Ehdotusvaiheen selostus VALKEAKOSKEN KAUPUNKI JUTIKKALAN OIKEUSVAIKUTTEINENN OSAYLEISKAAVA Ehdotusvaiheen selostus 25. 2.2013
Ehdotusvaiheen selostus SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Osayleiskaavatyön tausta ja tarkoitus... 1 1.2 Suunnitteluorganisaatio... 1 1.3 Kaavaprosessin tähänastiset vaiheet... 1 1.4 Kaavaprosessin tulevia vaiheita... 2 1.5 Tiivistelmä... 2 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelualue Jutikkala... 3 2.2 Suunnittelutilannee... 3 2.2.1 Maakuntakaava... 3 2.2.2 Yleiskaavat... 6 2.2.3 Asemakaava... 6 2.2.4 Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset... 7 2.2.5 Rakennusjärjestys... 7 2.2.6 Rakennuskiellot... 7 2.3 Väestö ja asuminen... 7 2.4 Palvelut... 8 2.5 Työpaikat... 10 2.6 Maanomistus... 11 2.7 Maaperä ja topografia... 11 2.8 Hydrologia... 14 2.9 Kasvillisuus ja eläimistö... 18 2.10 Liikennee... 20 2.11 Teknisen huollon verkostot... 26 2.12 Arkeologia... 30 2.13 Maisemahistoria... 32 2.14 Rakennettu kulttuuriympäristö... 35 3 SUUNNITTELUN VAIHEET... 37 3.1 Tutkimukset ja selvitykset... 37 3.1.1 Aiemmin laaditut tutkimukset, selvityksett ja suunnitelmat... 37 3.1.2 Kaavoitustyön yhteydessä laaditut tutkimukset ja selvitykset... 37 3.2 3.3 Suunnittelun vaiheet... 37 Tulevia vaiheita... 37 4 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 38 4.1 OSALLISET... 38 4.1.1 Tiedottaminen... 38 4.1.2 Kaavoitusprosessi jaa osallistuminen... 38 4.1.3 Viranomaisyhteistyöö... 38 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 39 5.1 Osayleiskaavan aluevaraukset... 39 5.2 Teknisen huollon ratkaisut r... 39 5.2.1 Vesi ja viemäri... 39 5.2.2 Hulevesien käsittely... 40 I
Ehdotusvaiheen selostus 5.3 5.4 5.5 5.6 5.2.3 Energiahuolto... 41 5.2.4 Tietoliikenne... 44 Kunnallistalouden kustannukset... 44 Maisemallinen tarkastelu... 45 Yleiskaavan toteutuminen... 52 Kaavan vaikutukset... 53 LIITTEET: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio Luonnosvaiheen palauterapo ortti 6 KESTÄVÄ KEHITYS... 55 6.1 6.2 Selvitys kaavaratkaisun tarpeesta... 55 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin......... 55 6.2.1 Toimiva aluerakenne e... 56 6.2.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatuu... 56 6.2.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat... 56 6.2.4 Toimivat yhteysverk kostot ja energiahuoltoo... 56 6.3 Suhde maakuntakaavoitukseen... 57 LIITEAINEISTOT: Liito-orava- ja luontoselvitys Jutikkalan osayleiskaavan alueelle a 2009, FCG Planeko Oy Liito-orava- ja luontoselvitys Jutikkalan osayleiskaavan eteläosalle e (laajennusalue) 2011, FCG Finnish Consulting Group Oy Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen eteläosan (Pyhäsuo) muinaisjäännösinventointi 2012, Mikroliitti Oy muinaisjäännösinventointi 2009, Mikroliitti Oy Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen Jutikkalan osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys 2012, FCG F Finnishh Consulting Group Oy Valkeakosken, Jutikkalan ja muiden teollisuusalueiden profilointi seudullisesti 2013, AIRIX Ympäristö Jutikkalan osayleiskaavan maisematarkastelu 2013, Valkeakosken maankäytön suunnittelu Valkeakosken maankäytön strateginen kehityskuvaluonnos 2030+ II
JUTIKKALAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTOO Osayleiskaava-alue moottoritieliittymän tuntumassa. Etäisyys maanteitse Valkeakosken taa- sijaitsee Valkeakosken eteläosassa Vanajaveden eteläpuolella eteläisen jamarakenteeseen on n. 14 km, Iittalaan n. 7 km, Akaaseen n. 10 km ja Konhon yritysalueelle n. 16 km. Kaava tukeutuu näihinn alueisiin. Keskeinen osa alueesta on luonnonarvoiltaan tavanomaist sta talousmetsää. Moottori- Sääksmäen-Tarttilan valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Kaupun- ki omistaa keskeisen osann suunnittelualueesta. 1.1 Osayleiskaavatyön tausta ja tarkoitus Osayleiskaavatyön tarkoituksena on tutkia suunnittelualueen mahdollisuudet Val- tien läheisyydessä on liikenteen melualuetta. Alue A rajautuu lännessä ja pohjoisessa keakosken logistisin perustein sijoittuvan teollisuus- ja työpaikkarakentamisen alu- eena osana Iittalan ja Konhon logistista vyöhykettä. Kaava on keskeinen osa Val- ja keakosken kaupungin rakennemuutoksen elinkeinostrategiaa. Alue ei sijaintinsa ominaisuuksiensa vuoksi ole tarkoitettu tavanomaiseksi teollisuuden tonttireserviksi - joka tyydytetään kaupungin politiikan mukaisesti edelleen taajamarakenteen yh- teyteen sijoittuvilla laajennusalueillaa - vaan see vastaa yrityskentässä erityistarpee- logistiseen akseliin ja maan merkittävimpään kuljetusväyk ylään. Alueelle ei ole tarkoi- tus sijoittaa kaupan suuryksikköä tai osoittaa seudullisesti merkittäviä kaupan pal- seen tukeutuen voimakkaasti HHT-vyöhykkeen (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) veluja. 1.2 Suunnitteluorganisaatio Valkeakosken kaupungilla pääsuunnittelijana toimii kaavoituspäällikkö Alf Lind- ström. Kaavan valmistelu- ja ehdotusvaiheen hyväksyvät osayleiskaavojen ohjaus- ryhmä ja kaupunginhallitus. Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. 1.3 Kaavaprosessin tähänastiset vaiheet Aloitusviranomaisneuvottelu MRL 66, MRA 18 15..10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillee 16.11.2009 Yleisötilaisuus 11.2.2009 Arkeologinen inventointiraportti 19.9.20099 Liito-orava- ja luontoselvitysraportti 30.9.2009 Viranomaistyöneuvottelu 15.10..2009 Suunnittelualueen rajauksen tarkistus 31.3.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkistuss 26.4.2011 Lisäalueen luontotyyppi- ja liito-oravainventointi aineisto (yleiskaavaluonnos) nähtävillä 24.10.- 22.11.2011, yleisötilaisuus 25.10.2011 Viranomaistyöneuvottelu 3.5.2012 Hulevesiselvitysraportti 3.8.2012 Rakennetarkastelu / maankäytön strateginen kehityskuvaluonnos 2012 keväällä ja kesällä 2011 Yleiskaavan valmisteluvaiheen Yhdyskuntataloudellinen rakenneselvitys työpaikka-at alueista; Valkeakoske en Ju- tikkalan ja muiden teollisuusalueiden profilointi seudullisesti 30..1.2013 Eteläpuolen arkeologinen inventointiraportti 22.12.2012 Päätös tarkistaa aluerajausta 8. 2.2013 1
1.4 Kaavaprosessin tulevia vaiheita 1.5 Tiivistelmä Osayleiskaavaehdotus esitellään yleisötilaisuudessa ja se on nähtävillä kaupun- saa gin ilmoitustaululla ja internetsivuilla kuukauden ajan, jona aikana siihen jättää kirjallisia muistutuksia Kaavaehdotuksen aineistosta pyydetään lausunnot osallisilta viranomaisiltaa Hyväksymisvaiheen viranomaisneuvottelu MRL 66, MRA 18 Tarkistetun aluerajauksen jälkeen suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 308 ha. Yleiskaava osoittaa erityisesti logistiikkatoiminnoille soveltuvia teollisuusalueita (T) noinn 82 ha ja niitä tukeviaa sisäisen logistiikan, palvelujen ja teknisen huollon alueita (P, ET) noin 12 ha. Yhteensä rakennettavaa aluetta on noin 94 ha (n.( 30 % kaavan pinta-alasta). Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M, MA, MY), joka muodostaa suojavyöhykkeen Sääksmäen-Tarttilan valtakunnallisestii arvokkaalle kulttuurimai- semalle, osoitetaan yhteensä noin 214 ha (n. 707 %). Valkeakosken eteläisen moottoritieliittymän alue kehittyyy osaksi valtatie kolmen Iit- maakuntakaavan ja sitä täydentävän, ensimmäisen vaihemaakuntakaavan luon- talasta Konhoon ulottuvaa logistista vyöhykettä. Aluee tukeutuu Kanta-Hämeen noksen Iittalaan osoittamiin työpaikka-alueisiin. Liikenteellisesti alue tukeutuu valtatie kolmeen, joka on maamme merkittävin logis- tinen väylä. Työpaikkaliikenne tukeutuu pääosin alueen läpi kulkeviin bussireittei- hin. Alue liittyyy Iittalan, Toijalan, Viialan ja Valkeakosken taajamiin, joihin on joko hyvät tai erinomaiset julkisen liikenteen yhteydet. Toimivaa joukkoliikennettä voi- yhteyksiä on tarkoitus parantaa. Niillä on merkitystä työpaikkaliikenteelle etupääs- sä Iittalan suuntaan. Samalla täydentyy myöss alueen matkailua ja virkistyskäyttöä palveleva kevyen liikenteen daan helposti lisätä l ja vuorovälejä tiivistää tarpeen lisääntyessä. Kevyen liikenteen reitistö. Kunnallistekniikan osalta alue kytkeytyy Iittalan runkoviemärin ja runkovesijohdon kautta Hämeenlinnaan. Sähkövoiman syötön varmistaa v alueen kehittyessä maakun- takaavojen osoittama suurjännitejohdon reitti alueen eteläosan kautta, jolle voi- daan osoittaa muuntoaseman aluevaraus. Sähkönsyötön varmistaa näin rengas- Alueen läpi kulkee maakaasuputki, johon voidaan liittää paineenvähennysasema. Maakaasua ja samaan jakeluverkkoon syötettävää biokaasua on mahdollista käyt- mainen yhteys valtakunnan sähköverkkoon eteläisen ja pohjoisen reitin kautta. tää voimanlähteenä ja raaka-aineena alueen teollisissa prosesseissa. Työpaikka-alue muodostaa maakunnan rajallee Pirkanmaan portin. Sen näkyvyyttä hyödynnetään korkeatasoisen teollisen julkisivun rakentamiseksi. Alueen imagoon kuuluu keskeisesti ympäristöarvojen kunnioittaminen ja ekologisen jalanjäljenn pie- nentäminen, jonka symbolina voi kohota kaavan mahdollistama, alueen sähkön- on tuottoa täydentävä tuulivoimala. Rakennetta avien tilojen lämmitysratkaisujen alustavasti suunniteltu rakentuvan maalämmö n varaan, koska se on pääosin uusiu- tuvaa ja sitä voidaan laajentaa joustavasti alueen toteutumisen mukaan. Uusiutu- suurta alkupanostusta jaa kapasiteetin nosto portaittaisiap a investointeja. Niitä tutki- vaa polttoainetta hyödyntävä aluelämpökeskus ja kaukolämpöverkko vaatisivat taan vaihtoehtona. Valittavat ratkaisut tutkitaan tarkemmin yhteistyössä alueelle sijoittuvan ankkuriyrityksen kanssa. 2
