MAAKUNNALLINEN LUKIOVESO KOKKOLA 27.10.2012 LUKIOKOULUTUS KOHTI VUOTTA 2020 Lieselotte Eskelinen, erityisasiantuntija Puhelin: (09) 771 2032, 040 526 9362 Sähköposti: lieselotte.eskelinen@kuntaliitto.fi
KOULUTUS KULMAKIVI Alueiden ja kuntien elinvoimalle Kansalaisten hyvinvoinnille; suojaa syrjäytymiseltä Tarvitsemme korkean tason ammatillista osaamista ja huipputasoisia korkeakouluja ja yliopistoja Perusta tällaiselle osaamiselle luodaan pääasiallisesti lukiossa, joka takaa hyvät akateemiset valmiudet korkea-asteen opintoihin Lukiokoulutus osaksi kuntauudistusta Kyse palveluiden turvaamisesta ja järjestämisestä Lukiokoulutuksen laadukkuuden, saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen 2 30.10.2012 Liese Eskelinen
LUKIOKOULUTUKSEN KESKEISIMPIÄ HAASTEITA Alueelliset suuret erot Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin Pienenevät ikäluokat, väestön ikääntyminen Opetushenkilöstön eläköityminen, osaavan henkilöstön saanti ja osaamisen ylläpito Resurssien pieneneminen, valtion ja kuntien taloudellinen tilanne lukiokoulutuksen rahoitus» Lukioverkon rationalisointi Lukiokoulutus kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa järjestämistapa? Koulutustakuu» maahanmuuttajat Järjestämislupien joustavuuden puute Lukiokoulutuksen vetovoimaisuus ja laatu 30.10.2012 Liese Eskelinen
Asukkaita suunnilleen saman verran kuin pääkaupunkiseudulla Asukkaita suunnilleen saman verran kuin Helsingissä Lähde: Tilastokeskus 8.9.2008/RK Affecto Finland Oy, Lupa L7017/07 Pääkaupunkiseudulla asukkaita n. 1,0 milj. Helsingissä asukkaita n. 0,57 milj.
Lukiokoulutusta järjestävät kunnat* ja opiskelijamäärät 20.9.2011 *Koulutuskuntayhtymät sisältyvät kuntien määrään *Kainuun maakunta-koulutusyhtymä mukana kunnittain @Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: OPH
30.10.2012 Liese Eskelinen
128 642 124 644 121 816 120 531 Lukiokoulutuksessa olevien opiskelijoiden sekä uusien opiskelijoiden määrän kehitys 2001-2011 140 000 120 000 118 111 117 260 115 253 114 500 112 100 111 778 109 046 100 000 Lkm 80 000 60 000 Opiskelijoita yhteensä Uusia opiskelijoita 40 000 42 793 41 020 42 605 40 593 39 544 39 395 38 517 38 744 38 054 37 869 36 784 20 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus
LUKIOKOULUTUS KOHTI VUOTTA 2020 KEHITTÄMINEN JA PROFIILIN NOSTO» LAADUKAS LUKIO» LUKIOTUTKINTO JA LUKION YLIOPPILAS JÄRJESTÄMINEN VASTUU KUNNILLE» JÄRJESTÄMISTAVOISTA RAHOITUS JA PORRASTUSTEKIJÖITÄ» YLLÄPITÄJÄRAHOITUS» OHJAUS» TULOKSELLISUUSRAHOITUS» MAAHANMUUTTAJAT» PIENTEN LUKIOIDEN LISÄ 30.10.2012 Liese Eskelinen
Lukiokoulutus kohti vuotta 2020 KUNTALIITON SIVISTYKSEN SUUNTA 2020: TULEE KÄYNNISTÄÄ VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA, JONKA TAVOITTEENA ON UUDISTAA LUKIOKOULUTUS VETOVOIMAISEKSI, TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN VASTAAVAKSI KOULUTUKSEKSI 30.10.2012 Liese Eskelinen
