan kaavoitetut kerrosneliömetrit. Kaavoituksen eteneminen sovitussa aikataulussa. Tontinluovutusohjelma Vastuuhenkilö kehitysjohtaja Tontinluovutusohjelmassa asetetaan tavoitteet luovutettavien tonttien määrälle ja laadulle. Myöhemmässä vaiheessa tavoitteet alueiden kokonaistaloudelliselle luovutusjärjestykselle. Kaavoitetut alueet luovutetaan joustavasti rakentamiselle. Luovutettujen tonttien määrä ja kerrosneliöt. Kunnallistekniikan investointiohjelma Vastuuhenkilö katupäällikkö Investointiohjelmassa priorisoidaan ja resursoidaan kaupunkikehityksen kannalta keskeiset infrarakentamisen hankkeet. KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 33 Infrahankkeiden toteutus kohdennetaan oikeaaikaisesti, kokonaistaloudellisesti ja tehokkaasti, jolloin varmistetaan kaavoitusohjelman toteutuminen suunnitellusti. Hankkeiden määrätiedot (laajuus, vertailutieto suunnitelmaan). Aikataulun toteutuminen (liittyy talousarvion investointiohjelmaan noin 3 vuotta).
Kaupunkikehityksen suunnitteluhaasteet Kaupunkikehitysohjelma on pitkän ajanjakson suunnittelua (20 vuotta, päivitys neljän vuoden välein) Yleiskaavan ulkopuolella ei ole merkittäviä uusia maareservejä. Kaupungin kasvun rajat tulevat vastaan. Kaikki keinot kaupunkirakenteen tiivistämiseksi otettava käyttöön. Tavoiteltavan yritysprofiilin tarkentaminen elinkeino-ohjelman päivityksen yhteydessä. => Kaupunkikehitysohjelmakauden 2009-2012 aikana arvioidaan yleiskaavan ajantasaisuus ja tarkistamistarve sekä täsmennetään tavoitteet elinkeinotoiminnan, maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta (kaupunkikehitysohjelma 2013-2016 varten). KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 34
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2011-2013 14.6.2010 56 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 35
Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Kriittiset menestystekijät Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä edistävät palvelukokonaisuuksien toimintaa. MUUTOSOHJELMA 36
Muutosohjelman tavoite Muutosohjelman tavoitteena on turvata Järvenpään kehittyminen elinvoimaisena kaupunkina. Muutosohjelma on kokonaisuus, joka ulottuu kaupunkistrategian uudistamisesta organisaatiorakenteen sekä palveluiden järjestämis- ja tuottamistapojen uudelleen arviointiin. Muutosohjelman päämääränä on varmistaa se kehitystyö, jolla johtamisen ja toimintatapojen muutokset saadaan käytäntöön. Muutosohjelman osat 10-vuotisen kaupunkistrategian uudistaminen ja tarkistaminen uudelle valtuustokaudelle 2009-2012. Kaupungin organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän sekä palveluprosessien kehittäminen. Tuotteistettuun yksikköhintapohjaiseen budjetointijärjestelmään siirtyminen. Luottamushenkilöiden sekä henkilöstön muutosvalmiuksien vahvistaminen. Toteutettujen muutosten seuranta ja arviointi. MUUTOSOHJELMA 37
Onnistumisen elementit Luottamushenkilöiden yhteinen tahto Johdon ja henkilöstön aito sitoutuminen Muutokset onnistunut toimeenpano ja uudistuminen MUUTOSOHJELMA 38
Tavoite Toimenpide Seurantatapa Vastuuhenkilö Kaupungin elinvoimaisuuden vahvistaminen Toimintaympäristöanalyysiin perustuva uusi kaupunkistrategia 2010-2013 Kaupunkistrategia hyväksytty valtuustossa 15.6.2009 - Kaupunginjohtaja Palvelujen turvaaminen kuntalaisille Tasapainoisen kehityksen varmistaminen hallitulla muutoksella ja palvelutuotannon uudistamisella Strategian toimeenpanoa tukevat palveluohjelmat 2010-2013 Palveluohjelma ja palveluverkko-suunnitelma Kuntayhteistyön tiivistäminen Palveluohjelmat hyväksytty valtuustossa 