2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualue Jutikkala Suunnittelualue sijaitsee n. 14 km Valkeakosken keskustasta etelään. Pohjoisessa ja lännessä alue rajoittuu valtakunnallisesti arvokkaisiina n avoimiin peltomaisemiin. Etelässä rajanaa on moottoritie. Idässä alue rajoittuu Porsas- ja Tunturivuoreen, jot- ka jäävät pääosin suunnittelualueen ulkopuolelle. Kaava-alueen pinta-ala on noin 308 ha. t 2.1.1,2 Suunnittelualueen sijainti, kaavaluonnoksen aluee rajattu mustalla, kaavaehdo- etäisyydellä Valkeakoske en keskustasta. Hämeenlinnaan pääsee 20 minuutissa, Akaan keskustaan 10 minuutissa ja Iittalan keskustaan 9 minuutissa 1. tuksen tarkistettu alue punaisella. Jutikkala sijaitsee moottoritien 3 varrella ja se on henkilöautolla vajaan 15 minuutin 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymässä, valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassaa (KHO vahv. 20.3.2008) maakuntakaavassa alue on pää- on osin ilman aluevarausmerkintöjä. Tien 130 länsipuolella on maatalousalue, jolla erityisiä ympäristöarvoja (MY). Suunnittelualueen pohjoisreuna on merkitty valtaon osa kunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi aluetta (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityi- (MAv). Moottoritien pohjoispuoli laajempaa Vanajaveden luo-2 sen tärkeä alue). Geologisesti arvokkaat kumpareet (ge3-029) on merkitty mootto- ritien eteläpuolelle. Hämeenlinnantien vartta seuraa s voimalinjan yhteystarve. Kor- keapaineinen maakaasuli nja kulkee alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessaa yleiskaavaa ja asemakaa- vaa sekä muussa maankäytön suunnittelussa. Merkintöjen selitykset ja suunnittelumääräykset http://www.pirkanmaa.fi/ /suomi/maakaava/laadinta/merkinnat.pdf 1 Matka-ajat: Eniro reittihaku. 3
2.2.1.1 Suunnittelualueen sijainti maakuntaka aavassa on rajattu punaisella. Kanta-Hämeen maakuntakaava sekä 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa esi- tetyt täydennykset vaikuttavat läheisyytensä vuoksi Jutikkalan alueen suunnitte- luun. Maakuntakaavan ohjevuosi on 2035. Alue- ja yhdyskuntarakenteen mitoituk- jonka mukaan maakunnan väestö kasvaisi nykyisestä noin 175 000:sta runsaaseen 203 000 asukkaaseen vuoden 2035 tilanteessa. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri vä- sen perustana on Häme 2035 maakuntasuunnitelman väestö- ja työpaikkasuunnite, estöryhmien saavutettav vissa. Liikennejärjestelmien kokonaisvaltaisella kehittämi- asemaa osana laajaa metropolialuetta. Tavoitteena on edistää elinkeinoelämän toi- sellä tuetaan joustavia työmarkkinoita maakunnassa ja vahvistetaan Kanta-Hämeen mintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinoelämälle riittävästi sijoittumismahdollisuuk- hyödyntäen. sia ensisijaisesti olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää 2 2 Kanta-Hämeen maakuntakaavan selostus 4
Jutikkalan kannalta kaavaluonnoksessa on huomattavaa: - Iittalaan lähelle Jutikkalaa esitetty työpaikka-alue TP 750 (169 ha), joka jatkuu voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka-alueelta TP 63 pohjoiseen sekä täydentävä työpaikka-alue TP 745 (53 ha) - Kyläalueet AT 729 sekä ATs 731 Iittalan taajaman pohjoispuolella - Pääviemärin ja päävesijohdon reitin varauss Iittalan kautta etelään - Seudullisen alakeskuksen merkintä Ca sekää erikoistavarakaupan suuryksikön tai paljon tilaa vaativan kaupan kohdemerkintää KMe Iittalassa - Seutukeskuksen palveluvyöhykkeen Cv ulottuminen Hämeenlinnasta Iittalaan - Kehitettävän liikennekäytävän alue VT3:n ja pääradann ympärillä - Luonnonsuojelualue SL 142 ja Natura-alue (voimassa olevassa kaavassa) työ- paikka-alueen TP 750 ja maakuntarajan välissä Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa osoitetut keinot kehittää Iit- talan taajamaaa osana liikennekäytävää ja seutukeskuksen palveluvyöhykettä palve- hy- levat toisaalta seudullisenn julkisen liikenteen kehittämistäk ä ja tarjoavat toisaalta viä palveluja ja asumismahdollisuuksia uusien työpaikka-alueiden läheltä (noin 2-4 km säteellä). Jutikkalan teollisuusalue tukeutuu tähän kokonaisuuteen. 2.2.1.2 Kanta-Hämeenn maakuntakaava ja 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa esi- tetytt muutokset Jutikkalan eteläpuolella. Nuoli osoittaa Jutikkalan kaava-alueen sijainnin. 5
2.2.2 Yleiskaavat Kaupunginvaltuuston 20..6.2005 vahvistamassa oikeusvaikutuksettomassa Valkea- kosken rakenneyleiskaavassa suunnittelualue on pääosinn maa- ja metsätalousval- ar- taista aluetta (M). Hämeenlinnantien lounaispuoli on merkitty maisemallisesti vokkaaksi peltoalueeksi (MA). Rakenneyleiskaava on jäänyt tavoitteiltaan vanhen- alueen tuneeksi, johtuen elinkeinoelämää kohdanneesta rakennemuutoksesta ja väestönkasvunn kiihtymisestä. Rantavyöhykkeellä on voimassa v. 1993 vahvistettu Valkeakosken rantojen osayleiskaava, jota sovelletaan oikeusvaikutteisena. Laadittava osayleiskaa ava ei korvaa rantojen osayleiskaavaa. 2.2.2.1 Suunnittelualueen sijainti rakenneyleis skaavassa onn rajattu punaisella. 2.2.3 Asemakaava Alueella ei ole voimassa asemakaavoja. 6
2.2.4 Muut aluetta koskevatt suunnitelmat ja selvitykset Pirkanmaan maakuntaohjelma 2007-20100 (hyväksytty maakuntavaltuustossa 17.11.2006) ) Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Tampereen seutukaavaliitto 1990. Kaava-alue rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen Sääksmäen-Tarttilan kulttuurimaisemaan, jossaa sijaitsee valtakunnallisesti arvokas kulttuurikohde Jutik- kalan kartano. Kartano on rakennushistoriallisesti merkittävä sekä maisemako- konaisuutena arvokas. Vanha 3-tie on merkitty maisematieksi. Valkeakoski. Ympäristönsuojelun kokonaissuunnitelmaa 1992 2.2.5 Rakennusjärjestys Valkeakoskella on 1.1.2002 voimaan tullut rakennusjärjestys. 2.2.6 Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. 2.3 Väestö ja asuminenn Vuoden 2010 lopussa Valkeakoskella oli yhteensä 20 8444 asukasta. Väkiluku on al- kanut kasvaa viime vuosina. Tilastokeskuksenn 2009-2040 ennusteen mukaan asu- kasvu olisi kiihtyvää, mitä vuoden 2010 yli 200 hengen lisäys osoittaa. Kasvu kasluku jatkanee kasvua vuoteen 2040 tultaessa. On myös viitteitä, että väkiluvun muuttaa väestörakennetta, kun muuttajat ovatt pääosin nuoria perheitä. Vuosi Asukasluku 31.12. Muutos Muutos % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 211 168 200 968 200 785 200 731 200 626 200 493 200 424 200 419 200 474 200 472 200 408 200 394 200 394 200 542 200 631 200 844 211 022-82 -200-183 -54-105 -133-69 -5 +55-2 -64-14 0 +148 +89 +213 +178-0,4-0,9-0,9-0,3-0,5-0,6-0,3 0,0 +0,3 0,0-0,3-0,1 0 +0,7 +0,4 + 1,0 +0,8 Taulukko 2.3.1 Valkeakoske n toteutunut väkiluku (Valkeakoskenn kaupunki 2012). 7
21100 21000 20900 20800 20700 20600 20500 Väestöennuste Tod. Luvut 20400 20300 20200 20082009201020112012201320142015201620172018 Väestön ikärakenteen ennakoidaan kehittyvän haasteellisemmaksi työikäisen väestönosuuden vähentyessää ja vanhusväestön osuuden lisääntyessää vuoteen 2040 mennessä. Vuoden 2010 ennustettuu huoltosuhde Valkeakoskella on noin 0,58 huollettavaa jokaista huoltajaa kohden. Mikäli väestöennuste toteutuu, vuonna 2040 huoltosuhde on noussut jo 0,79:een. Viime vuosina kaupungin väestön kehitys on kuitenkin selvästi irtaantunut tilastokeskuksen ennustekäyrältä. Väestön ikäjakauma 31.12.2010 Ikäryhmä 0-6 7-17 18-44 45-64 65 - Yhteensä Lukumäärä 1 599 2 521 6 479 5 976 4 447 211 022 % 7,6 12,0 30,8 28,4 21,2 100,0 Taulukko 2.3.2 Valkeakoske n ikärakenne vuonna 2011 (Valkeakosken kaupunki 2012). Jutikkalan osayleiskaavan alueella teensä 20 asukasta. oli rekisteritietojen mukaan vuonna 2010 yh- 2.4 Palvelut Valkeakoskella kaupunkikeskustan rakenne on tiivis ja palvelut hyvin saavutettavis- sa myös julkisilla kulkuneuvoilla. Valkeakoskella on 12 peruskoulua, joista kymme- nen on perinteisiä alakouluja sisältäen luokat 1 6 (Haukilan, Kärjenniemen, Leppä- Lä- län, Rauhalan, Roukon, Sassin, Sointulan, Sorrilan, Tarttilan ja Tietolan koulut). himpänä suunnittelualuetta, n. 5 km etäisyydellä, sijaitsee Tarttilan koulu, jossa on myös päiväkoti. Yläkoulut (2 kpl) sijaitsevat Roukossa R (n. 17 km:n etäisyydellä) ja Naakassa (n. 14 km:n etäisyydellä). Lukio ja ammattiopisto sekä ammattikorkea- si- koulu sijaitsevat Matinmäessä (n. 18 km:n etäisyydellä) ). Valkeakosken kirjasto jaitsee kaupungin keskustassa noin 15 km:n etäisyydelläe ä. Myös kaupungin virastot ja laitokset, sekä terveys- ja sosiaalipalvelut sijaitsevat s pääosin kaupungin keskus- tassa. 8
2.4.1 Julkiset palvelut; ; yleiskaava-alueen kulkee kaava-alueen ja Valkeakosken keskustan palvelu- keskittymän kautta. Lähin päiväkoti ja alakoulu ovat Tarttilassa, muut palvelut tiiviinä nau- rajaus punaisella. Helsingin ja Tampereen vä- lisen linja-autoliikenteen pääreitti hanaa keskustassa bussireitinn varrella. (Lähtökartta : Maakuntakaavan 20400 rakenneselvityk- sestä, Pöyry 2013) 9