Lukiokoulutus kohti vuotta 2020 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN TULEE NOSTAA VAHVASTI ESIIN Lukiokoulutuksen kehittäminen ja profiilin nosto tärkeää Lukioilla merkittävä rooli korkean osaamisen perusjalkana ja maamme kilpailukyvyn takaajana Kuntaliitto haluaa osaltansa olla mukana lukiokoulutuksen kehittämistyössä. Kuntaliitto kehittää toimintaansa verkostoyhteistyöllä, myös lukioasioissa Lukiofoorumi Lukiorehtoriverkosto Myös Innolukio, Pro Lukio 30.10.2012 Liese Eskelinen
Lukio on yhä nuorille hieman ammatillista koulutusta suositumpi hakukohde n. puolet hakee lukio- ja puolet ammatilliseen peruskoulutukseen 30.10.2012 Liese Eskelinen
Liese Eskelinen 30.10.2012 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN YHTEISHAKU KEVÄT 2012 TILANNE 14.6.2012 Lähde: OPH, yhteishakurekisteri ALOITUS- PAIKAT 1. SIJ HAKIJAT % VALITUT VALITTU 1. SIJ. HAKIJOISTA % HAKIJOITA VALITSEMATT A % TÄYTTÄMÄTTÄ OLEVAT ALOITUSPAIKA T YHTEENSÄ 87 489 100 993 100,0 77 239 76,5 23 754 23,5 10 250 AMMATILLINEN KOULUTUS 48 065 68 531 67,9 46 719 68,2 21 812 31,8 1 346 LUKIOKOULUTUS 39 424 32 462 32,1 30 520 94 1 942 6 8 904 14
Liese Eskelinen 30.10.2012 PERUSKOULUN 9. LUOKAN PÄÄTTÄNEIDEN HAKEMINEN YHTEISHAUSSA KEVÄT 2012 Peruskoulun 9. lk.:n päättäviä keväällä 2012 oli 61 627, joista 1023 (1,7 %) ei hakenut kevään yhteishaussa) (vuonna 2011 oli 63 886, joista 1 118 ei hakenut kevään yhteishaussa) Tilanne 17.6.2012 Lähde:OPH, yhteishakurekisteri 1. SIJ. 1. SIJ. VALITU 1. SIJ. 1. SIJ. 1. HAKIJAT HAKIOIDEN T HAKIJOISTA HAKIJOISTA SIJ.HAKIJOIST JAKAUMA % VALITTU %*) VALITSEMATT A A VALITSEMATTA % YHTEENSÄ 60 604*) 100 55 301 100 5 303 9,6 AMMATILLINEN KOULUTUS 29 737 48,3 25 788 46,6 3 949 6,6 LUKIOKOULUTUS 30 867 50,1 29 513 53,4 1 354 2,4 *) 9 lk.:n päättävistä hakijoista haki 98 % yhteishaussa ja hakijoista valittiin 91,2 % 15
Liese Eskelinen Perusasteen 9. lk:n päättäneiden haku ja valinta yhteishaussa vuosina 2009-2012 30.10.2012 2009 2010 2011 2012 Hakeneet Valitut Hakeneet Valitut Hakeneet Valitut Hakeneet Valitut 1.sij. 1.sij. 1.sij. Valittujen osuus 1. sij. hakijoista % 1.sij. Valittujen osuus 1. sij. hakijoista % Valittujen osuus 1. sij. hakijoista % Valittujen osuus 1. sij. hakijoista % YHTEENSÄ 64 461 58 365 90,5 63 893 57 748 90,4 62 768 56 902 90,7 60 604 55 301 91,2 Lukiokoulutus 32 188 30 602 95,1 32 011 30 701 95,9 31 610 30 410 96,2 30 867 29 513 95,6 Ammatillinen koulutus 32 273 27 763 86,0 31 882 27047 84,8 31158 26 492 85,0 29 737 25 788 86,7 Lähde:OPH, yhteishakurekisteri Lisätietoja. Mikko Svartsjö, Kuntaliitto 16 10
Liese Eskelinen 30.10.2012 12 000 TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU KEVÄT 2012 Lukiokoulutuken aloituspaikat, hakeneet ja valitut makunnittain 14.6.2012 (Lähde:OPH, yhteishakurekisteri 14.6.2012 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Uusim aa Varsin ais- Suomi Sataku nta Kanta- Häme Pirkan maa Päijät- Häme Kymen laakso Etelä- Karjala Etelä- Savo Pohjois -Savo Pohjois - Karjala Keski- Suomi Etelä- Pohjan maa Pohjan maa Keski- Pohjan maa Pohjois - Pohjan maa Aloituspaikat 10 558 2 929 1 597 1 010 3 248 1 368 1 051 943 1 366 1 909 1 232 2 074 1 623 2 221 749 3 287 588 1 671 1.sij. hakijat 11 053 2 832 1 284 906 2 785 1 136 850 706 832 1 405 855 1 590 1 080 1 005 393 2 448 437 865 Valitut 9 854 2 623 1 241 865 2 565 1 098 831 640 813 1 344 821 1 579 1 099 985 386 2 446 434 896 Kainuu Lappi 17
