Otsikk/ kirjitetaan Calibri fntilla pistekk nin 14 tai 16, 2018-2019
Sisällysluettel 1 Yhteistyötaht kriisitilanteissa... 2 2 Kulun kriisiryhmän tehtävät... 2 3 Tiedttaminen kriisitilanteissa... 3 4 Timintamalleja äkillisissä kriisitilanteissa... 4 4.1 Oppilaan kulema... 4 4.2 Opettajan tai työntekijän kulema... 5 4.3 Oppilaan lähimaisen kulema... 5 4.4 Oppilaan / työntekijän itsemurha... 5 4.5 Oppilaan / työntekijän vakava sairaus... 6 4.6 Vakava nnettmuus tai tapaturma kulussa... 6 4.7 Vakava nnettmuus muualla kuin kulussa... 6 4.8 Väkivalta, kiusaaminen... 7 4.9 Kiinnipittilanne... 7 4.10 Oppilaan / työntekijän itsemurhapuheet... 8 4.11 Työuupumus... 8 5 Tunnealueen ensiapu... 8 6 Tieta suru- ja kriisireaktiista... 9 6.1 Traumaattisen kriisin vaiheet... 9 6.2 Suru- ja kriisireaktit... 10 7 Vaikeuksien tunnistaminen... 11 7.1 Masentuneen tunnistaminen... 11 7.2 Psykttisen käyttäytymisen tunnistaminen... 12 7.3 Päihteiden väärinkäytön tunnistaminen... 12 7.4 Henkilö n itsemurhavaarassa... 13 8 Timenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi... 13
1 Yhteistyötaht kriisitilanteissa a) Tärkeät yleiset puhelinnumert Yleinen hätänumer (ambulanssi, palkunta, pliisi) 112 Myrkytystietkeskus (09) 471 977 Taksi Jari Hänninen 0400 572 165 Taksi- ja tilausliikenne Mutanen 0400 679 850 Liperin terveyskeskus 013 330 2251 Työterveyshulln neuvntapuhelin013 330 2711 Perhekeskus 050 382 8770 Liperin seurakunta 0400 167 400 Taipaleen rtdksinen seurakunta 013 641 161 Phjis-Karjalan keskussairaala 013 3300 Läntisen alueen lastensujeluilmitus- ja knsultintipuhelin 013 330 5143 b) Kulun kriisiryhmän yhteystiedt Rehtri Riitta Hyttinen 040 573 1008 varahenkilöt: apulaisjhtaja Kai Kpnen 040 672 2282 th Nina Kari 013 330 5168 Perhekeskuksen psyklgi Jaana Kervinen 013 330 5142 Erityislukanpettaja Pirj Pasanen 0400 318 008 2 Kulun kriisiryhmän tehtävät Kulun kriisiryhmän tehtävätehtävänä n päivittää kulun laatima kriisisuunnitelma lukuvusittain kirjata ryhmän sisäinen työnjak: ryhmän vetäjänä timii rehtri selvittää kriisitilanteissa tärkeät yhteistyötaht perehdyttää kulun henkilöstö järjestämällä kulutusta ja hankkimalla kirjallisuutta tiedttaa suunnitelmasta ppilaille, vanhemmille sekä yhteistyökumppaneille rganisida timinta kriisitilanteissa
hulehtia välittömistä henkisen tuen tarpeista ja mahdllisista jatktimista mm. purkukkuksen järjestämisestä traumaattisissa tilanteissa auttajina timiville arviida kriisitilanteissa tteutettuja timia ja tehdä kriisisuunnitelmaan tarvittavat muutkset ylläpitää kriisivalmiutta perehdyttämällä uudet työntekijät kriisisuunnitelmaan sekä järjestämällä henkilöstölle vusittain siihen liittyvää tiedtusta ja kulutusta kriisiryhmän tukena timii lukuvusittain vaihtuvan tiet-, turva- ja digitiimin vetäjä ja jäsenet 3 Tiedttaminen kriisitilanteissa Kriisitilanteissa