2.5 Työpaikat Valkeakoski on viime vuosien aikana joutunutt luopumaan isoista teollisuustyt önan- 2007 Valkeakoskella teollisuuden (42,4 %) ja palvelutyönantajien (26,4 %) palve- tajista, mikä on uhannutt kaupunginn työpaikkaomavaraisuuden perinnettä. Vuonna luksessa toimi yli puolet työllisistä. Työpaikkaomavaraisuusaste Valkeakoskella oli Tilastokeskuksen aineiston mukaan vuonna 20072 100,44 %. Vuonna 2009 se oli 94,0 %. Kaupunki toimii aktiivisesti työpaikkaomavaraisuuden pitämiseksi korkea- na. Työpaikatt toimialan mukaan 31.12. 2008 Toimiala Lukumäärä % Maa- ja metsä- ja kalatalous Teollisuuss Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, vesi- viemäri- ja jätehuoltoo Rakentaminen Kauppa, kuljetus k ja varastointi, majoitus- ja ra- toiminta vitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus-, vakuutus- jaa kiinteistöalann Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaali- palvelut Muut Palvelut Toimiala tuntematon t Työpaikatt yhteensä 151 3 278 91 334 1 270 61 122 685 2110 347 48 8 497 1,8 38,6 1,1 3,9 14,9 0,7 1,4 8,1 24,8 4,1 0,6 100,0 Työttömyysaste v. 2011 oli keskimäärin 12,2 % Taulukko 2.5.1 Valkeakosken elinkeinoelämän tilastoja 2008 (Valkeakosken kaupunki) ). Val- keakoskella teollisuus on perinteisesti suurin työllistäjä. Kaupunki pyrkii säilyttämään teolli- suuden vahvan aseman talouden veturina. 10
2.6.1 Kaupunki on hankkinut omistukseensa näkyvän keskeisen osan suunnittelualueesta. tummennettuna 2.6 Maanomistus Kaavoitettavalla alueella on sekä kaupungin että yksityisen maanomistusta. Kau- lu- punki on suurin maanomistaja ja omistaa n. 153 ha alueesta. Alueella on lisäksi kuisia yksityisessä omistuksessa olevia metsäpalstoja. 2.7 Maaperä ja topografia Kaava-alueen maaperä koostuu pääosin sora- ja hiekkamoreenista.. Pohjois- ja luomatalia teisreunassa on viljeltyä savitasankoa. Moreenimaan painanteissa on pieniä turvekerrostumia. Suunnittelualueen korkein kohta (+ +135 m) onn Porsasvuori alueen kaakkoisnurkas- josta erottuu kaksi kalliolakea. Porsasvuoren itäpuolella, suunnittelualueen vieressä kohoaa jyrkkäreunaisen laakson takana Tunturivuori (+ +165 m). Muutoin alue on sa, moottoritien pohjoispuolella - n. 1 km pituinen ja 3000 metrin levyinen harjanne, melko tasaista. Metsäiseltä moreenialueelta, +100 + m tasolta maasto laskeutuuu tois- takymmentä metriä savitasangolle. Puusto korostaa maaston korkeuseroja. 11
2.7.1 Suunnittelualueen maaperä on pääosin sora- s ja hiekkamoreeniaa (vaalean ruskea) Alueella on myös savea (sininen, pohjoisosassa), urvekerrostumaa (harmaa), rahkaturvetta (vaalean harmaa), hienoa hietaa (violetti), ja prekvartäärisenn kallioperän paljastumia (pu- osaksi Itämeren muinaisvaiheen, Yoldiameren n, peittoon. Alueella ylimmän rannan taso on noin 140 metriä nykyisen merenpinnan n yläpuolella. nainen) Jäätikkö suli kartta-alueelta noin 111 000 vuotta sitten, jolloin alue jäi suurimmaksi 12
2.7.2 Suunnittelualueen maasto nousee Vanajaveden laakson alavasta viljelymaasta, jossa ei juurikaan ole maaston korkeusvaihteluita, pienipiirteisesti kumpuilevaksi mo- on reeniylängöksi. n oikeassa laidassaa näkyvät Porsasvuori jaa Tunturivuori. Viljelymaat osoitettu keltaisella. 13
2.8 Hydrologia Suunnittelualueella ei ole luonnon tai vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjaveden muodostumisaluetta. Maaperä on suurimmalta a osaltaan vettä läpäisevää soraa tai hiekkamoreenia. Pohjois-- maastopainanteisiin on muodostunut pieniä soita, jotka on ojitet- ja länsipuolen viljeltyy savitasanko on ojitettu ja salaojitet- tu. Moreenialueen tu. Alueen eteläosan suurempi ja syvempi Pyhäsuo on niin ikään ojitettu. 2.8.1 Lähtötilanteessa maaston pintavesiä johdetaan pohjoispuolelta moot- toritien ali Saarioisjärven suuntaan. Alueen pohjoisosan pinta-alasta noin puolestaa pintavesi laskee koilliseen Vanajan- selän suuntaann ja toisesta puolesta Saaroisjärven kautta Vanajaveteen. Moottori- tien eteläpuolelta vesienn valumasuunta on länteen Oikojanjokeenn ja Saarioisjär- veen. maaston suhteellisen pienistä korkeuseroista johtuen, moottoritien pohjois- huolestuttavana suurestaa valuma-alueesta ja Oikolanjoen kuormituksesta johtuen. Vanajanselkä on tilaltaann tyydyttävänä luokiteltu yhdeksi Pirkanmaan järvien riski- puolisen alueen pintavedet on mahdollista ohjata kokonaan pohjoissuuntaan. Natura 2000-verkostoon kuuluva Saarioisjärvi on pienialainen ja sen tilaa pidetään kohteista. 3 Hulevesien hallintaan onn kiinnitettävä erityistä huomiota, koska rakennettavasta alueesta valtaosa tulee koostumaan rakennusten kattopinnoista ja vettä läpäise- mättömistä päällysteistä.. Ilmastonmuutoksen seurauksena on varauduttava aikai- sempaa suurempien sademäärien käsittelyyn ja pintavesien viivyttämiseen. Suunnittelualueelle on tehty hulevesiselvitys 2012), joka on kaavan liiteaineistona. (FCG Finnish Consulting Group Oy 3 Valkeakosken ympäristöjaoston lausuntoo 2011 14
2.8.2 Valuma-alueet, laskuojat ja norot hulevesiselvih ityksen mukaan. Yleiskaava- ja alueesta, alkuperäisen rajauksen mukaan, noin kaksi kolmasosaa laskee Saarioisjärveen kolmasosa Vanajanselälle. Moottoritien pohjoispuolen vedet voidaan ohjata Vanajanselän suuntaan ja välttää olemassa olevien alitusten lisäkuormittamista. 15
2.8.3 Hulevesiselvityksen luonnos tulevasta maankäytöstm tä. ssa näkyvät arvioidut uudet valuma-aluejaot sekää hulevesien alustavat virtaussuunnv nat. Myös vaihtoehtoisett hulevesien tulva-alueet ja luonnonmukaisina säilytettävät alueet on osoitettu kartassa. Selvitys on otettu huomioon yleiskaavan suunnittelussa. TarkemmassaT a maankäytön suunnittelussa ratkaistaan pintavesien hallinta varsinaisen hulevesisuunnitelman perusteella. Huleveden hallinnan lähtökohtana on hillitä hulevesien muodostumista ja ehkäistä niihin kohdistuvaa laatuhaittaa. Hallinnan keskeinen periaate on suosia hulevesien johtamista avouomissa, näkyvissä ja mahdollisimman luonnonmukaisissa järjestel- pyritään samalla hulevesien hallittuun tulvimiseen, jokaa auttaa pienentämään ra- missä, joilla hidastetaan,, viivytetään ja tasataan hulevesivirtaamia. Järjestelmillä kennettujen alueiden tulvariskejä. Tavoitteena a on lisäksi hyödyntää hulevedet ra- kennetun ympäristön maisemallisessa suunnittelussa ja ylläpitää luonnollisten noro- ja noron tarpeiden mukaisesti. Hulevesien määrään ja laatuun liittyvät ongelmat tu- jen tilaa ja veden laatua. Hulevesien hallintatoimenpiteet tulee suunnitella ja mitoittaa kunkinn valuma-alueen lee pyrkiä ennaltaehkäisemään parhaan käytössä olevann tiedon perusteella. Suun- nittelualueella tehtävin hulevesien hallintatoim enpiteillä voidaan edesauttaa norojen 16
vesitasapainonn säilymistää mahdollisimman luonnonmukaisina. Samalla hallintame- laskuojien virtaamat voidaan säilyttää nykytilan tasolla, mikä on tärkeää laskuojien ja vesistöjen nykytilan säilymiselle. Kerran 10 vuodessa (1/10a) esiintyvällä neljän netelmillä on merkittävä tulvariskejä pienentävä vaikutus. Alustavien laskelmien perusteella kerran vuodessa (1/1a) esiintyvillä rankkasateilla tunnin pituisella rankkasateella hulevesivirtaamat kasvavat nykytilanteeseenn ver- rattuna väistämättä, mutta monivaiheisen viivytyksen ansiosta kasvu jää kohtuulli- seksi, noin 40 % - 160 %:iin. Kyseinen asetelma kuvastaa pitkäkestoisen, sade- ja - määrältään suuren rankkasateen tilannetta, jolloin viivytyspainanteiden kosteikkojen viivytystilavuus täyttyyy ja syntyy ylivuotoa. Sen sijaan lyhytkestoisilla, esim. 10 30 minuutin rankkasateilla viivytystilavuus riittää pidättämään jopa koko sademäärän myös harvoin toistuvissa tapauksissa. Lisäksi riippuen hulevesien viivytysratkaisujenn sijoituspaikoista ja yksityiskohdista virtaamia voidaan tarkemman suunnittelun yhteydessä mahdollisesti rajoittaa nyt esitettyä enemmänkin. Virtaamat ja niiden muutokset täsmentyvätt maankäytön ja hulevesiratkaisujen tarkentuessa. 2.8.4 Jutikkalan yleiskaava-alueelle suositellun hulevesien hallintajärjestelmän periaa- sa- teratkaisut. n hajautetussa järjestelmässä hallintamenetelmät mitoitetaan erilaisille detapahtumille. Tonttikohtaisilla ratkaisuilla hallitaan usein toistuvat pienemmät sateet, ylei- (kerran vuodessa - kerran 10 vuodessa) toistuvat rankkasateet. sille alueille sijoitettavilla hulevesien hallintajärjestelmillä hallitaan porrastetusti harvemmin t. 17