Lukiokoulutukseen kevään 2012 yhteishaussa hakeneet peruskoulun 9. luokan päättäneet 45000 40000 39 424 35000 30000 30867 29513 25000 20000 15000 10000 5000 0 1 354 Lukioon hakeneet Aloituspaikkoja lukiossa Lukioon valitut Lukioon valitsematta jääneet Lisätietoja: Mikko Nislin, Kuntaliitto 9
Laadukas lukio
Lukiokoulutus kohti vuotta 2020 TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO ANTAA LAADUKKAAN YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN Oppiainejakoinen, kurssimuotoinen ja luokaton Laaja-alainen tietojen, taitojen ja valmiuksien hallintaa korostava osaaminen tulevaisuuden jatkokoulutus- ja työelämän tarpeita vastaamaan Korostaa tiedon soveltavuutta, nykyajan tvttekniikkaa hyödyntäen Valinnaisuutta; Yksilöllisempien opintopolkujen mahdollistaminen ja osaamisalueiden syventämismahdollisuudet tulevaisuuden suuntautumisen tueksi Riittävän monipuolinen yleissivistys takaamaan kaikille yleinen jatko-opintokelpoisuus LUKIOKOULUTUSTA JA AMMATILLINEN KOULUTUS Kehitetään omina koulutusmuotoinaan 30.10.2012 Liese Eskelinen
TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO Lukiokoulutus kohti vuotta 2020 LAADUKAS OPPIMISYMPÄRISTÖ Ulkoiset ja sisäiset puitteet vastaavat uusien oppimisympäristöjen vaatimuksia niin tekniikaltaan kuin toimivuudeltaankin Nykyistä opiskelijalähtöisempi Yksilöllisemmät oppimispolut, riittävä valinnaisuus lukioista, sekä muista koulutusmuodoista, työelämäyhteistyö Opiskelijan kokonaisvaltaiseen ohjaukseen panostetaan lukio-opiskelun suunnittelussa, toteuttamisessa ja jatko-opintoihin ohjaamisessa Opintojen ohjaus kuuluu kaikille opettajille Lukion opinto-ohjaajien verkostoituminen keskenään ja yli oppilaitosmuotojen 30.10.2012 Liese Eskelinen
TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO Lukiokoulutus kohti vuotta 2020 Yksilöllinen ja yhteisöllinen hyvinvointi tärkeää Yhteisölliset työtavat Esim. projektioppiminen, tiimityö, yhteisöllinen toiminta Osallistaminen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Oppilaskunnan roolia on vahvistettu Tarvitaan pedagogiikan muutos Yksilöllinen ja yhteisöllinen oppiminen, osaaminen ja toiminta Nykyaikaisen teknologian hyödyntäminen, uudet oppimisympäristöt => myös opettajuuden muutos Opettajien peruskoulutuksessa huomioitava täydennyskoulutustarve LAADUN ARVIOINTI sekä ulkoinen että itsearviointi - TÄRKEÄÄ 30.10.2012 Liese Eskelinen
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio? LUKIOIDEN VERTAILTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Miten lukioita voi vertailla? Onko tarpeen ja voiko rankinglistoja laatia? Mikä on hyvä lukio? Kumpi on parempi Lukio, jonne pääsee alhaisella keskiarvolla ja jonka opiskelijat läpäisevät, suorittavat ylioppilastutkinnon ja siirtyvät työelämään tai jatko-opintoihin Vai Lukio, jonne on korkea keskiarvopääsyraja ja jolla hienot ylioppilastulokset ja opiskelijoilla korkea sijoittuminen korkeaasteen