16.11.2009 Muutosohjelma hyväksytty valtuustossa 16.11.2009 mennessä Palveluverkko hyväksytään valtuustossa 06/2010 ja se tarkistetaan vuosittain - Johtoryhmä - Kaupunginjohtaja - Tekninen johtaja Yhteistyössä toteutetut hankkeet - Johtoryhmä Työyhteisöjen houkuttelevuuden lisääminen Työn tekemisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden paraneminen Strategisen henkilöstösuunnittelun tehostaminen Henkilöstöohjelmaa noudatetaan -Henkilöstöjohtaja -Toimialajohtajat, palvelujohtajat Työn tekemisen mielekkyyden ja osaamisen vahvistaminen Työpaikkojen turvaaminen tehtävien muuttuessa MUUTOSOHJELMA 39
Tavoite Toimenpide Seurantatapa Vastuuhenkilö Tasapainoisen kehityksen varmistaminen hallitulla muutoksella ja palvelutuotannon uudistamisella. Strategisen ja operatiivisen johtamisen vahvistaminen. Asiakaslähtöiseen palvelukulttuuriin perustuvat tehokkaat toimintatavat ja palveluprosessit. Asiakastarpeiden analyysiin perustuvat ehyet palvelukokonaisuudet ja niiden toimeenpanoa tukeva organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä. Lasten ja nuorten pilottiprosessi käynnistynyt 1.1.2009. Muiden prosessipilottien käynnistäminen ja toteutus vuonna 2009. Alustava kaupunkitasoinen prosessikartta 31.12.2009. Alustava näkemys prosessikartasta, palvelukokonaisuuksista ja johtamisjärjestelmästä 12/2010 ja periaatepäätökset 12/2011 Toimintaprosessien kuvaamisen viimeistely 12 / 2011 - Palvelujohtaja - Kehitysjohtaja - Kehitysjohtaja - Talousjohtaja - Johtoryhmä Uuteen organisaatiomalliin siirtyminen 2010-luvun puoliväliin mennessä. - Kaupunginjohtaja Taloudellisen kriisin välttäminen Tuotteistettuun yksikköhintapohjaiseen budjetointijärjestelmään siirtyminen. Tuotteistuksen viimeistely 12/2011 mennessä. Käyttöön v. 2013 talousarviossa - Talousjohtaja - Toimialajohtajat - Palvelujohtajat Muutoksen sujuva toteuttaminen Luottamushenkilöiden sekä henkilöstön muutosvalmiuksien vahvistaminen. Valmennukset luottamushenkilöille ja eri henkilöstöryhmille sovitettuna muutoksen etenemiseen. - Kaupunginjohtaja MUUTOSOHJELMA 40
Nykyorganisaatio Toiminnan organisoinnissa ei ole täysin huomioitu asiakaslähtöisyyttä. Sektoriorganisaatio, jossa samaa asiakasryhmää palvellaan eri sektoreissa, jolloin yhteistyö eri yksiköiden välillä on puutteellista. Osaoptimoinnin mahdollisuus on olemassa. Kokonaiskuva kaupungin palvelutuotannosta on epäselvä, tai siinä on viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä parantamisen varaa. Palvelut tuotetaan kalliisti. Organisaatiorakenne edesauttaa resurssien tehotonta käyttöä koko kaupungin näkökulmasta. Vastuut toiminnasta ja taloudesta eivät kulje käsi kädessä asiakaslähtöisesti tarkasteltuna. Palvelutarve kasvaa käytettävissä olevia resursseja nopeammin. Tarvitaan kokonaisvaltaista yhteistyön lisäämistä kaupungin yksiköiden ja ulkopuolisten palveluntuottajien välillä. MUUTOSOHJELMA 41 Asiakaslähtöinen, prosesseihin perustuva organisaatio Toiminta organisoitu asiakaslähtöisesti (lapset ja nuoret, ikäihmiset jne.). Mahdollistaa saumattoman yhteistyön eri yksikköjen välillä vähentämällä yhteistyön esteitä, koska sijainti samassa organisaatiossa. Osaoptimoinnin tarve vähenee, koska asiakasryhmä ja toimielimen vastuullinen viranhaltija (vastuu toiminnasta ja taloudesta) on sama. Johtaminen ja resursointi on tarkoituksenmukaisempi. Luo edellytykset resurssien tehokkaalle käytölle. Toiminta ja talous mahdollista kytkeä paremmin toisiinsa asiakaslähtöisesti tarkasteltuna. Asiakaslähtöiset kokonaisuudet luovat edellytykset palvelutarpeen kattavaan tarkasteluun.