Alueiden kuivatus on hoidettava ensisijaisesti omalla, maanteidenn kuivatusjärjes- telmästä irrallisella järjestelmällään tai alueelta tulevia kuivatusvesiä on viivytettä- kasva. vä siten, ettei maanteiden sivu- ja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät Kuivatuksen mitoituksess sa on huomioitava koko laajemman alueen aiheuttamat hulevedet. 4 2.9 Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualueella on suoritettu liito-orava- ja j luontoselvitys vuonna 2009 biologi FM Marja Nuottajärvi). Selvitystä on täydennetty 2011 moottoritien puolisen alueen osalta (FCG, Marja Nuottajärvi ). (FCG, etelä- Suunnittelualue sijoittuu Eteläboreaaliseen Lounaismaan kasvillisuusvyöhykkeeseen ja Etelä-Hämeen eliömaakuntaan. Valkeakoski i sijaitsee lisäksi Etelä-Hämeen lehto- keskuksen alueella. Selvitysalue jakautuu luonnonympäristöltään pohjoisosan vilje- sekä laajoihin metsäalueisiin Takaportinmetsän alueella ja Tunturivuoren läheisyy- dessä sekä Pyhäsuon ympärillä. Selvitysalueelle ei sijoitu vesistöjä tai merkittäviä pienvesiä. Alueen vedenjuoksu-uomat ovat muokattuja metsä- ja pelto-ojia lukuun ottamatta joitain luonnontilaisia kausikuivia noroja. lysvaltaisiin alueisiin, jotka on rajattu myöhemmin pääosin pois yleiskaava-alueesta Hallitseva metsäkasvillisuustyyppi alueella on tuoree mustikkatyypin kuusi- mäntykangas, joka viljelysten läheisyydessä vaihettuuu lehtomaiseksi käenkaali- Alueelle sijoittuu yksi paikallisesti arvokas rehevä lehtolaikku. Selvitysalueen kor- mustikkatyypin havu-sekapuukankaaksi ja pieniksi lehtipuuvaltaisiksi metsiköiksi. keimmat maastonkohdat ovat puolestaan kuivahkoja puolukkatyypin mäntykankai- osaksi ta. Takaportinmetsän alue sekä selvitysalueen eteläosaa ovat suurimmaksi voimakkaasti käsiteltyä talousmetsää ja sitenn varhais- tai välisukkessiovaiheessa. Vanhan metsän kuviot ovat hyvin pienialaisia. Kangasmetsien kasvilajisto on kasvupaikkatyypeille tavanomaista,, varttuneissa ja vanhahkoissa metsissä mustikka- tai puolukkavarvikon hallitsemaa. Taimikoita ja nuoria metsiä leimaa puolestaan pioneerivaiheen tyypillinen lajisto kuten sananjal- ka, heinät ja vadelma. Lehtomaisilla kankaillaa kasvavaaa lehtolajistoa ovat metsä- kastikka, nuokkuhelmikkä, käenkaali, oravanmarja, sinivuokko, hiirenporras, met- säalvejuuri, kivikkoalvejuuri, metsäorvokki, sormisara, metsäkurjenpolvi, met- säimarre ja tesma. 2.9.1 Jutikkalann alueen kangasmetsää. 4 Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen lausunto 18
Suoluontoaa alueella edustavat laajimpina soina Pyhäsuo, KarvastenraK ahka ja Mäyränrahka, jotka ovat ojitettuja isovarpurämeitä, Pyhäsuolla pie- nialaisesti myös rahkarämettä. Näillä soilla kas- mäntypuustoa ja koivua. Kenttäkerroksen lajis- vaa ojituksen myötää tihentynyttä nuorehkoa toa ovat suopursu, juolukka, mustikka, puoluk- ka, muurain, tupasvilla ja variksenmarja. Selvi- myötä luonnontilaltaan enemmän tai vähemmän muuntuneita isovarpurämeitä, kangaskorpia, mustikkakorpia ja metsäkortekorpia. 2.9.2 (kuva: Vesa Salonen) Selvitysalueen itälaidalla, moottoritienn läheisyydessä metsäojassa kasvaa kaislasaraa, jokaa on silmälläpidettävä (NT) laji tysalueen pienimmät t suokuviott ovat ojituksen (kuva 4). Kaislasaran luontaisia kasvuympäristöjä ovat ruoho-rannat sekä ojat. ja heinäkorvet, puronvarret, lähteiköt, Kasvillisuudeltaan alue onn tavanomainen ja vaatimaton: kullakin luontotyypillä val- litsevana on luontotyypille ominaisin ja tavanomaisin kasvillisuus. Havaittu lintula- jisto on tavanomaista ja elinympäristölle ominaista. Selvitysalueellaa ei tavattu var- IV. Pyhäsuon länsipäähänn erääseen kumpareella kasvavaan puuhun on tehty pesä- sinaisesti uhanalaisia lajeja eikä lajeja, jotka on o mainittuu luontodirektiivin liitteessä pohja kalasääskeä varten. Tekopesä ei ollut asuttu. 2.9.2 Tarkistetun suunnittelualueen luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita; 1) Vuorensyrjän lehto, 4) Isovarpuräme, 5) korpi ja kosteikko. 19
2.9.3 Laajennusalueenn ekologiset yhteydet ja silmälläpidettävien lajien kohdetiedot; 1) kalasääsken asumaton tekopesä ja 2) kaislasaran kasvupaikka. Ruudutettuna maakuntakaavassa osoitetut, geologisesti arvokkaat drumliinit. Moottoritien eteläpuolinen alue on rajattu ulos yleiskaavasta, mutta tilustien sillan s kautta johdettava ekologinen yhteys huomioidaan myös pohjoisosan suunnittelussa. Selvitysalueelta ei löydetty liito-oravan jätöspapanoita eikä muitakaan merkkejä la- esiinny liito-oravaa. Lajillee hyvin sopivaa vanhaa kuusikkoa ja kuusi-lehtipuumetsää on alueella melko vähän ja sirpaleisesti. Jutikkalan alueen parhaat potentiaalis set lii- jin esiintymisestä, minkää perusteella voidaann todeta, ettei alueella tällä hetkellä to-oravan elinympäristöt sijoittuvat ranta-alueelle selvitysalueen ulkopuolelle. 2.10 Liikenne 2.10.1 Näkymä moottoritien liittymästä 29 (Jutikkala) etelään. Tilustien silta häämöttää kuvassa kauempana. Valkeakosken liittymän tunnuksena on jalkapallo. Alueen läpi kulkee itä-länsisuunnassa Helsinki-Tampere moottoritieliittymän kohdalla. Moottoritien ylittää seututiee 130, jokaa luoteis-kaakkoissuuntaisena rajaa kaavoitettavaa aluetta. Alueen sisäisiää teitä ovat pohjoisreunassa Lahistentie/Vuorensyrjä ja länsilaidalla moottoritie (vt 3). Suunnit- telualue sijaitsee Valkeakosken eteläisen 20
Munteentie sekä näiden lisäksi pienet yksityistiet ja metsäautotiet. Moottoritien ylittää tilustien silta, jonka molemmin puolin maa on kaupungin omistuksessa. 2.10.2 Tienumerot (ELY- keskus, ote Pirkanmaan tienumero- kartasta 1.1.2010) Pirkanmaan ELY-keskuk ksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueella ei ole mahdollisuutta toteuttaa eikä suunnitella maankäytön kehittymisestä aiheutuvia liikenneverkon investointeja kuten maankäyttöä palvelevia liittymiä, liittymien ja maanteiden parantamistaa eikä kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja. Maankäytön laajenemisesta ja kehittämisestä aiheutuvien liikenneverkon huomattavienkin investointien toteuttaminen jää pääasiassa muiden tahojen vastuulle. 5 5 Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto 2012 21
2.10.3 Valtatien 3 keskimääräinenn vuo- rokausiliikennemäärä (KVL) Jutikkalan koh- josta raskaan liikenteen osuus on noin 9 %. dalla on noin 20000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Seututien 130 keskimääräinen vuorokausi- liikenne (KVL) oli vuonna 2010 2024 ajoneu- osuuss oli runsaatt 10 %. Määrät ovat pysyneet neljänn viime vuoden ajan hyvin tasaisina 6 voa vuorokaudesv ssa. Tästä raskaan r liikenteen. 2.10.4 Suunnittelualueen väylästö. Moottoritiestä on sen suunnittelun yhteydessä tehty meluselvitys, jonka perusteella on ennakoitu suurella osalla suunnittelualueesta melun ohjearvon 55 db ylittyvän. Koko tieverkkoa koskevan maanteiden vuoden 2011 liikennemäärään, raskaan liikenteen osuuteen ja nopeusrajoitukseen perustuvan teoreettisen melutilanneselvityksen mukaan valtatien 3 liikenteen aiheuttama 555 db:n päivämelun ohjearvon mukainen melualue ulottuu kaava-alueen kohdalla 280-320 metrin päähän maantiestä. Hämeenlinnantien osalta melualue ulottuu valtatien pohjoispuolella 40-80 metrin ja valtatien eteläpuolellae a alle 40 metrin päähän maantiestä. 7 Liikennemelulla ei kuitenkaan ole merkitystä työpaikka-at alueen kannalta, kun sinne ei osoiteta melulle herkkiä toimintoja. Työpaikkarakentamisella voidaan suojata takana olevaa asutusta melulta, mutta tälläkään ei ole alueella merkitystä, koska etäisyys lähimpään asutukseen on niin suuri. 6 Liikennevirasto; KVL-taulukot 2010 (LAM-asemien mittaustiedot 16.4.2011); 437 HLINNA_MO3 Vt 3; 440 LEMPÄÄLÄ_PIRKAN Vt 3; 402 V:KOSKI_JUTIKKA Mt 1300 7 Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto 2012 22
2.10.5 Moottoritien liikennemelualuetta. on melutilanteen seurantaselvityksestä VT3 Jutikkala-Kulju; melutilanne 2010 liikenne-ennusteen mukaan ilman melusuojausta. 23
Alueen läpi kulkee useita bussilinjoja. Helsinginn ja Tampereen välisistä linja-autojen pikavuoroista noin 65% pysähtyy Valkeakoskella. Lisäksi suoria pikavuoroja a Val- Kaava-alueeltaa on julkisen liikenteen yhteydett Iittalan, Toijalan, Viialan ja Valkea- kosken taajamiin. Erillisiää kevyen liikenteen väyliä v ei ole. Iittalan ja j Valkeakosken yhdistävän kevytliikenneväylän toteuttaminenn 130-tien varteen parantaisi alueen keakoskelta Tampereelle ja Helsinkiin kulkee päivittäin p noin 20 vuoroa suuntaansa. matkailu- ja virkistyskäyttöä ja palvelisi työmatkaliikennettä 7 km säteellä Tarttilan, Sääksmäen ja Iittalan suuntiin. 2.10.6. Joukkoliikenteen palvelutaso; vuoromäärät ja pikavuoropysäkit (talvi 2012-2013, Matkahuollon ja Onnibussin aikataulupalvelut; pika+vakiovuorot) (Karttatiedot: Maakuntakaavann 2040 rakenneselvityksestä, Pöyry 31.3.2013).. 24
2.10.7 Pääasiallinen työmatkaliikenne Jutikkalaan (B) suuntautuu Valkeakoskelta (A),( Iittalastata (C) ja Akaasta (D), jonne on pääosin hyvät julkisen liikenteen yhteydet. 25
2.11 Teknisen huollon verkostot Alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkee korkeapaineinen maakaasujohto. Maa- kaasujohtoon voidaan syöttää myös kotimaista biokaasua. Lähin paineenvähen- nysasema on n. 2 km etäisyydellä Uittamossa. Suunnittelualueellee voidaan raken- taa oma paineenvähennysasema. 2.11.1 Uittamon maakaasun paineenvä- hennysaseman venttiili- kenttä. Rakennusten ja j rakenteiden suojaetäisyyksistä säädetään maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009). Suojaetäisyyksiä määritettäes- yleiset sä ulkopuolisett rakennukset jaetaan ryhmiin A ja B. Ryhmään A kuuluvat kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset: majoitushuo oneistot (hotelli, sairaala, vanhainkoti), kokoontumishuoneistot (koulu, elokuvateatteri, suurmyymälä), asuinhuoneistot (kerrostalo). Lisäksi ryhmäänn A kuuluu räjähteitä valmistava, vatai va- rastoiva tai käyttävä laitos sekä vaarallisia kemikaaleja teollisesti käsittelevä rastoiva laitos. Ryhmäänn B kuuluvat asuinhuoneistot (omakotitalo, rivitalo), työ- säännöllisesti oleskelee sekä erillinen rajattu alue. Maakaasuputken DN400,, 54 bar suojaetäisyysvaatimuss ryhmään A kuuluviin ra- paikkahuoneistot tai muut kuin asumiseen tarkoitetut rakennukset, missä ihmisiä kennuksiin/kohteisiin on 16 metriä. Suojaetäisyysvaatimus ryhmään B kuuluviin ra- käyttöönotto edellyttää paineenvähennysaseman rakentamista alueelle, mikä mah- kennuksiin/kohteisiin on 8 metriä. 8 Maakaasu on käytettävissä alueella lämmön-- ja energiantuotantoon. Maakaasun dollistetaan osayleiskaavassa. Paineenvähennysaseman suojaetäisyysvaatimus ra- suunnittelussa ja rakennusten sijoittamisessa kaava-alueella. Kiinteistöjen sähkö- kennuksiin on 50 m (ryhmä A) tai 225 m (ryhmä B). Maakaasuputken suojaetäisyydet on otettava huomioon rakennuskortteleiden järjestelmiä koskevia määräyksiä on standardissa 517. 8 Gasum Oy:n lausunto 2011 26