opintoihin? Vai Ovatko molemmat hyviä? Onko yllä olevat mittarit oikeita arvioimaan lukioiden hyvyyttä/paremmuutta? Kuntaliiton vertailutiedonkeruu KOULUIKKUNA, jonka tavoitteena on kehittää kuntien lukiokoulutuksen vertailua ja kerätä sen tueksi relevantteja tunnuslukuja oman lukiokoulutuksensa kehittämisen avuksi. LAADUN ARVIOINTI sekä ulkoinen että itsearviointi - TÄRKEÄÄ Kuntaliitto 2010: Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa. Antaa systemaattisen mallin laadunkehittämistyön toteuttamiselle kunnissa. 30.10.2012 Liese Eskelinen
Kuntaliitto tukee kuntia laadun arvioinnissa ja sen kehittämisessä. Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana opetustoimen strategista johtamista
Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa Kuntaliiton opetustoimen laadunhallintaan liittyvässä hankkeessa selvitettiin erilaisten laadunhallintamallien soveltuvuutta laadun arviointiin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 30.10.2012 Liese Eskelinen 25
Lukiokoulutuksen laadunhallintamalli Rakenteiden laatu Toiminnan latu Lukioveso 27.10.2012 Kokkola Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Opetussuunnitelmatyö Opetuksen toteuttaminen Oppimisen tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Oppimistulokset ja opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin Yhteistyö ja kumppanuudet Suomen Kuntaliitto Innovatiivisuus ja oppiminen 30.10.2012 Liese Eskelinen 26
Kokonaisvaltaisen laatutyön toteuttaminen Lukioveso 27.10.2020 Kokkola 1. Arviointialueiden arviointikohteisiin perustuva kysely Henkilökunta 1 2 Opiskelijat 2. Arviointialueiden arviointikohteisiin perustuva kysely 4. Koulutuksen järjestäjätason arvioinnin suorittaminen itsearviointina. Arviointiryhmä 4 Laaturyhmä 3 3. Oppilaitostason tason arvioinnin suorittaminen itsearviointina. kyselyjen tulokset muu saatavilla oleva aineisto ja tieto 30.10.2012 Liese Eskelinen 27
Henkilöstökysely Opiskelijakysely Arviointiryhmän arviointi Laatutyöryhmän arviointi
20 suurimman kaupungin tuottavuusmittarit kärkihankkeessa käytetään Kouluikkunasta saatavia tunnuslukuja Vertailutietokannan rooli tuloksellisuuden mittaamisessa Perusopetuksessa 60 tuloksellisuusmittaria Lukiokoulutuksessa 58
LUKIOTUTKINTO TAVOITTEENA
LUKIOTUTKINTO TAVOITTEENA Lukiokoulutus kohti vuotta 2020 HALLITUSOHJELMA JA KESU» YHTEISKUNTATAKUU YLIOPPILAAT?» Ei ammatillista toisen asteen perustutkintoa! LUKION OPPIMÄÄRÄ +YLIOPPILASTUTKINTO = LUKIOTUTKINTO Yleissivistävä, laaja-alainen tutkinto Kelpoisuus ja valmius erilaisiin yleissivistäviin työtehtäviin LUKIOTUTKINNON SUORITTANUT - LUKION YLIOPPILAS LUKIOTUTKINTO KOHENTAISI TASA-ARVOA TOISEN ASTEEN KOULUTUKSESSA 30.10.2012 Liese Eskelinen
Lukiokoulutus kohti vuotta 2020 LUKIOTUTKINTO YLEISSIVISTÄVÄKSI TUTKINNOKSI LUKION JÄLKEEN ERILAISIA MAHDOLLISUUKSIA JATKO-OPINTOIHIN JA TYÖELÄMÄÄN HAKEUTUMISEEN 1. Pääasiallinen tavoite: Lukiotutkinto antaisi vahvan akateemisen perustan erityisesti yliopistoihin ja korkeakouluihin. 2. Lukiotutkinnon suorittaneet voisivat hakeutua ammatilliseen aikuiskoulutukseen tai suorittaa tutkinnon oppisopimuskoulutuksena. 3. Lukiotutkinnon suorittanut voisi halutessaan kelpoisena jatkaa suoraan työelämään ja hakeutua halutessaan myöhemmin jatkoopintoihin. 30.10.2012 Liese Eskelinen
