SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010
1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 5 2.4. Määräaikaisen henkilöstön osuus 6 2.5. Henkilöstö sopimusaloittain 7 2.6. Henkilöstön päätoimisuus 8 2.7. Henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain 9 2.8. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 10 2.9. Eläkkeelle siirtyminen 11 3. TYÖAIKA 15 3.1. Työaikamuodot 15 4. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY 15 4.1. Henkilöstön poissaolot 15 4.2. Henkilöstön sairauspoissaolot 2009-2010 16 4.3. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi 18 4.4. Työterveydenhuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta 18 4.5. Työsuojelu 19 4.6. Muu liikunnallinen tyky-toiminta ja virkistystoiminta 20 4.7. Työpaikkaruokailu 20 5. KOULUTUS 20 5.1. Henkilöstön koulutus 6. UUDEN HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI/TYÖHONOTTO 21 6.1. Henkilöstön työhönotto 21 7. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 21 7.1. Henkilöstömenot 21
3 1. JOHDANTO Sysmän kunnassa henkilöstötilinpäätöksiä on koottu vuodesta 2005 alkaen. Henkilöstöraportti 2010 on laadittu soveltuvin osin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstöraporttisuosituksen (2004) mukaisin tunnusluvuin ja sisältörakentein. Asiakirja on raportti henkilöstön nykytilasta sisältäen mahdollisuuksien mukaan vertailutietoa edellisvuodelta. Tiedot on kerätty pääosin kunnan palkkahallinnon tietojärjestelmästä. Tietolähteenä on käytetty myös Kevan tilastoja, osin myös muita tietolähteitä. Raportissa tiedot esitetään koko kunnan tasolla, palvelukeskuksittain tai ammattiluokittain. Keskeiset tunnusluvut esitetään mahdollisuuksien mukaan erikseen miehistä ja naisista tasa-arvolainsäädännön mukaisesti. 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1. Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärä 31.12.2010 oli 296, joista vakinaisia oli 226. (31.12.2009: 301, joista vakinaisia oli 237). Henkilöstön lukumäärä kuvaa yhden päivän tilannetta eli 31.12.2010 voimassa olleita palvelussuhteita. Luku käsittää sekä kokoaikaisen että osa-aikaisen henkilöstön, mutta ei työllistettyjä. Työllistettyjä oli vuoden 2010 lopussa yksi henkilö. Edellisenä vuonna samana ajankohtana työllistettyjä oli neljä henkilöä. Työllistettyjä on ollut kunnanvirastolla, teknisessä toimessa, kirjastossa ja päiväkodissa. Oppisopimussuhteisten lukumäärä oli vuonna 2010 neljä henkilöä. Henkilöstöä ei ole taloudellistuotannollisin perustein irtisanottu eikä lomautettu.
4 2.2. Henkilötyövuosi Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä, jossa huomioidaan kokoaikatyössä, osa-aikatyössä ja sivuvirassa oleva henkilöstö. HTV 1 = palveluksessa olopäivät / 365(tai366) x henkilön osa-aika % /100 HTV 2 = Yllä olevan kaavan mukaan ja lisäksi vähennetään ko. ajalle tallennetut palkattomat poissaolot HTV 3 = yllä olevan kaavan mukaan ja lisäksi vähennetään ko. ajalle tallennetut palkalliset ja palkattomat poissaolot Työaika henkilötyövuosina 2010 HTV1 HTV2 HTV3 Keskustoimisto 21,36 21,34 19,61 Maatalouslomittajat 132,8 122,21 99,15 Päivähoito 25,17 24,92 21,05 Sivistystoimi 67,23 66,21 61,76 Tekninen 15,52 13,52 11,33 Yhteensä 262,08 248,20 212,90
5 2.3. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain Alla olevissa taulukoissa esitetään henkilöstön lukumäärä palvelukeskuksittain 31.12.2010 ja 31.12.2009. Lukuihin sisältyy vakinainen ja määräaikainen sekä kokoettä osa-aikainen henkilöstö, mutta ei työllistettyjä. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUKESKUKSITTAIN 31.12.2010 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUKESKUKSITTAIN 31.12.2010 Mies Nainen Yhteensä Lkm Lkm Lkm % Hallinto 1. Vakituinen 3 9 12 92 2. Määräaikainen 1 1 8 3 10 13 Lomituspalvelu 1.Vakituinen 49 69 118 74 2.Määräaikainen 15 27 42 26 64 96 160 Sivistystoimi 1.Vakituinen 11 45 56 81 2.Määräaikainen 2 11 13 19 13 56 69 Päivähoito 1.Vakituinen 21 21 62 2.Määräaikainen 13 13 38 0 34 34 Tekninen 1.Vakituinen 11 8 19 95 2.Määräaikainen 1 1 5 11 9 20 YHTEENSÄ 91 205 296.