2.11.2 Maakaasujohtoo DN400 ja paineenvähennys- ja (tarkistettu aluerajaus punaisella). venttiiliasema Seututien 130 suuntaisesti kulkee Elisan tietoliikennekaapeli. Moottoritien penkassa kulkevat valtakunnan tietoliikenteenn runkokuitukaapelit. Kaava-alueen pohjoisosan asutus on liitetty Vattenfallin 230 V jakeluverkkoon (nyk. Elenia Verkko Oy). Kor- keajännitteinenn sähköjohto on Pirkanmaan maakuntaka avassa osoitettu moottori- seututien 130 suuntaisesti. Runkovesijohto ja runkoviemäri Toijalan ja Hämeenlin- nan välille on maakuntakaavoissa osoitettu suunnittelualueen eteläpuolitse Iittalan kautta. tien suuntaisesti sen eteläpuolelle ja Kanta-Hämeen maakuntakaavassa jatkumaan 2.11.3 Korkeajännitteisen sähkölinjan (z 027) varaus maakuntakaavassa Tarttilan sähköasemalta länteen. Nuolen kohdalle esitetään alueellisen sähköaseman paikkaa. 27
2.11.4 Runkovesijohtoo (V) ja viemäri (J) esitettyinä Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa. Kartassa näkyy myöss rinnakkaisen maakaasuputken (K) reitti. Jutikkalan suunnittelualue onn välittömästi maakuntarajan pohjoispuole ella. Tampereen aluepelastuslaitoksen lähimmän pelastusyksikön toimintavalmiusaika kaavoitettavalle alueelle on alueen lopullisesta rakentumisesta ja liikenneyhteyksistä riippuen noin 10-15 minuuttia. Alueelle pelastustoimen toimintavalmiusohjeen mukaan edellytettävä toimintavalmiusaika määräytyy tämän tyyppisillä alueilla rakennettavan kerrosalan mukaan ja saattaa edellyttää vähintään 10 minuutin toimintavalmiutta ellei riskitasoaa alenneta esim. teknisillä järjestelyillä. 9 Yleiskaavassa osoitetaan paikka vesisäiliön rakentamiseksi Porsasvuorelle riittävän sammutusveden turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa. Säiliön ja alueen sisäisen verkoston tarkempi mitoitus määritellään jatkosuunnittelun yhteydessä. 9 Tampereen aluepelastuslaitoksen lausunto 2011 28
2.11. 5 Alustava tarkastelu vesijoh- don ja viemärin runkolinjojen yhdistämi- tar- seksi suunnittelualueeseen. Linjojen kempi suunnittelu ja neuvottelut maan- alueen omistajien kanssa aloitetaan, kun toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi. 29
2.12.1 Tutkimuaslue on rajattu rautakautisia, kolmiot röykkiöitä. vihreällä, muinaisjäännm nökset eri symbolein: s siniset 2.12 Arkeologia Alkuperäiselle suunnittelualueelle on laadittu muinaisjäännösinventointi: Jutikkalan osayleiskaava-alueen perusteella merkitty arvokkaiksi luokiteltavatt kohteet ja alu- muinaisjäännösinventointi 2009, Mikroliitti Oy. Kaavakartalle on inventointitulosten eet. Inventointiraportti onn selostuksen liiteaineistona. Osayleiskaava-alueen täydentävä arkeologinen inventointi (Mikroliitti 22.12.2012) ). Lisäalueelta ei moottoritien eteläpuolisesta osasta tehtiin luonnosvaiheen jälkeen löydetty merkkejä asutuksesta, mutta kylläkin tervarännien jäänteitä, jotka ryhmit- tyivät tiettyihin maastokohtiin. Alue päätettiin kuitenkin rajata pois yleiskaavasta. 2.12.2 Laajennettu tutkimus- alue, löydökset terva- rännien jäänteitä. 30
2.12.3 Muinaisjäänn nösinventoinnin yleiskartta. Kohde 64 historiallisen tervarännin jäänteet sisältyy kaava-alueen tarkistettuun rajaukseen. ajan 31
2.13 Maisemahistoria Lähde: Ympäristöministeriö 27.12.2004; Sääksmäki-Tarttila, maisemakuva, luon- nonpiirteet, kulttuuripiirteet. us keskittyyy laajalti kaavoitettavan alueen ulko- puolelle ja antaa ennen kaikkea kuvan ympäröivän maiseman luonteesta, joka suunnittelussa tulee huomioida. Itse kaava-alue on ollutt asutuksen tausta-aluetta, tavanomaista metsämaata, joka on sittemmin muodostunut talousmetsäksi, eikä siitä ole mainintaa selvityksessä. 2.13.1 Ote kuninkaankartasta 219. Suunnittelualue ylänkönä ( Högland stenig och backig ). on esitetty metsäisenä Sääksmäen - Tarttilan maisema-alue edustaa monipuolist ta hämäläistä kulttuurimai- Maisemakuvaa Maisema-alueen ydin on Vanajavesi lukuisinee lahtineen,, kalliosaarineen ja niemi- semaa. Kaunis luonto antaa puitteett tälle historiallisesti ainutlaatuiselle alueelle. neen. Esihistorialliselta ajalta jatkunut asutus ja maatalous ovat luoneet moniker- asutuksen ohella lukuisatt laitumet ja katajakedot. roksisen kulttuurimaiseman. Viljelymaiseman monipuolisuutta lisäävät perinteisen 32
Luonnonpiirteet Alueen luonnonpiirteitä luonnehtivat voimakass pinnanmuotojen vaihtelu, kallioiset ja kivikkoiset rannat r sekä siintelevät järvenselät. Kokonaisuus edustaa monipuoli- ominaista luontoa. Alue kuuluu Etelä-Hämeen lehtokeskukseen. Metsät ovat enim- suudessaan ja pienipiirteisyydessään hienosti Keski-HämeK een viljely-- ja järviseudulle mäkseen lehtomaisia kangasmetsiä mutta myös varsinaisia lehtoja sekä reheviä rantakorpia on paljon. Alueella on kolme valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohdetta: Sydänniemen pähkinälehto sekä Saunalahden ja Pappilan tervaleppäkorvet. Korkeita luonnonar- voja edustavatt myös Ritvalanjärvi (Vähäjärvi) ja Saarioisjärvi, jotka kuuluvat valta- kunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. 2.13.2 Suunnittelualueen sijainti maisema- luonnon- ja kulttuuriarvojen suhteen. Kartalla on kootusti esitetty luontokohteet, luonnonsuojelualueet ja -ohjelmat, Naturakohteet, liito-oravahavainnot, muinaisjäännöskohteet, ja -alueet, perinnemaisematt ja arvokkaat kallioalueet. Monilla tiloilla pidetään vielä karjaa, minkä vuoksi hoidetut katajakedot ja hakamaat elävöittävät monin paikoin viljelymaisemaa. Edustavia perinnemaisemia on mm. Tarttilassa ja Annilassa. Annilan katajakedot sijaitsevat Rapolanharjunn edustallaa Vanajaveteen pistävässä pitkässä Annilanniemessä. Lähes koko niemi on o säännöllisessä laidunkäytössä. Lai- tumet muodostavat hyvinn monipuolisen laitumien, kivikkoisten niittyjen, katajake- tojen ja hakamaasaarekkeiden mosaiikin. Rannassa on lisäksi luhtaista ja kosteaa 33
rantaniittyä. Kasvillisuud deltaan edustavin osaa on mäellä oleva katajaketo, jonka pylväsmäiset katajat ovat jopa kuusi metriä korkeita. k Kivikkoisella niityllä kasvavat runsaina muun muassa keltamataraa ja mäkitervakko sekä vanhoistaa viljelykarkulai- varrella sijaitsevat hirsiladot. Rapolanharju on osa Hämeenlinnann - Sääksmäen - Lempäälän harjujaksoa. Se ko- sista punalehtiruusu ja kumina. Perinteistä maisemaku uvaa täydentävät kärrytien hoaaa jyrkkänä noin 65 metriä ympäristöään korkeammak alle ja leviää kaakkoispääs- sup- sään deltamaiseksi. Harjun rinteillä on rantatörmiä ja -terasseja sekä valtaviaa pakuoppia. Suurin näistää laskeutuuu 20 metrin syvyyteen. Harjulla kasvaa lehto- pähkinäpensas, tyypillinen harjukasvi harjusormisara sekä vanhojen kylien liepeillä kasvava ikivanha rohdoskasvi lännennukula. RapolanharjR rju on geologisesti ja biolo- maista sekametsää. Kasvistoon kuuluvat muun muassa vuorijalava, metsälehmus, gisesti erittäin arvokas. Huittulanharju kuuluu myös osana edellä mainittuun harju- jaksoon. Harjun laella ja etelärinteessä on pieniä ketoja,, joilla kasvavat muun mu- assaa ketokäenminttu, maruna, ukontulikukka ja j ketoneilikka. Vanajaveteen etelästä pistävä kalliorantainen suojelulain nojalla. Jylhänkärki on rauhoitettu luonnon- Kulttuuripiirteet Rapolan seutuu on ainutlaatuinen muinaisjään nnösalue Suomessa. Se kertoo paitsi Hämeen hyvin varhaisesta kiinteästä asutuksesta, myös harvinaisen monipuolisesti rautakauden ja historiallisen ajan alun yhteiskunnasta ja ihmisten elämästä. Rapolalla on ollut merkittävä asemaa muinaisenn Hämeen ja koko hämäläisen heimo- na oli hallinnon keskuksena. Rapolanharjun Linnamäellä sijaitseva Rapolanlinn maamme mahtavin esihistoriallisen ajan varustus. Linnaa on rakennettu erikoisella tavalla jääkauden aikanaa syntyneiden harjuhautojen ympärille. Kilometrin pituiset linnoituksen muurit kätkevät sisäänsä tulisijoja, asuinkuoppia ja heittokivikasoja. Rapola on ollut parintuhannen vuoden ajan kiinteä asuinpaikka. Vanhinta asutusta on järveen viettävillä rinteillä, missä on säilynyt yli tuhatvuotisen maanviljelykult- tuurin jäänteitä, hautaröykkiöitä ja kalmistoja,, asuin- ja uhripaikkoja, peltoja, rau- dankäsittelypaikkoja sekää satamapaikka Vanajaveden rannassa. Rapolasta on löydetty muun muassa Suomen vanhin pelto, joka j on ajoitettu rautakaudelle (200 ekr. -800 jkr.). Rapolassaa on harvinaisen monipuolinen kulttuurikasvilajisto. Rapolan alueella on arvokkaita muistomerkkejä myös historialliselta ajalta, kuten Sääksmäen keskiaikainenn kivikirkko kirkkotarhoineen sekä viljavalla harjunrinteellä sijaitsevat, linnoitusalueeseen oleellisesti liittyvät Rapolan ja Voipaalan kartanot. Rapolan kartano on rakennushistoriallisesti ja j maisemallisesti arvokas. Kartanon viime vuosisadan puolessa välissä istutetussa puistossa p on valtavia jalopuita. j Maisema-alueen vanhin asutus, suuret tilat sekä oletettavasti rautakautista perua oleva Huittulan kylä ovat t sijoittuneet harjujen rinteille tai niiden tuntumaan. Järven rannat viljavine rinteineenn ovat myös houkutelleet asutusta. Rakennuskanta on pe- maantie on maisemallisesti arvokas. Se kulkee Huittulann ja Ritvalan kylien kautta rinteistä ja hyvin hoidettua. Rapolanharjun itäpuolitse kulkeva vanha Valkeakosken Vanajaveden rantoja r kierrellen. Huittulan kylä on tyyliltään yksi parhaiten säilyneis- tä hämäläisistää kylistä. Sen rakennusten lomassa mutkittelee kyläraitti. Kylän länsi- laidalla avautuu Vanajaveden rannan yhtenäinen viljelymaisema. Vanajanselän ja j Rauttunselän eteläpuolella Tarttilan alueella on perinteistä viljely- maisemaa: vanhoja tilakeskuksia. kartanoita, kumpuilevia viljelyksiä ja katajaketo- ja. Keskiajalla perustetut t Jutikkalan ja Lehisenn kartanot sekä useatt kulttuurihistori- alueen allisesti arvokkaat tilojen talouskeskukset sekää perinteiset kylät luonnehtivat 34