Kunnat päättävät mahdolliset lukiokoulutukseen otettavien perusopetuksen päättötodistuskeskiarvorajat. Jotta koulutustakuutavoite toteutuu, kunta ohjaa jokaisen nuoren toisen asteen koulutukseen tai muuhun ohjattuun toimintaan. Lukiokoulutukseen saadaan useasti lähtötasoltaan hyvin erilaisia opiskelijoita => kaikille lukioon otetuilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuudet sijoittua jatko-opintoihin tai työelämään lukion jälkeen. 30.10.2012 Liese Eskelinen
Nykyinen koulutusjärjestelmä
Ehdotus koulutusjärjestelmäksi DUAALIMALLI yökokemus YLEISSIVISTÄVÄ AMMATILLINEN LUKIOTUTKINTO YLEISSIVISTÄVÄ TUTKINTO 2. ASTE (LUKIOTUTKINTO: Lukion oppimäärä yo-tutkinto)
LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ 30.10.2012 Liese Eskelinen
Lukio- ja ammatillinen koulutus kuntalaisen peruspalvelu Kuntauudistus ja toisen asteen koulutus Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Lukiokoulutus osa kuntien peruspalveluita; jatkumo perusopetuksen jälkeen Laadukkaan lukiokoulutuksen saatavuuden turvaaminen yhdenvertaisesti koko maassa Verkottuminen lukiot ja järjestäjät Resurssien koonti ja jakaminen yhteistyössä Valtioneuvoston asetuksella tulee säätää edelleen vuoden 2012 jälkeen Kuntaliiton aloitteen (26.6.2012) mukaisesti: Jos pienen lukiokoulutuksen järjestäjän lukiokoulutus, joka kuuluu korotetun tunnusluvun piiriin, siirtyy kuntien yhdistymisessä syntyvälle kunnalle tai osaksi toisen kunnan lukiokoulutusta, tunnusluku lasketaan erikseen kullekin entisen lukiokoulutuksen järjestäjälle. 30.10.2012 Liese Eskelinen
Jokaiselle toisen asteen tutkinto Peruskoulunsa päättävällä nuorella oikeus saada opiskelupaikka lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa Lailla tulee säätää nuorten oikeudesta lukio- tai ammatilliseen peruskoulutukseen Kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta kuntien tehtäväksi. Koulutus muodostaa jatkumon esiopetuksesta perusopetukseen ja sieltä lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen Nuorten lukio- ja ammatillisessa peruskoulutuksessa nykyisenkaltainen järjestämislupamenettely poistuisi peruskuntien osalta; yksityisillä järjestämisluvat Lailla tulee säätää vastuu nuorten koulutuksen järjestämisestä kunnille Rahoitus nuorten koulutuksen osalta kuten tähänkin asti kunta valtio suhteessa, ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusvastuu valtiolle Kunnat voisivat edelleen järjestää koulutuksen parhaaksi näkemillään tavoilla oman toimintana tai kuntayhtymissä. Koulutusta voisi tuottaa järjestämisluvalla myös yksityinen taho. Kuntaperusteinen koulutusjärjestelmä toisen asteen loppuun asti 30.10.2012 Liese Eskelinen