6 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUKESKUKSITTAIN 31.12.2009 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUKESKUKSITTAIN 31.12.2009 Mies Nainen Yhteensä Lkm Lkm Lkm % Hallinto 1. Vakituinen 3 8 11 92 2. Määräaikainen 1 1 8 3 9 12 Lomituspalvelu 1.Vakituinen 53 79 132 79 2.Määräaikainen 13 22 35 21 66 101 167 Sivistystoimi 1.Vakituinen 14 43 57 83 2.Määräaikainen 3 9 12 17 17 52 69 Päivähoito 1.Vakituinen 21 21 57 2.Määräaikainen 16 16 43 0 37 37 Tekninen 1.Vakituinen 8 8 16 100 2.Määräaikainen 0 0 8 8 16 YHTEENSÄ 94 207 301 2.4. Määräaikaisen henkilöstön osuus Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 24 % v. 2010 (21 % v. 2009). Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteena on pääsääntöisesti sijaisuus. Määräaikaisuuden perusteena lomituspalvelussa on tilapäinen työvoiman tarve ja maatalouslomittajan oma toivomus Määräaikaiset työsuhteet 1.1. - 31.12.2009 ja 1.1. - 31.12.2010 2009 2010 1) Hallinto 80 93 Lomituspalvelut 1025 1180 Päivähoito 92 74 Koulutoimi 196 210 Tekninen 16 17 Yhteensä 1409 1574 1) Hallinnon alaisuuteen ovat kuuluneet NUORI TYÖ kesätyöntekijät ja maaseutu ltk.
7 2.5. Henkilöstö sopimusaloittain Kunnan vakinainen ja määräaikainen henkilöstö, 296 henkilöä jakaantui 31.12.2010 (301 henkilöä jakaantui 31.12.2009) sopimusaloittain oheisten taulukoiden mukaan. Luvut käsittävät sekä koko- että osa-aikaisen henkilöstön, mutta ei työllistettyjä. HENKILÖMÄÄRÄ 2010 KVTES 242 henkilöä OVTES 44 henkilöä TS-95 10 henkilöä Yhteensä 296 henkilöä
8 HENKILÖMÄÄRÄ 2009 KVTES 245 henkilöä OVTES 46 henkilöä TS-95 10 henkilöä Yhteensä 301 henkilöä 2.6. Henkilöstön päätoimisuus Tarkastelussa on mukana sekä vakinainen että määräaikainen henkilöstö, mutta ei työllistettyjä. Osa-aikaisten osuus koko henkilöstöstä on pysynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Osa-aikaisten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden viimeisenä päivänä 29 % vuosina 2009 ja 2010. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö palvelusuhteet 31.12.2010
9 Koko- ja osa-aikainen henkilöstö palvelusuhteet 31.12.2009 2.7. Henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain Henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain 31.12.2010 (31.12.2009). Lukuihin sisältyy sekä vakinainen että määräaikainen henkilöstö, mutta ei työllistettyjä. Prosentuaalisesti kunnan henkilöstön sukupuolijakauma on pysynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstöstä 31.12.2010 miehiä oli 31 %, ja naisia 69 % (31.12.2009 miehiä oli 31 % ja naisia 69 %).
10 2.8. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Taulukossa esitetään kunnan vakinaisen henkilöstön jakautuminen eri ikäryhmiin 31.12. vuosina 2009 ja 2010. Vuoden 2010 lopussa 77 % vakinaisesta henkilöstöstä sijoittui 40-59 ikävuoden välille. Edelliseen vuoteen verrattuna tässä ikäluokassa oli kasvua 2 %.
11 2.9 Eläkkeelle siirtyminen Sysmän kunnan KuEL- vakuutettujen henkilöiden määrä lisääntyi vuodesta 2008-2009 yhteensä 65 henkilöllä. Lisääntyminen johtui lomituspalveluyksikön laajentumisesta.