2.13.33 Näkymä Ajoksenpellolta etelään, yleiskaava-alueelle. Maisemaa leimaa perinteinen maanviljely ja edelleen jatkuva karjan laidunnus. Näkymä 180 etelään. Yleiskaavan toteutuminen ei merkittävästi muuta kuvan näkymää. keskeisiä kulttuuripiirteitä. Rauttunselän rannassa on kuvanveistäjä Emil Wikströ- lu- min suunnittelema ateljeee 1800-luvun lopulta. Tarttilan ympäristöstä tunnetaan kuisia, enimmäkseen rautakautisia muinaisjäännöksiä. Tarttilan eteläpuolella vilje- kyliksi, kuten Taljalassa. Paikoin on näyttäviä kartanoita,, kuten Niemen ja Kummi- lan lymaisema avautuu laajana ja tasaisena. Asutus tiivistyy paikoin varsin perinteisiksi kartanot. 2.14 Rakennettu kulttuuriympäristö Kaavoitettava alue on valtaosaltaan asumatonta metsämaata, jolta ei ole löydetty asutuksen jälkiä. Alueen länsi- ja pohjoisreun nalla metsämaa rajoittuu maisemalli- sesti arvokkaisiin viljelyalueisiin. Reunavyöhy ykkeelle ovat sijoittuneet maatilakes- kukset Ottila ja j Suojala ja myöhemmässä vaiheessa muuta haja-asutusta. Tiloja yhdistää Lahistentie, joka kapeanaa ja sorapintaisena mukailee maaston piirteitä. Yleiskaavassa ei osoitetaa tälle alueelle muuttuvaa maankäyttöä eikä työpaikka- rin- alueen rakentaminen tulee vaikuttamaan maisemaan, vaan jää laajan metsäisen nealueen taakse. 2.14.1 Suunnittelualueen pohjoispuolella avautuvat Lahisten kartanon peltoaukeat ovat säily- neet valtakunnallisesti arvokkaana kulttuurimaisemana. Näkymä 180 itään. n oikeassa laidas- viljelymaisemasta. Korkeusero ja rinteen taittuminen ylätasanteeksi tehostavat korkeimpienkin ra- sa alkaa metsäinen rinne, joka kaikkialla yli satametrisenä vyöhykkeenää erottaa työpaikka-aluetta kenteiden peittymistä metsän taakse. Yleiskaavan toteutuminenn ei muuta kuvan näkymää. 35
2.14.2 Ote rakennetun ympäristön arvoalueiden yhdistelmästä (koonnut Leena Roppola) ). Kaava-alue arvoalueisiin mutta eii sisällä luetteloituja kulttuurihistoriallisia kohteita. (rajattu punaisella) rajautuu maisemallisiin ja kulttuurihistoriallsiinn. Suunnittelualuetta ympäröivän Jutikkalan kulttuurimaiseman keskeiset arvot ovat vanhoissa viljelymaisemissa. Maatilat, pienasutus ja myöhemmät omakotitalott ovat keskittyneet viljelymaiseman metsäsaarekkeisiin tai laidoille. Alueella on säilynyt Jutikkalan jugendtyylinenn kansakoulu (toiminut 1902-1964 10 ), joka on nykyisin käytössä asuinrakennuksena. SuunnitteluS alueen lähellä sijaitsee Ju- pää- tikkalan kartanon uusklassillinenn rakennus r talous- ja apurakennuksi- vaikutuksia v kartanon miljööseen. neen. n Kaavalla ei ole maisemallisia K 2.14.3 Entinen Jutikkalan kansakoulu k Munteentien varressa on säilynyt s ulkoisesti hyvässä kunnossa. Tiheäksi T kasvanut puusto estää nykyisin sen s näkymisen maisemassa. 10 Valkeakosken kaupungin Jutikkalan kansakoulunn arkistoluettelo: Luokkapäiväkirjat 1902-1961, johtokunnan pöytäkirjat 1902-1964 etc. 36
3 SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Tutkimukset ja selvitykset 3.1.1 Aiemmin laaditut tutkimukset, selvitykset ja suunnitelmat Moottoritien suunnittelun yhteydessä tehdyt selvitykset; melu, maisema Rakenneyleiskaava 2005 3.1.2 Kaavoitustyön yhteydessä laaditut tutkimukset ja selvitykset Arkeologinen kartoitus 2009 Luontotyyppi- ja liito-oravakartoituluontokartoitus 20111 Lisäalueen arkeologinen kartoitus 2012 2009 Lisäalueen Hulevesiselvitys 20122 Seudullinen työpaikka-alueiden rakenneselvitys 20133 Maisemaselvitys 20133 3.2 Suunnittelun vaiheet Aloitusviranomaisneuvottelu MRL 66, MRA 18 15..10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillee 16.11.2009 Yleisötilaisuus 11.2.2009 Arkeologinen inventointiraportti 19.9.20099 Liito-orava- ja luontoselvitysraportti 30.9.2009 Viranomaistyöneuvottelu 15.10..2009 Suunnittelualueen rajauksen tarkistus 31.3.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) päivitys 26.4.20111 Lisäalueen luontotyyppi- ja liito-oravainventointi aineisto (yleiskaavaluonnos) nähtävillä 24.10.- 22.11.2011, yleisötilaisuus 25.10.2011 Viranomaistyöneuvottelu 3.5.2012 Hulevesiselvitysraportti 3.8.2012 Lisäalueen arkeologinen kartoitus syksyllä,, raportti 22.12.2012 Rakennetarkastelu / maankäytön strateginen kehityskuvaluonnos 2012 keväällä ja kesällä 10.10..2011 Yleiskaavan valmisteluvaiheen Yhdyskuntataloudellinen rakenneselvitys työpaikka-at alueista; Valkeakoske en Ju- tikkalan ja muiden teollisuusalueiden profilointi seudullisesti 30..1.2013 Eteläpuolen arkeologinen inventointiraportti 22.12.2012 Päätös supistaa aluerajausta 8.2.2013 Yleiskaavaehdotuksenn työstäminen 1-2/2013 3.3 Tulevia vaiheita Tulevia vaiheita ja tavoitteellinen aikataulu. Mahdollisten lisäselvitysten laajuutta ja muita työn kulkuun vaikuttavia tekijöitä on mahdotonta ennakoida tarkasti. t Yleiskaavaehdotus nähtävillä, yleisötilaisuus 3-4/20133 Palautteen käsittely 4-5/2013 Selvitysten täydentäminen 5/2013 Viranomaisneuvotteluu MRL 66, MRA 18 5/2013 Yleiskaavan vähäiset tarkistukset 5-6/20133 Yleiskaavan hyväksyminen ja vahvistuminen 7-9/2013 37
Vuorovaikutus misen kautta. 4 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 4.1 OSALLISET 4.1.1 Tiedottaminen Nähtävillä oloista, yleisötilaisuuksista ja kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan pai- ja kallislehdessä, kaupunginn ilmoitustaululla ja kaupungin k kotisivuilla osallistumisarviointisuunnitelman (OAS) mukaisesti. 4.1.2 Kaavoitusprosessi ja osallistumin nen Osayleiskaavan valmistelussa varmistetaan asukkaiden, maanomistajien, yritysten, järjestöjen, viranomaisten sekä muiden osallisten osallistumismahdollisuudet sekä kaavan tavoitteiden asetteluun että suunnitteluratkaisujen muokkaamiseen ja kaa- van vaikutusten arviointiin. Kaavoituksen aikana järjestetään kaksi yleisötilaisuutta. toteutuu myös nähtävillä pitojen, kuulutusten ja aktiivisen tiedotta- 4.1.3 Viranomaisyhteistyö Osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 15.10.2009 Pir- kanmaan ympäristökeskuksessa (nyk. ELY-keskus). Kokoukseen osallistui Tiehallin- to, Pirkanmaann maakuntamuseo ja Pirkanmaan liitto. Muistio on selostuksen liittee- nä. Kaavan valmisteluvaiheessa ja ehdotusvaiheessa viranomaisilta pyydetään lausun- not. Viranomaistyöneuvottelu 5.3.2012: ELY, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakunta- museo. Viranomaistyöneuvottelu 3.5.2012: ELY, Pirkanmaan maakuntamuseo. Toinen varsinainen viranomaisneuvottelu järjestetään yleiskaavaehdotuksen nähtä- villäolon jälkeen. 38
5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Osayleiskaavan aluevaraukset Osayleiskaavalla osoitetaan Valkeakosken kaupungin Jutikkalan alueelle seuraavia käyttötarkoitusalueita: Palvelujen ja hallinnon aluetta (P-1 ja P-2) ) Teollisuus-- ja varastoaluetta (T-1) aluetta (ET) Yhdyskuntateknisen huollon Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) Maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA) Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiää ympäristöarvoja (MY) Käyttötarkoitus P-1 P-2 T-1 ET M MA MY Alueet yhteensä m2 37 190 65 668 821 805 13 075 1 293 228 490 286 3555 227 3 076 479 Kaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on 307,73 ha. Teollisuusalueen (T), tekni- alueiden kokonaispinta-ala on yhteensä 93,8 ha - vajaa kolmannes suunnittelualu- eesta. sen huollon (ET) sekä palvelun ja hallinnon alueiden (P), eli muuttuvan maankäytön ha prosenttiosuuss 3,72 3% 6,57 82,18 27% 1,31 <1% 129,32 42% 49,03 16% 35,52 12% 307,65 100% 5.1.1 Taulukko yleiskaava-alueen maankäytönn jakautumisesta. Maa- ja metsätalousalueita (M, MY, MA) on yhteensä 213,9 ha, joka sisältää kaksi maatilakeskusta sekä haja-asutusta. Maa- ja metsätalousalueisiin sisältyy luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittäviä alueitaa (luo) ja geologisesti mer- kulttuurimaiseman suojavyöhykkeen. Yleiskaava on kokonaan suunnittelutarvealu- etta. Suunnittelutarvemääräys on voimassa yleiskaavan perusteella 10 vuotta kaa- kittävää aluetta (ge). Alueet muodostavat yhdessä y valtakunnallisesti arvokkaan van vahvistumisesta. Suunnittelutarvealueistaa voidaan määrätä myös kaupungin rakennusjärjestyksessä. 5.2 Teknisen huollon ratkaisut 5.2.1 Vesi ja viemäri Kaupungin vesihuollon nykyinen toiminta-alue ei ulotu kaava-alueelle. Alue liitetään Hämeenlinnan Seudun veteen ja viemäriin (HS-Vesi) alustavan tarkastelun mukaan Harakkamäen kohdalta. Alueen sammutusveden tarvettaa varten on osoitettu vesi- tu- säiliön paikka. Säiliön rakentaminenn varmistaaa sammutusveden saannin suuren lipalon varalta ja tuo myös lisävarmuutta lähialueen asutuksen vesihuoltoon mah- dollisen putkivaurion sattuessa. Alustavassa hanketarkastelussa on todettu, että alueelle sijoittuva suuri yritys voi tarvita vesisäiliön tuomaa puskurivarastoa myös tilapäisesti prosessivedenn huipputarpeeseen. Osana O alueen vesihuollon järjestämis- tä voidaan selvittää myöss veden kierrättämistää ja sadeveden käyttöä. 39