ensisijainen timintavastuu n ensiksi läsnä levalla aikuisella. Kriisiryhmän kutsuu klle ensimmäiseksi tiedn saanut kriisiryhmän jäsen. Kknaisvastuu kriisitilanteiden hitamisesta ja niissä timimisesta kuuluu rehtrille. Myös tiedtusvastuu n aina rehtrilla, jlle kaikki tiedtusvälineiden yhteydentt tulee hjata. Oppilaita sujellaan ylimääräisiltä tiedttamiseen liittyviltä stressitekijöiltä, kuten tungettelevien tiedtusvälineiden edustajilta. Kriisitilanteen tsiasiat kerrtaan asiallisesti, ttuudenmukaisesti ja myötäeläen. Tiedttamisen n tapahduttava aina yhteistyössä ktien/asianmaisten henkilöiden kanssa. Tietyissä kriisitilanteissa tiedttaminen tehdään yhteistyössä petustimen jhdn ja pliisin kanssa. Kulun kriisiryhmän tulee infrmida kaikkia työntekijöitä heidän tehtävistään kriisin aikana. Kulun henkilökunnan tulisi saada tiet ennen ppilaita. Samalla varmistetaan, että kaikki saavat saman yhtenäisen tiedn. Tilannekhtaisesti arviidaan, ilmitetaank asiasta kk kululle vai vain yhdelle lukalle tai useille lukille. Sillinkin, kun asia kskettaa kk kulua n hyvä harkita, kerrtaank siitä kk kulun yhteisessä tilaisuudessa vai kertk kukin pettaja asiasta malle lukalleen (samanaikaisesti eri lukissa). Kulemantapauksissa vi lla tärkeää, että kulleen ppilaan parhaimmat ystävät saavat tiedn ennen muita ppilaita. Kulemantapausten varalle Palaukean yksikössä n kttuna SURULAATIKKO, jssa n materiaalia surutilaisuuden järjestämiseen. Kaikkiin vanhempiin n syytä ttaa yhteys, kun asia kskettaa isa jukka lapsia tragedia n tapahtunut kulun tilissa kulua vidaan pitää vastuullisena
Vanhemmille tiedttaminen n tärkeää, jtta ktien luttamus kuluun säilyy vanhemmat saavat tieta ja tukea mien lastensa auttamiseksi vanhemmat vivat timia tistensa tukena vanhemmat vivat timia kulun tukena Vanhemmille vidaan lähettää ppilaiden mukana kirje, jssa kerrtaan tapahtuneesta. Tapahtuneen lisäksi kerrtaan kulun timenpiteistä ja annetaan tieta lasten reaktiista ja tuen tarpeesta. Tarvittaessa lukat järjestävät asiasta vanhempainillat. Rehtrin tulee: puhua tarvittaessa vanhempien kanssa lla kulemantapauksen satuttua yhteydessä kulleen ppilaan vanhempiin lla aktiivisesti mukana tukemassa kuluyhteisön tipumista pysyä henkilöstön ja ppilaiden tavitettavissa hitaa tarvittaessa yhteydet pliisiin hitaa tarvittaessa yhteydet lehdistöön lla tarvittaessa yhteydessä kulun vanhempainneuvstn lla tarvittaessa yhteydessä muihinkin kuluihin 4 Timintamalleja äkillisissä kriisitilanteissa 4.1 Oppilaan kulema vanhempien kanssa svitaan kulun timenpiteistä ilmitetaan asiasta lukissa yhtä aikaa; ei kerrta kulintavasta yhteisiä muistelutilaisuuksia (esim. musiikki, muistsanat, runt, lipun nstaminen pulisalkn) massa lukassa kynttilä / kuva hjaaminen kriisiryhmään ja psyklginen jälkipuinti asiantuntijan pastuksella santn ilmaus ktiin (krtti, adressi, kukat tms.)