12
13
14
15 3. TYÖAIKA 3.1. Työaikamuodot Kunnassa noudatetaan monia eri työaikajärjestelmiä, joista yleisin on yleistyöaika 38 ¼ tuntia viikossa. Toimistotyöaika on 36 ¼ tuntia viikossa. Opettajilla ei ole määriteltyä työaikaa. Taulukossa näkyy eri työaikamuotojen henkilöstömäärät. 4. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY 4.1. Henkilöstön poissaolot Lakisääteisiä poissaoloja ovat esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat, hoitovapaat ja tilapäinen hoitovapaa, opintovapaa, vuorotteluvapaa sekä osaaikaeläkkeellä olo jne. Muuksi poissaoloksi lasketaan esimerkiksi kuntoutuksessa olo, toisen tehtävien hoito, ammattiyhdistys-, työsuojelu- ja yhteistoimintakoulutus sekä yksityisasiat jne.
16 4.2. Henkilöstön sairauspoissaolot 2009-2010 Kalenteripäivät Työpäivät Kalenteripäivät Työpäivät 1) 2009 2009 % 2010 2010 % Yleishallinto 48 38 0,90 28 26 0,63 Lomatoimi 4711 3287 78,28 4357 3046 73,75 Sivistystoimi 713 542 12,91 710 526 12,74 Päivähoito 290 234 5,57 513 375 9,08 Tekninen toimi 124 98 2,33 216 157 3,80 Yhteensä 5886 4199 100 5824 4130 100 1) Sisältää myös tapaturmista johtuvat poissaolot KOKO HENKILÖSTÖN SAIRAUSPOISSAOLOJEN PALKKAKUSTANNUKSET KALENTERIPÄIVINÄ 1.1. - 31.12.2010 Kalenteri päivät Kalenteripäivät Palkat Palkat Kelalta ja vakuutuksista saadut korvaukset Sairauspäivät Tapaturmapäivät Sairauspäivät Tapaturma Yleishallinto 28 3064,27 Lomatoimi 3146 1211 155 865,83 97 688,93 150529,04 Sivistystoimi 642 68 49 950,90 9 727,08 14758,53 Päivähoito 479 34 39 653,21 3 363,28 13817,49 Tekninen toimi 216 13 383,72 1595,92 Yhteensä 4511 1313 261 917,93 110 379,29 180 700,98 Palkkakustannukset sisältävät laskennalliset sivukulut 21,29 %
17 Vuoden 2010 sairauspoissaolopäiviin sisältyy kalenteripäivinä 1313 ja työpäivinä 915 tapaturman vuoksi myönnettyä poissaolopäivää. SAIRAUSPOISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ 1.1. - 31.12.2010 Sairauspoissaolot (Ei sisällä tapaturmia) 2009 2010 Muutos 2009-2010 kalenteripäivinä Muutos 2008-2009 kalenteripäivinä Kaikista 1-2 kalenteripäivää 254 267 + 13 + 76 Osuus kaikista 4,81 % 5,92 % Kaikista 3-7 kalenteripäivää 798 712-86 + 240 Osuus kaikista 15,12 % 15,78 % Kaikista 8-14 kalenteripäivää 795 655-140 + 347 Osuus kaikista 15,06 % 14,52 % Kaikista 15 30 kalenteripäivää 1239 1075-164 + 637 Osuus kaikista 23,48 % 23,83 % Yli 30 kalenteripäivää 2192 1802-390 + 611 Osuus kaikista 41,51 % 39,95 % Yhteensä kalenteripäiviä 5278 4511-767 + 1914 POISSAOLOT YKSITTÄISINÄ SAIRASLOMINA 2010 (Ei sisällä tapaturmia) 1-2 kalenteripäivää 3-7 kalenteripäivää 8-4 kalenteripäivää 15-30 kalenteripäivää Yli 30 kalenteripäivää Yhteensä kpl 195 kpl 151 kpl 62 kpl 50 kpl 29 kpl 487 kpl SAIRAUSPOISSAOLOT ILMAN TAPATURMIA HALLINTOKUNNITTAIN 2010 Hallintokunnat Henkilömäärä 2010 Sairauspoissaolot kalenteripäivinä 2010 Keskiarvo/ Sairauspoissaolot/henkilömäärä Hallinto 14 28 2,00 Lomituspalvelu 160 3146 19,66 Sivistys 69 642 9,30 Päivähoito 34 479 14,09 Tekninen 20 216 10,80 Yhteensä 297 4511 15,19
18 Työtapaturmista johtuvat poissaolot Työtapaturmista johtuvia poissaoloja vuoden 2010 aikana oli yhteensä 1313 kalenteripäivää (605 kalpv), josta lisäystä edellisvuoteen 708 kalpv:ää. Työtapaturmia sattui yhteensä 33 kappaletta (37) 30:lle (18) eri henkilölle. Enemmistö (32) henkilöistä oli maatalouslomittajia (v.2009 kaikki henkilöt olivat maatalouslomittajia). Tapaturmien määrän kasvaminen johtuu osittain myös siitä, että lomituspalveluyksikkö laajentui 1.1.2009 alkaen Asikkalan ja Kärkölän paikallisyksiköllä. 4.3. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. 4.4. Työterveydenhuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön työterveydenhuoltoon kunta käytti vuonna 2010 yhteensä 65 042,64 euroa ja vuonna 2009 yhteensä 44322,57 euroa. Korvattavista työterveyshuollon kustannuksista Kela korvaa korvausluokassa I 60 % ja korvausluokassa II 50 %. Kustannusten nousu aiheutui suuremmaksi osaksi siitä, että jälkeenjääneitä työterveystarkastuksia pyrittiin saamaan mahdollisimman ajan tasalle. Lisäksi suppea työterveyshuolto muutettiin laajaksi, jolloin myös työterveydellinen sairaanhoito sopimuksin mukaisin ehdoin tuli mukaan. Työterveyshuollon korvaamisesta tulee jonkin verran muutoksia v. 2011 alkaen. Työterveyshuollon palvelujen järjestämisvastuun Sysmän kunta on siirtänyt Heinolan kaupungille 1.3.2006 lukien. 1.5.2010 järjestämisvastuu siirrettiin Työterveys Wellamo Oy:lle.