Eräs tapa kuvata asiakaslähtöistä, prosessimaista toimintaa tukeva organisaatiomalli. Ohjelmakauden aikana luodaan Järvenpään kaupungille oma toimintamalli. LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO VIRANHALTIJA-, TYÖNTEKIJÄORGANISAATIO Lautakunta A (esim. Lapset, nuoret ja perheet) Palvelukeskus A (esim. Lapset, nuoret ja perheet) Keskuksen johtaja = toimialajohtaja = prosessin omistaja KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja Konsernihallinto Konsernihallinnon palvelut Lautakunta B (esim. Ikäihmiset sekä terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut) Lautakunta C (esim. Vapaa-aika) Lautakunta D (esim. Kaupunkikehitys) Lautakunta E (esim. Tekninen lautakunta) Talousarvio (toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: määrä, laatu jne.) Palvelukeskus B (esim. Ikäihmiset sekä terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut) Tuotantokeskuksen johtaja = prosessin omistaja Palvelukeskus C (esim. Vapaa-aikakeskus) Keskuksen johtaja = toimialajohtaja = prosessin omistaja (mielellään sama prosessin omistaja kuin lasten ja nuorten palveluissa) Palvelukeskus D (esim. Kaupunkikehitys) Keskuksen johtaja = toimialajohtaja = prosessin omistaja Palvelukeskus E (esim. Kaupunkitekniikka) Keskuksen johtaja = toimialajohtaja = prosessin omistaja MUUTOSOHJELMA 42
Muutosohjelman toimijat ja roolit Toimija Kaupunginhallituksen prosessijaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Johtoryhmä Henkilöstö Rooli Valmistelee kaupunginhallituksen käsittelyyn menevät asiat. Valmistelee muutosohjelman ja seuraa sen toteutumista. Päättää muutosohjelmasta ja seuraa sen toteutumista. Ohjaa muutosohjelman käytännön toteutusta Muutosohjelman käytännön toteutuksesta ja viestinnästä vastaavat siihen valitut henkilöt. Muutosohjelman seuranta ja arviointi Muutosohjelman toteutumista tarkastellaan kerran vuodessa keväisin valtuusto ja kaupunginhallitus Muutosohjelman mukaisia vuositavoitteita seurataan Johdon raportin yhteydessä kolme kertaa vuodessa valtuusto ja kaupunginhallitus Raportointi organisaation sisällä kolme kertaa vuodessa johtoryhmä Loppuraportti 31.12.2010 mennessä ja 31.8.2012 mennessä valtuusto ja kaupunginhallitus MUUTOSOHJELMA 43
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2011-2013 14.6.2010 56 Kaupunginvaltuusto TALOUSOHJELMA 44
Talousohjelman tausta ja lähtökohdat VUOSIKATE-% JA INVEST. TULORAHOITUS-% 500 400 300 200 100 0-100 -200 VUOSIKATE % POISTOSTA INVEST. TULORAHOITUS-% TALOUSOHJELMA 45
Talousohjelman tausta ja lähtökohdat LAINAT JA NETTOINVESTOINNIT EUROA/AS. 2500 2000 1500 1000 500 1260 866 686 684 580 731 784 906 897 999 1160 1284 1205 0 LAINAT/ASUKAS NETTOINVESTOINNIT/AS TALOUSOHJELMA 46
Toimintakate ja verorahoitus TOIMINTAKATE JA VERORAHOITUS 2000-2009 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 VALT.OS. VEROTULOT TOIMINTAKATE 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 TOIMINTAKATTEEN MUUTOS 11,3 7,6 6,3 5,9 4,9 4,2 4,3 6,4 6,9 2,3 VERORAHOITUKSEN MUUTOS 2,8 12,5 11,7-4,8 4,3 4,2 5,8 5,6 8,7 6,7 TALOUSOHJELMA 47
Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta. TALOUSOHJELMA 48