muistkirja, jhn esim. ppilaat vivat kirjittaa muistjaan tai hyvästejä, kirja luvutetaan maisille ppilaiden ja pettajien sallistuminen hautajaisiin vanhempien tivmusta kunniittaen 4.2 Opettajan tai työntekijän kulema rehtri n yhteydessä kulleen maisiin rehtri kert tapahtumasta ppilaille muisttilaisuus kulussa lasten kteihin ilmitetaan asiasta kirjeitse tai vanhempainillassa maisille adressi tai kukat maisten kanssa svitaan hautajaisiin sallistumisesta kulleen työntekijän työtvereille mahdllisesti psyklginen jälkipuinti 4.3 Oppilaan lähimaisen kulema edetään lapsen ehdilla kysytään lupa asian käsittelyyn lapselta / vanhemmilta tuetaan lasta keskustelemalla kahden kesken tarvittaessa käsitellään asiaa massa lukassa esim. lapsen pissa llessa hjaaminen kriisiryhmään 4.4 Oppilaan / työntekijän itsemurha svittava kdin kanssa asian kertmisesta, myös mitä yksityiskhtia kerrtaan js kta ei le lupaa, vi julkistetut tsiasiat kerta asia käsitellään ryhmissä ja asiantuntijan hjauksessa humiidaan muut itsemurhavaarassa levat ppilaille n kerrttava, että vaikeitten asiitten ratkaisuun muut timintatavat kuin itsemurha vat parempia lähetetään santt kulun pulesta maisille hjataan kaikki työyhteisön jäsenet käsittelemään asiaa kriisi-istuntn js itsemurha tapahtuu kulussa, hulehditaan, että ppilaat eivät pääse tapahtumapaikalle kutsutaan ambulanssi, pliisi ja kulun kriisiryhmä paikalle
suruviestin ktiin vie pliisi tai lääkäri tämän jälkeen rehtri n yhteydessä ktiin 4.5 Oppilaan / työntekijän vakava sairaus svitaan kdin kanssa, mitä ja miten kerrtaan ppilaille kulun aikuisille n annettava ensiapuhjeet kriittisen tilanteen varalle hjataan lukkakavereita pitämään yhteyttä sairastuneeseen. Pissaleva ppilas / työntekijä pidetään läsnä puhumalla hänestä. 4.6 Vakava nnettmuus tai tapaturma kulussa välitön ensiapu ja lisävaaran ehkäisy hälytys (112) tarvittaessa esim. tulipal tai vakava lukkaantuminen selvitetään, mitä tdella tapahtui rehtri tiedttaa tilanteen mukaan kriisiryhmä kti pettajat ppilaat valitaan vastuuhenkilö nnettmuuden uhrille / uhreille (esim. terveydenhitaja n ppilaan kanssa, kunnes vanhemmat ttavat vastuun) lasta ei saa jättää yksin silminnäkijöiden auttaminen esim. jku kriisiryhmästä kuunteleminen keskusteleminen tulipalsta, säteilyvaarasta tai pmmiuhasta ilmitetaan välittömästi pelastustimeen ja pliisille ppilaat ja työntekijät hjataan uls rakennuksesta nudatetaan kulun pelastussuunnitelman hjeistusta 4.7 Vakava nnettmuus muualla kuin kulussa rehtri tiedttaa kulunväelle / ktiin
keskustelu lukassa mitä tdella tapahtunut timinta sen mukaan, minkä tyyppinen nnettmuus n tapahtunut esim. radin / TV:n seuraaminen 4.8 Väkivalta, kiusaaminen Oppilaat tilanteisiin n jkaisen aikuisen puututtava heti, kun väkivaltaa tai kiusaamista ilmenee kulun kiusaamistapausten selvittämisestä vastaavat pettajat selvittävät esille tulleet kiusaamistapaukset ppilaan pettajaan khdistama kiusaaminen / väkivalta purettava kulun kriisiryhmässä Opettajat Js hultaja käyttäytyy pettajaa khtaan aggressiivisesti, tai js etukäteen n pelättävissä hultajan esiintyvän uhkaavasti, tulee pettajan pyytää aina tista kulun aikuista mukaan tapaamisiin. Jkaisella henkilökunnan jäsenellä n velvllisuus pyydettäessä lla läsnä haastavien hultajien tapaamisissa. Samin, js hultaja yllättäen saapuu kululle ja käyttäytyy uhkaavasti, tulee jkaisen henkilökuntaan kuuluvan reagida ja tarkistaa tilanne sen itse humatessaan, tai js siitä hänelle tullaan kertmaan. tilanteet, jissa tapahtuu pettajien keskinäistä tai ppilaisiin khdistuvaa kiusaamista puretaan kulun kriisiryhmässä 4.9 Kiinnipittilanne Ennakinnilla kriisiytymisen estäminen, pyydä tista aikuista apuun rauhitteluun Kiinnipittilanne eli hlding aina kaksi aikuista ppilasta pidetään hldingissa pettajanhuneessa jumppapatjan päällä hultajalle sitetataan heti ja pyydetään tulemaan paikalle