19 Sairaanhoidon ja työterveyshuollon toimintatiedot 2009 ja 2010 Sairaanhoitokäynnit 2009 2010 Hallinto 14 13 Lomatoimi 262 232 Sivistystoimi 50 51 Päivähoito 21 39 Tekninen toimi 18 15 Yhteensä 365 350 Terveystarkastukset 2009 2010 Hallinto 4 15 Lomatoimi 96 103 Sivistystoimi 22 101 Päivähoito 20 14 Tekninen toimi 17 7 Yhteensä 159 240 Terveystarkastuksilla pyritään ennakoimaan ja tunnistamaan työkykyä uhkaavia tekijöitä ja edistämään työntekijöiden työ- ja toimintakuntoa. Työterveyshuollon asiantuntemusta tulee hyödyntää paremmin uusien toimitilojen suunnittelussa, vanhojen työtilojen korjaamisessa ja muutostöissä sekä kalustehankinnoissa erityisesti atk-kalusteiden hankinnoissa. Kelan järjestämiin kuntoutuksiin myönnetään virkavapaus tai työloma palkallisena ja kunta saa kuntoutusrahan. Kelan kuntoutuksissa on käynyt maatalouslomituksen, päivähoidon, teknisen palvelukeskuksen ja koulutoimen henkilöstöä. 4.5. Työsuojelu Henkilöstön ja työnantajan välisenä yhteistyöelimenä Sysmän kunnassa toimii nelijäseninen työsuojelutoimikunta. Sen tehtävänä on edistää molemminpuolista vuorovaikutusta. Se käsittelee kunnan organisaatioon ja henkilöstön toimintaan liittyviä henkilöstölle merkityksellisiä asioita ja vastaa työsuojelutoiminnasta. Työsuojelupäällikkö on toimikunnassa työnantajan edustajana ja työsuojeluun liittyvien asioiden esittelijänä. Työsuojeluviranomaisena toimii Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Lisäksi kunnassa on kaksi työsuojeluasiamiestä. Vuonna 2010 työsuojelun aihealueina ovat olleet riskien arviointi sekä työhyvinvointi. Lomituspalveluun perustettiin 10- jäseninen työsuojelutyöryhmä parantamaan maatalouslomituksen työturvallisuutta ja sitä kautta yleistä työhyvinvointia. Työryhmä koostuu maatalouslomittajista, työsuojeluasiamiehistä, työsuojeluvaltuutetusta, työsuojelupäälliköstä sekä lomituspalveluohjaajasta. Vuoden aikana työsuojelutarkastukset tehtiin Päiväkoti Kastelliin sekä lomituspalveluun.