Koulutus on jatkumo ja osana muita palveluita Kuntaperusteisuus lähtökohtana Vahva peruskunta ottaa vastuun eri palveluiden järjestämisestä. Työssäkäyntialueen kuntien välinen yhteistyö palveluiden järjestämisessä, jottei palvelurakenne pirstaloituisi Valtio - Lainsäädännölliset puitteet - Rahoituksen turvaaminen Työelämä Aikuiskoulutus korkeakoulut Perusopetus Nuorten toisen asteen koulutus Lukiot ja ammatillinen peruskoulutus Esiopetus Varhaiskasvatus/ päivähoito Kuntalaisten palvelukokonaisuus Koulutuspalvelut Hyvinvoinnin tuki Nuoriso-, liikunta ja kulttuuripalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuntien elinkeinopalvelut
LUKIOKOULUTUS KOKO MAASSA KUNTALAISTEN SAATAVILLA TASA-ARVOISESTI LAADUKKAANA Omassa kunnassa tai lähialueella Nuorille pääosin kotona asuen Kaikille nuorille mahdollisuus johonkin toisen asteen koulutukseen kotoa käsin ehkäisee syrjäytymistä MITEN LUKIOKOULUTUS JÄRJESTETÄÄN JA ORGANISOIDAAN? Alueelliset erot suuret Kaupunkiseudut, isot kunnat ja harvaan asutut alueet Ei ole vain yhtä järjestämismallia Lähi-, etä- tai monimuoto-opetuksen keinoin 30.10.2012 Liese Eskelinen
VERKOSTOITUMINEN Toiminnallinen lukioverkosto eri järjestäjien lukiot, jotka tekevät yhteistyötä erilaisiin sopimuksiin perustuen, esimerkiksi yhteistyötä yli kuntarajojen tekevät lukiot isäntäkunta - alueellinen hallintomalli lukioiden erilaiset järjestäytyneet, suunnitelmalliset ja sopimuksiin perustuvat verkostoitumiset esim. Isoverstas, Opinlakeus Yhteisen järjestäjän lukioverkosto yhteisen koulutuksen järjestäjän lukiot, esimerkiksi Peruskunnan lukiot erilliset lukiot, joilla omat rehtorit - saman kunnanhallinnon alaiset päälukio ja sen filiaalitoimipisteet, yksi tulosyksikkö kuntaliitoksen jälkeen uudessa kunnassa toimintaansa jatkavat kunnan lukiot Isäntäkunta - alueellinen lukiokoulutuksen järjestäjämalli; päälukio ja sen erilliset toimipisteet Kuntayhtymän lukiot Liese Eskelinen 30.10.2012 42
Lukiokoulutuksen verkostoja Alue- tai maakunnallinen lukio tai alueellinen lukioverkosto Alueen tai maakunnan lukiot muodostavat yhtenäisen erikoistumismahdollisuuksia sisällään pitävän itsenäisten lukioiden verkoston. Tavoitteet Hyödyntää alueellista yhteyttä ja voimavaroja lukiopalvelujen tuottamisessa Yhdistää ja koordinoida yksittäiset alueen lukiokoulutuksen kehittämistoimet yhtenäiseksi, resursseiltaan vahvemmaksi kokonaisuudeksi. Turvata lukiopalvelujen säilyminen nykyisillä lukiopaikkakunnilla mahdollisimman pitkään. Mahdollistaa monipuolisen kurssitarjonnan kaikille alueen lukio-opiskelijoille, niin nuorille kuin aikuisille. Lisää ja syventää alueen lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten välistä yhteistyötä. Lisää ja syventää alueen lukioiden ja työelämän välistä yhteistyötä. Liese Eskelinen 30.10.2012 43
Kunnat voivat lisätä yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä mm. seuraavissa tapauksissa: 1. Opetus; 2. Tukipalvelut; 3. Hankinnat ja kilpailuttaminen 4. Kiinteistöt; nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksen järjestäminen opiskelijahuollon ja erityisen tuen järjestäminen kouluverkko ja koulurakennukset 5. Toiminnan resursointi; kuntien rahoitus ja valtionosuudet 6. Koulutuksen arviointi 7. Opetushenkilöstön määrän ja tulevan tarpeen seuranta 8. Opetushenkilöstön täydennyskoulutus OSAAVA ohjelma; hakuaika 1.11.2012 19.12.2012 Liese Eskelinen 30.10.2012 44