hlding vi kestää yhtäjaksisesti vain 30 min, js ppilas ei rauhitu ja/tai vanhemmat eivät pysty tulemaan tilanteeseen mukaan, sitetaan lasten psykiatrisen tehstetun avhidn yksikköön. Jälkipuinti tapahtumaan sallistuneiden kanssa puretaan tapahtuma ja svitaan jatksta Laaditaan Läheltä piti-tilanteen ilmitus ja Wilmaan muisti tapahtuneesta lapsen kanssa keskustellaan seuraavana mahdllisena päivänä asiasta Kiinnipittilanne eli hlding n viimeinen kein taata ppilaan ma tai tisten ppilaiden / aikuisten turvallisuus. Yleensä hyvällä tilanteiden ennakimisella ja justamisella vidaan välttää hlding. Ylämyllyn kululle n laadittu kriisiytyneen, haasteellisen tilanteen timintamalli, jka n luettavissa sähköisessä pehuneessa. 4.10 Oppilaan / työntekijän itsemurhapuheet puheet tettava aina vakavasti yhteys terveydenhitajaan yhteys kriisiryhmään / ppilashultryhmään / työterveyshultn 4.11 Työuupumus hjataan työterveyshultn 5 Tunnealueen ensiapu Pyri siihen, että auttamisen ilmapiiri n hulehtiva ymmärtävä hyväksyvä tukea tarjava Anna tieta tsiasiista mitä n tapahtunut ja kska
mitä tämän jälkeen tulee tapahtumaan vältä tereettisuutta, pidä selitykset yksinkertaisina varaa aikaa kuuntelemiseen ja tukemiseen älä lupaa enemmän kuin pystyt pitämään Vältä sellaisia ilmauksia kuin aika parantaa haavat minä tiedän, miltä sinusta tuntuu pahemminkin lisi vinut käydä le tki ilinen, että let hengissä Sujaa ppilaita tarpeettmilta stressitekijöiltä tungettelevat tiedtusvälineiden edustajat vimakkaat aistivaikutelmat yli-innkkaat auttajat Psyklginen jälkipuinti järjestetään aina klmen vurkauden sisällä tapahtumasta. Tällöin ihminen n avin tapahtuman käsittelylle. Myöhemmin psyklgiset pulustuskeint vivat estää asian käsittelyn. Jälkipuinnin vetävät siihen kulutetut työntekijät. 6 Tieta suru- ja kriisireaktiista Kriisit vidaan jakaa kehityskriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin. Kehityskriisejä vivat aiheuttaa esim. murrsikä, seurustelusuhteen katkeaminen tai kta pis muuttaminen. Traumaattiset tapahtumat vivat taasen aiheuttaa traumaattisen kriisin esim. kdin tulipal tai nnettmuustilanteeseen jutuminen. Trauma vi syntyä myös pitkän ajan kuluessa esim. seksuaalisen hyväksikäytön tai perheessä tapahtuvan väkivallan seurauksena. 6.1 Traumaattisen kriisin vaiheet Shkkivaihe kestää muutamista hetkistä muutamaan vurkauteen
ihminen ei pysty käsittämään tapahtunutta, jpa kieltää sen käyttäytyy pikkeavasti tai tilanteeseen spimattmasti ei ehkä jälkeenpäin muista tämän vaiheen tapahtumia Reaktivaihe kestää muutaman viikn tai muutaman kuukauden ihminen yrittää saada käsitystä tapahtuneesta henkiset pulustuskeint alkavat timia paremmin, tapahtuman kieltäminen vähenee ihmisellä vi lla mm. erilaisia ruumiillisia ireita, ahdistuneisuutta, masennusireita (itkuisuus, vetäytyminen, syyllisyydentunteet, rukahaluttmuus, univaikeudet) Käsittelyvaihe kestää muutamista kuukausista vuteen tapahtumat hyväksytään siihen ja menneeseen elämäntilanteeseen keskittyminen vähenee ireet ja tuntemukset vähenevät Uudelleen suuntautumisen vaihe tapahtuu lpullinen tipuminen kukaan ei le kuitenkaan kriisin jälkeen ennallaan 6.2 Suru- ja kriisireaktit Välittömät reaktit shkki ja epäusk kauhistus ja vastustus välinpitämättömyys ja lamaantuneisuus tavallisten timien jatkaminen Jälkireaktit ahdistuneisuus ja haavittuneisuus vimakkaat muistikuvat univaikeudet murhe ja kaipaus ärtyisyys ja viha syyllisyydentunt, itsesyytökset ja häpeä