5.2.2 Hulevesien käsittely Hulevesien käsittely tulee perustumaan ratkaisuihin, joilla viivytetään vesien joh- tamista purkupaikkoihin ja samalla vähennetään kiintoaineiden kulkeutumista luon- nonvesiin. Jatkosuunnittelussa tutkitaan tarkemmin mahdollisuudet käyttää viivy- selvitetään. Alueelta ei lisätä pintavesien johtamista moottoritien alitse, eikä rasite- tysaltaita puistomaisina elementteinä alueella. Myös viherkattojen mahdollisuuksia ta tien kuivatusjärjestelmää. Pintavedet, joitaa ei pystytä imeyttämään, johdetaan olemassa olevia ojia käyttäen Saarioisjärven kautta tai suoraan Vanajaveteen. Yleiskaavaa varten on laadittu hulevesiselvitys, jonka on huomioitu kaavan suunnit- Selvityksessä on myös arvioitu rakentamisen vaikutuksia hulevesien muodostumi- seen ja yleispiirteisesti mitoitettu toimenpiteitä ympäristörasituksen minimoimisek- si. Asemakaavasuunnittelun tueksi laaditaan tarkennettu hulevesisuunnitelma. telussa mm. pintavesien johtamisreiteissä ja hulevesien h käsittely- ja tulva-alueissa. 5.2.2.1 Hulevesien virtaamahuippujen arviointi ennen alueen rakentamista ja sen jäl- keen. Hulevesien hallintatoimenpiteillä estetään noin kerrann vuodessa toistuvien rank- kerran kasateiden vaikutusten virtaamahuippujen kasvu lähes kokonaan ja leikataan myös kymmenessä vuodessa toistuvien rankkasateiden vaikutusta merkittävästi 11. 11 Hulevesiselvitys, FCG 2012 40
5.2.3 Energiahuolto Alueen energiahuollon tarpeeksi pelkästään logistiikkatoimintoihin painottuvana on arvioitu runsaat 10 MW, joka koostuu pääosin lämmitysenergiasta. Tarve voidaan tyydyttää sähköllä, maakaasulla, biopolttoaineilla ja maalämmöllä. Alustavassa hanketarkastelussa sijoittumispaikasta kiinnostuneen suuren laitoksen toimesta to- sähkön saanti rengasmaisen verkoston kautta. Tähän tarjoutuvat hyvät mahdolli- suudet, kun otetaan käyttöön maakuntakaavassa osoitettu, moottoritien suuntainen sähkölinja. Elenia Oy on tehnyt ratkaisusta tarkastelun. Maakaasu/ biokaasu tarjoaa lisäksi hyvän vaihtoehdon n paikallisen varavoiman perustaksi. dettiin kuitenkin tarve kymmenkertaistaa arvioo sähkövoiman tarpeesta ja varmistaa 5.2.3.1 Jutikkalan työpaikka-alueen kytkeminen 110 kv sähkölinjallaa ren- säh- gasmaisesti valtakunnan verkkoon, tarvittavat uudet ja perusparannettavat kölinjat, toteutusaika noin 5 vuotta. Suuren laitoksen tuottamaa prosessin hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää alueen kaukolämpöratkaisussa. Lämmöntarve voidaan kattaa ekotehokkaasti myös ha- liittyy tulevaisuudessa samaan jakeluverkostoon syötettävä biokaasu. Tontinvuok- raehtoihin sidotuilla rakennustapaohjeilla voidaan edistäää aurinkokeräinten, pienois- tuulivoimaloiden ja elinkaarivaikutuksiltaan edullisten rakennustapojen, kuten puu- ke/pellettivoimalalla, jokaa lisäksi voisi tuottaa sähköä. Tarjolla olevaan maakaasuun rakentamisen hyödyntäm mistä. Alustavasti on suunniteltuu maalämpöön perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan tyydyt- voi- tää myös jäähdytystarvetta kustannus- ja ekotehokkaasti. Maalämmön käyttöä daan luontevasti lisätä alueen rakentumisen myötä. Hankkeessa on tarkoitus selvit- 41
tää myös S-ryhmän Sipooseen rakennetun 80 000 m2 logistiikkakeskuksen giahuoltoa palvelevan hybridilaitoksen 12 soveltuvuutta alueelle. ener- 5.2.3.22 Esimerkki rakennustavan, tuuliruuvien ja aurinkopaneelienn käytöstä alueen imagoa vahvistavalla tavalla. Puiden oksat kannatteleva at aurinkopaneeleja ja latvat tuuliruuveja. Alueelle on lisäksi esitetty nimellisteholtaan 1-31 MW pystyakselistaa tuuliruuvityyp- alueen pistä tuulivoimalaa osaksi energiahuoltoa (käytännön tuotto noin 1-10 % energiantarpeesta). Paikallisen tuulivoiman on arvioituu olevan taloudellisestikin kannattavaa, koska sillää säästetään siirtokustannukset, jotka muodostavatt noin puolet sähkön hinnasta. Tuotettu sähkö kyetään hyödyntämään kokonaan alueen sisällä. Laitoksella ei yksin ole merkittävää vaikutusta v sähköverkon mitoitukseen, mutta se toimii osana maan energiapolitiikkaa, joka tähtää tuulivoiman osuuden tuntuvaan lisäämiseen lähivuosina. Riittävän korkealla tuulivoimalalla pystytään hyödyntämään talviajan tuuliolosuh- yli teet, joissa pakkasilman kerrostuma maanpinnan lähellä vastustaa tuulta, mutta 50 m korkeudessa tuuleee keskimäärin enemmän kuin kesäaikana. Alustavasti tut- tehontuotoltaan potkurimallia heikompi, mutta maiseman kannaltaa harmonisempi, eikä siinä esiinny jäänmuodostusta, mikä vaikuttaa voimalan käyntiin ja sijoitus- mahdollisuuksiin. Se kestää myös huipputuulia (60 m/ss asti) sekä hyödyntää te- kittu tuuliruuvi (windside-turbiini) on projektiopinta-alaan nähdenn laskennalliselta hokkaasti vaihtelevia tuulia, mikä huomattavasti nostaaa vuosihyötysuhdetta sisä- suurin maaolosuhteissa. Kaavailtu yli 100 m korkea tuuliruuvi olisi toteutuessaan laatuaan. Tuuliruuvin sijoituksessa on hyödynnetty Suomen tuuliatlasta ja Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaa varten laadittua tuulivoimalle otollisten alueiden kartoitusta. Kartoituksessa, joka ulottui hieman maakuntarajojen yli,, Jutikkalan osayleiskaavan alue ylsi kahdeksanportaisella asteikolla seitsemään pisteeseen, mikä osoittaaa paikan selvästi keskimääräistä parempaa tuulivoiman potentiaalia. Pirkanmaan maakuntakaavan tarkistuksen (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) selvityksiin kuuluu selvitys Voimaa Tuulesta Pirkanmaalla. Tässä tarkastelussa Jutikkalan alue on myös mukana potentiaalisena tuulivoimaloiden sijoituspaikkana (koh- de 46). Tuulioloiltaan alue soveltuisi tarkoitukseen hyvin, mutta vaikutusten arvi- 12 Rakennuslehti 6.10.2011 42
oinnissa käytettyjen ehtojen mukaisesti sen näkyminen n Tarttilan valtakunnal lisesti arvokkaaseen maisemaann haittaa suurten tuuliturbiinien sijoittamista alueelle. 5.2.3.3 Ote tuulivoimaselvityksen kartasta Käytetyillä arviointiperusteilla tuulivoimatuotantoon Pirkanmaalta. mahdollisista tuulivoimala-alueista. soveltuvia alueitaa löytyi Pohjois- Voimalan pystyttämisestää on neuvoteltava tiehallinnon jaa puolustusvoimien kanssa. Liikenneviraston ohjeen 2854/060/2011 mukaan etäisyyden maantiehen, jolla no- peusrajoitus on 100 km/hh tai enemmän, tuulivoimalan etäisyyden maantien tiealu- tätä olennaisesti pienempiä varoetäisyyksiä. Ruuvi R ei aiheuta samanlaista välkky- mistä kuin lapamalliset turbiinit, joten sen sijoittamisessa liikenneväylän läheisyy- teen ei ole samoja rajoituksia. 13 eesta tulee lähtökohtaisesti olla vähintään 500 m. Naapurimaissamme käytetään Voimala sijoittuisi Porsasvuoren laelle noin 310 m etäisyydelle lähimmästä ajora- dasta ja 34 m sitä ylemmäksi. Rinteen puusto peittää näkyvyyden läheltä. Tuuliueella. ruuvi erottuisi moottoritielle molempiin suuntiin noin 4,5-1 km etäisyydeltä. Suunniteltu tuulivoimala sijaitsee Ilmavoimien ilmavalvontatutkien vaikutusalu Windside-roottori (tuuliruuvi) on uudenlainen tuulivoimalatyyppi, jonka vaikutuksia ilmavalvontatutkiin ei olee aiemmin Suomessaa tutkittu. Tuulivoimaloiden tiedetään yleisesti aiheuttavan haittaa ilmavalvonnan tutkajärjestelmille, joille ne edustavat suuria kohteita. Voimaloiden aiheuttamat häiriöt tutkajärjestelmiin ilmenevät mm. varjostamisenaa ja heijastuksina. Puolustusvoimien aluevalvontatehtävän toteutta- vaikutuksia 14. misen kannaltaa saattaa valvontasensoreihin kohdistuvillaa häiriöillä olla laaja-alaisia Tutkavaikutusten arviointia varten on syksyllä 2011 valmistunut Valtion Teknolo- giakeskuksen (VTT)( toteuttama tutkavaikutusten selvittämiseen tarkoitettu lasken- 13 ELY-keskuksen liikennevastuualueen kanta viranomaistyöneuvottelussa 14 Puolustusvoimien lausunto yleiskaavaluonnoksesta 2011 43 3.5.2012