Talousohjelman yleiset periaatteet Talousohjelman keskeisenä päämääränä on, että toimintaa ja taloutta ennakoidaan, ne saadaan hallintaan ja sopeutetaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Käyttötalouden osalta tämä merkitsee aikaisempiin vuosiin verrattuna toimintakatteen kasvun merkittävää hillitsemistä nollakasvun tuntumaan. Pitkän aikavälin tavoitteena on investointien tulorahoitusasteen nostaminen 100 % tasolle sallien kuitenkin sen tietoisen ja hallitun tilapäisen heikkenemisen. TALOUSOHJELMA 49
Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Oman toiminnan kustannustietoisuutta kehitetään ja päätöksenteon valmistelua parannetaan kaupungin organisaation kaikilla tasoilla. Laskenta/valmisteluohje otetaan käyttöön toimialoilla/ palvelukokonaisuuksissa Palveluiden tuotteistus viimeistellään vuoden 2011 aikana. Laskentaohje laadittu Tuotteistettujen palveluiden osuus kokonaismenoista > 90% - Laskentaohje: talousjohtaja - Toimialat yhteisten ohjeiden mukaisesti Toimintamenojen kasvua hillitään toiminnan tuottavuutta parantamalla (parantamistavoite vuositasolla 2 %) Toimialat määrittävät noin 4-5 keskeisintä tuottavuushanketta ja niille mittarit, joilla tuottavuuden kehitystä seurataan. Tuottavuuden vuosimuutos % - Toimialat Verkostojen hallintaa ja verkostojohtamista kehitetään kaikilla toimialoilla. Toimialat kartoittavat keskeisimmät sidosryhmänsä (ulkoiset ja sisäiset) ja nimeävät niille vastuuhenkilöt, jotka vaikuttavat verkostoissa aktiivisesti ja edistävät kaupungin strategian mukaista toimintaa. Lista sidosryhmistä ja niille nimetyistä vastuuhenkilöistä. - Toimialat TALOUSOHJELMA 50 * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia
Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Kaupunkikonsernin tavoitteiden saavuttamista ja kokonaisuudenhallintaa parannetaan noudattamalla laadittua omistajaohjeistusta Omistajapolitiikkaa noudatetaan Sijoitus- ja rahoitustoiminnan periaatteita noudatetaan kaupungin päätöksenteossa Kirjallinen ajantasainen omistajapolitiikka Sijoitus- ja rahoitustoiminnan periaatteet - Talousjohtaja - Talousjohtaja Konserniohjeita noudatetaan. Kirjalliset, ajantasaiset konserniohjeet - Talousjohtaja Huom! Kaikkien em. ohjeiden noudattamisesta vastaavat toimialajohtajat ja asianosaiset kaupunkikonsernin työntekijät * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia TALOUSOHJELMA 51
Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Toiminnan ja talouden seuranta saatetaan toimivaksi organisaation kaikilla tasoilla. Seurantavastuu lähtee yksikkötason esimiehestä. Seurannalla varmistetaan riittävä ennakointi ja reagointi muuttuvaan toimintaympäristöön. Taloutta ja toimintaa raportoidaan rinnakkain, ei toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Toiminnan ja talouden seurannan tavoitetila kuvataan ja määritetään. Toimialat järjestävät seurannan ohjeistuksen mukaiseksi. Kuukausittaisen toiminnan ja talouden seurannan suorittaneiden budjettivastuullisten esimiesten % osuus. - Talousjohtaja -Toimialajohtaja - Toimialan / palvelukokonaisuuden talouspäällikkö * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia TALOUSOHJELMA 52
Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Hyödynnetään tehokkaasti naapurikuntien ja koko kuntakentän hyvät käytännöt (Best Practice) Toimialat kartoittavat ja arvioivat aktiivisesti naapurikuntien ja kuntakentän hyviä käytäntöjä ja hyödyntävät niitä omassa palvelutuotannossaan kaupungin ohjeet ja säännökset huomioiden. - Toimialat Suojaudutaan toiminnallisia ja taloudellisia riskejä vastaan saattamalla ostopalvelut sopimusten piiriin. Toimialat kartoittavat palvelutuottajat, jotka eivät ole sopimusten piirissä. Kilpailutukset suoritetaan kaupungin hankintaohjeet huomioiden määrärahojen puitteissa. Ennen kilpailutusta tulee arvioida hankinnan tarpeellisuus ja kustannus omaan palvelutuotantoon verrattuna. Kilpailutuksessa huomioidaan Kuumayhteistyön mahdollisuudet. Sopimuksen piirissä olevien palveluntuottajien %-osuus kaikista palveluntuottajista. - Toimialat * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia TALOUSOHJELMA 53
Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Suurimpien investointien osalta tehostettu hankesuunnittelua ja seurantaa. Suurimmista investoinneista tehdään hankesuunnitelma aikatauluineen ja vastuineen. Suunnitelmasta on käytävä ilmi hankkeen arvioidut käyttötalous- ja investointikustannukset. Investoinnin toteutumista seurataan säännöllisesti asianomaisessa toimielimessä. Kirjallinen hankesuunnitelma - Tekninen toimiala yhteistyössä asianomaisen investoinnin käyttäjätoimialan kanssa Palvelujen priorisointi ja tarvittaessa hallittu palvelutason/palvelutarjonnan lasku toimintaympäristön muutokset huomioiden. Toimialat priorisoivat palvelunsa ja kohdistavat resurssinsa sen mukaisesti. Priorisoinnin tulee olla säännöllistä ja perustua toimintaympäristön muutosten analysointiin. Toimialojen palvelupriorisointi toimii kaupunkitason priorisoinnin tukena. Palvelujen priorisointiluettelo - Toimialat Kaupungin tulokehityksestä huolehtiminen. Asiakasmaksujen nostaminen lain ja asetuksen sallimaan enimmäismäärään huomioiden seutukunnallinen taso. Täyskustannuskorvaukset tarkistetaan vastaamaan kustannustason kehitystä. Vuosittain tarkistettujen asiakasmaksujen osuus - Toimialat * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia TALOUSOHJELMA 54
Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Asiakasmaksut Kuntaliiton suosituksen mukaan bruttoperusteisiksi, jolloin asiakasmaksut perii kunta. Tämä vaikuttaa mm. kuntien valtionosuuksiin kustannustenjaon tarkistuksen yhteydessä. Kartoitetaan ne asiakasmaksut, joita ei nykykäytännössä peritä bruttoperusteisesti. Selvitetään toimenpiteet joilla laskutus muutetaan bruttoperusteiseksi. Muutetaan laskutus jos mahdollista. Bruttoperusteisten asiakasmaksujen %- osuus asiakasmaksuista - Toimialat * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia TALOUSOHJELMA 55
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2011-2013 14.6.2010 56 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 56