20 4.6. Muu liikunnallinen tyky- toiminta ja virkistystoiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta on osa työterveyshuoltoa. Sysmän kunta tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua erilaisiin liikuntaryhmiin. Palvelutalon uimahallissa kokoontuu viikoittain 2 vesivoimisteluryhmää, 1 vesijuoksuryhmä, 1 kuntomixryhmä (kuntopiiri +vesijuoksu) sekä venyttely-kehon huoltoryhmä. Kunnan työntekijät saavat ryhmiin alennusta osanottomaksusta 50 %. Palvelutalon kuntosalimaksuihin alennus on 25 %. Työntekijöiden on mahdollista varata kunnan saleista sulkapallovuoro ja saada kuittia vastaan salimaksut takaisin. Maatalouslomittajien poikkeavista työajoista ja laajasta lomitusalueesta johtuen tuetaan lomittajien uimahalli- ja kuntosalikäyntejä yksi käyntikerta/viikko. Huhtikuussa (22.4) järjestettiin Olavin toimintakeskuksessa yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun sekä sosiaali- ja terveysyhtymän kanssa Liikuttaako kuntosi - tapahtuma, johon kunnan työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua työaikana. Osallistujille tehtiin kehonkoostumus-, puristusvoima- ja Polar- kuntotestit sekä täytettiin diabeteksen riskitietolomake. Kaikki saivat tuloksistaan palautteen terveydenhuollon ammattilaisilta sekä neuvoja ja ohjausta. Tyky -toiminnan määrärahoista tuetaan mahdollisuuksien mukaan eri toimipisteiden järjestämiä henkilökunnan virkistys- ja liikuntapäiviä. Lähes kaikki kunnan toimipisteet ovat järjestäneet virkistys- ja liikuntapäiviä joko tyky -toiminnan määrärahoista tukea saaden tai täysin omatoimisesti. 4.7. Työpaikkaruokailu Henkilöstölle on järjestetty mahdollisuus työpaikkaruokailuun kunnan eri laitoksissa. 5. KOULUTUS 5.1 Henkilöstön koulutus Henkilöstö koulutukseen käytettiin vuonna 2010 yhteensä 111 706,81 euroa, keskimäärin 620,59 euroa/työntekijä. Suurin kustannuserä oli lomituspalvelun henkilöstön koulutus, lomituksen kustannuserästä puuttuu matkakorvaukset. Koulutuskustannukset koostuvat palkoista koulutuksen ajalta, maksullisesta koulutuksesta, sekä matka- ja päivärahoista. Henkilöstön koulutus 2010 Henkilömäärä koulutuspäivät euroa/henkilö Yleishallinto 8 17 8 512,94 1064,12 Lomatoimi 116 315 62 791,44 541,31 Sivistystoimi 27 160 26 474,75 980,55 Päivähoito 25 30 9373,88 374,96 Tekninen toimi 4 12 4553,8 1138,45 Yhteensä 180 534 111 706,81 620,59 Luottamushenkilöiden koulutukseen käytettiin 110,00 euroa v. 2010, koulutuskustannukset eivät sisälly henkilöstön koulutusmenoihin.
21 6. UUDEN HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI / TYÖHÖNOTTO 6.1 Henkilöstön työhönotto Hallintokunta Paikkoja avoinna Hakijoita Valinta Vakituisia Määräaikaisia Hallintopalvelut 0 0 Lomituspalvelut 0 0 2 20 Yrittäjyyshanke 13 1 Yhtäköyttähanke 10 1 Sivistystoimi 13 34 4 14 Tekninen toimi 0 0 Rannikkoaluehanke 4 1 7. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 7.1. Henkilöstömenot Palkkamenot henkilöstösivukuluineen vuonna 2010 olivat yhteensä 12 093 789,07 euroa. Palkkojen osuus oli 8 666 581,06 euroa (71,66 %), eläkekulujen osuus 2 868 408,44 euroa (23,72 %) ja muut sivukulut 558 799,57 euroa (4,62 %). Käyttötalousmenoista henkilöstömenojen osuus oli 38 %, palvelujen ostot 52,92 %, tarvike yms. ostot 5,95 %, avustukset 1,75 % ja muut toimintakulut 1,39 %. Palkkamenot henkilöstösivukuluineen vuonna 2009 olivat yhteensä 11 683 910,62 euroa. Palkkojen osuus oli 8 514 398,99 euroa (72,87 %), eläkekulujen osuus 2 583 073,86 euroa (22,11 %) ja muut sivukulut 586 437 77,91 euroa (5,02 %). Käyttötalousmenoista henkilöstömenojen osuus oli 38,05 %, palvelujen ostot 53,41 %, tarvike yms. ostot 5,37 %, avustukset 1,81 % ja muut toimintakulut 1,36 %. Henkilöstön palkkakustannukset sopimusaloittain ilman sivukuluja vuonna 2010 olivat KVTES 6 323 526,21 euroa, OVTES 1 860 418,44 euroa, TS-95 370 667,04 euroa, TTES 39 312,99 euroa. Luottamuspalkat vuonna 2010 olivat 72 656,38 euroa. KVTES:n ja OVTES:n keskinäisiä eroja voi olla, koska ei ole poimintajärjestelmää.
22