ngelmat kulussa ruumiilliset vaivat ngelmat suhteessa muihin ppilaisiin Lapsen käsitys kulemasta 5-vutias lapsi: kulema ei le lpullinen, palauttamatn tapahtuma kulema n rangaistus asssiituu ern, yksinäisyyteen, jätetyksi tulemisen pelkn 5-10-vutias lapsi: käsitys kulemasta asteittain lpullisena mielikuvat lisääntyvät lisääntyvä pelk käsityksiä kulinsyistä pelt: man kehn tuhutuminen, er, helvetti Yli 10-vutias lapsi: ymmärtää kuleman abstraktisesti aletaan ymmärtää myös kuleman seurauksia kuleman väistämättömyyteen liittyy tiet masta kulemasta, minkä vuksi ei ehkä haluta ajatella kk asiaa 7 Vaikeuksien tunnistaminen 7.1 Masentuneen tunnistaminen Oireina mm. keskittymisvaikeudet, rauhattmuus, ylivilkkaus vihamielisyys: kiukuttelua, äksyilyä, kiusaamista apatia, vetäytyminen: harrastukset, ystävät, kulunkäynti ei kiinnsta vimattmuus: ei jaksa, väsyy helpsti syömisvaikeudet: ei syö tarpeeksi tai syö suruunsa itseinh: len ruma, minusta ei pidetä univaikeudet: ei saa illalla unta, heräilee yöllä, jatkuvasti väsynyt
lemus surullinen itkuisuus puhuu, kirjittaa paljn kulemasta 7.2 Psykttisen käyttäytymisen tunnistaminen Oireina mm. vetäytyminen, pyrkimys lla yksin sekavat tai epärealistiset puheet rituaalit, pakktiminnat ikätasa lapsellisempi timinta suhtautuminen kulutyöhön muuttuu, ei välitä kulutyöstä tai yrittää tehdä enemmän kuin jaksaa erikinen timinta, jta ei itse halua / saa selittää vihjailee avuntarpeestaan ulkinen lemus vi muuttua äkkiä, esim. hitamattmuus tunneilmaisun kaventuminen tai muuttuminen esim. äkilliset naurun- tai itkunpuuskat harhaluult 7.3 Päihteiden väärinkäytön tunnistaminen nuren kaveripiiri vaihtuu nuren rahantarve kasvaa: näpistely, ilkivalta, kauppaaminen lisääntyy kulumenestys laskee pissalt lisääntyvät, aamu- ja maanantaipissalja epärealistisia puheita, tarinita, valehtelua lunteessa muutksia esiintyy pelktilja, ahdistuneisuutta, levttmuutta erilaisia fyysisiä merkkejä (esim. laajentuneet silmäterät, verestävät silmänvalkuaiset, vapina, hikilu, laihtuminen / lihminen, uneliaisuus, tkkuraisuus) haju, tietyille aineille minainen esim. tinneri, kannabis esineet: piippu, veitset, aineenpalaset ulknäkö / lemus muuttuu
7.4 Henkilö n itsemurhavaarassa tekee itsemurhayrityksen puhuu tai uhkailee asialla viiltelee itseään n suunnitelma itsemurhasta, esim. antaa pis tavarita, jista n ennen pitänyt kulemaan liittyvät ajatukset mielessä enimmän san aikaa tuntee jnkun, jka n tehnyt itsemurhan identifiituu sellaiseen, jka n tehnyt itsemurhan (alkaa muistuttaa esim. elkuva- tai rcktähteä, jlla llut tällainen khtal) väkivaltainen kulema tai itsemurha suvussa hyvin hun impulssikntrlli ei näe ratkaisua ngelmiinsa, ei ta vastaan apua ylikriittisyys, täydellisyyden tavittelu 8 Timenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi Kriisiryhmä hulehtii siitä, että jka lukuvuden alussa henkilöstön kanssa käydään läpi kriisihjeet. Kriisitimintamalli myös päivitetään säännöllisesti jka lukuvuden alussa yhteystietjen ja timintahjeiden salta. Suunnitelmaa täydennetään, js ilmenee uhkia, jihin ei le aiemmin sattu varautua. Kulun turvakansista löytyy lisäksi pelastussuunnitelma, pistumissuunnitelma ja ppilashulln käsikirja.