Henkilöstöohjelman lähtökohdat Keskeinen periaate päämäärien toteutumiseksi: Henkilöstöresurssi on oikein kohdennettu palvelutarjonnan varmistamiseksi ja johtaminen on linjakasta kaikilla organisaation tasoilla työhyvinvoinnin tukemiseksi. Henkilöstön käytön suunnitteluun vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia ovat: palvelurakenteen uudistus, prosessimaiseen toimintaan siirtyminen kaupungin väestörakenteen muutos, sisältäen maahanmuuttotaustaisen väestön lisääntymisen henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen Kaupungin sisäiset toimintojen keskittämistoimenpiteet, esim. toimistopalveluhanke työvoimapula ja toisaalta työttömyyden lisääntyminen teknologian kehitys kuntayhteistyö Kriittisistä menestystekijöistä johdetut henkilöstöohjelman strategiset tavoitteet: Linjakas johtaminen ja esimiestyö Tuloksellinen työnteko ja palkitseminen Työhyvinvointi Strateginen henkilöstösuunnittelu Strategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen HENKILÖSTÖOHJELMA 57
Tavoite Toimenpide Seurantatapa Vastuut Linjakas johtaminen ja esimiestyö Johtamisen arvojen mukainen esimiestyö Työnantajapolitiikan noudattaminen Yhteistoiminnan toteutumisen varmistaminen Työhyvinvointikysely vuosittain, tulos > 3,2/5,0 Lähtöhaastattelut Johtamisarvioinnit Hyvän esimiestyön kriteeristö laadittu ja esimiestyön tuloksellisuustavoitteet asetettu - Henkilöstöpalvelut ohjeistaa - Johto ja esimiehet toteuttavat Ohjeet yhteistoiminnan toteuttamiseksi laadittu ja niitä noudatetaan Työhyvinvointi Tuloksellinen työnteko ja palkitseminen Työssä jaksamisen ja työtyytyväisyyden säilyminen Työyhteisötaitojen ja vastuullisen vaikuttamisen vahvistaminen Työn toimintatapojen ja prosessien kehittäminen Työhyvinvointiohjelman toteuttaminen Ikäohjelma ja sen toteuttaminen Tulokselliseen ja tavoitteiden mukaiseen toimintaan kannustaminen ja palkitsemisjärjestelmän käyttöönotto HENKILÖSTÖOHJELMA 58 Kehityskeskustelut toteutuvat 100% Eläkkeelle jäännin keski-iän seuranta Sairauspoissaolojen määrä ei nouse Työhyvinvointikyselyn tulos kaikissa osioisssa >3,2/5,0 Monipuolinen palkitsemisjärjestelmä valmis ja käytössä Palkka- ja palkitsemisjärjestelmän eri osia osataan käyttää, erityisesti uudet innovaatiopalkkio ja Sukkela ovat käytössä Tuloksellisuustavoitteet 0,7% palkankorotuksiin laadittu - Henkilöstöpalvelut - Johto, esimiehet - Koko henkilöstö - Henkilöstöpalvelut ohjeistaa - Toimialat toteuttavat
Tavoite Toimenpide Seurantatapa Vastuut Strateginen henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnitelmat Sisäiset työmarkkinat toimivat Työvoiman saatavuus turvattu Laaditut henkilöstösuunnitelmat ohjaavat resurssien käyttöä ja täyttölupahakemukset ja päätökset perustuvat niihin - Henkilöstöpalvelut - Toimialat Henkilöstösuunnitelmat päivitetty 09/2010 Suunniteltu 150 htv:n vähennys toteutuu vuoteen 2012 mennessä Strategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen Keskeisten osaamistarpeiden määrittely toimialoilla Henkilöstösuunnitelmat Kehityskeskustelujen laadun kehittäminen, henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien laadinta Osaamisen hallintajärjestelmän kilpailutus ja hankinta Määritelty keskeiset osaamistarpeet, jotka ohjaavat koulutussuunnittelua Kehityskeskustelut toteutuu 100% ja palaute sisällöstä >3,5/5,0 Osaamisen hallintajärjestelmä hankittu - Henkilöstöpalvelut - Toimialat, esimiehet HENKILÖSTÖOHJELMA 59