taohjelmisto. Laskentaoh hjelmiston avulla kyetään tarvittaessa selvittämään yksi- edellyttää, että tuulivoimalan haittavaikutukset ilmavalvontatutkiinn tulee selvittää Puolustusvoimien hyväksymällä tavalla. Tutkavaikutusselvitys tilataan VVT:ltä, jon- tyiskohtaisesti tuulivoimaloiden vaikutukset tutkavalvontaan. Ilmavoimien Esikunta ka suorittaman tutkimuksen perusteella Ilmavoimat analysoi tuulivoimalan vaiku- tukset tutkailmavalvonnalle. Analyysin perusteella Pääesikunta antaa Puolustusvoi- oltava mien lausunnon hankkeenn hyväksyttävyydestä. Pientuulivoimaloita lukuun ottamatta tuulivoimaloiden rakentamiselle on Puolustusvoimien hyväksyntä. Hankkeelle on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä viimeistään ennen tuulivoimaloiden rakennuslupapäätöksen tekemistä. 5.2.4 Tietoliikenne Alueelle toteutetaan ajanmukainen laajakaistaverkko ja siihen liittyvät kulunvalvon- opti- nan, -ohjauksen ja optimoinnin mahdollistavat ratkaisut. Tiedonsiirron avullaa moidaan myös alueen valaistusta ja energiankäytön ohjausta. Alueen sivuitse moottoritien vieressä kulkevat valtakunnan tietoliikenteen pääyh- teydet kuitukaapeleissa. Alueen potentiaalistenn käyttäjienn kannalta on todettu mer- kittäväksi eduksi mahdollisuus liittyä helposti maan keskeisiin dataverkostoihin. 5.3 Kunnallistalouden kustannuk kset Alueen perustamis- ja käyttökustannuksia ei voi tarkasti ennakoida,, ennen kuin tie- detään toteutuva hanke ja sen vaikutus esim. energiantuotannon tapaan. Logistiik- luonne. Alueesta kiinnostuneen suuren toimijan sijoittumisedellytyksiä selvitettäes- sä katkeamattoman sähköenergian saanti nousi esiin yllättävän vahvana kynnysky- symyksenä, johon alueenn sijainti kuitenkin mahdollistaa ratkaisun.. Laitoksen tuot- ka-alueen liikennetuotokseen vaikuttaa alueelle sijoittuvien yritysten toiminnan tama hukkalämpö olisi toisaalta alueen muiden toimijoiden hyödynnettävissä. Kaa- sekä liikenne- ja maanrakennusinvestointeja. Hanke voi käynnistyää maankäyttöso- pimuksella, jossa määritellään kustannusten jakautuminen eri toimijoille. Valkeakosken ja ympäristön työpaikka-alueiden yhdyskuntataloudellinen vertailu 2013 15 osoittaa, että Jutikkalan yleiskaava-alue voi soveltua logistiikkatoiminnoille ja vahvasti logistiikkaan perustuvan teollisuuden alueeksi. Alueen työpaikkojen lu- van toteuttaminen aiheuttaa kaikissa tapauksissa merkittäviä verkostokustannuksia kumääräksi on arvioitu 20-30 työpaikkaa/ha, mikä vastaa vertailukelpoisten toteu- tuneiden alueiden lukuja. Täysin rakentuneenaa alueen yhteenlaskettujen työpaikko- jen määrä tulisi olemaan 5 000-8 000 yleiskaavaluonnoksen aluerajauksen mukaan. Tarkistetun rajauksen mukainen työpaikkojen määrä olisi 1800-2800. Alueel- arvioitua pienemmäksikin, noin tuhanteen. Alueen käyttökustannuksissa korostuvat alueen sisäinenn energiankulutus sekä lii- le sijoittuvan toiminnan t luonteesta johtuen työpaikkojenn määrä voi jäädä selvästi kenteen aiheuttamat kustannukset. Merkittävimmät liikennekustannukset liittyvät alueen luonteesta johtuen tavarankuljetukseen. Työmatkaliikennee muodostaa lii- lii- kennetuotoksesta pienemmän komponentin, joka jakaantuu pääasiassa julkisen kenteen ja yksityisautoilun kesken. 15 AIRIX Ympäristö; 30.1.20133 Valkeakosken Jutikkalan ja muiden teollisuusalueiden profilointi seudullisesti 44
Logistiikkakeskuksen yhden toimijan esim. kuljetusliikkk keen terminaalin liikenne- tuotos on arviolta noin 130 kuorma-autokäyntiä ja lukumäärästä riippuenn logistiikkakeskuksen en- ja 30 pakettiautokäyntiä vuorokau- dessa. Toimijoiden luonteesta simmäisen vaiheen, noinn 60 hehtaarin alueen, liikennetuotos on arviolta noinn 650 kuorma-autokäyntiä vuorokaudessa. Pakettiautokäyntejä on noin 200. Alueella työskentelevien henkilöiden matkatt ovat arviolta noin 450 matkaa vuorokaudessa. Yhteensä alue tuottaa arviolta noinn 1300 matkaa vuorokaudessa. Alueen liikenne- voi määrät kasvavat sinne sijoittuvien toimintojen myötä. Tavaraliikenteen kasvu olla nopeatakin, mikäli sinne siirtyy runsaasti liikennettä synnyttäviää toimijoita. 5.4 Maisemallinen tarkastelu Yleiskaavan toteutuminenn johtaa teollisuusalueen rakentumiseen Valkeakosken ete- nimitystä Pirkanmaan portti. Siitä on tarkoitus tulla myös erityisesti Valkeakosken kaupungin näyteikkuna liikenneväylän suuntaan. Suunnittelualuetta ympäröi poh- läisen moottoritieliittymänn kohdalle, hyvin näkyvään paikkaan. Kohteesta käytetään joispuolelta Sääksmäen-Tarttilan valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. Kaik- ki nämä seikatt velvoittavat huolehtimaan, ettää alueen toteutus kunnioittaa kulttuu- rimaiseman arvoja samalla, kun se edustaa kaupungin jaa maakunnan elinkeinoelä- määä laadukkaasti. Lisäksi suunnittelun lähtökohtana on ollut vihreiden arvojen mu- kaisesti ympäristörasituksen pienentäminen. Asiaan A on kiinnitetty huomiota yleis- kaavamääräyksissä. Alueen tulisi myös viestiä näistä arvoista. Suunnittelualueesta on laadittu eri selvityksiin perustuvia, alustavia maankäyttö- luonnoksia, joiden avulla on testattu alueen mitoitusta jaa eri ratkaisujen toimivuut- joka ta. Maisemallisen tarkastelun lähtökohdaksi on valittuu luonnosvaihtoehto, yleispiirteisesti vastaa erii toimijoiden kanssa käytyjä k neuvotteluja ja sisältää mitta- kaavallisesti suurimmat mahdolliset elementit. Näin saadaan kuva kaavan maksi- suuntaan, mutta se kuvaa yhtä realistisesti mahdollista toteutumistapaa ja sen vai- maalisista maisemallisista vaikutuksista. Luonnosta voidaan muuntaa moneen kutuksia. Tarvittaessa maisemallisiaa vaikutuksia voidaann rajoittaa kaavamääräyk- sin. 5.4.1 Maankäyttö- luonnoksen maksimi- vaihtoehto maisemalli- sen tarkastelun lähtö- kohtana. 45
Alueelta on 3D-mallinnu ukseen perustuen tehty kuvaistutuksia sekä moottori- tienäkymistä että kulttuurimaiseman suunnalta. kulmat on esitetty alla kartoil- kertovia näkymiä suunnittelualueen suuntaan, joissa esimerkiksi etualan puut tai la. nottopaikat on valittu kulkemalla maastossa ja etsimällä mahdollisimman rakenteet eivät rajoita näköalaa. Erillinen maisematarkastelu sisältyy selostuksen liiteaineistoon. 5.4.2 Ilmakuvaistutus suunnittelualueestaa lounaasta nähtynä. ssa näkyyy alue täysin rakentuneena. Etualan 3 MW Windside-tyyppinen tuulivoimalaa (tuuliruuvi) Porsasvuoren laella muodostaa alueen näkyvänn maamerkin, joka kertooo tavoitteesta rajoittaa toiminnan aiheuttamaa ekologista e jalanjälkeä. Aluetta palveleva sammutus- ja varavesisäiliö toimii tuuliturbiininn jalustana. Laajarunkoisten hallien katot on esitetty viherkattoi- na osana hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa (joilla täydennetään maantason hulevesireittejä ja pai- Maakaasulinjan tuntumassa on paineenvähennysasema ja moottoritieliittymän eteläpuolella on sähköasema. Alueen pohjoispuolelle on jätetty metsävyöhyk ke reunustamaan Tarttilan peltoaukeita. nanteita). Katoille on esitetty aurinkopaneelienn rivistöjä tuottamaan kesäajan jäähdytyksen tarvitsema sähkö. 46
5.4.3 uspisteet 1-4 kartalla, rakennettava at alueet rajattu tummalla ääriviivalla. t 1-3 on koottu panoraamakuviksi useammista otoksista. uspisteestä 4 on noin 900 m etäisyys rakennettavar van alueen rajalle ja 3 kmm tuuliruuviin. uspiste 1: Jutikkalantie nro 188 kohdalta etelään aukeava maisema. Teollisuusalueen rakenteet eivät näy maisemassa. Väliin jäävä metsävyöhyke peittää näkyvyyden. Nuolen kohdalla näkyy osa tuuliruuvin huippua, joka pilkistää metsähorisontin yli. 47
uspiste 2: Lahistentie nro 15 kohdalta avautuu laajaa näköala etelään. ssa teollisuusalueen korkeim- näkyy matkaan, yli puurajan nousevat rakennukset eivät näy välissä olevan metsän takaa. Tuuliruuvin huippu nuolen kohdalla. Etäisyys tuuliruuviin on 2,3 km ja lähimpiin rakennuksiin hiemann alle 1 km. Maiseman luonne ei muutu, mutta metsän takana oleva uusi kerrostuma on pimeään aikaan aavistettavissa moottoritietä voi- makkaammasta valon kajosta. uspiste 3: Näkymä Hämeenlinnantieltä, moottoritien ylittävältää sillalta itään. Teollisuusalueen julkisivu moottoritielle muodostuu suurimittakaavaisistaa rakennuksista ja niiden välisistä aitaosuuksista. Rakentaminen on luonteeltaan modernia ja rationaalista. Julkisivun massoitteluun jaa jäsentäviinn aiheisiin on kiinnitetty huo- kertovat ohikulkijoille mielenkiintoisella tavallaa alueen vihreistä arvoista. Hulevesiä viivyttävät ja puhdistavat viherkatot sekä aurinkopaneelien rivistöt r näkyvät vähemmän tielle, eivätkä e tekniset ratkaisut tai kierrätyskel- poiset, energiaa säästävät, hiilijalanjälkeä pienentävät rakenteet erotu asiaa tuntemattoman silmään, mutta miota. Räystäsalueilla luontaisesti voimistuvaaa tuulenpainetta hyödyntävät pienoistuulivoimaloiden asetelmat näkyvä asema tarjoaa yrityksille mahdollisuud den etsiä keinoja profiloitua myönteisillä arvoilla. Alueen tunto- merkkinä kohoaa tuuliruuvi (nuolenalla) näkyy y rakennustenn yli Porsasvuoren laelta. Yleiskaavamääräyksen mukaisesti tarkemmassa maankäytön suunnittelussa ja rakennussuunnittelussa on osoisemaa tettava keinot, joilla muodostuu Valkeakosken n ja Pirkanmaan elinkeinoelämää edustava ja kulttuurimais kunnioittava alueen julkisivu moottoritielle. 48
uspiste 4: Näkymää autosta lähestyttäessää moottoritietä Tampereen suunnalta (katselusuunta itään) ). Por- sasvuoren ääriviiva tulee esiin loivan mutkan takaa. Alueesta erottuu tuuliruuvi, joka on kuvassa vajaan 3 km etäisyydellää ja moottoritien linjaa seuraavien rakennustenn rivi. Ensimmäisen vilauksen tuuliruuvista voi nähdä noin 4,6 km päästä, jonka jälkeen tienvarren puusto taas peittää näkyvyyden. K 5.4.4. Yksityiskohta: Esimerkki jul- kisivuihin k integroiduista pienoistuulivoima- reunustavienn sivujen räystäslinjassa. Ka- loista - tuuliruuviasetelmat moottoritietä toilla häämöttävät aurinkopaneelit. 49
5.4.5 uspisteet 5 ja 6 kartalla. uspiste 5 on noinn 3 km etäisyydellä tuuliruu- vista ja kaava-alueen rajasta. ssa 6 etäisyys onn noin 1,4 km. 50
uspiste 5: Näkymä autosta lähestyttäessä moottoritietä Hämeenlinnan suunnasta. Por- sasvuoren laki ja sillä seisova tuuliruuvii erottuvat 3 km etäisyydellä. Aikaisemmin tien kaar- tuminen ja puusto ovat peittäneet näkyvyyden. uspiste 6: Näkymä idästä 1,4 km etäisyydeltä. Tuuliruuvi (nuolen alla) ) näkyy selvemmin kauempaa lähestyttäessä. Tällä kohtaa Porsasvuoren etelärinteen puusto alkaa peittää näky- vyyttä. Loivan kaarteen jälkeen avautuuu teollisuusalueen julkisivu 51