RAHOITUKSESTA 30.10.2012 Liese Eskelinen
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio? TARVITAAN LUKIOKOULUTUKSEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄN MUUTOS Osana valtionosuusuudistuskokonaisuutta Tulee mahdollistaa ja palvella lukiokoulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista => tasokorotus Lukiokoulutuksessa ei enää riitä pelkästään pulpetti, oppikirja ja liitutaulu Lähde: Oph:n raportit 30.10.2012 Liese Eskelinen
KUNNAT Lukiokoulutuksen rahoitus TAE 2013 17.9.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kunnat 0,42 mrd. Valtio 0,29 mrd. 76 /asukas 0,71 mrd. Kuntayhtymät Kunnat Yksityiset 30.10.2012 Liese Eskelinen
LUKIOKOULUTUS JA HALLITUSOHJELMA Yleistä s. 31 Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saavutettavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Uudistetaan lukioiden rahoituspohja siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen.» Tässä vahva kirjaus saavutettavuudesta. Kuitenkin rahoitusosuudessa s. 85 lukioverkon karsiminen -30 milj.! Lisäksi 7 milj. 30.10.2012 Liese Eskelinen
Hallitusohjelman mukaisista menosäästöistä Leikkausta 30 milj. euroa ei tule tehdä ns. pienen lukion lisän poistolla, saatavuus tulee turvata.» Ei tue lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saatavuuden tavoitetta; eikä yhteiskuntatakuuta Huom! Kehysriihen lisäleikkaukset - 7 milj. euroa, yksikköhintaindeksikorotuksen jäädytys Aikataulutus: -15 milj. euroa v. 2014, - 37 milj. euroa v. 2015 30.10.2012 Liese Eskelinen
Pienten lukioiden valtionosuuskorotuksista Pienten lukioiden valtionosuuskorotuksista: Pienten lukiokoulutuksen ylläpitäjien valtionosuuskorotus-perusteet säilyvät toistaiseksi ennallaan myös tämän vuoden jälkeen. Mutta: Kuntien yhdistymisissä tai lukiokoulutuksen hallinnollisen yhdistämisen yhteydessä syntyvälle lukiokoulutuksen järjestäjälle siirrettävien pienten lukioiden yksikköhintojen korotuksen säilyminen päättyy, kun yhdistymiset tehdään 1.1.2013 ja sen jälkeen (mikäli lukiokoulutuksen järjestäjän yhteenlaskettu lukio-opiskelijamäärä on 200 tai enemmän). Aiemmin yhdistyneet (1.1.2008 31.12.2012) säilyttävät korotuksensa. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/opetus/lukio/pie netlukiot/sivut/default.aspx 30.10.2012 Liese Eskelinen
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011 2016 Maahanmuuttajien koulutuksen edistämisen toimenpiteiksi ehdotetaan maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen sisällyttämistä lainsäädäntöön.» Kuntaliitto kannattaa ehdotusta lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen kirjaamista lainsäädäntöön, jos se toteutetaan siten, että valtio rahoittaa sen samalla tavalla kuin perusopetuksessa. 30.10.2012 Liese Eskelinen
TULOKSELLISUUSRAHOITUKSESTA
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011 2016 Lukioiden laatu ja tuloksellisuus rahoitusta ohjaamalla? Sisällytetään lukiorahoituksen perusteisiin tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä Mahdollinen tuloksellisuusrahoitus tulee olla yksikköhintarahoituksen päälle, ei vähentää ensin kaikilta kuten nyt menetellään ammatillisessa koulutuksessa. Yksikköhintarahoituksella tulee turvata lain edellyttämien tavoitteiden toteutuminen. Lukiokoulutukseen kehitetään tuloksellisuusrahoitusta tukevat ja kattavat laatukriteerit. Koulutuksen arviointia koskeva lainsäädäntö varmistaa koulutuksen laadun. Kuntien ohjaus perustuu lainsäädäntöön. Laatukriteereillä ja - strategioilla ei saa ohjata koulutuksen järjestäjää lainsäädännön ohi. 30.10.2012 Liese Eskelinen
Lukiokoulutus on tuloksellista! 30.10.2012 Liese Eskelinen
5
2000 1800 1600 Kuntien ja valtion rahoitusosuudet lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa 2006-2012 1400 1200 626 664 692 713 745 1000 800 600 400 200 217 262 535 647 222 268 580 700 240 333 869 245 340 922 249 345 960 274 401 991 287 421 1036 Valtion rahoitusosuus Kuntien rahoitusosuus 0 Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012* *VM:n talousarviot Lähde: Oph:n rahoitusjärjestelmäraportit/vm Liese Eskelinen
Kuntaliiton uutiskirjeet Kuntaliitto julkaisee uutiskirjeitä eri toimialoilta ja keskeisistä hankkeista suunnattu kuntatyön ammattilaisille sekä kuntien luottamushenkilöille välittävät uusimmat uutiset, tutkimustulokset ja lainsäädäntömuutokset sekä esittelevät julkaisut ja kertovat tulevista tapahtumista. Esim. Opetus- ja kulttuuriyksikön uutiskirje ja Sote, uutiskirje sosiaali- ja terveydenhuollon asioista Tilaa uutiskirje sähköpostiisi osoitteesta: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutiskirjeet/tilaa/ Sivut/default.aspx Liese 30.10.2012 Eskelinen
Liese Eskelinen 30.10.2012 58
Kuntaliitto Materiaalia lukiokoulutuksesta Opetus- ja kulttuuripalvelujen monimuotoiset järjestämistavat selvitys sivistystoimen palvelurakenteesta (KL, 2005) http://www.kunnat.net/binary.asp?path=1;29;351;106448&field=fileattachment&v ersion=2 Opetus- ja kulttuuripalvelujen erilaisia yhteistyöratkaisuja ja hallintomalleja julkaisu (KL 2007) http://www.kunnat.net/binary.asp?path=1;29;351;116506&field=fileattachment&version =1 Lukiokoulutuksen kehittämissuuntia lukiokoulutuksen ajankohtaiskatsaus (KL, kevät 2007) http://www.kunnat.net/binary.asp?path=1;29;351;9308;128856&field=fileattachment&v ersion=4 Lukiokoulutuksen palvelurakenteiden kehittäminen (KL 2008) http://www.kunnat.net/binary.asp?path=1;29;351;9308;140358&field=fileattachment&v ersion=1 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, miten opetuspalvelut järjestetään? Perusopetus ja lukiokoulutus PARAS-uudistuksessa (KL 2009) http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p090114081032z.pdf Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla http://www.kunnat.net/k_htmlimport_hn.asp?path=1;29;145;38918&urli=http://hosted. kuntaliitto.fi/skriptit/kirjakauppa/kirjahaku_temp.asp?hakusana=2654 hakutapa=7 Framtidsstrategi för de svenskspråkiga gymnasierna i Finland http://shop.kommunerna.net/product_details.php?p=2750 Liese Eskelinen 30.10.2012 59
KIITOS! 30.10.2012 Liese Eskelinen